TARGET 2 -maksujärjestelmä Suomessa toimivien asiakkaiden näkökulmasta



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

ALV-yhteenvetoilmoitus

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kirsi Ripatti Suomen Pankki TIPS. Maksuneuvoston kokous Julkinen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Suomen kannalta merkittävät. järjestelmät

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

A8-0321/78

EUROOPAN LAAJUINEN AUTOMATISOITU REAALIAIKAINEN BRUTTOMAKSUJÄRJESTELMÄ

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Turvallisuus meillä ja muualla

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

EUROOPAN KESKUSPANKKI

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

13060/17 ADD 1 1 DPG

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

EUROOPAN PARLAMENTTI

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

Energiaa ja ilmastostrategiaa

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KOMISSION TIEDONANTO

TARGET 2 -SEURANTARAPORTTI

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Transkriptio:

TARGET 2 -maksujärjestelmä Suomessa toimivien asiakkaiden näkökulmasta 2.11.2005 TARGET-maksujärjestelmä luotiin liittämällä yhteen 15 EU-maan keskuspankkien reaaliaikaiset bruttomaksujärjestelmät sekä Euroopan keskuspankin maksumekanismi kytkentäverkostoa (Interlinking) käyttäen. Nykyinen, vuonna 1999 käyttöön otettu TARGET-järjestelmä ei enää täytä kaikkien käyttäjien asettamia vaatimuksia. TARGET 2:n tavoitteena on varmistaa, että järjestelmä on tehokas ja palvelukykyinen myös tulevaisuudessa. RRahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin yhdentyminen jatkuu Euroopassa. Tehokkuutta etsitään mm. keskittämisen, skaalaetujen ja synergian sekä uudenlaisen tekniikan ja uusien toimintatapojen avulla. Nykyinen TARGET 1 -maksujärjestelmä, joka on hajautettu ja vain osin yhdenmukaistettu järjestelmä, ei myöskään enää täytä kaikkien käyttäjien TARGETille asettamia vaatimuksia. Liitännäisjärjestelmissä 2 selvitettäviin tapahtumiin liittyvät rahansiirrot ovat aikakriittisiä, likviditeetinhallinnan vaatimukset ovat kasvaneet ja monet asiakkaat 1 TARGET (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) on EUalueen euromääräisen maksuliikenteen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä. Se otettiin käyttöön vuonna 1999. TARGET muodostuu kansallisista keskuspankkien reaaliaikaisista bruttomaksujärjestelmistä (Real-Time Gross Settlement System, RTGS), Euroopan keskuspankin EKP:n maksumekanismista ja nämä toisiinsa kytkevästä Interlinking-järjestelmästä. 2 Mm. vähittäismaksujärjestelmät, suurten maksujen järjestelmät (LVPS), CLS, arvopapereiden selvitys- ja toimitusjärjestelmät. haluavat yhdenmukaistettuja palveluja sekä nykyistä joustavampia ja tehokkaampia toimintatapoja. Myös eurojärjestelmä pyrkii taloudellisiin, tehokkaisiin, toimintavarmoihin ja turvallisiin ratkaisuihin. Eurojärjestelmän TARGET 2 -hanke EKP:n neuvosto linjasi lokakuussa 2002 TARGET 2 -strategian, jonka tarkoitus oli varmistaa, että TARGET on palvelukykyinen järjestelmä myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on kehittää maksujärjestelmä, joka vastaa käyttäjien tarpeita, on kustannustehokas ja jossa palvelut ja tariffit on yhdenmukaistettu. Lisäksi järjestelmän tulee mukautua tuleviin muutoksiin, etenkin EU:n laajentumiseen. EKP:n neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 Italian, Ranskan ja Saksan keskuspankkien yhteistarjouksen rakentaa yhteinen jaettu TARGET 2 -järjestelmäalusta (Single Shared Platform, SSP) sekä tarjota sen palvelut EU:n kaikkien keskuspankkien käyttöön. Kansalliset keskuspankit puolestaan tarjoavat tulevaisuudessakin TARGET 2 -maksujärjestelmäpalvelut asiakkailleen. Järjestelmä on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön 19.11.2007. Eurojärjestelmän TARGET 2 -hankkeeseen kuuluu ennen kaikkea kolmen kansallisen keskuspankin projekti yhteisen alustan rakentamiseksi, mutta myös useita kaikkien keskuspankkien yhteistyönä valmisteltavia tehtäväkokonaisuuksia. Euro- Anna-Maija Tikkanen toimistopäällikkö pankkitoimintaosasto Euro & talous 2005 4 43

