Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Hankesuunnitelma Sopeutettu 31.5.2010
Tiivistelmä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke on maantieteellisesti ja sisällöllisesti laaja-alainen hanke, jonka tavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia joilla jo on ongelmia. Tavoite toteutuu mahdollistamalla kuntalaisten osallisuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa, luomalla uudenlainen matalan kynnyksen palveluverkosto sekä lisäämällä ammattilaisten osaamista. Hankkeessa mukana olevat 13 hankeaihioita ja 35 kuntaa sitoutuvat yhteiseen palvelulupaukseen, jonka mukaan kuntalainen jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve saa apua uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa yhden oven takaa. Hankkeen toiminnan seurauksena mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten osallisuus mahdollistuu, syrjäytyminen vähenee ja osallisuus näkyy konkreettisina toimintoina palvelujärjestelmässä. Hankealueelle mallinnetaan kokemusasiantuntijoiden tehtäviä, kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan systemaattisesti ja erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun kehitetään uusia menetelmiä. Toiminnan seurauksena kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintatyöskentely tehostuu ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät otetaan käyttöön, uudenlaiset päivystysjärjestelyt luodaan ja kynnyksettömiä avun ja palveluohjauksen toimintoja perustetaan keskelle ihmisten arkea. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy ja kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen otetaan tehokkaaseen käyttöön. Työntekijöiden asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Hankkeen odotetut tulokset näkyvät kuntalaisen arjessa myönteisinä muutoksina. Hankkeen palvelulupauksen toteutumisen myötä avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. Kaste-ohjelman keskeisissä indikaattoreissa tapahtuu muutos parempaan ja perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä kuvaavissa mittareissa nähdään sujuvuudesta, tehokkuudesta ja onnistuneesta työnjaosta kertovia muutoksia. 2
SISÄLLYS sivu TIIVISTELMÄ 2 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS 4 2 NYKYTILA HANKEALUEELLA 6 3 HANKKEEN PALVELULUPAUS 10 4 HANKKEEN KESKEISET TEEMAT 11 4.1 Osallisuuden vahvistaminen 11 4.2 Kynnyksettömyys 12 4.3 Henkilöstön osaamisen lisääminen 13 5 HANKKEEN TAVOITTEET 14 6 HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA 14 6.1 Hankkeen toimijat 14 6.2 Hankkeen toimintatasot 15 6.3 Hankeaihiot 18 6.4 Hankkeen työmenetelmä 18 6.5 Hankkeen koulutustoiminta 19 7 HANKKEEN AIKATAULU 21 8 HANKKEEN JOHTO JA KOORDINOINTI 21 9 HANKKEEN RAHOITUS JA HENKILÖSTÖ 22 10 HANKKEEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 23 Liitteet: Liite 1 Hankeen menot ja rahoitus 3
1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke on maantieteellisesti ja sisällöllisesti laaja-alainen hanke, jonka päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia joilla jo on ongelmia. Tavoitteeseen pyritään 1) mahdollistamalla kuntalaisten osallisuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa, 2) luomalla uudenlainen matalan kynnyksen palveluverkosto mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten tueksi sekä 3) lisäämällä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten osaamista. Hankkeessa mukana olevat toimijat sitoutuvat palvelulupaukseen, jonka mukaan kuntalainen, jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve, saa apua uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa ja yhden oven takaa (Kuva 1). Kunnan yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut Asiakkaan osallisuus Apu asiakkaalle koettuun ongelmaan luvatussa ajassa Ammattilaisten lisääntynyt osaaminen Kynnyksettömyys palveluissa Kuva 1. Hankkeen yleiskuvaus 4
Hanke toteutetaan vuosina 2010-2012. Mukana on yhteensä 35 kuntaa ja 14 hankeaihioita Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelta. Hankealueella asuu yksi kolmasosa koko Suomen väestöstä. Hankkeen keskeiset teemat ovat 1) osallisuuden vahvistaminen, 2) kynnyksettömyys ja 3) henkilöstön osaamisen lisääminen. (Taulukko 1). Taulukko 1. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Toteutusaika 2010-2012 Keskeiset teemat 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Hankealue Etelä-Suomi: Uusimaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Hankealueen väestö 1 800 000 Mukana olevien kuntien lukumäärä 35 Hankeaihioiden lukumäärä 13 Kokonaiskustannukset ( ) 9 951 610 Saatu valtionosuus ( ) 7 500 000 5
