6DDULVWRQ\VWlYl 6NlUJnUGVYlQQHQ 1R +XKWLNXX$SULO.XWVX\KGLVW\NVHQNHYlWNRNRXNVHHQ NOR +HOVLQJLQNDXSXQJLQ\PSlULVW NHVNXNVHVVD+HOVLQJLQNDWXSRKMDNHUURV.DOOHOVHWLOOI UHQLQJHQVYnUP WH NO +HOVLQJIRUVVWDGVPLOM FHQWUDO+HOVLQJHJDWDQERWWHQYnQLQJHQ +HWLNHYlWNRNRXNVHQ j älkeen klo 18 alkaen 7((0$.2.286 788/,92,0$$+(/6,1*,1 6$$5,67221" 7HUYHWXORD9lONRPQD
.HYlWNRNRXNVHQHVLW\VOLVWD 1) Avataan kokous, todetaan sen laillisuus ja valitaan kokousvirkailijat 2) Esitetään hallituksen kertomus vuoden 2002 toiminnasta ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto 3) Vahvistetaan vuoden 2002 tilinpäätös 4) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle 5) Päätetään kokous Kokouksessa on saatavilla raportti Helsinkiläiset rannoilla Saariston ystävät ry - Skärgårdens vänner rf 7RLPLQWDNHUWRPXVYXRGHOWD Saariston ystävät ry järjesti vuoden 2002 aikana kaksi yleisölle avointa keskustelutilaisuutta. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus Helsingin tulevan yleiskaavan vaikutuksista rantoihin ja saaristoon. Alustajana keskustelussa toimi Pertti Kare Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Syyskokous järjestettiin 19.11.2002. Keskustelun rantojen ekologisesta rakentamisesta alusti yhdistyksen jäsen, arkkitehti Mika Penttinen. Saariston ystävät laati lausunnon vuonna 2002 Helsingin kaupungin Kestävän kehityksen ohjelmasta, Helsingin kaupungin yleiskaavaluonnoksesta, Maakuntakaava-luonnoksesta ja Helsingin kaupungin suunnitelmista meren täyttämiseksi rakennus-maaksi. Yhdistyksen puheenjohtaja piti kannanottopuheenvuoron Helsingin kestävän kehityksen 4. kansalaisfoorumissa 27.3.2002 ja hallituksen jäsen Maisa Siirala Stadin rannat kampanjan Rantakeskustelutilaisuudessa 6.9.2002. Helsingin kaupungin Paikallisagenda 21-ohjelmasta saatiin jatkorahoitusta Merellinen Helsinki-projektille. Marko Leppänen sai valmiiksi projektiin yhtenä osana kuuluvan Helsingin rantojen ja merialueen tutkimuksista kerätyn kirjallisuusviiteluettelon. Projektin yhtenä osana toteutettuun rantakyselyyn saatiin yli 1300 vastausta ja vastausten analysointia jatkettiin syksyn ja alkutalven aikana. Yhdistyksen lehteä 'Saariston ystävä' julkaistiin kaksi numeroa ja kotisivuja (www.sll.fi/saaristo/) ylläpidettiin ja kehitettiin. Yhdistyksen talous perustui jäsenmaksuihin ja avustuksiin, joilla katettiin syntyneet kulut. Vuoden 2002 lopulla yhdistyksessä oli 95 henkilöjäsentä ja 3 yhteisöjäsentä. Yhteisöjäseniä olivat Helsingin luonnosuojeluyhdistys, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, sekä Kotiluodon perinneyhdistys. Hallitus kokoontui vuoden 2002 aikana 8 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Kirsi Kostamo-Liusvaara, jonka lisäksi hallitukseen kuuluivat Maisa Siirala, Heikki Ingervo, Martin Lodenius, Anneli Mikkonen, Dina Samaledtin, Kari Silfverberg, Ilkka Viitasalo, Christina Linden ja Mika Penttinen. -2-
