Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä

Juhani Timonen, Markku Antikainen, Keijo Pulkkinen Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä TAUSTARAPORTTI Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 77/2008

Juhani Timonen, Markku Antikainen, Keijo Pulkkinen Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä TAUSTARAPORTTI Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 77/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

ISSN 1459-1561 TIEH 4000675-v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Juhani Timonen, Markku Antikainen, Keijo Pulkkinen: Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä. Taustaraportti. Helsinki 2008. Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 77/2008, 58 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000675-v. Asiasanat: Tienpito, hoito, ylläpito, infrastruktuuri, yhteistyö, kunnat, yritykset, kehittäminen Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Osana vuosina 2006 2008 toteutettua Infra 2010 -kehittämisohjelmaa käynnistettiin marraskuussa 2007 pilottihanke Klusteritasoisen innovaatiojärjestelmän testaaminen, case ylläpidon osaamisklusteri, joka pian sai nimekseen OSAKE (OSAamisen KEhittäminen). Projektin tavoitteena oli tuottaa toimintamalli ja työkalut, joilla infra-alan toimijat voisivat kehittää yhdessä jonkin rajatun osa-alueen osaamista. Pilotointikohteena oli pari vuotta toiminnassa ollut tiestön ylläpidon osaamisklusteri web-portaaleineen. Projektin rahoittajina olivat Tiehallinto ja Infra ry ja projektin toteuttajaksi valittiin Oy Swot Consulting Finland Ltd. Projekti toteutettiin pääosin vuoden 2008 aikana. Projektissa analysoitiin toimialan yhteisörakennetta mm. asiantuntijoiden haastatteluin ja tehtiin vertailuja vastaaviin yhteisöihin kotimaassa ja maailmalla. Näkemyksiä ja palautetta kerättiin laajalle infra-alan toimijajoukolle suunnatuilla webkyselyillä. Alan kehityshaasteita ja linjauksia hahmotettiin kahdessa asiantuntijoiden Round Table -kokouksessa ja projektia esiteltiin toimialan tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Ylläpitoklusteria laajennettiin projektissa tiestön ja katujen hoidon suuntaan kunnossapidon klusteriksi. Kuntien toimijat osallistuivat projektiin pelkästään tehdyn kyselyn kautta. Kuntatoimijoiden mukaan saamista pidettiinkin yhtenä tärkeänä jatkotoimenpiteenä projektille. Klusterin alustana toimivan web-portaalin toimintoja pilotoitiin ja kehitettiin edelleen. Portaalin käyttö aktivoitui tasaisesti projektin aikana. Saadun palautteen mukaan klusteritoimintaa pidetään tarpeellisena. OSAKE-projektissa infra-alan osaamisklusterin kehittämisteemoiksi hahmottuivat osaaminen, tulevaisuus, markkinat ja toimijoiden yhteistyö Toimintamallin edelleen kehittämiselle laadittiin tiekartta vuosille 2008 2014. Lähitulevaisuuden pääasiallisena haasteena on, miten klusteritoiminnan hyvin alkanut kehitys ja esiin nousseet hyödylliset kehitysaihiot pidetään vireillä toimialalla edessä olevien merkittävien rakennemuutosten yli. Tämä taustaraportti sisältää Tiehallinnon verkkojulkaisuna julkaistun raportin (Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä, Tiehallinnon selvityksiä 30/2008) sisällön lisäksi laajasti projektin yhteydessä syntynyttä materiaalia, kuten haastattelujen ja kyselyjen tuloksia sekä ohjausryhmän muistioiden sisältöä.

ESIPUHE Osana Infra 2010 -kehittämisohjelmaa toteutettiin vuoden 2008 aikana pilottihanke Klusteritasoisen innovaatiojärjestelmän testaaminen, case ylläpidon osaamisklusteri (OSAKE)". Tavoitteena oli tuottaa toimintamalli ja menettelyt, joiden avulla infra-alan toimijat pystyisivät kehittämään yhdessä jonkin rajatun osa-alueen osaamista. Pilotti toteutettiin käyttäen pohjana Tiehallinnon aikaisemmin käynnistämää Tiestön ylläpidon osaamisklusteria ja sen web-portaalia. Rahoittajina olivat Tiehallinto ja Infra, asiantuntijana toimi Oy Swot Consulting Finland Ltd. Jo pilotin aikana nähtiin järkeväksi laajentaa ylläpitoklusteri tiestön ja katujen hoidon suuntaan kunnossapidon klusteriksi. Tällöin siitä tulisi kiinnostava myös kunnossapitoa tilaavien kuntien ja kunnossapitopalveluja tuottavien pienten ja keskisuurten yrittäjien kannalta. Tulosten perusteella klusteritoiminta on alan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi kokema osaamisen kehittämistapa. Alan yhteisiä kehittämisteemoja ovat osaaminen, tulevaisuus, markkinat ja toimijoiden yhteistyö. Toimintamallin edelleen kehittämiselle laadittiin tiekartta vuosille 2008 2014. Helsinki, maaliskuu 2009 Matti Hermunen Ohjausryhmän puheenjohtaja Tiehallinto Keskushallinto