2 NYKYTILA HANKEALUEELLA Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet hankealueella ovat moninaisia koska alue on hyvin heterogeeninen. Alueella on Suomen suurin kaupunki, useita suuria ja keskisuuria kaupunkeja ja kuntia sekä toisaalta pieniä maaseutumaisia kuntia. Näiden rakenteellisesti ja sosio-ekonomisesti erilaisten alueiden sisällä on luonnollisesti erilaista palvelujen tarvetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Terveytemme -sivuston indikaattoreiden perusteella voidaan tunnistaa joitakin koko aluetta koskevia haasteita. Yksi sellainen on miesten alkoholinkäyttö, joka on Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Uusimaan ja Itä- Uusimaan alueilla yli maan keskiarvon. Naisten kohdalla alkoholinkäyttöä yli maan keskiarvon esiintyy Uudenmaan alueella. Alkoholikuolemat, itsemurhat ja tapaturmat menetettyinä elinvuosina mitattuna ovat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa yli maan keskiarvon. Koettu terveys on miehillä huonompaa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Naisten kohdalla koettu terveys on huonompaa Uudellamaalla kuin muulla hankealueella. Sotkanetin Kaste -ohjelman seurantaindikaattoreiden perusteella hankealueen keskeiset haasteet liittyvät pitkäaikaistyöttömyyteen (35 mukana olevasta kunnasta 26 kunnassa osuus yli maan keskiarvon) sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden suureen määrään (25:ssa määrä yli maan keskiarvon) (Taulukko 2). Depression ja psykoosisairauksien lääkehoitoa kuvaavien indikaattoreiden perusteella hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Osassa maaseutumaisia kuntia ja joissakin keskisuurissa kaupungeissa psykoosilääkkeiden käyttö on maan keskiarvoa suurempaa. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. 6
Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Taulukko 2. Hankealueen kuntien tarkastelu Kaste-ohjelmantavoiteindikaattoreiden valossa vuonna 2007 (värjätty luku yli koko maan keskiarvon) Indikaattori* Kunta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Askola 0,5 15 31,6 0 3,5 27,8 11 7,1 Sipoo 0,5 11 0,9 33 0 5,9 10,4 5,4 5,1 Loviisa 2,2 14,4 2,1 23,9 0 14,7 11,3 2,3 17,2 Porvoo 1,3 12,6 1,1 31,5 1,8 8,7 9,8 8,3 10,3 Vantaa 1,5 17,1 4,3 29,6 3,2 9,6 10,3 4,7 12,6 Lappeenranta 1,6 9,6 3,5 25,3 0,9 9,8 9,8 6,8 15 Ylämaa 14,5 0 34,3 2,8 14,7 12,2 Taipalsaari 7,3 4,7 22,8 3,5 4,3 6 8,9 Lemi 0,8 11,9 23,3 0 4,2 3,7 7,3 14,5 Luumäki 1 6,2 1,6 27,9 9,6 18,9 9,6 12,2 Savitaipale 1,1 10,4 17,9 0 10,5 16 4,3 12,1 Parikkala 1,3 8,7 24,8 10 8,2 7,2 13,8 Rautjärvi 10,7 4,1 23,1 5,2 12,3 3,9 12,2 Ruokolahti 0,7 6,6 0 21,9 3,3 5,8 7,1 9,6 Helsinki 2,3 14,9 2,4 26,3 5,5 10,1 10,5 7,8 16,3 Järvenpää 1,2 14,7 2,2 29,4 1,6 9,7 8,3 3,6 9,1 Kerava 1,2 16,5 2 24,6 1 8,1 9,2 3,2 8,9 Nurmijärvi 0,6 13,7 1,3 27,5 0,7 7,1 13,8 8 6,4 Tuusula 0,7 15,1 0,9 24,2 0,7 6,7 11,2 5,1 6,1 Hyvinkää 1,4 14,4 27,1 1,8 8,2 10,5 6,3 11,9 Kouvola 1,4 10,9 2,5 26,2 0,6 9,1 9,7 6,4 17,4 Hamina 0,8 14,1 2,8 25,5 0,7 8,4 11,6 7,5 13,1 Kotka 1,7 15,6 4,4 31,1 1,5 10,1 12,1 5,7 16,4 Miehikkälä 5,2 0 19,1 0 2 9,5 4,6 11,2 Virolahti 14,4 3,9 29,3 0 10 9,3 2,4 12,7 Kirkkonummi 0,9 16,8 1,1 23,2 0,5 7,1 9 5,9 7,1 Lohja 1,1 17 1,6 25,5 0,9 8,9 7,7 3,8 9,2 Siuntio 0,6 16,1 0 28,4 2,7 11,2 5,8 Karjalohja 21,8 0 26,7 0 7 14 12,1 Inkoo 0,5 12,5 34,3 0 4,9 10,5 11,4 7,6 Karkkila 0,8 21,5 1,9 27,1 0,7 12,6 19,7 4,1 8,4 Vihti 0,8 16,1 2,4 22,3 1 8,9 10,2 2,7 8,7 Nummi-Pusula 1 18,3 1,8 25,8 0 4,9 11,8 9,5 12,8 Hanko 1.7 25.6 31.6 1.1 11.1 11.9 7.0 12.1 Raasepori 0.7 15.4 30.6 0.2 9.6 11.2 7.4 Koko maa 1,2 11,7 2,4 24 1,4 8,7 11,3 6,3 13,9 * Indikaattorit (mukana ne indikaattorit, joista tiedot saatavissa suurimmasta osasta kunnista) 1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 5 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 6 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 7 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Lapsiperheiden pienituloisuusaste 7
Suomalaisia mielenterveyspalveluja kartoittaneen MERTTU -tutkimuksen tulosten valossa hankealueen itäisissä osissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on puutteita pysyvistä ja ympärivuorokautisista mielenterveysongelmien päivystyspalveluista. Samoin monimuotoinen avohoito toteutuu huonommin näillä alueilla. Etelä-Karjalassa psykiatrisessa laitoshoidossa hoidettuja potilaita on yli maan keskiarvon. Psykiatrian erikoisalan laitoshoitopäiviä on selvästi alle maan keskiarvon Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Lisäksi Kymenlaaksossa on psykiatrian erikoisalan laitoshoitojaksoja vähiten koko maassa. Tahdosta riippumattomaan hoitoon tehtyjä lähetteitä ei hankealueella ole maan keskiarvosta poikkeavasti, vaikkakin hankealueen sairaanhoitopiirien välillä on selviä eroja; Kymenlaaksossa vähemmän kuin Helsingin ja Uudenmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Etelä-Karjalan alueella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä enemmän siirretty mielenterveyspalveluja kuntien itsensä tuottamaksi ja siellä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä esiintyy enemmän. Mielenterveystyön strategioita hankealueella on otettu käyttöön vaihtelevasti. Kuten muuallakin maassa, myös hankealueella on selkeä tarve kuntien systemaattiselle strategiatyölle. Nuorten päihteidenkäyttö ja päihdekokeilut ovat 2000-luvulla vähentyneet, mutta samaan aikaan lääkkeiden, liimojen ja vastaavien aineiden kokeilu on lisääntynyt. Vuonna 2006 aikuisväestölle suunnatussa päihdetutkimuksessa 7 % vastanneista ilmoitti joskus käyttäneensä uni-, rauhoittavia tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeiden väärinkäyttöön menehtyy vuodessa viitisensataa suomalaista. Määrä on jo lähes yhtä suuri kuin alkoholimyrkytyksiin kuolevien. Päihdepalveluita järjestetään kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimesta. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Hankealueella on rakenteeltaan hyvin erilaisia kuntia ja kaupunkeja, ja myös päihdepalvelujen järjestämisessä on eroja. Monissa kunnissa mielenterveys- ja päihdeongelmia pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja hoitamaan yhä enemmän perusterveydenhuollossa ja tätä suuntausta tulee tukea. Se 8
