Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KANGASALAN KUNTA Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys Loppuraportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25574P001

Loppuraportti, LUONNOS 1 (14) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Projektin organisaatio... 1 1.2 Käytetty lähtöaineisto... 2 1.3 Käsitteitä... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILANNE... 3 2.1 Maankäyttö... 3 2.2 Topografia ja maaperä... 3 2.3 Valuma-alueet... 4 2.4 Vesistöt... 5 2.4.1 Tarasjärvi... 5 2.4.2 Tiikonoja... 6 2.5 Luontoarvot... 6 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET... 7 3.1 Maankäytön muutos... 7 3.2 Vaikutukset alueen kosteustasapainoon ja luontoarvoihin... 8 3.2.1 Vaikutukset vedenjakajiin... 8 3.2.2 Muutokset alueen vesitasapainossa... 8 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun... 9 3.3.1 Läpäisemättömän pinnan ja hulevesien määrä... 9 3.3.2 Hulevesien laatu... 11 3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 11 3.5 Kommentit kaavan ehdotusvaiheeseen... 12 4 HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 12 5 HALLINTAJÄRJESTELMÄN MITOITUS JA TOIMINTA... 12 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN... 12 Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 VHT-P25574P002-201 VHT- P25574P002-202 VHT- P25574P002-203 Valuma-aluekartta Hulevesien vaikutusarviointi kaava 740 laaja Valuma-aluekartta Hulevesien vaikutusarviointi kaava 740 laaja Yleissuunnitelmakartta Laaditaan keväällä 2015 kaavan ehdotusvaiheessa 1:10 000 1:10 000 Kansikuva: MML: Ortoilmakuva. Lisenssi: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 1 (13) Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys 1 JOHDANTO Tässä työssä on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Kangasalan asemakaava-alueelle nro 740. Työn yhteydessä laadittiin samaan aikaan myös suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuvan Tampereen asemakaavan 8475 hulevesiselvitys. Asemakaava-alueet sijaitsevat maantieteellisesti ja pintavaluntareittien suhteen toistensa välittömässä yhteydessä, joten hulevesien hallintasuunnitelmat oli luontevaa laatia molemmista asemakaavoista samaan aikaan. Asemakaavojen hulevesien hallintajärjestelmät on suunniteltu siten, että ne tukevat toinen toistaan ja luovat yhdessä tehokkaan hulevesien hallinnan kokonaisratkaisun, jolla hallitaan tulevan tilanteessa muodostuvia hulevesiä ennen purkuvesistöön johtamista. Työn keskeinen tarkoitus on ollut antaa perusteet hulevesiin liittyvien kaavamääräysten laadintaan ja ohjeet korttelikohtaiseen hulevesien hallintaan. Erityinen painoarvo työssä on luontoarvojen säilyttämisellä. Hulevesien hallinnan suunnittelussa huomioidaan vuonna 2012 valmistunut Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 1. Tämän työn suunnittelualue käsittää asemakaavan nro 740 kaava-alueen sekä vedenjakajien kannalta tarvittavilta osin kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat alueet. 1.1 Projektin organisaatio Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä :ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Eeva-Riikka Bossmann, pääsuunnittelijana dipl.ins. Pekka Raukola ja hulevesisuunnittelijana tekn.kand. Ella Havulinna. Työn tilaaja on Kangasalan kunta. Ohjausryhmä: - Virjo Susanna Kangasalan kunta - Lahtinen Markku Kangasalan kunta - Antila Tuomo Kangasalan kunta - Saarilahti Merja Kangasalan kunta - Santapukki Anita Kangasalan kunta - Kytövaara Antti Kangasalan kunta - Kinttula Vesa Tampereen kaupunki - Åkerman Maria Tampereen kaupunki - Sucksdorff Antonia Tampereen kaupunki - Laihosalo Katri Tampereen kaupunki - Eerikäinen Hannu Tampereen kaupunki 1 Tampereen kaupunki, KAKE. 2012. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 2 (13) 1.2 Käytetty lähtöaineisto 1.3 Käsitteitä Tässä työssä on käytetty seuraavia lähtöaineistoja: - Kangasalan kunta, Tarastenjärven asemakaava 740, alustavat luonnokset laaja ja suppea 23.10.2014 - Tampereen kaupunki, Tarastenjärven asemakaavan 8475 muutos, luonnos 20.10.2014, Ramboll - Tarastenjärven hyötyvoimalaitos, hulevesien suodatinallas, luonnos 30.10.2014, Sito - Tarastenjärven alue, Hyötyvoimankatu yleissuunnitelma, 3.4.2014, Destia - 2x2 m korkeusmalli, Maanmittauslaitos - Peruskartta, Maanmittauslaitos Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 2. Sadannan toistuvuudella tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä toistumisaikaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa 1/Xa. Suomessa esimerkiksi hulevesiviemärit on perinteisesti mitoitettu yleensä keskimäärin kerran kahdessa vuodessa (1/2a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan. 2 US EPA. 1999. Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R-99-012. Washington D.C.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 3 (13) 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILANNE 2.1 Maankäyttö Suunnittelu on nykytilassaan merkittävältä osin rakentamatonta metsää ja suoaluetta. Onkijärven pohjoispuolella ja Aholan asuinalueella sijaitsee rakennettuja asuinalueita. Itse kaava-alueen sisällä rakennettua ympäristöä sijaitsee lähinnä Jyväskyläntien (9-tie) eteläpuolella nykyisen Shellin kiinteistöllä. Kansikuvassa on esitetty kaavaalueen nykyistä maankäyttöä ilmakuvan avulla. 2.2 Topografia ja maaperä Suunnittelualueen topografia on kohtalaisen vaihtelevaa, maaston noustessa keskimäärin itään päin mentäessä. Itse kaava-alueen korkein kohta sijaitsee kaavaalueen koillisosassa noin +143 mmpy. Kaava-alueen matalin kohta sijaitsee kaavaalueen pohjoispuolella tasolla noin +112 mmpy. Kuvassa 1 on havainnollistettu suunnittelualueen ja sen lähiympäristön topografiaa. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen topografia. Länsipuolella näkyy Tampereen asemakaava-alue nro 8475 3 Maaperältään suunnittelualue on lännessä vaihtelevaa, mutta itään päin mentäessä suunnittelualue on merkittävältä osin moreenia. Itse kaava-alueen pohjois- ja eteläreunassa maaperä on pääosin moreenia. Kalliota löytyy alueen keskeltä, jonka lisäksi kaava-alueen itäosassa on laajoja saraturvealueita. Kuvassa 2 on esitetty yleispiirteisellä tasolla suunnittelualueen maaperää. 3 MML. 2014. 2m x 2m korkeusmalli

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 4 (13) 2.3 Valuma-alueet Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä 4. Oikealla puolella näkyy Tampereen asemakaava-alue nro 8475 5. Asemaakaava-alue sijoittuu pääosin Tiikonojan valuma-alueelle, jossa valunta johtuu Sorilanjoen kautta Näsijärveen. Jyväskylän eteläpuolinen maankäyttö sijaitsee Matkajärven laskuojan valuma-alueella, josta veden johtuvat Näsijärveen. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pää- ja sivuvedenjakajat on esitetty kuvassa 3 sekä liitekartoissa 201 ja 202. Valuma-alueiden pinta-alatiedot on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Valuma-alueet, joille suunnittelualueet sijoittuvat. Valuma-alueen numero Valuma-alue Pinta-ala [ha] 1 Tiikonojan valuma-alue 619 ha 2 Näätäsuonoja valuma-alue 87 ha 3 Matkajärven laskuojan valuma-alue 155 ha 4 Jätteenkäsittelykeskuksen alue 42,6 ha 5 Sammalsuon valuma-alue 9,9 ha 6 Rämeenkorven valuma-alue 8,5 ha 4 Maaperäaineisto 1:20000 Geologian tutkimuskeskus 5 MML. 2014. 2m x 2m korkeusmalli