.HYlLQHQWHUYHKG\VVLQXOOHVDDULVWRQ\VWlYl Viime päivien lumituiskuista ja kovista tuulista huolimatta näyttää siltä, että kevät tulee kuitenkin. Ensimmäiset muuttolinnut ehtivät Suomeen parahiksi kokemaan takatalven. Merellä on vielä vähän liikennettä - vain rahti- ja matkustajalaivat liikkuvat sulavien jäiden seassa. Ne meistä, jotka omistavat veneen, ovat varmaan jo pitkällä keväisissä veneen kunnostussuunnitelmissa ja odottavat innokkaasti veneilykauden alkua. Keskustelemme kevätvuosikokouksen yhteydessä mielenkiintoisesta aiheesta - TUULIVOIMASTA. Helsingin edustallehan on suunniteltu alustavasti tuulivoimapuiston rakentamista ja asiasta on tehty runsaasti erilaisia selvityksiä. Mielipiteitä tuulivoiman puolesta ja sitä vastaan löytyy varmasti meiltä kaikilta ja toivonkin että saamme aikaiseksi mielenkiintoisen keskustelun. Kevätkokousta odotellessa,.luvl.rvwdpr/lxvyddud 7XXOLYRLPDD+HOVLQJLQHGXVWDOOH" Tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi on eri suunnitelmissa ehdotettu sekä saaria että avointa merialuetta ( off-shore -sijoitus). Tässä ehdotus vuodelta 2000. -3-
Tuulivoimaa on kaavailtu moneen paikkaan Suomessa, erityisesti rannikoille ja tuntureille. Tuulivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä eikä juurikaan muita päästöjä. Haitat ovat pikemmin esteettisiä: voimalat pitää sijoittaa avoimelle alueelle, esimerkiksi saaristoon. Lisäksi on otettava huomioon, että tuulivoimalat saaristoon sijoitettuina mahdollisesti muodostavat uhan muuttaville linnuille. Tuulivoiman taloudellisuus on oma ongelmansa: tuuli on uusiutuva luonnonvara mutta sen käyttö tulee nykytekniikalla melko kalliiksi. Tekniikka kehittyy koko ajan ja tämän päivän voimalat ovat huomattavasti parempia ja tehokkaampia kuin kymmenen vuotta sitten rakennetut. Melua syntyy jonkin verran mutta se ei liene ongelma jos voimalat sijoitetaan avomerelle. Keskeiseksi ongelmaksi jää siten Helsingin tapauksessa maisemahaitta. Helsingissä on tehty useita selvityksiä ja raportteja. Kaupunginsuunnitteluviraston kotisivulta (http://www.hel.fi/ksv/) löytyy raportteja ja selvityksiä tuulivoimaloiden sijoittamisesta Helsingin edustalle, mm. 6 Tuulivoimaloiden teknistaloudellinen sjoituspaikkaselvitys, loppuraportti 16.2.200 6 Kilpinen, J: Helsingin tuulipuiston maisemallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys / Suunnittelutoimisto Molino Oy 2001. Ensinmainitussa raportissa on mm. alla oleva taulukko mahdollisten tuulipuistojen sijaintivaihtoehdoista. Yhdestä merituulipuistosta saatava sähkö olisi tyypillisesti noin 100 GWh vuodessa, mikä vastaisi 2,5-3 % Helsingin koko sähköntarpeesta (noin 4 TWh). Alueilta 1-4 yhteensä saatava tuotanto, olisi maksimissaan noin 400 GWh, eli 10 % Helsingin koko sähköntarpeesta. Mikäli myös alueet 5-8 voitaisiin ottaa koko laajuudessaan tuulivoimakäyttöön, olisi koko Helsingin edustan tuulivoimatuotanto jo luokkaa 20-30 % Helsingin koko sähkönkulutuksesta. Nro Alueen rajat tai kuvaus Maksimi kapasiteetti ja tuotanto MW GWh/a 1 Rysäkari-Korkeakupu- 48 125 Pihlaisto-Pitkäkari 2 Tammakari - Tiirakari- 48 133 Taulukari-Laakapaasi 3 Kuivasaaren ympäristö 24 70 4 Matalakari-Mustakupu- 42 118 Tammaluoto 1-4 162 446 Yht. 5 Rysäkari-Louekari- Koirasaari 45-80 125-210 6 Isosaaren pohjoispuolen matalikot 36-60 90-150 7 Matalakarilta lounaaseen 45-75 125-210 suuntautuva matalikkoketju 8 Matalakari-Länsitoukki 33-55 90-155 5-8 174-290 430-725 -4-
