Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 ALLI-kehityskuvatyön näkökulmat ja kehityskuvan luonnostelu Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Hanna Kalenoja Henkilöliikenne Infrastruktuuri Luonnonvarat ja energia Tampereen teknillinen yliopisto Tavaraliikenne Tuotantorakenne Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen Ari Hynynen, Antti Rehunen, Annuska Rantanen Ossi Ahonen, Riina Antikainen, Leena Kopperoinen, Panu Kontio Heikki Eskelinen, Timo Hirvonen, Matti Fritsch Petri Tapio
Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaa-ajan toimintojen, Tuotanto Palvelut Liikkuminen Asuminen Miten eri toiminnot kehittyvät ja sijoittuvat? näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infran sekä luonnon voimavarojen sijoittumista sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita Infra Keskusverkko Ympäristö Miten hyvin toimiva kokonaisrakenne muodostuu? 2
Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä hahmotella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän suuntaa ja ratkaisuja, joilla edistetään Suomen kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä edesauttaa eri hallinnonalojen ja alueiden toimien suuntaamista vahvistamaan monikeskuksista ja verkottuvaa aluerakennetta vaikuttaa kansainvälisesti tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita Perustuu valtioneuvoston toimeksiantoon (alueiden kehittämisen tavoitepäätös ja liikennepoliittinen selonteko) Ministeriöt (YM, LVM, TEM ja MMM) laativat yhteistyössä sidosryhmien kanssa Konsultteina TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus VERNE, Suomen ympäristökeskus, ISY:n Karjalan tutkimuslaitos ja TY:n tulevaisuuden tutkimuskeskus
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän teemat Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Yritysrakenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Luonnonvarat ja energia Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Lähialueet ja EU Palvelurakenne Tuotantorakenne
Tilannekatsaus työn etenemiseen missio alue- foorumit ennakointiteemat kehityskuvaaihiot v vaihtoehtojen vaikutukset foorumit kehityskuvavaihtoehdot kehityskuvaehdotuksen luonnos syyskuu marraskuu asiantuntijakuuleminen kehityskuvaehdotuksen viimeistely päätösfoorumi kehityskuvan viimeistely
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö ja hyvä elinympäristö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka- ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Monimuotoinen luonnonympäristö Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus ekosysteemipalvelujen toimivuus luonnon monimuotoisuuden arvojen säilyminen ympäristön laadun ja vetovoimaisuuden paraneminen Vähähiilinen, energia- ja resurssitehokas yhteiskunta hiilipäästöjen ja muun ympäristökuormituksen pienentäminen luonnonvarojen kestävä ja resurssitehokas käyttö ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen uusiutuvan energian käyttö omavaraisuusasteen ja jalostusasteen nostaminen luonnonvarojen käytössä olemassa olevan rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin hyödyntäminen Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemat ja taustalla vaikuttavat megatrendit Ilmastonmuutos Energian saatavuus Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa
Kehityskuvanäkökulmien tausta - pohja-aineistona ennakointiteemat ja alueelliset näkökulmat Kaupungistuminen ja metropolikehitys kaupungistumiskehityksen tulevat suunnat metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikutus valtakunnalliseen kehitykseen muuttoliikkeen moninaistuminen maaseutukehitys elinympäristön laadun merkityksen kasvu työnteon muotojen muuttuminen Elinkeinorakenteen muutos kohti biotalous- ja osaamisyhteiskuntaa biotalous, uusiutuva energia luonnonvarat digitalisaatio (3D-tulostaminen, tietoverkot, osaamistalous, palvelujen uudenlainen järjestäminen, automatisaatio, robotit jne.) Uusi maantiede ja sen tarjoamat mahdollisuudet Venäjän merkitys arktiset alueet ja pohjoisten merireittien avautuminen Itämeren alueen yhteismarkkina-alue Tallinnan ja Baltian suunnan mahdollisuudet Priorisoinnin ja valintojen ajureita niukkenevat resurssit energian saatavuus ja hintakehitys Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys globaali kilpailu yritysten sijainnista EU:n rooli globaalitaloudessa
Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne
Työssäkäynti ja asiointi muodostavat erikokoisia, melko yhteneviä toiminnallisia alueita Suurten toiminnallisten alueiden väliin jää pienempiä erillisiä alueita, joista osa sulautuu suurempiin palvelujen keksittyessä Etätyö, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut vähentävät arkiliikkumisen tarvetta TYÖSSÄKÄYNTI- ALUEET KAIKKI PALVELU- ASIOINTI VAIN ERIKOIS- KAUPPA
Asutuksen ja rakennetun ympäristön tapahtunut kehitys
Kaupungistuminen ja metropolikehitys - yhteenveto kehityskuvaan nousevista painotuksista metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien kasvu, jota elinkeinorakenne ja yliopistoverkko tukee olemassa olevat rakenteet ja mahdollisuudet mahdollista hyödyntää täysimääräisesti maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuva maa- ja metsätalous ja hajautettu energiantuotanto kasvavat yhteystarpeet metropolialueen ja kasvukeskusten välillä
Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne: asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitys Työpaikkojen ja väestön kasvu suuntautuu useille suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi asutusrakenteeseen ja korostaa suurimpien kaupunkien asemaa. Helsingin metropolialue kasvaa, ja muuttuu monikeskuksisemmaksi ja kytkeytyy muihin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Keskisuuret maakuntakeskukset säilyttävät monelta osin asemansa. Biotalouden kasvu auttaa pienempiä keskuksia ja maaseutualueita säilyttämään asemansa ja kehittymään. Maaseutuasutuskin osin keskittyy paikalliskeskuksiin. Uudisrakentaminen painottuu kasvuseuduille, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Rakennuskannan vajaakäyttö uhkaa lähinnä reuna-alueita. Vetovoimaiset elinympäristöt kasvattavat merkitystään. Urbaani elämäntapa vahvistuu suurimmissa kaupungeissa. Keskisuurten kaupunkien vetovoima perustuu laadukkaaseen infrastruktuuriin ja luonnonläheisyyteen. Monipaikkainen asuminen säilyy merkittävänä ilmiönä, mutta muuttuu osin urbaanimmaksi.
Keskuksen koko Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne: Koulutus- ja palveluverkon näkymiä Korkeakoulutus Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Erittäin suuri Pieni Koulutus keskittyy, jotta riittävän vahvoja yksiköitä Korkeakoulujen verkko säilyy melko kattavana Osaamista alueellisten resurssien hyödyntämiseen SOTE-palvelujen vastuukaupungit Merkittävimmät asutuskeskittymät Väestönkehitys ohjaa kulutuskysyntää Keskisuuret keskukset säilyttävät asemansa Metropolialueen monikeskuksisuuden kasvu Matkailun merkitys
Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon siirtyminen halvemman palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset, jotka koskevat paitsi tiettyjä toimialoja ja yrityksiä, myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen aiheuttaen paineita myös tuotantorakenteen muutokseen. Tietojen lähde: Alatalo ja Tuomaala 2008
Toimialarakenteen muutos Palkansaajat toimialan mukaan. (Tilastokeskus/Lehto ja Sutela 2008)
Elinkeinorakenteen muutokset - yhteenveto kehityskuvaan nousevista painotuksista tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset biotalouden monialainen kasvu luonnonvarojen hyödyntämistä palveleva teknologiakehitys digitaalisen tuotannon ja teknologisen kehityksen eteneminen ja vahva tietoverkkokehitys palveluviennin merkityksen kasvu kokoonpano- ja konepajateollisuuden kasvu teknologiainnovaatioiden kautta, cleantechin kasvu kestävän kaivosteollisuuden kasvun mahdollisuuksiin varautuminen metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne pk- ja pienyritysten määrän kasvu ja yritysten välisen verkottumisen kasvu alueellinen osaamispääoma ja vahvuudet maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot uusiutuva maa- ja metsätalous maaseudun palveluelinkeinot hajautettu uusiutuvan energian tuotanto Aluetta luonnehtivat elinkeinot Monipuolinen elinkeinorakenne Palvelukeskittymä Laaja matkailualue Puunjalostusteollisuus Metalliteollisuus Kaivostoiminta