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 5 (13) 2.4 Vesistöt 2.4.1 Tarasjärvi Kuva 3. Valuma-aluekartta. Kangasalan ja Tampereen kunnanrajan lähellä sijaitseva Tarasjärvi laskee vetensä Tiikonojaan ja siitä edelleen Sorilanjokeen. Järven valuma-alue on nykytilassa pääasiassa soiden pirstomaa metsämaata ja valuma-alue ulottuu etelässä Jyväskyläntien eteläpuolelle. Järven länsipuolella sijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven kaatopaikka, josta saatavilla olleiden tietojen perusteella ei johdu pintavaluntaa Tarasjärveen. Tarasjärvestä laskevan ojan vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailun yhteydessä. Tarasärven vesitilavuus on pieni ja veden vaihtuvuus nopeaa, vesi vaihtuu laskennallisesti noin kerran viikossa. 6 Vedenlaatumittauksien perusteella Tarasjärvestä laskevan ojan vesi on sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuden osalta lievästi luonnontasoa korkeampi. Veden on lisäksi todettu olevan sameaa ja hapanta humusvettä. Laskuojan vedenlaatutulosten perusteella Tarasjärven veden on todettu olevan happamoitunut, sillä järven laskuojan happamuustaso laskee talvisin erittäin alhaiseksi, jopa alle tason ph 5,0. 6 Itse Tarasjärven vedenlaatua on tutkittu viimeksi vuonna 1977, jolloin järven vesi oli hapanta ja erittäin ruskeaa humusvettä. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli 6 Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 6 (13) 2.4.2 Tiikonoja 2.5 Luontoarvot välttävällä tasolla. Veden sähkönjohtavuus oli selvästi luonnontasosta kohonnut mahdollisesti Jyväskyläntien vaikutuksesta johtuen. Myös järven kloridipitoisuus oli korkea. Järven ravinnetaso oli vuonna 1977 luonnontasosta myös kohonnut. Fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Typpitaso oli lähes kolminkertainen luonnontasoon nähden. Hygieenistä likaantumista ei todettu. Happitilanne oli kokonaisuutena huono, sillä koko vesimassa oli lähes hapeton. 6 Nykyisellään Tarasjärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti happamoitumisesta johtuen. Vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Hapen kuluminen on voimakasta, aiheuttaen ongelmia talvisin. 6 Tiikonojan alue on alajuoksun peltoalueita lukuun ottamatta pääasiassa metsää. Puro kulkee soistuneissa painanteissa. Tiikonojan valuma-alue jakautuu Tampereen ja Kangasalan alueille: Huomattava määrä suovesiä kertyy Kangasalan puolelta, jonne uoma jatkaa melko pitkälle. Tiikonojan valuma-alueelle sijoittuva Tarastenjärven vanha kaatopaikka on ympäröity keräysojilla ja kaatopaikkavedet johdetaan jätevesiviemäreiden kautta jätevedenpuhdistamolle. Vanhan jätetäytön ympärysojasto on kuitenkin ollut puutteellinen, sillä jätetäytön koilliskulmalta on puuttunut keräysoja. 7 Tiikonojan vesi on humuspitoista ja lievästi sameaa, kevään ylimenokausina ajoittain huomattavasti normaalia sameampaa. Veden sähkönjohtavuus on luonnontasoa korkeampi. Viemäröinnistä huolimatta jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia on havaittu Tiikonojassa. Vesi on ollut hetkellisesti jätevesimäistä, joten hygieenistä likaantumista on havaittu ajoittain. Typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi koholla. Tiikonojaan kohdistunut typpikuormitus on ollut selvästi 1990-luvun puoliväliä voimakkaampaa. 7 Asemakaava-alueen luontoarvot on kartoitettu Ruutanan osayleiskaavan 26 luontoselvityksen yhteydessä. Vuonna 2004 tehdyn liito-oravainventoinnin mukaan asemakaava-alueen itälaidalla, Mellijärvestä länteen, on tehty liito-oravahavaintoja. Samalla alueella sijaitsee myös uhanalaisen tummaverkkoperhosen esiintymisalue. 8 Luonnonsuojelullisesti arvokkaita luontotyyppejä alueella ovat Tarasjärven länsilaidan kostea vähäpuustoinen luhta, joka on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. 8 Jätetäytön itäpuolella sijaitseva rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara on Ruutanan OYK:n luontoselvityksessä luokiteltu muuksi luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi luontotyypiksi. Vuonna 2006 tehty harvennushakkuu on heikentänyt kohteen luontotilaa. 8 7 Pöyry. 2008. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys 8 FCG Planeko. 2009. Ruutanan OYK:n luontoselvitys