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä i (i) Sisältö 1 PROJEKTIN TAUSTA, TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET 1 2 PILOTTIYMPÄRISTÖN KUVAUS 4 3 BENCHMARKING: ESIMERKKEJÄ KLUSTERITOIMINNASTA 6 3.1 Eri alojen web-pohjaisten klusteriympäristöjen vertailua 6 3.2 Norjan tiehallinnon osaamisen kehittämisprojekti 8 3.3 ERTRAC National Platforms Workshop 10 4 TOIMIJOIDEN PALAUTE 11 4.1 Haastattelut 11 4.1.1 Infra-alan klusteri 11 4.1.2 Tutkimus, kehitys ja koulutus 11 4.1.3 Yhteisöllinen innovaatiotoiminta 12 4.1.4 Markkinat ja talous 12 4.2 Web-kyselyt 13 4.3 Round Table -keskustelut 43 5 TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN, TULOKSET 45 5.1 Web-portaali 45 5.2 Seminaarit 46 5.3 Kansainvälinen yhteistyö 47 5.4 Muut työkalut 47 6 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN, TULOKSET 49 6.1 Toimintaympäristö 49 6.2 Kehittämisteemat 50 6.3 Tiekartta 2008 2014 51 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 52 LIITTEET 56

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 1 (58) 1 PROJEKTIN TAUSTA, TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET Infrarakentamisella on ratkaiseva merkitys yhteiskunnan toiminnalle. Ala tuottaa ja ylläpitää maamme infrastruktuurin ja luo näin edellytykset koko yhteiskunnan toiminnalle. Vuonna 2007 infrarakentamisen arvo oli noin 5 mrd euroa, joka vastaa 20 % koko rakentamisen arvosta. Tien kunnossapidon ja hoidon osuus infrarakentamisesta oli 1,5 mrd euroa. Vuosina 2005 2008 toteutetun Infra 2010 -kehittämisohjelman tavoitteena oli edistää uuden teknologian käyttöönottoa infra-alalla ja luoda keinoja, joilla innovaatioiden saamista markkinoille nopeutetaan. Infra 2010 -ohjelman teema-alue Osaaminen ja Innovaatiotoiminta tähtäsi alan toimijoiden yhteydenpidon tiivistämiseen ja uusien yhteistyötapojen synnyttämiseen. Oppiminen ja innovointi haluttiin tuoda osaksi toimialan pilottihankkeiden suunnittelua, toteutusta ja käytäntöön viemistä. Klusteritasoisen innovaatiojärjestelmän toimintamallin testaaminen, case ylläpidon osaamisklusteri (OSAKE) hyväksyttiin Osaaminen ja innovaatiotoiminta -teema-alueen kolmanneksi pilottihankkeeksi. Ylläpito tarkoitti tässä yhteydessä teiden päällystämistä, tiemerkintöjä ja siltojen korjausta. Hankkeen aikana mukaan liittyi myös hoidon klusteri. Kaksi muuta hanketta olivat Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja Oppiminen ja innovaatiot osaksi käytännön työtä teknologiafoorumin ja käyttöönottolaboratorion avulla". Merkittäviä ympäristön haasteita muodostivat julkisten hankintojen toimintamallien muutos tilaaja-tuottaja-malliin, osaamisvaatimusten muuttuminen, tuottavuuden kehittäminen, innovaatiokyvyn turvaaminen ja parantaminen (Kuva 1).

2 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä Osaamisen muuttuminen Elinkaarivastuuurakat Ekotehokkuus- ja ympäristövaikutusratkaisujen hallinta Toimenpiteiden vaikutusten hallinta, palvelutason hallinta Tuotteen elinkaariratkaisujen hallinta, mitoitus, vaurioitumismallit "Tavoitetila urakat" Tuotantoketjun hallinta Ekotehokkuus valintaperusteihin Tuotantotehtävän hallinta Elinkaarikustannukset valintaperusteena Hintakilpaillut työsuoritukset Kokonaisurakat Suunnittelutoteutus Aika Kuva 1 Infra-alan osaamishaasteiden kasvu. (Lähde: Tiehallinto Hankinta 2010 Tienpidon hankintastrategia). Pilottihankkeen keskeinen tavoite oli synnyttää toimintamalli, jolla alan toimijat voivat yhdessä kehittää rajatun sisältöalueen osaamista ja työmenetelmiä. Hankekokonaisuus ja sen tavoite on esitetty kuvassa 2. Tavoitteena on myös, että toimintamallia voidaan soveltaa muuallakin kuin ylläpidossa. INFRA 2010 Osaaminen ja innovaatiotoiminta Klusteritasoisen innovaatiojärjestelmän testaaminen Tavoite Alan toimijat yhdessä Toimintamalli Innovaatioita Osaamista Kuva 2 Hankekokonaisuus ja tavoitteet. Pilottihankkeelle määriteltiin seuraavat työtehtävät: Toimintamallin kehittäminen klusterin toimintamallin analysointi muiden alojen klusterien toiminnan tarkastelu kehitystoimenpiteiden määrittely ja testaaminen ylläpitoklusterissa