TARGET 2 -maksujärjestelmän tavoitteena on toteuttaa 95 % maksuista enintään viidessä minuutissa ja loput enintään 15 minuutissa. järjestelmä on mm. tehnyt tiiviissä yhteistyössä muiden EU-keskuspankkien ja käyttäjien kanssa järjestelmän määritykset, jotka valmistuivat marraskuussa 2005. Eurojärjestelmän yhteistyönä valmistellaan lisäksi mm. yhtenäinen hinnoittelu kotimaisille ja maasta toiseen suoritettaville maksuille sekä TARGET 2 -säännöt ja -sopimukset. Kansallisten keskuspankkien tehtävänä on tuoda asiantuntemustaan ja osaamistaan yhteisen järjestelmän kehittämiseen. Toisaalta tehtävänä on huolehtia siitä, että kansalliset käyttäjät saavat riittävän vaikutusmahdollisuuden sekä tarvitsemansa tiedot hankkeen etenemisestä ja siitä, mitä järjestelmän käyttäjäksi siirtyminen edellyttää. TARGET 2:n rakenne Arviolta 1 000 pankkia, 50 liitännäisjärjestelmää ja 22 EKPJ-keskuspankkia 3 tulee mukaan TARGET 2:een, osa neljän vuoden siirtymäajan ku luessa. Tällä hetkellä Suomen Pankin RTGS-järjestelmässä on 16 tilinhaltijaa ja sen palveluja käyttää kolme liitännäisjärjestelmää. TARGET 2:n tapahtumavolyymin arvioidaan olevan noin 81 milj. tapahtumaa vuodessa. Tavoitteena on, että 95 % maksuista toteutuisi enintään viidessä minuutissa ja loput enintään 15 minuutissa. Järjestelmän käytettävyystavoite on 99,7 %. TARGET 2 -maksujen koolle ei tule- 3 Ruotsin keskuspankki ei osallistu TARGET 2 -järjestelmään. vaisuudessakaan ole määritelty alarajaa. Suomen Pankki välitti 456 000 asiakkaidensa TARGET-maksua vuonna 2004. Näiden maksujen arvo oli 4 747 miljardia euroa. Keskuspankit hallinnoivat TARGET 2 -järjestelmää ja sen palveluja yhdessä sekä kehittävät niitä toimintaympäristön vaatimusten mukaisiksi tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Osapuolet solmivat tilisuhteet tulevaisuudessakin kansallisten keskuspankkien kanssa, jotka voivat myöntää tileille päivänsisäistä luottoa vakuuksia vastaan. Peruspalvelujen lisäksi käyttäjille on tarjolla myös valinnaisia palveluja. Käyttäjille tulee monipuoliset työkalut, jotka tukevat likviditeetin optimaalista käyttöä. Lisäksi yhteinen järjestelmäalusta tarjoaa vain keskuspankeille suunnattuja palveluja. Jos keskuspankki niin valitsee, mm. vähimmäisvarannot, maksuvalmiusluotto ja yön yli -talletukset voidaan hoitaa yhteistä järjestelmäalustaa käyttäen. Käyttäjät pääsevät yhden, yhtenäisen käyttöliittymän avulla kaikkiin yhteisen järjestelmäalustan palveluihin ja tileihinsä. Käyttäjät voivat järjestellä maksujonoja, käyttää likviditeetinhallinnan työkaluja, muuttaa erilaisia perustietoja sekä lukea järjestelmän käyttäjille suunnattuja informaatiosanomia. Uudet palvelut Osapuolet voivat tulevaisuudessakin hoitaa TARGET 2:n välityksellä pankkien välisiä katteensiirtoja ja 44 Euro & talous 4 2005