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 7 (13) 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Maankäytön muutos Suunnittelualueelle on asemakaavassa esitetty runsaasti toimitila- ja teollisuusrakentamista sekä esimerkiksi maa-ainesten vastaanottoon ja jätteenkäsittelyn. Kaavaalueen länsipuolella Tampereen kaupungin alueella valmistellaan asemakaavaa nro 8475, joka on välittömässä yhteydessä asemakaava-alueeseen 740 ja tulee ottaa huomioon hydrologisessa tarkastelussa. Suunniteltua maankäyttöä on havainnollistettu kuvissa 4 ja 5. Kuva 4. Otteet Kangasalan Tarastenjärven asemakaavakartoista 740 (luonnokset 23.10.2014), vasemmalla laaja ja oikealla suppea

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 8 (13) Kuva 5. Ote Tampereen Tarastenjärven asemakaavakartasta 8475 (luonnos 20.10.2014). 3.2 Vaikutukset alueen kosteustasapainoon ja luontoarvoihin 3.2.1 Vaikutukset vedenjakajiin Tulevassa tilanteessa ei ole todennäköisesti odotettavissa merkittäviä muutoksia suunnittelualueen päävedenjakajiin. Sivuvedenjakajien osalta vähäisiä muutoksia on odotettavissa, riippuen maanpinnan tulevista korkeusasemista. 3.2.2 Muutokset alueen vesitasapainossa Asemakaava-alueen rakentaminen aiheuttaa muutoksia hulevesien muodostumiseen. Ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä muutos näkyy etenkin ylivirtaamien merkittävänä kasvuna, mutta samalla luonnonmukaisten norojen alivirtaamat voivat pienentyä sateettomina jaksoina. Muutokset voivat johtaa toisaalta norojen hetkittäiseen kuivumiseen ja toisaalta niiden eroosion lisääntymiseen nopeammista virtaamamuutoksista johtuen. Tämä voi olla haitallista suunnittelualueen purkuvesistöille ja nykyisille avo-ojille. Samanaikaisesti tapahtuva hulevesien laadun huonontuminen voi heikentää entisestään elinympäristöjen selviämismahdollisuuksia. Tässä työssä suunniteltavilla hulevesienhallintatoimenpiteillä pyritään mahdollisuuksien mukaan jäljittelemään luonnon tarjoamaa hitaampaa vesien purkautumista sekä parantamaan hulevesien laatua ennen purkuvesistöön johtamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 9 (13) 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun 3.3.1 Läpäisemättömän pinnan ja hulevesien määrä Suunnittelun maankäytön perusteella arvioitiin suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA). Lisäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää kaikkiin tapauksiin. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Läpäisemättömien pintojen määrän arviointia varten Tarastenjärven asemakaavaalueelta valittiin kuusi hydrologisilta ominaisuuksiltaan erilaista maankäyttötyyppiä. Taulukossa 2 on esitetty arviot näiden maankäyttötyyppien sisältämistä erilaisten pintojen osuuksista. Taulukko 2. Tulevien maankäyttötyyppien erilaisten pintojen arvioidut keskimääräiset osuudet. Puoliläpäisevä Rakentamaton metsä Läpäisemät- n 15 mm Valumakerroi Läpäisemätön Läpäisevä päällyste Maankäyttötyyppi (asfaltti) nurmi) Katto päällyste pinta (maa, (kiveykset, tömyys, TIA rankkasateell sora) a arvioitu pinnan osuus korttelin pinta-alasta [%] [%] 0 1,0 (AO) 15 % 10 % 60 % 15 % 0 % 39 % 0,26 (E1) Maanvastaan otto 20 % 0 % 20 % 60 % 0 % 40 % 0,32 (TY) (T) 40 % 40 % 20 % 0 % 0 % 79 % 0,68 VR 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 10 % 0,02 EV 0 % 0 % 10 % 0 % 100 % 10 % 0,02 Rakentamaton metsä 0 % 0 % 10 % 0 % 100 % 10 % 0,02