Valtakunnalliset luontoyhteydet ja biomassan hyödyntämisen keskittymät METSÄTEOLLISUUS KÄSITTÄÄ MYÖS UUSIEN BIOMASSAPOHJAISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUKSEN
Ekosysteemipalvelujen toimivuuden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä erityyppisillä alueilla ALUSTAVA HAHMOTELMA ESIMERKKI Tiiviit kaupunkialueet KARTTATARKASTELUTAVASTA o Hulevesien hallinta, lähivirkistys, viheryhteydet Kaupunkien lievealueet / viherkehät o Virkistyskäyttö, lähiruoka, viheryhteydet, vapaa-ajan asutus Lounaiset viljelymaat o Kasvintuotannon edellytykset, yhtenäiset peltoalueet, perinnebiotoopit, vesistökuormitus Pohjanmaan lakeudet ja jokiseudut o Kasvintuotannon edellytykset, vesistökuormitus, turvemaiden hiilivarastot, perinnebiotoopit Järvi-Suomen vaihteleva metsämaisema o Puun ja kasvintuotannon edellytykset, monimuotoisuuden turvaaminen Suurten järvien alueet o Vetovoimaisuus vapaa-ajan asumisessa ja luontomatkailussa, luonnonsuojelu Suomenselän alue o Yhtenäiset luontoalueet, puuntuotannon edellytykset Vaara-Suomi o Puuntuotannon edellytykset, vanhojen metsien arvot, vetovoimaisuus luontomatkailussa Pohjois-Pohjanmaan suolakeudet o Ojittamattomien soiden luontoarvot ja hiilivarastot Metsä-Lappi o Puuntuotannon edellytykset, porolaitumet, luontomatkailu, kestävä kaivostoiminta Tunturialue o Porolaitumet, vetovoimaisuus luontomatkailussa Rannikkoalueet ja saaristo o Veden laatu, vesistökuormitus, vesiekosysteemien monimuotoisuus
Luonnonvarojen kestävä käyttö luonnonvarojen hyödyntäminen monipuolistuu ja parantaa työllisyyttä vastuullisuus ja kestävyys toimivat luonnonvarojen käytön ohjenuorina, esimerkiksi luonnon- ja vesiensuojelu otetaan tarkkaan huomioon ja eri toiminnot sovitetaan yhteen luonnonvarojen kokoaminen ja uusiutuvan energian tuotanto korostaa maaseutualueiden merkitystä bioresurssien jalostus sijoittuu sekä suuriin osaamiskeskuksiin, pienemmille teollisuuspaikkakunnille että maaseudulle luonnonvarojen kuljetusketjujen toimivuus, on luonnonvaratalouden edellytys. Oleellisia ovat mm. taajasti liikennöidyt, tuotteiden laadun edellytyksenä olevat sekä pitkän tähtäimen kuljetustarpeet täyttävät yhteydet resurssitehokkuus ja omavaraisuus korostuvat luonnonvarojen käytössä tuotannon perustana ovat alueen omat resurssit ja kiertotalous ekosysteemien tuotannon lisäksi ekosysteemien säätely- ja ylläpitopalvelujen sekä aineettomien luonnonvarojen merkitys kasvaa kaupunkien läheinen maaseutu hyötyy kaupunkilaisten lähiruuan, uusiutuvan energian ja virkistysmahdollisuuksien kysynnästä
Suomi vahvaksi osaksi Euroopan aluerakennetta
Globaalitalouden muutossuuntia Maailman 15 suurinta talousaluetta vuosina 2010 ja 2030. (ESPAS 2012) Bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu 1991 2010 prosentteina. (Pohjola 2012)
Itämeren alueen merkitys kotimarkkina-alueena yhteistyö Viron ja Baltian kanssa Tallinna-Helsinki-yhteydet ja kehityskäytävä yhteiset työmarkkinat ja markkina-alue kuljetuskäytävät Baltian kautta Eurooppaan Venäjän potentiaali Venäjän yhteiskunta- ja talouskehitys ja avautuminen Eurooppaan mahdollisen viisumivapauden merkitys matkailulle, työssäkäynnille ja asioinnille kaupan vapautumisen merkitys teollisuudelle ja kaupalle rataverkkoa hyödyntävät kuljetuskäytävät itään arktisen alueen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö Suomen tärkeimmät kauppakumppanit merkittävä talousalue painopisteen kasvu EU:n sisällä EU Regional Policy; The European Union Strategy for the Baltic Sea Region - background and analysis; 2010