Ison voimalan (2500 kw) mitat ovat melkoiset ja yhdelle tuulipuistoalueelle pitäisi taloudellisista syistä sijoittaa useita voimaloita, esimerkiksi 12-15 yksikköä 400-500 metrin päässä toisistaan. Välillisiä - ja vaikeasti mitattavia - hyötyjä syntyisi mm. terveysvaikutusten, happamoittavien laskeumamäärien ja rakennusten rapautumisen vähenemisen kautta. Yhdellä tuulipuistolla voitaisiin saavuttaa noin 2% Kioton ilmastosopimuksella Suomelle asetetusta hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteesta. Tuulivoiman tuotantokustannukset olisivat suuruusluokkaa 9-11 c / kwh edellyttäen että valtion tuli olisi noin 7-8 c / kwh. Ympäristöministeriö asetti keväällä 2001 työryhmän selvittämään tuulivoimarakentamisen edellytyksiä ympäristölainsäädännön kannalta. Työryhmän raportti löytyy sivulta http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elek tro/tuuliv/tuuliv.htm. Oli tuulivoimaloiden tekniset ja taloudelliset ominaisuudet miten hyvät tahansa, Helsingin edustalle ei pysty rakentamaan tuulipuistoa ilman huomattavia maisemavaikutuksia. Isohkon tuulivoimalan (2500 kw) mitat ovat melkoiset: lavat ovat noin 40 m pitkiä ja napa sijaitsee 70 m:n korkeudella. Martin Lodenius Tuulivoimalan sähköntuotanto eri tuulen nopeuksilla Keskituulennopeus laitoksen napakorkeudella (60 m) Tyypillisen 2 MW laitoksen huipunkäyttöaika Tuotanto % lähtötasosta 6,0 m/s 1600 h/a 100 % 6,5 m/s 2000 h/a 125 % 7,0 m/s 2400 h/a 150 % 7,5 m/s 2700 h/a 169 % 8,0 m/s 3100 h/a 194 % -5-
M 6WUDQGUDSSRUWHQIlUGLJ Den undersökning om helsingforsarnas förhållande till stränderna, som Skärgårdens vänner har utfört inom ramen för Agenda21- projektet, har nu blivit färdig. Rapporten Helsinkiläiset rannoilla (Helsingforsborna på stränderna) finns i sin helhet på föreningens hemsida (http://www.sll.fi/saaristo/). Där finns också en förteckning på litteratur, som anknyter sig till stränder och skärgård speciellt i huvudstadsregionen.!! "! # $ # % Slitage av växtligheten 9 % Ofog och störningar 34 % Övrigt 3 % Miljöns renhet 30 % Byggverksamh et 24 % I undersökningen har man med hjälp av tre enkäter utrett helsingforsbornas förhållande till stadens stränder. Den allmänna enkäten, som omfattade 742 godkända svar, delades ut på olika håll i Helsingfors under slutet av sommaren 2002. Den enkät, som riktade sig till båtförare (212 svar), delades ut i båtklubbar och småbåtshamnar. Den tredje enkäten riktade sig till skolelever (365 svar). Med hjälp av enkäterna utreddes vad helsingforsborna gör på stränderna, hur de uppskattar dem, vilka problem de upplever och vilka önskemål de har angående stränderna. I enkäterna ställdes delvis samma, delvis olika frågor. På basen av svaren kan man konstatera, att stränderna är mycket viktiga för helsingforsborna. Man besöker ofta stränderna och utövar mångsidiga aktiviteter: rekreation, solbad, naturiakttagelser samt simning och annan motion. I många enkätsvar underströks vikten av naturupplevelser och stillhet som positiva erfarenheter, vilka ökar det psykiska välbefinnandet. De problem helsingforsarna upplever gäller dels strändernas och vattnets renhet, dels byggplaner. I många svar underströks betydelsen av stränder i &(') *,+.