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 10 (13) Uudisrakentamisen aiheuttamat keskimääräiset muutokset suunnittelualueen osavaluma-alueilla on esitetty kuvassa 6 kaavavaihtoehdon laaja osalta ja kuvassa 7 kaavavaihtoehdon suppea osalta. Kuva 6. Laskennalliset läpäisemättömien pintojen osuus ja painannesäilynnän määrä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa kaavavaihtoehdossa laaja. Kuva 7. Laskennalliset läpäisemättömien pintojen osuus ja painannesäilynnän määrä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa kaavavaihtoehdossa suppea. Kuvista 6 ja 7 nähdään läpäisemättömien pintojen osuuden kasvu suunnittelualueella. Arvojen kasvu ei ole alueella tasaista. Esimerkiksi valuma-alueella 1.10 kasvaa TIA-arvo nykyisestä 10 %:in arvosta noin 58 %:iin (kaavavaihtoehto laaja ). TIA-arvo 58 % tarkoittaisi että 15 mm:in rankkasateella (~1/5a, 30 min) alueen valumakerroin olisi noin 0,38, kun nykytilassa rakentamattomilta metsäalueilta ei muodostu juuri lainkaan välitöntä hulevesivaluntaa lyhytkestoisilla sadetapahtumilla. Uudisrakentamisalueiden valumakertoimen merkittävän kasvun lisäksi muuttuu myös valunnan huippuvirtaamien esiintymisajankohta, joka nykytilassa on todennäköisesti keväällä lumien sulamisen aikana. Tulevassa tilanteessa suurimmat hulevesivirtaamat tulevat sen sijaan muodostumaan kesällä rankkasateiden aikana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 11 (13) 3.3.2 Hulevesien laatu Rakennetuilta alueilta ja erityisesti päällystetyiltä pinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. Lisäksi hulevesien laatua heikentävät irtoroskat, kotieläinten jätökset ja hiekoitushiekan aiheuttama mahdollinen kiintoaineksen kasvu. Rakennettujen alueiden kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, mutta niiden runsaus voi aiheuttaa ongelman huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoaineista ja epäpuhtauksia. Suunnittelualueella muodostuvat hulevedet ovat nykytilanteessa pääosin puhtaita. Pääosin rakentamattomilla metsäalueilla runsas kasvillisuus, tiivistymätön maaperä ja luonnonmukaisemmat virtausreitit pystyvät sitomaan suuren osan hulevesien epäpuhtauksia. Tiivisti rakennetuilla alueilla päällystetyt pinnat, tiivistynyt maaperä, tehokas kuivatus ja sujuva hulevesien johtaminen tekevät luonnonmukaisesta hulevesien käsittelystä haastavaa. Mikäli erityisiä hulevesien hallintatoimenpiteitä ei toteuteta, epäpuhtaudet päätyvät hulevesien mukana virtausreiteille ja vesistöihin. Tämä johtaa veden laadun heikkenemiseen rakennettujen alueiden alapuolisissa noroissa, ojissa ja järvissä. Suunnittelualueella muodostuva pintavalunta ja hulevedet johtuvat Näsijärven Niihamanselkään, jonka ravinne-kuormitusta pyritään Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman 9 mukaisesti vähentämään. Nykytilassa tulevan uudisrakentamisen alueella ei ole viljeltyjä peltoalueita, joten pintavaluntana johtuva mahdollinen ravinnekuormitus on suunnittelualueen osalta todennäköisesti vähäistä. Tulevassa tilanteessa hulevesien mahdollisesti sisältämä ravinnekuormitus ei tule merkittävässä määrin myöskään muuttumaan, mutta riskit edellä mainittujen muiden haitta-aineiden kulkeutumiseen purkuvesistöön kasvaa. Tulevan maankäytön myötä myös Tarasjärven kuormitus tulee kasvamaan merkittävästi, ellei asianmukaisia hulevesien hallintatoimenpiteitä suoriteta. Päällystetyiltä pinnoilta muodostuvien ajoittain epäpuhtaiden hulevesien lisäksi alueella mahdollisesti toteutettavat massanvaihdot voivat lisäksi aiheuttaa muutoksia purkuojien suolapitoisuudessa ja sähkönjohtavuudessa, suodattuneen veden kuljettaessa mukanaan kiviaineksen sulfideja. 