edellyttää kuitenkin päihdehuollon ja psykiatrian erityispalveluiden konsultaatiotuen järjestämistä, erityispalveluiden joustavaa jalkautumista, peruspalveluiden työntekijöiden koulutusta ja sosiaalityön osaamisen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Selvitysten mukaan monissa kunnissa A-klinikat ovat ruuhkautuneet ja samaan aikaan kuntoutuslaitokset käyvät vajaateholla. Laitoshoitopalveluiden käytön väheneminen ei johdu hoidon tarpeen vähenemisestä. Ilmiöön ovat vaikuttaneet päihdehoitojen avohoitopainotteisuus, hoitoonohjauskäytännöt ja kuntien tarve rajoittaa kustannuksia. On tärkeää muistaa että päihdepalveluissa, kuten mielenterveyspalveluissakin, tarvitaan monipuolisia hoitovaihtoehtoja mukaan lukien pitkäkestoisempaa laitoskuntoutusta. Laitoshoitojaksojen suunnitelmallista käyttöä osana avohoidosta koordinoitua asiakkaan hoitoprosessia tulee kehittää. Johtopäätökset: Hankealueella tarvitaan koordinoitua mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyötä. Hankealueen miesten alkoholinkäyttö on suurta. Hankealueella on suuri joukko kuntalaisia joita uhkaa syrjäytyminen tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Erityinen huolenaihe on syrjäytymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset hankealueen itäisissä osissa. Uusimaalaisten naisten alkoholinkäyttö on suurta ja he kokevat terveytensä huonoksi. Hankealueen mielenterveyden avopalveluja tulee monipuolistaa, päivystyksellisiä, matalan kynnyksen, ei-laitosmaisia 24/7 -palveluja tulee lisätä ja erikoissairaanhoidon psykiatrisia palveluja muuttaa enemmän etsiväksi työksi. Hankealueella on erilaisia päihdepalvelujen järjestämismalleja ja eritasoista päihdeosaamista; tarvitaan yhteistä koordinaatiota, mielenterveys- ja päihdetyön konsultaatiotuen järjestämistä teknologiaa hyödyntäen, joustavaa jalkautumista, peruspalveluiden työntekijöiden koulutusta ja sosiaalityön osaamisen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat muualla kuin lääkärin vastaanotolla joka tarkoittaa sitä että koulutusta ja konsultaatiota tarvitaan paljon. 9
Vaikka mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä kuormitus vaihtelee kunnittain, näyttää siltä että palvelujärjestelmään liittyvät tarpeet ovat samankaltaisia. Hankealueen kuntien omaa perustyötä täytyy virittää tunnistamaan yleiset mielenterveys- ja päihdeongelmat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Perustason työntekijöiden osaamista ja hoitamisen valmiuksia tulee lisätä erityistason konsultaatioiden ja koulutusten tuella. Koko hankealueella asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä tulee vahvistaa ja hoitoon pääsy varmistaa asiakkaalle annettavalla palvelulupauksella. 3 HANKKEEN PALVELULUPAUS Hankkeen palvelulupauksen perusteella kuntalainen jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve saa apua kunnan uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa ja yhden oven takaa (= sieltä mistä hän on apua hakenut). Palvelulupauksen avulla kunnioitetaan kuntalaisen omaa määritelmää ongelmistaan ja turvataan hänelle avun saanti nopeasti. Tämä tapahtuu perustason, erityistason ja kolmannen sektorin palveluiden sekä kuntalaisten omien elämänhallinnan kykyjen muodostaman turvaverkon saumattomalla ja tiiviillä yhteistyöllä (Kuva 2). Kuva 2. Hankkeen palvelulupaus 10
4 HANKKEEN KESKEISET TEEMAT Hanke perustuu Kaste-ohjelman tavoitteisiin, kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman sekä toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman suosituksiin sekä tutkittuun tietoon hankealueen mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyvyydestä ja palvelujärjestelmästä. Tämän lisäksi hankekokonaisuutta valmistellessa on hyödynnetty Vantaan Sateenvarjo-projektissa vuosina 2005-2009 kehitettyjä perustason mielenterveysja päihdetyön innovaatioita. Hankeaihioiden valmistelussa on ensin huomioitu kunkin kunnan väestön ja palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeet. Tämän jälkeen on pystytty tarkastelemaan hankkeen kokonaisuutta ja karsittu päällekkäiset kehittämissuunnitelmat. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankeen kolmeen keskeiseen teemaan ja hankeaihiot on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen 4. 1 Osallisuuden vahvistaminen Mukana olevissa kunnissa halutaan vahvistaa asiakkaan roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntalaisen joka käyttää mielenterveys- ja päihdepalveluja on saatava mahdollisuus osallistua niiden suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Tässä asiakasryhmässä päätöksentekojärjestelmä ei aina mahdollista osallistumista. Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivät kokevat edelleen häpeää ja kohtaavat huomattavan usein palvelujärjestelmässä negatiivisia asenteita. Heillä saattaa myös olla kognitiivisia ja sosiaalisia esteitä osallistua ja tuoda mielipiteitään esille. Kaiken kaikkiaan tämän asiakasryhmän on vaikea saada ääntänsä kuuluville yhteiskunnassa. Tarvitaan aktiivisia ja täysin uudenlaisia toimia, jotta tämän asiakasryhmän osallisuus mahdollistuu. Tavoitteena tulee olla palvelujärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, että se 11