- /0-13254 6) 102.789 : 4 /<;5-,=?>5: 13@A/02B5: C) 10-B09 D B5463-,D0'3-,E3BF=5GHIH/JB=?@K- 'E0102/L vattenkvaliteten och algblomningar nedskräpning hänsynslös framfart på sjön bullrande anläggningar överbefolkning av friluftsfolk högljudda fester fartystrafik byggplaner slitage av växtligheten störning av fåglarnas häckning nät, som försvårar framfart på sjön olovliga kojor / långvarig tältning fula byggnader övrigt 0 10 20 30 40 50 60 70 80-6-
N naturtillstånd, men man vill också ha service, t.ex. avfallskärl, bänkar och avträden. Båtförarna vill ha bl.a. avfallshantering, eldstäder och båtplatser på friluftsholmarna. Mellan könen, mellan olika åldersgrupper och olika områden förekom olika betoningar i svaren, men generellt sett är helsingforsborna rätt ense om strändernas och skärgårdens betydelse för det psykiska och fysiska välmåendet. Lodenius, Martin & Leppänen, Marko 2003: Helsinkiläiset rannoilla. 33 s. + bilagor., Skärgårdens vänner rf Helsingfors. Martin Lodenius (OHYHQNlWHQ9DGJ UGXSnVWUDQGHQ" simning solbad fiske promenader cykling piknik-utflykter njuter av naturen spel / idrott lekar / äventyr skrinning hundrastning jogging skidar övrigt tittar på fåglar tittar på växter tältning 0 20 40 60 80 100.LLQQRVWDDNRNHVlUHWNLKHLQlNXXVVD" Suunnittelemme retkeä omilla veneillä heinäkuussa. Kohteena voisi olla Kaunissaari, joka on kohtuullisella etäisyydellä Helsingistä tai Tallinnan lähellä oleva Vergi, joka ei sekään ole mahdottoman kaukana. Kesäretkestä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä viimeistään kesäkuun alkuun mennessä. Yhteyshenkilö on Dina Samaletdin (s-posti: dina.samaletdin@nordea.com; matkapuh: 050-5555143). -7-
9DUWLRVDDUL\OHLVNDDYDVVDVHOYLW\VDOXHHNVL 6DDUHQYLUNLVW\VNl\WW lnhklwhwllquxrkrqmxxulyrlplq Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti helmikuussa pitämässään kokouksessa Vartiosaaren yhdessä Koivusaaren ja Kivinokan kanssa niin kutsutuksi selvitysalueeksi. Vartiosaaren osalta tämä merkitsee sitä, että kaavaluonnoksessa jo kertaalleen virkistysalueeksi merkitty saari palautettiin harkintaan potentiaalisena rakennusmaana. istuvalla vesiliikenteellä. Ehkä herkän saaren kehittämiseen vaadittavat taitavat ja maltilliset keinot ovat silloin kypsyneet. Vartiosaarta käyttävillä ruohonjuuritason Voisi kuvitella, että kun uutta yleiskaavaa kymmenen vuoden kuluttua aletaan pohtia, väkiluvun kasvun ja asuntorakentamisen myötä yhä harvinaisemmaksi käynyttä helsinkiläistä luontoa arvostetaan nykyistä enemmän. Samaa voi ennustaa rakennusperinnön vaalimiselle, onhan jo kuluva vuosikin omistettu kyseiselle teemalle. Turhiin ylisanoihin sortumatta Vartiosaaren voi todeta täyttävän luonnonarvoiltaan ja kulttuurimaisemaltaan arvokkaan kohteen kriteerit. Alueen lähiörakentaminen olisi tässä valossa lyhytnäköistä. Selvitysalueeksi julistettua Vartiosaarta tuskin kehitetään lähivuosina kaupungin toimesta millään tavoin. Tällä on saaren säilymisen kannalta myönteinenkin