3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Ilman asianmukaisia hallintatoimenpiteitä hulevesivalunnassa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa haittaa alueen luonnolle ja purkuvesistölle. Ilman hulevesivirtaamia tasaavia ratkaisuja erityisesti ylivirtaamien kasvu ja alivirtaamien pieneneminen muuttavat luontokohteiden kosteustasapainoa. Lisäksi suuret hallitsemattomat hulevesivirtaamat voivat johtaa myös tulvimiseen sekä korttelialueiden sisällä että yleisillä alueilla aiheuttaen aineellisia vahinkoja ja haitaten rakennettujen alueiden käyttöä. Hyvien hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti hulevesien haitallisia vaikutuksia tulee ehkäistä toteuttamalla suunnittelualueella hajautettua hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa. Hallintamenetelmät tulee ulottaa tonttien mittakaavaan asti, jolloin hulevesiin voidaan vaikuttaa jo niiden syntypaikalla. Hallinnan keskeinen periaate on pyrkiä johtamaan hulevesiä yleisillä alueilla avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä, joilla hidastetaan, viivytetään ja tasataan hule- 9 Tampereen kaupunki, KAKE. 2012. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 12 (13) vesivirtaamia. Järjestelmillä pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, mikä auttaa pienentämään rakennettujen alueiden tulvariskejä. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää hulevedet monipuolisesti kaupunkiympäristön suunnittelussa, ja ylläpitää luonnollisten norojen tilaa ja veden laatua. 3.5 Kommentit kaavan ehdotusvaiheeseen Alustavat hulevesien viivytysalueiden sijainnit ja muut huomiot on esitetty taulukossa sekä liitteissä 1 ja 2 valuma-aluekartoilla. Taulukko 3. Alustavia hulevesien viivytysalueiden sijainteja ja muita huomioita. Nro Valuma-alueet Huomio 1 1.6, 1.7 2 1.10 3 1.11 4 1.11, 1.13 Ei tilaa alueelliselle viivytykselle, tosin vaihtoehdossa suppea va 1.7 maankäyttö ei muutu. Tarve viivytykselle ennen Jyväskyläntien alitusta tien eteläpuolella. Nykyisen ojan säilyttäminen tai siirto (ei putkitusta), tosin vaihtoehdossa suppea nyk. ojan alueelle ei uutta rakentamista juurikaan. Tarve viivytykselle T-alueen länsipäässä ennen tienalitusta. Alueellinen viivytys mahdollinen tielinjauksen itäpuolelle Mellijärven laskuojan viereen. Vaihtoehdossa laaja viivytysalueelle todennäköisesti paremmin tilaa. Valuma-alueen 1.13 kuivatus todennäköisesti itään viivytys valuma-alueella 1.11. 5 1.9, 1.13, 1.14 Ei tilaa alueelliselle viivytykselle laajassa vaihtoehdossa 6 3.1 Alueellisen viivytyksen sijainnin tarve KTY-alueen länsipäässä 7 1.12, 5.0 Tampereen puolelta valuma-alueelta 5.0 puretaan hulevedet tulevassa tilanteessa Kangasalan puolelle valuma-alueelle 1.12 8 1.6, 1.7, 1.10, 1.12 Tarasjärvi tasaa yläpuolisten valuma-alueiden virtaamia 9 1.10, 1.11 Suoalueen rakennettavuus selvitettävä, alueelle tulee täyttöjä. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota. 4 HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU Tarkentuu keväällä 2015 kaavan ehdotusvaiheessa. 5 HALLINTAJÄRJESTELMÄN MITOITUS JA TOIMINTA Tarkentuu keväällä 2015 kaavan ehdotusvaiheessa. 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN Tarkentuu keväällä 2015 kaavan ehdotusvaiheessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti, LUONNOS 13 (13) FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Tarkastanut: Eeva-Riikka Bossmann projektipäällikkö, dipl.ins. Laatinut: Pekka Raukola suunnitteluinsinööri, dipl.ins. Ella Havulinna diplomityöntekijä, tekn.kand.