paremmin vastaa asiakkaan tarpeisiin, tukee asiakkaan oikeuksien toteutumista ja lisää hallinnan tunnetta suhteessa omaan terveyteen. Järjestelmän koetun etäisyyden ja jäykkyyden vähenemisen myötä asiakkaiden oma vastuunotto ja hoitoon sitoutuminen lisääntyy ja tätä kautta palvelujen käyttötarve vähenee. Osana osallisuuden lisäämistä kokemusasiantuntijoiden (henkilöiden joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä) hyödyntämistä kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä ja arvioinnissa tulee systemaattisesti kehittää ja kuntiin tulee palkata kokemusasiantuntijoita. Mielenterveystyö voi tässä suhteessa oppia paljon päihdepalvelujen vertaistoiminnasta. 4.2 Kynnyksettömyys Kaikissa mukana olevissa kunnissa on tarpeellista madaltaa kynnystä sekä mielenterveysettä päihdepalveluihin. Kuntalaisen näkökulmasta avun hakeminen näihin ongelmiin on monimutkainen ja luukulta toiselle pallottelua esiintyy. Tarvitaan asiakkaan lähellä toimivia palvelukonsepteja, jossa ongelman tunnistaminen tapahtuu mahdollisimman varhain ja ilman avunsaamisprosessia hidastavia lähetteitä ja siirtymisiä paikasta toiseen. Nykytilanteessa mielenterveys- tai päihdeongelmasta kärsivä kuntalainen ajautuu palveluihin osittain sattumanvaraisesti. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee virittää siten että vaikka kuntalainen hakisi apua hallinnollisesti "väärästä" paikasta ei se johda siihen että ongelman tunnistaminen ja avun saaminen pitkittyy. Kunnan turvaverkon tulee pystyä tunnistamaan kyseessä oleva ongelma, saattaen vaihtaa potilas tarkoituksenmukaiseen hoitoon tai erikoispalvelujen konsultaatiotuen avulla hoitaa asiakkaan akuutti tilanne omatoimisesti. Kunnan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulee nähdä turvaverkkona johon asiakas ongelmiin voi pudota, mutta jonka läpi ei voi pudota. Erikoissairaanhoidon avulla toteutettavat erilaiset informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät madaltavat myös kynnystä palveluihin; nettiterapiat, Internetissä 12
tapahtuva hoidon tarpeen määrittäminen ja palveluohjaus sekä matkapuhelimeen integroitavat hoitoon sitoutumis- ja muistutusmenetelmät vaativat edelleen kehittämistä. 4.3 Henkilöstön osaamisen lisääminen Mukana olevien kuntien yhteisneuvotteluissa todettiin selvä tarve lisätä peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdeosaamista. Työntekijät muodostavat hyvin monialaisen ryhmän joiden peruskoulutusta ohjaavien paradigmojen erot liittyen mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden hoitoon vaihtelevat. Lähinnä on kyse terveydenhuollon ja sosiaalityön kohtaamisesta ja erilaisista painotuksista. Tarvitaan kaikkien osaamisen ja vahvuuksien parempaa integroimista ja mahdollisesti täysin uudenlainen paradigma jonka avulla osaaminen lisääntyy ja asiakkaat saavat nykyistä tehokkaampaa hoitoa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lähtökohtaisesti moniulotteisia haasteita, joiden taustojen, nykytilan ja tulevaisuuden ymmärtäminen ei ole mahdollista vain yhdestä näkökulmasta. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena niin ikään on rakentaa verkostoa, joka vahvistaa alueellista yhtenäistä henkilöstön koulutustarpeen määrittelyä, koulutuksen menetelmien kehittämistä, niiden toteuttamista sekä koulutuksen tuloksellisuuden arviointia. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät negatiiviset asenteet näkyvät luonnollisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteissa. Negatiiviset asenteet tätä asiakasryhmää kohtaan estävät palvelun saamista tai tekevät siitä huonolaatuista. Kielteisten asenteiden takana saattaa olla paljon osaamisen ja peruspalveluihin soveltuvien auttamismenetelmien puutteita. Koulutustoiminnan tavoitteena tulee olla konkreettisten auttamismenetelmien juurruttaminen kliiniseen työhön ja ammattilaisten auttamismenetelmien monipuolistaminen. Tätä kautta myös asenteet voidaan muuttaa myönteisemmiksi ja hoitotulokset paranevat. Erikoissairaanhoidosta saatava jalkautuva ja helposti yhden numeron takaa tavoitettava konsultaatiotuki on välttämätön. Mielenterveys- ja päihdetyössä tulee rohkeasti kokeilla 13
erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten videon, Internetin ja kännykän välityksellä toteutettavat konsultaatiot ja työnohjaukset. 5 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena on edistää Etelä - Suomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Hankkeen toiminnan seurauksena hankealueen keskeisissä terveysindikaattoreissa tapahtuu myönteisiä muutoksia: alkoholikuolemien, itsemurhien ja tapaturmien vuoksi menetetyt elinvuodet vähenevät, alkoholinkäyttö laskee, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden osuus laskee ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tehostamalla perustasolla tapahtuvaa varhaista ongelmien tunnistamista ja hoitoa voidaan hankealueella vähentää päihde- ja mielenterveyssyistä johtuvaa laitoshoitoa. 6 HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA 6.1 Hankkeen toimijat Hankealueen maakuntien alueella on vuoden 2009 lopussa yhteensä 49 kuntaa, joista 35 eli 71 % on mukana tässä hankkeessa. Etelä-Karjalan maakunnasta on mukana 10 kuntaa (91 % kaikista maakunnan kunnista), Kymenlaakson maakunnasta 5 kuntaa (71 %), Itä- Uudenmaan maakunnasta 4 kuntaa (40 %) ja Uudenmaan maakunnasta 16 kuntaa (76 %). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukana olo hankkeessa takaa, että osa niistä kunnista jotka eivät ole mukana hankeaihoissa ovat HUS:n kautta kuitenkin kehittämistyön piirissä. Hankeaihoiden kautta toimijoina ovat kaikki merkittävimmät mielenterveys- ja päihdesektorin kolmannen sektorin toimijat, kuten A-klinikkasäätiö, A-kilta, Suomen mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto ry sekä Omaiset mielenterveystyön 14
tukena ry. Lisäksi yhteistyötä tehdään Puolustusvoimien, Pelastusarmeijan ja Seurakuntien kanssa. Oppilaitosyhteistyö toteutuu alueellisten ja paikallisten ammattikorkeakoulujen, Kuopion yliopiston sekä Helsingin yliopiston yleislääketieteen laitoksen kanssa. Kaikki alueen sosiaalialan osaamiskeskukset (Sosiaalitaito Oy, SOCCA, Verso, Socom, FSKC) ovat mukana hankeyhteistyössä ja ovat tärkeässä roolissa hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutuksessa. 6.2 Hankkeen toimintatasot Hanke toteutetaan kolmella eri tasolla: 1) koko hankealueen yhteisenä toimintana, 2) eri hankeaihioiden yhteisenä toimintana sekä 3) yksittäisten hankeaihioiden toimintana. Koko hankealuetta koskeva yhteinen toiminta liittyy erityisesti henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Hankkeen yhteisen koulutus- ja arviointitoiminnan tehtävänä on koulutuksen tarpeen arviointi, keskitetty järjestäminen ja sen vaikuttavuuden arviointi. Yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa laaditaan kuntiin peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyön täydennyskoulutuksen opetussuunnitelma. Eri ammattikuntien työnjakoa tarkastellaan tavoitteena kaikkien osaamisen maksimointi. Lisäksi kuntalaisten ja ammattilaisten asenteita mielenterveys- ja päihdeongelmiin mitataan ja pidetään yllä arvokeskustelua (Taulukko 3). Samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivät hankeaihiot muodostavat yhteisiä verkostoja, joiden toiminta ja painopisteet suunnitellaan kokonaisuutena mahdollisen rahoituspäätöksen jälkeen. Osallisuuden vahvistaminen -teeman alla tehdään erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun ja jo syrjäytyneiden tukemiseen tähtäävää työtä viiden eri hankeaihion yhteistoimintana. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuuden lisäämiseen tähtäävää perusoikeuksien seurantaa tullaan tekemään kaikissa hankeaihioissa. Toimintatapojen kehittäminen ja esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden työn mallintaminen aloitetaan hankealueen suurista kaupungeista (Taulukko 3). Matalan kynnyksen ja täysin kynnyksettömien palvelujen kehittämistyö toteutetaan myös useiden hankeaihioiden alueella. Yhteistä näille hankeaihioille on se, että kehittämistyössä pyritään mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen rakenteellisilla muutoksilla ja perustamalla uudenlaisia toiminnallisia kokonaisuuksia hankealueelle. Samanaikaisista 15
mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien perustasolla tapahtuvaa hoitoa tullaan tehostamaan ja tätä kautta myös hankkeen palvelulupauksen (kuntalainen jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve saa apua kunnan uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa ja yhden oven takaa) toteutumista voidaan seurata (Taulukko 3). Taulukko 3. Hankkeen teemojen mukaiset tavoitteet, keinot ja vastuutahot Teema Tavoite Keinot Mukana olevat hankeaihiot Vastuullinen hankeaihio 1. Osallisuuden vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten osallisuus mahdollistuu, syrjäytyminen vähenee ja osallisuus näkyy konkreettisina toimintoina palvelujärjestelmässä. Hankealueen suuriin kaupunkeihin mallinnetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin kokemusasiantuntijoiden tehtävä Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä (Helsinki), Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) Nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun ja jo syrjäytyneiden tukemiseen kehitetään uusia menetelmiä Otetta elämään (Imatra), Kannatellen (EKSOTE), Huoli haltuun (Kirkkonummi), Tapana (Hyvinkää), Itä- Uudenmaan mielenterveys- ja päihdehanke Kannatellen (EKSOTE) 2.Kynnyksettömyys Kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintatyöskentely tehostuu; asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä (Helsinki), Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä (Helsinki) Kaikkiin mukana oleviin kuntiin laaditaan tai päivitetään vuoteen 2013 mennessä mielenterveys- ja päihdetyön strategia, joka valmistellaan hankkeen työpajoissa yhteistyönä Kaikki hankeaihiot Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO (LOST, Karviainen, HUS) Kuntien palvelujärjestelmää kehitetään siten, että kuntalainen saa avun Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke, Mietippä, Saumattomat Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 16