puolensa. Virkistysalueita kehittäessään kaupunki ei useinkaan osaa tarjota muuta kuin massiivisia, autoilla huollettavia ulkoilurakenteita katulamppuineen päivineen. Ehkä aiemmassa virkistyskaavassa esitetty silta korvautuu vuosien varrella saaristohenkeen paremmin Koivukuja Vartiosaaressa toimijoilla on nyt tilaisuus viitoittaa esimerkeillään ja kokeiluillaan tulevan käytön vaihtoehtoja. Eräänä esimerkkinä käynee paikallisvoimin toteutettu luontopolku, joka valittiin viime syksynä yli 70 ehdokkaan joukosta Suomen parhaaksi. Autenttisia luontoelämyksiä arvostavalle saari on palveluittakin aarreaitta. Saareen pääsemistä helpottaakseen Vartiosaari-Seura aikoo jälleen alkavana kesänä järjestää Reposalmeen kaksi lainattavaa soutuvenettä. Avaimia veneisiin saa Laajasalon kirjastosta 20 euron panttia vastaan. Saareen ja luontopolkuun voi tutustua myös verkkosivuilla (www.vartiosaari.net). Sunnanvikin kartano Marko Leppänen Vartiosaari-Seuran varapuheenjohtaja -8-
0LHOLSLGH<OHLVNDDYDHHQ Sinulla on mahdollisuus lähettää MIELIPIDE YLEISKAAVA 2002:een. Vartiosaari oli aikaisemmin luonnosvaiheessa vihreänä alueena. Sitä esitettiin osaksi "Helsingin vihreät sormet" ideaa, jossa Helsingissä olisi viisi eri aluetta turvaamassa vihervyöhykkeet esim. keskuspuiston tapaan. Meillä idässä esitettiin vihervyöhykkeeksi ITÄISTÄ KULTTUURIPUISTOA, joka turvaisi luonnon ja maisemakulttuurin lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja alueet. Vartiosaari kuului tähän keskeisenä ja tärkeänä alueena. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa äskettäin päätettiin kuitenkin, että Vartiosaari vaihdetaan valkoiseksi alueeksi (selvitysalueeksi), jota voidaan tulkita myös rakentamisen selvitysalueeksi. Eli Vartiosaaren rakentamisen suunnittelun suuret rattaat saattavat lähteä taas pyörimään. Siis pelkkä poliittinen päätös ilman mitään päteviä perusteluja. Tällaista toimintaa vastuullisena kaupunkisuunnitteluna ei voida hyväksyä. Ja asukkailla onkin oikeus kysyä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniltä; mitkä ovat heidän perustelunsa asialle. Yleiskaavatoimisto on tehnyt perusteellista selvitystä aikaisemman esityksensä ITÄINEN KULTTUURIPUISTO ja Vartiosaaren säilyttäminen vihreänä perusteluksi. Useissa tilaisuuksissa on kuultu Helsinkiläisten mielipiteitä ja kerätty aineistoa suunnittelun pohjaksi. Yleiskaavatoimistosta on myös paikanpäällä Vartiosaaressa käyty asioita selvittelemässä. Hyvää tällä hetkellä on, jos aikaisemmin esitetystä siltahankkeesta Laajasalo-Vartiosaari oltaisiin luopumassa. Asukkaat ovat aikoinaan käyneet oikeutta kaupunkia vastaan, kun vuosia sitten siltahanke oli käynnissä. Kaupunki hävisi vesioikeuden päätöksellä eikä siltaa silloin rakennettu. Venekuljetusten puolesta on paljon ollut keskustelua politiikassakin, mutta tällä hetkellä Helsingin taloudellisen tilanteen takia siihen ei varoja ole irrottaa. Asiasta kannattaa venekuljetusfirmojen kanssa keskustella, jos yksityisesti he olisivat valmiita kokeilemaan toimintaa. Kaupunkisoutuvene ideaa kannattaa myös edelleen kehittää. Yleiskaava 2002-ehdotus on nähtävänä 4.3.