asiakasmaksuja. Uusia maksutyyppejä TARGET 2:ssa ovat suoraveloitus ja ns. mandaattimaksu. TARGET 2 -järjestelmä tarjoaa samaan juridiseen kokonaisuuteen kuuluville osapuolille mahdollisuuden yhdistää euroalueen luottolaitosten euroalueella sijaitsevien RTGS-tilien päivänsisäisen likviditeetin ns. virtuaalitiliksi, jota voidaan päivän aikana hallinnoida ja käyttää ikään kuin yhtä tiliä. Toinen, kevyempi vaihtoehto on ainoastaan yhdistää näitä tilejä koskeva informaatio yhdeksi kokonaisuudeksi. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa voivat olla mukana myös euroalueen ulkopuolisissa keskuspankeissa olevat RTGS-tilit. Yhteisen järjestelmäalustan kautta on mahdollista järjestää tilinhaltijalle näkymä sekä omaan lähtevään maksujonoon että muilta osapuolilta saapuviin, mutta vielä jonoissa oleviin maksuihin. Tämä on merkittävä uudistus nykyiseen, hajautettuun järjestelmään. Erilaiset optimointimekanismit käyvät jatkuvasti läpi eri jonoissa olevia tapahtumia ja huolehtivat maksujen sujuvasta toteuttamisesta kokonaislikviditeettiä 4 hyödyntäen. Likviditeetin hallinta helpottuu, kun järjestelmässä on mahdollisuus määritellä tapahtumien kiireellisyysluokka, järjestää maksujonoissa olevia tapahtumia, varata kiireellisille ja erittäin kiireellisille maksuille sekä liitännäisjärjestelmien tarpeisiin erikseen likviditeettiä, 4 Kokonaislikviditeetti = tilin limiitti +/- saldo + jonoissa olevat saapuvat maksut jonoissa olevat lähtevät maksut. asettaa kahden- ja monenkeskisiä limiittejä sekä ajastaa maksuja. Liitännäisjärjestelmien tarpeisiin TARGET 2 tarjoaa näillä näkymin kuusi erilaista standardoitua liityntävaihtoehtoa katteensiirtoja varten. Vaihtoehtoisesti liitännäisjärjestelmän on mahdollista hoitaa katteensiirrot normaaleina TARGET-maksuina. TARGET 2 -järjestelmässä osapuoli voi halutessaan hoitaa kaikkiin liitännäisjärjestelmiin liittyvät katesiirtonsa yhden tilin kautta. Lokakuussa 2005 EKP:n neuvosto päätti, että TARGET 2 on auki liitännäisjärjestelmien katesiirtoja varten myös öisin. Ns. yöikkuna uutta arvopäivää varten avataan TARGET-päivän päättymisen jälkeen jo illalla. Tällöin osapuolet voivat varata erityistileille likviditeettiä liitännäisjärjestelmien yön aikana suoritettavia katteensiirtoja varten. Yö ikkunassa ei voida suorittaa muita tilinhaltijoiden välisiä maksuja. TARGET 2:ssa on panostettu järjestelmän käytettävyyteen, koska TARGET-maksut ovat enimmäkseen hyvin aikakriittisiä. Toiminnan jatkuvuus tullaan varmistamaan korkeatasoisin varajärjestelyin. Tuotantoympäristö on kahdennettu siten, että vakavan häiriön sattuessa toiminta on koska tahansa mahdollista siirtää Saksasta Italiaan tai päinvastoin. Kummassakin maassa on lisäksi kahdennetut järjestelmät. Tarkoitus on, että normaalitilanteessakin tuotantovastuu vaihtuu säännöllisin väliajoin Saksan ja Italian välillä. TARGET 2 on auki liitännäisjärjestelmien katesiirtoja varten myös öisin. Euro & talous 2005 4 45