koettuun tai todennettuun mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaan kolmen päivän sisällä ja yhden oven takaa. Lisäksi päivystyksellisten mielenterveys- tai päihdeongelmien hoito tehostuu ja palveluohjaus varhentuu. Täysin kynnyksettömän mielenterveys- ja päihde (Miepä) keskuksen konsepti testataan palveluketjut päihde- ja mielenterveyspalveluissa - palvelut yhteen (Keravan osahanke), Mustijoen perusturva, Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy, kunkin ammattiryhmän erityisosaaminen otetaan tehokkaasti käyttöön ja asenteet muuttuvat myönteisemmiksi vuoteen 2013 mennessä Hankkeen kaikki koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan koordinoidusti tavoitteiden ja havaittujen tarpeiden pohjalta Henkilökunnan ja kuntalaisten asenteita mitataan säännöllisesti koko hankealueella ja arvokeskustelu aloitetaan tulosten pohjalta Kaikki hankeaihiot Kaikki hankeaihiot Hankkeen yhteinen koulutus- ja arviointitoiminta Hankkeen yhteinen koulutus- ja arviointitoiminta, hankealueen ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Keski- Uudenmaan kehittämisverkosto Erikoissairaanhoidon jalkautuvat konsultaatiopalvelut ja teknologiaan perustuvat auttamismenetelmät vakiintuvat hankealueella Kaikki hankeaihiot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 6.3 Hankeaihiot Mukana on 13 hankeaihioita, jotka on valmisteltu paikallisesti ja muokattu yhteisesti hankekokonaisuuteen sopivaksi. Mukana olevat hankeaihiot, niiden tavoitteet ja toiminta, mukana olevat toimijat, tarvittava henkilöstö ja kustannukset sekä yhteistyö muiden hankeaihioiden kanssa on kuvattu liitteessä 1. Yksittäisissä hankeaihioissa toteutetaan paljon sellaista toimintaa, joka perustuu rajatun alueen tarpeiden hyvään tuntemukseen ja on sellaisenaan perusteltua toteuttaa aluksi paikallisesti. Hankealueen yhteisen arviointityön avulla paikalliset hyvät ja toimivat käytännöt on mahdollista levittää 17
laajemmin. Tässä tulee esille hankealueen erilaisuuden vahvuus: on mahdollista kehittää eri kokoisiin ja erilaisiin palvelurakenteisiin sopivia hyviä käytäntöjä ja ne voidaan testata toisessa samantyyppisessä ympäristössä hankealueen sisällä. 6.4 Hankkeen työmenetelmä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyön tavoitteena ovat asiakkaan paremmat palvelut, jonka varmistaa yhteinen toiminnan kehittämisen malli. Uudenlaista jatkuvaan kehittämiseen perustuvaa palvelurakennetta tavoitellaan yhteisen työmenetelmän, läpimurtotyöskentelyn (breakthrough), avulla. Läpimurtotyöskentelyn vaikuttavuudesta on vahvaa kansainvälistä näyttöä, mutta toistaiseksi Suomessa sitä on sovellettu vähän. Sen perusideana on samaa tai samankaltaista työtä tekevien tiimien yhteistyö, jonka tavoitteena on toisilta oppiminen, tulosten vertailu ja vaikuttavimpien tulosten käytäntöön vienti. Läpimurtotyöskentelyn perustana on konkreettinen tavoite, paras mahdollinen taso, jolle voidaan päästä sekä yhteisesti valitut tietyt mittarit. Keskeistä on, että menetelmässä sekä tavoitellaan että mitataan vaikutuksia potilaisiin. Etelä- Suomen Kasteen kehittämistyössä läpimurtotyöskentelyä sovelletaan systemaattisesti Hyvä vastaanotto-hankkeessa terveyskeskushoidon saatavuuteen liittyen. Mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämistyön tavoitteena on opetella yhdessä uutta vaikuttavaksi todettua työmenetelmää, luoda rakenteita läpimurtotyöskentelyn pysyvään käyttöönottoon, varmistaa asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta vaikuttavien ja tuloksekkaiden toimintatapojen juurtuminen ja leviäminen Etelä-Suomen alueella sekä yhtenäistää ja selkiyttää mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää alueellisesti. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmä nimeää alueelliset avainhenkilöt fasilitaattorikoulutukseen, josta on sovittu yhteistyössä Helsingin Diakonia Ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus on käynnistynyt maaliskuun alussa 2010, jolla pyritään varmistamaan yhtenäisen työmenetelmän käyttöönotto alueellisen kehittämistyön alkaessa. Koulutus perustuu työpajatyöskentelyyn ja konsultaatioihin, joissa eri alueiden ja erilaisten organisaatioiden toimijat kokoontuvat. Läpimurtotyöskentelyn oppimista vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Rohdon konsultaatiotuella. Osa toimijoista osallistuu myös muuhun Etelä-Suomen Kasteen kehittämistyöhön missä perehdytään läpimurtotyöskentelyyn. 18