peruspilarit: yhteiskunnalliset olosuhteet, julkinen talous, infrastruktuuri, terveydenhuolto, demografia, työllisyys, peruskoulutus Alueellinen kilpailukyky EU:ssa tehokkuuspilarit: korkeakoulutus, työmarkkinoiden toiminta, kotimarkkinavolyymi innovaatiopilarit: tekonologiaosaaminen, yritysten tuottavuus, kilpailukyky ja erikoistuminen, innovaatiotoiminta EU Regional Policy; A New Regional Competitiveness Index: Theory, Methods and Findings; 2011
Kansainvälinen toimintaympäristö - yhteenveto kehityskuvaan nousevista painotuksista globaali verkottuminen kasvaa biotalous ja teknologinen osaaminen keihäänkärkinä mahdollistava näkökulma Pietarin kasvusuunta Tallinnan ja metropolialueen kaksoiskaupunkikehitys varautuminen Barentsin alueen merkityksen kasvuun Ruotsin ja Venäjän poikittaisyhteydet Itämeren alueen voimistuva kotimarkkinakehitys pohjoisen alueen yhteisten työmarkkinoiden vahvistuminen Perämerenkaaren käytävä Ruotsin-, Saksan-, Puolan- ja Baltianyhteydet kuljetuskäytävät Norjan satamiin Suomi Aasiareittivaihtoehdot Rail Baltica Barentsin alueen kasvu Venäjänyhteydet Pietarin vaikutus
Kansainväliset yhteydet Euroopan globaalien yhteyksien monipuolistuminen yhteydet keskittyvät nykyisin muutamiin keskuspaikkoihin satamatoiminnat ovat valtaosiltaan Rotterdamin ja Hampurin kaltaisilla ydinalueilla globaaleissa lentoyhteyksissä keskittyminen, mm. Lontoo, Frankfurt ja Pariisi näitä rakenteita monipuolistaisivat ja alueellistaisivat laivakuljetusten osalta arktisten reittien käyttöönotto ja lentoyhteyksien osalta esimerkiksi lyhimpiä Aasiayhteyksiä tarjoavan Helsinki-Vantaan vahvistuminen myös Venäjän maayhteydet Pietarin ja Moskovan kautta on tulkittavissa EUn globaaleiksi infrakytkennöiksi kytkeytyminen EU:n aluepolitiikasta käyttävään keskusteluun
Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit
Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuus korostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa 1990 2009 1990 2009
Saavutettavuuden merkitys korostuu Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen ja tätä kautta väestönkehitykseen. Saavutettavuuden merkitys vaihtelee toimialoittain. Palvelurakenteessa tapahtuu monia muutoksia, jotka heijastuvat keskusten asemaan, saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen eri alueilla KESKUSTEN SAAVUTETTAVUUS AIKAETÄISYYTENÄ Kaupunkiseutukeskus Pikkukaupunkikeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 29
Henkilöliikenteen yhteystarpeet yhteydet metropolialueelle suurimpien ja keskisuurten kaupunkiseutujen väliset yhteydet suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja osasta keskisuurista keskuksista taloudellinen yhteistyö lisää rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois-Suomessa kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa lisääntyvä matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän-yhteydet korostuvat - myös Itä- ja Pohjois- Suomessa kehityskäytävien vahvistuminen Tallinna-Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- Seinäjoki-Vaasa Perämeren kaari E18-korridori Yhteystarpeita Kansainvälisiä yhteystarpeita
Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat kuljetusjärjestelmään biotalouden kasvu muuttaa metsäteollisuuden vientiä ja kuljetustarvetta kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta - myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen erikoistuminen voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä ja tuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja -verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin monipuolistuvan biotalouden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset
Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat poikittaiset yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle erikoistuva satamaverkko alemman tieverkon kehittämistarpeet tuotantokeskittymä merkittävä satama