Suomen Pankki ja sen tilinhaltijat siirtyvät TARGET 2:n käyttäjiksi helmikuussa 2008. Taulukko. TARGET 2:n käyttöönotto Migraatioikkunat Yhdenmukainen TARGET 2 -palvelujen hinnoittelupolitiikka on eurojärjestelmässä työn alla. EKP:n neuvosto päätti lokakuussa 2005 esittää käyttäjäyhteisön kommentoitavaksi hinnoittelumallin, jossa käyttäjä voi valita kahdesta vaihtoehdosta edullisemman. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on 80 sentin transaktiohinta ja 100 euron kuukausimaksu. Toisessa vaihtoehdossa transaktiohinta olisi tapahtumamäärän mukaan 0,20 0,60 euroa ja kiinteä kuukausimaksu 1 250 euroa. Jälkimmäinen vaihtoehto on edullisempi osapuolille, joiden tapahtumamäärät ovat yli 5 750 tapahtumaa kuukaudessa. Lopulliset päätökset TARGET 2:n hinnoista tehdään myöhemmin, ja hinnat tulevat voimaan vasta, kun kaikki ovat siirtyneet yhteisen järjestelmäalustan käyttäjiksi. Suomen Pankin asiakkaiden siirtyminen TARGET 2:n käyttäjiksi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 19.11.2007 18.2.2008 19.5.2008 15.9.2008 Itävalta Belgia Tanska Kypros Suomi Viro Saksa Ranska EKP Latvia Irlanti Kreikka Liettua Alankomaat Italia Luxemburg Portugali Puola Malta Espanja Iso-Britannia Slovenia Lähde: EKP (2005) Second Progress Report on TARGET2. Varalla TARGET 2:n käyttäjät siirtyvät käyttämään järjestelmää vaiheittain kolmessa maaryhmässä. Lisäksi mahdollisia ongelmatilanteita varten on varattu yksi ylimääräinen ryhmä. Suomen Pankki ja sen tilinhaltijat siirtyvät TARGET 2:n käyttäjiksi toisessa ryhmässä 18.2.2008, jolloin Suomen Pankki luopuu omasta RTGS-järjestelmästään (BoF-RTGS). Suomen Pankin tilinhaltijat tulevat näillä näkymin saamaan TARGET 2:ssa kaikki nykyisenkaltaiset palvelut, mutta eivät välttämättä toiminnallisesti täysin samalla tavalla. Suomen Pankin nykyinen ratkaisu on ns. yhden tilin malli. Siinä tilinhaltijan yhdellä RTGS-tilillä hoidetaan maksupalvelut, vähimmäisvarantojen pito, maksuvalmiusluotot ja yön yli -talletukset. Suomen Pankin tilinhaltijat saavat nämä palvelut vastakin yhtenäisen TARGET 2 -käyttöliittymän kautta, vaikka palvelut ovat yhteisellä järjestelmäalustalla erillisissä moduuleissa. TARGET 2 -järjestelmän likviditeetinhallinnan työkalut saattavat korvata joitakin käyttäjien omia vastaavia sovelluksia. Suomessa pankkien välisen maksujärjestelmän, PMJ:n, katteita kirjataan sekä TARGETin aukioloaikana että yöllä. Tämä tulee tulevaisuudessakin olemaan mahdollista. Ns. POPS-järjestelmän 5 katteet hoituvat TARGET 2:n aikana pitkälti samaan tapaan kuin nytkin. Suomen Pankki huolehtii siitä, että sen asiakkaat saavat riittävät ja ajantasaiset tiedot siirtyäkseen TARGET 2:n käyttäjiksi. Tätä varten 5 POPS = Pankkien on line -pikasiirrot ja sekit. 46 Euro & talous 4 2005

perustettiin huhtikuussa 2004 maksujärjestelmien TARGET 2 -yhteistyöryhmä, jossa on mukana Suomen Pankin tilinhaltijat. Suomen Pankki palvelee ja neuvoo myös TARGET 2:n aikana asiakkaitaan TARGETin normaalina aukioloaikana klo 8:00 19:00. Pankin asiakaspalvelupisteen tehtävät tulevat aiempaa enemmän painottumaan monipuolisen ja osin monimutkaisenkin järjestelmän käytön neuvontaan ja käyttäjien kysymyksiin vastaamiseen. Asiasanat: TARGET 2, RTGS, yhteinen järjestelmäalusta Euro & talous 2005 4 47