6.5 Hankkeen koulutustoiminta Hankkeessa järjestettävän koulutuksen tarkoituksena on varmistaa hankkeen kolmannen tavoitteen - henkilöstön osaamisen lisääminen ja kehittäminen - toteutuminen koko Etelä- Suomen alueella sekä osaltaan tukea hankkeen kehittämistyötä. Koulutusta järjestetään pääosin koko Etelä-Suomen yleisten tarpeiden näkökulmasta, mutta tarpeen mukaan koulutusta järjestetään myös alueellisiin ja paikallisiin erityistarpeisiin. Osalla alueista on jo koulutustarpeita määritetty ja alustavasta yhteistyöstä sovittu yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa. Hankkeessa järjestettävää koulutusta ohjaa perustettava koulutusryhmä. Ryhmään kootaan edustajat mielenterveys- ja päihdepalveluiden koulutuksen kannalta keskeisimmistä toimijoista (yliopistot, ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, sosiaalialan osaamiskeskukset), jotka ovat olleet jo mukana määrittelemässä alueellisia koulutustarpeita yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa. Hankkeessa laaditaan erillinen koulutussuunnitelma. Suunnitelman laatimisesta vastaa koulutusryhmä ja sen hyväksyy hankkeen johtoryhmä. Hankkeessa järjestettävien koulutusten sisällöt tukevat ja kytkeytyvät hankkeen tavoitteisiin ja toteutettavaan kehittämistyöhön. Koulutusten yksityiskohtaiset sisällöt, niiden toteuttaminen sekä vastuunjako ja aikataulutus määritellään hankkeen koulutussuunnitelmassa. Hankkeen aikana suunnitellaan ja käynnistetään mielenterveys- ja päihdetyön monialaisen käytännön opetuksen kehittämistä. Teorian ja käytännön yhdistäminen tapahtuu reflektiivisten opetusmenetelmien avulla. Toiminnan tavoitteena on luoda uudenlainen yhteistoiminnan ja oppimisen areena, jossa ylitetään perinteistä jakoa teoreettisen yliopisto-opetuksen ja käytännön asiakastyön välillä. Toiminnassa opetus, käytännön sosiaalityö, kehittäminen ja tutkimus limittyvät toisiinsa. Toiminnassa tavoitellaan asiakastyön ja sosiaalityön opetuksen yhdistämisestä lähteviä kehittämis-, tutkimus- ja tiedontuotantoprosesseja, sekä tiedon tuottamista sosiaalityöstä ja asiakastyön käytännön opetuksesta. Hankkeen aikana selvitetään ja tehdään suunnitelma toiminnan laajentamisesta käsittämään myös terveydenhuoltoa ja lääketiedettä sekä muita koulutusasteita. 19
Hankkeessa järjestettävän koulutuksen tavoitteena on: tukea hankkeen yhteistä kehittämisprosessia (mm. Läpimurtotyöskentelymenetelmä) lisätä peruspalveluissa työskentelevän henkilöstön tietoa ja osaamista mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyen luoda rakenne ja väline hankkeessa saavutettujen kehittämistyön tulosten levittämiselle kehittää uudenlaista toimintaa tukevia menetelmiä ja oppimisympäristöjä 7 HANKKEEN AIKATAULU Hanke toteutetaan vuosina 2010-2012 ja tavoitteena on että suurin osa aloitetuista toiminnoista jatkuu mukana olevien kuntien omana toimintana hankkeen jälkeen. Jokaiselle hankeaihiolle on laadittu omat aikataulut, joista raportoidaan hankkeen johdolle säännöllisesti ja joita voidaan tarkentaa hankkeen yhteisissä tapaamisissa. Hankkeen työmenetelmäksi valittu läpimurtotyöskentelyn aloitetaan jo ennen rahoituspäätöstä, koska hankkeessa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet työtapaan riippumatta rahoituspäätöksestä. Jos rahoituspäätös on myönteinen, päästään näin menetellen nopeammin alkuun. Koko hankkeen alustava aikataulu on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen hallinnon nimeäminen ja organisoiminen Hallinnon käynnistäminen Hankesopimusten tekeminen Hankeaihioiden tarkennettujen suunnitelmien läpikäynti Taloussuunnitelman laatiminen Hankeaihioiden käynnistäminen Henkilöstön rekrytointi Hankkeen yhteiset kokoontumiset aloitetaan Koulutussuunnitelma laaditaan Koulutukset aloitetaan Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 20
Arviointisuunnitelma valmis Ensimmäiset raportit ja maksatukset Hankeaihioiden toiminta Väliarviointi Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö alkaa Hankkeen tulosten levittäminen Hankkeen kokonaisarviointi Hankkeen jatkosuunnittelu 8 HANKKEEN JOHTO JA KOORDINOINTI Hankkeen ohjausryhmä kokoonatuu ensimmäisen kerran syksyllä 2010. Hankkeen seurantaryhmänä toimii Kaste-ohjelman Etelä-Suomen aluejohtoryhmä, joka edustaa kattavasti hankealueen eri toimijoita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Juha Metso (perusturvajohtaja, Espoon kaupunki) ja varapuheenjohtajana Jukka T. Salminen (apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki). Hankkeen projektiryhmän muodostaa hakemuksen valmistellut työryhmä. Hankkeen lopullinen hallinnollinen järjestäytyminen tapahtuu valtionavustuspäätöksen jälkeen. Hankkeen hallinnollisesta koordinaatiosta vastaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, jolla on pitkä kokemus erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustushankkeiden hallinnosta ja taloudesta. Hankkeeseen palkataan hankejohtaja ja kaksi hankekoordinaattoria. Hankejohtajan tehtävänä on hankkeen kokonaisuuden hallinnointi, hankeaihioiden toiminnallisten ja taloudellisten sopimusten laatiminen ja seuranta, ohjaus-, arviointi- ja koulutustoiminnan koordinointi, hankealueen yhteisten tapaamisten järjestäminen sekä yhteydenpito sosiaali- ja terveysministeriöön. Hankekoordinaattoreista toinen vastaa hankkeen talouden suunnittelusta, seurannasta, kirjanpidon ohjeistuksesta sekä maksatushakemusten laatimisesta. Toinen hankekoordinaattori vastaa hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, koordinoi hankkeen raportointia ja osallistuu koulutus- ja arviointityöhön. 21