-30.4.2003 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, arkisin klo 8.15-16.00, lisäksi ke klo 18.00 saakka sekä Kanneltalossa (Klaneettitie 5), Malmitalossa (Ala-Malmin tori 1) ja Stoassa (Turunlinnantie 1) kulttuuri-keskusten aukioloaikoina. Mielipiteitä (muistutuksia) yleiskaavasta voi lähettää viimeistään 30.4.2003 osoitteeseen: Kaupunginhallitus, Kaupunginkanslian kirjaamo, PL 1, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI HYVÄÄ KEVÄTTÄ! 'LQD6DPDOHWGLQ Tel. 050-5555143 Jäät lähtevät, kohta Vartiosaareen pääsee vain veneellä (Kuva Sinikka Paavilainen) -9-
(VSRRVVDODDGLWDDQP\ V\OHLVNDDYDD Prosessi on ollut yhtä pitkä ja monivaiheinen kuin Helsingin uuden yleiskaavan valmistelu. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 1997 (Helsingissä järjestettiin kilpailu 1997). Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti aineiston uudelleen valmisteluun kun valtuusto oli päättänyt nostaa Espoon väestötavoitteen 240.000 asukkaasta 280.000:een ja työpaikkaomavaraisuuden tavoitteeksi 100 %. Valtuusto päätti 16.12.2002 suunnitteeksi 300.000 asukasta vuoteen 2030. Etelä-Espoon yleiskaavan suunnittelu-alueeseen kuuluvat Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Kauklahden ja Espoonlahden suuralueet, rannikko ja Suvisaariston pääsaaret mukaan luettuna. Espoon keskus ei kuulu alueeseen vaan on Espoon pohjoisosien v. 1997 vahvistetussa yleiskaavassa Kaavan lähtökohdista ja tavoitteista käytiin keväällä 2000 alueittain tiedotus- ja keskustelukierros, jossa asukkaat saattoivat esittää näkemyksiään. Tammikuussa 2001 järjestettiin eri hallinnonalojen yhteistyö-seminaari ja keväällä 2002 laaja asukas-osallistuminen, johon saatiin yli 300 kannanottoa lähes 1300 allekirjoittaneelta. Osallistuneisiin kuului asukasryhmiä, yhteisöjä ja yhdistyksiä, alueella toimijoita ja asiantuntijoita. Näkemykset on koottu raporttiin Minun Espooni 2030. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti yleiskaavan avuksi lukuisan joukon selvityksiä ja arviointeja, mm. Maisema- ja luontoselvitykset, Kaupunkirakenteen vaikutukset, Vaikutukset kaupan palveluverkkoon, Espoon liikennejärjestelmien vertailu, Länsimetro Ruoholahti Matinkylä - Tarve- ja toteuttamiskelpoisuus, PIRATE Espoon pikaraitiotieselvitys, Espoon kaupunkirakennetypologia: Asuinalueet Vanhaa Uutta Tulevaa? Sosiaalisten vaikutusten arviointi, Arvio rakennemallien vaikutuksista Espoonlahden ja Laajalahden Natura 2000 alueisiin. Ensimmäisenä vaiheena tuotettiin 3 erilaista rakennemallia: A. Keski-Espoota vahvistava, B. Ranta-Espoota painottava ja C. Kaakkois-Espoota täydentävä malli, raportti Kehityskuvaluonnos 2030. Palautteiden ja vaikutusselvitysten perusteella kehiteltiin vielä 2 yhdistelmämallia. Mitään näistä ei valittu sellaisenaan vaan hyväksytyn yleistavoitteen mukaan Espoota kehitetään edelleen monikeskuksisena verkostokaupunkina. Olemassa olevia keskuksia vahvistetaan ja niiden välille luodaan uutta kaupunkirakennetta siten että voidaan kehittää toimiva joukkoliikenne-järjestelmä. Yleiskaavaa käsitellään nyt kolmena kehittämisvyöhykkeenä 1. Kaakkois-Espoon kehittämisvyöhyke (Leppävaara