9 HANKKEEN RAHOITUS JA HENKILÖSTÖ Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 9 951 610 euroa, johon valtionavustusta on saatu 7 500 000 euroa ja kuntien osuudeksi jää 2 487 902 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset on esitetty liitteessä 1. Hankkeessa on sitouduttu monialaisessa yhteistyössä kohdentamaan resursseja hankealueen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kasteen Etelä-Suomen alueellinen johtoryhmä seuraa kehittämistyötä aktiivisesti ohjaten ja valvoen resurssien käyttöä. Hankeaihiot ovat esittäneet omissa hankesuunnitelmissaan arvioin tarvitsemansa henkilöstön määrästä (katso liite 1). Hankkeessa tarvitaan jonkin verran uutta, palkattavaa henkilöstöä mutta myös kuntien omaa henkilöstöä muista tehtävistä irrotettuna. Lisäksi kuntien aikaisemmissa valtionavustushankkeissa työskenteleviä henkilöitä tullaan rekrytoimaan tähän hankkeeseen. Hankkeen loputtua kuntien työntekijämäärä ei ole lisääntynyt, vaan hanketyöskentelyn kautta kuntien omaa toimintaa on tehostettu ja henkilöstöä kohdennettu tarpeen mukaisesti. 10 HANKKEEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Hankkeen tulokset tulee näkyä kuntalaisen arjessa myönteisenä muutoksena. Hankkeen jälkeen kuntalainen saa apua koettuun tai todennettuun mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaan yhden oven takaa kolmen päivän kuluessa. Tämän lupauksen toteutumisen arviointiin kehitetään hankkeen aikana seurantamittarit. Hankkeen aikana tapahtuu myönteisiä muutoksia niissä indikaattoreissa joiden avulla hankealueen nykytilaa on kuvattu tämän suunnitelman sivuilla 4-7. Arvioinnissa seurataan hankealueen alkoholinkäyttöä, itsemurhien ja tapaturmien perusteella menetettyjä elinvuosia, koettua terveyttä, 17-24 -vuotiaiden koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuutta, nuorten ja työikäisten masennusta, psykoosilääkitykseen oikeutettujen määrää sekä mielenterveysja päihdepalvelujärjestelmässä tapahtuneita rakenteellisia ja ideologisia muutoksia. Mielenterveyden palvelujärjestelmän toimivuutta ja laitoshoidon tarpeen vähenemistä seurataan seuraavilla mittareilla: 1) perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon siirtyvien ja erikoissairaanhoitoon jonottavien potilaiden määrä, 2) jonotusaika erikoissairaanhoitoon, 3) erikoissairaanhoidon avohoitojaksojen kesto, 4) psykiatrisen 22
laitoshoidon määrä, 5) tahdosta riippumattomaan hoitoon tehtyjen lähetteiden määrä ja 6) psykiatristen konsultaatioiden ja niihin osallistuneiden potilaiden määrä. Hankkeelle laaditaan oma arviointisuunnitelma, jossa hyödynnetään Etelä-Suomen alueella toteutettavan Lapsen ääni -kehittämisohjelman arviointityötä. Jokainen hankeaihio valmistelee lisäksi oman arviointisuunnitelmansa. Suunnitelmat laaditaan yhdessä sovitun teoreettisen mallin mukaisesti, ne hyväksyy hankkeen ohjausryhmä ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Hankkeen todellisen vaikuttavuuden arviointi on haasteellista. Käytettävissä olevat tilastot antavat mahdollisuuden ennen-jälkeen -tyyppiseen arviointiin keskeisten indikaattoreiden osalta. Tällaiseen arviointiin liittyy kuitenkin paljon luotettavuusongelmia, kuten alueella tapahtuvat hankkeesta riippumattomat muutokset palvelurakenteissa ja väestössä. Suomessa kokemusta laajan kehittämistyön vaikuttavuusarvioinnista on Pohjanmaa - hankkeessa, jonka kanssa aloitetaan arviointiyhteistyö. Hankkeessa tuotetaan paljon uutta tietoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytilasta, kehittämisen mahdollisuuksista ja tulevaisuuden haasteista. Hankeaihioita kannustetaan raportoimaan kokemuksiaan sekä hankkeen oman tiedotustoiminnan että erilaisten ammatillisten, tieteellisten ja toimintaa popularisoivien julkaisujen kautta. Tällä tavoin on mahdollista tuoda perustason mielenterveys- ja päihdetyötä myönteisellä tavalla esille ja ongelmiin liittyvää stigmaa vähennetään. Hankkeen keskeinen raportointikanava on kotisivut, johon kootaan tietoa hankkeesta, sen tavoitteista ja siitä mitä kuntalainen voi odottaa hankkeen saavan aikaan. Sivustolla on mahdollista käydä keskustelua hankealueen mielenterveys- ja päihdetyöstä ja sivuston kautta on mahdollista antaa palautetta suoraan hanketoimijoille. Hankkeen organisoitumisen yhteydessä laaditaan tiedotussuunnitelma, suunnitellaan hankkeen ulkoinen ilme ja päätetään hankkeen nimi. Hanke verkostoituu sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter) ja hyödyntää sen mahdollisuuksia hankkeen toiminnan levittämisessä ja asenteiden muuttamisessa myönteisemmiksi. 23