Keilaniemi - Tapiola Olari Matinkylä Suurpelto) 2. Länsiväylän kehittämisvyöhyke (Tapiola Olari Länsiväylä - Espoonlahti) 3. Kauklahdenväylän kehittämisvyöhyke (Espoonlahti Kurttila - Kauklahti) Näihin sisältyy 15 osa-aluetta, joille muotoillaan alueelliset tavoitteet kevään 2003 aikana. Sen jälkeen niistä laaditaan yhdistelmä, yleiskaavaluonnos, joka on tarkoitus saada julkisesti nähtäville syyskaudella 2003. Kommenttien pohjalta työstetään sitten yleiskaavaehdotus. Tavoitteena on että valtuusto voisi päättää kaavasta vuonna 2004. Yleiskaavassa on alueena 9 Suvisaaristo, lähinnä sen pääsaaret ja osa Soukanniemeä. Saaristossa ja rannoilla olevat virkistysalueet eivät ole uhattuna vaan tullevat säilymään sellaisina. Kaavalla on pikemminkin tarkoitus varmentaa niiden säilyminen yleisessä käytössä. Monet Suvisaariston ulkosaarista ovat virkistysalueita, joissa on mm. keittokatokset ja WC:t. Eräillä on mahdollisuus myös telttailuun. Espoon kaupungin ulkoilusaaria ovat Stora Herrö, Kaparen, Rövaren, Rövargrundet, Knapperskär, Gåsgrundet, Iso Vasikkasaari, Torra Lövö ja Tvijlp, Joihinkin niistä (Stora Herrö, Rövaren, Gåsgrund) pääsee myös Espoon kaupungin reittiveneillä. 0DLVD6LLUDOD Espoon ksl -10-
6$$5,6721<67b9b7 6.b5*c5'(169b11(5 +DOOLWXV6W\UHOVH.LUVL.RVWDPR/LXVYDDUD (puh.joht., ordf.) kimkost@hotmail.com +HLNNL,QJHUYR heikki.ingervo@helsinki.fi 0DUWLQ/RGHQLXV (varapuh.joht., viceordf.) martin.lodenius@helsinki.fi $QQHOL0LNNRQHQ annelimaria.mikkonen@luukku.com -XKD2MDOD juha.ojala_@luukku.com 0LND3HQWWLQHQ penttinen.tiensuu@arkkitehdit.inet.fi 'LQD6DPDOHWGLQ dina.samaletdin@nordea.com 0DLVD6LLUDOD maisa.siirala@www.fi.dul6loiyhuehuj kari.silfverberg@hel.fi,onnd9llwdvdor (talous, jäsenrek., ekonomi, medl.reg.) ilkka.viitasalo@hel.fi &KULVWLQD/LQGpQ ch.linden@kolumbus.fi 2OHWNRPDNVDQXWMlVHQPDNVXVL" Ellet ole, vielä voit maksaa. Jäsenmaksu 10 L maksetaan tilille Leonia 800015-70421868. 5DQWDUDSRUWWLP\ VYHUNRVVD 2VDOOLVWXMDRVWRW\ VNHQWHO\\Q -DRVWRW8WVNRWW 5HWNLMDRVWR'LQD6DPDOHGWLQ+HLNNL,QJHUYR$QQHOL0LNNRQHQ3llWHKWlYl 5HWNLHQVXXQQLWWHOX $OXHVXXQQLWWHOXQVHXUDQWDMDRVWR0LND 3HQWWLQHQ0DLVD6LLUDOD3llWHKWlYl <OHLVNDDYRLWXNVHQVHXUDDPLQHQ SllNDXSXQNLVHXGXOODHULW\LVHVWL UDQWRMHQRVDOWD 7XWNLPXVMDRVWR0DUWLQ/RGHQLXV.LUVL.RVWDPR/LXVYDDUD0DUNR/HSSlQHQ &KULVWLQD/LQGpQ$QQHOL0LNNRQHQ.DUL6LOIYHUEHUJ3llWHKWlYl <KGLVW\NVHQ$JHQGDSURMHNWLQ WRWHXWWDPLQHQ 7LHGRWXVMDMXONDLVXMDRVWR.LUVL.RVWDPR/LXVYDDUD0DUWLQ/RGHQLXV 'LQD6DPDOHGWLQ3llWHKWlYl <KGLVW\NVHQWRLPLQQDVWDWLHGRWWDPLQHQ \KWH\GHWSllWWlMLLQOHKGHQ WRLPLWWDPLQHQ -DRVWRLKLQWRLYRWDDQOLVllMlVHQLl-RVROHW NLLQQRVWXQXWRWD\KWH\WWlKHQNLO QMRQND QLPLRQDOOHYLLYDWWX 9LVHUJlUQDIOHUPHGOHPPDULXWVNRWWHQ 2PGXlULQWUHVVHUDGWDJNRQWDNWPHGGHQ SHUVRQYDUVQDPQlUXQGHUVWUHFNDW Saariston ystävien tuore tutkimusraportti Helsinkiläiset rannoilla (Lodenius, M & Leppänen, M 2003, 33 s. + liitteet) löytyy kokonaisuudessaan pdf-muodossa yhdistyksen kotisivulta (www.sll.fi/saaristo/). Samasta paikasta löytyy myös saaristoaiheinen kirjallisuustietokanta Excelmuodossa. -11-
/lkhwwlml 6DDULVWRQ\VWlYlW 6NlUJnUGHQVYlQQHUU\ FR0DUWLQ/RGHQLXV 7UXWKROPVYlJHQERVW +HOVLQJIRUV