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 3 (58) Työkalujen kehittäminen ylläpitoklusterin portaalin toiminnan analysointi työkalujen ideointi ja mahdollinen testaaminen liittyen toimintamalliin ja sen kehittämiseen Kehittämismekanismien tarkastelu selvitetään uusien hankintamallien mahdollisuudet osaamisen kehittämisessä ja innovaatioiden käyttöönotossa tarkastellaan klusterin roolia kehittäjien verkostoitumisessa ja innovaatiotiedon levittäjänä. Uuden tiedon syntyminen tapahtuu yhteisöissä, ts. keskenään riittävästi verkostoituneiden toimijoiden muodostamissa joukoissa. Olennaiset kysymykset kunkin yhteisöjen toimintaan osallistuvan kannalta ovat: Miksi ilmoittautua mukaan yhteisöön? Miksi käyttää aikaa yhteisössä kommunikointiin? Miksi avata omia ideoitaan muiden käytettäväksi ja jatkokehitettäväksi yhteisössä? Projektin alkuvaiheessa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia analysoimalla mahdollisen osallistujajoukon välisiä arvoketjukytkentöjä, ideoimalla syitä ja esteitä erityyppisten toimijoiden osallistumiselle sekä selvittämällä toimijakentän tietoisuutta ja näkemyksiä web-kyselyllä. Runkona tarkastelussa oli webissä olevan portaalin ympärillä toimiva virtuaaliyhteisö. Projekti toteutettiin joulukuun 2007 ja joulukuun 2008 välisenä aikana. Projektin päävaiheet olivat: Yhteisörakenteen analyysi, jossa päämenetelminä olivat olemassa olevan materiaalin analyysi ja asiantuntijoiden haastattelut Benchmarking, jossa tutustuttiin eri toimialojen klustereiden webportaaleihin ja verrattiin projektia Norjan tiehallinnon tavoitteiltaan vastaavaan hankkeeseen sekä Euroopan infra-alan kongressissa esiteltyihin kansallisiin innovaatioalustoihin. Laajalle infra-alan toimijajoukolle suunnatut web-kyselyt projektin alku- ja loppuvaiheessa Kaksi asiantuntijoiden Round Table -kokousta Projektin esittely toimialan tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla Klusterin web-portaalin pilotointi, kehittäminen ja käytön aktivointi. Projektin toteutusta johti ohjausryhmä, johon kuuluivat Tiehallinnosta Matti Hermunen, Keijo Pulkkinen, Pasi Patrikainen ja Markku Tervo sekä Infra ry:stä Heikki Jämsä. Käytännön toteutuksesta vastasi Oy Swot Consulting Finland Ltd. Projektin alkuvaiheen esittelymateriaalia on liitteessä 1 ja ohjausryhmän pöytäkirjat ovat liitteessä 2.

4 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 2 PILOTTIYMPÄRISTÖN KUVAUS Luvussa 2 on kuvattu lyhyesti pilottiympäristön yhteisörakenne ja klusterin portaalin tilanne projektin alkuvaiheessa. Hankkeen tuloksia ja tulevaisuuden kehittämistarpeita on esitelty luvusta 6 eteenpäin. Tiedon jakamisessa tärkeänä työkaluna toimii klusterin portaali, www.yllapitoklusteri.fi. Portaalin käyttö kehittyi hankeen aikana ja portaaliin tuotiin lisää sisältöä. Projektin tuloksena liitettiin ylläpidon portaaliin myös hoidon ulottuvuus samalla kun ylläpitoklusterin sijaan alettiin puhua kunnossapitoklusterista http://www.kunnossapitoklusteri.fi. Portaalista löytyy mm. palvelusopimusosio ja portaalissa ollaan myös käynnistämässä toimialan keskustelufoorumia. Klusteriin kuuluvat kotimaiset tilaajat ja tuottajat, suunnitteluyritykset ja - organisaatiot, rakennuttaja- ja konsultointipalvelut, laite- ja järjestelmätoimittajat, materiaalin toimittajat sekä tutkimus- ja koulutustahot kotimaassa ja ulkomailla. Myös toimialan järjestöillä on oma roolinsa klusterin kehittämisessä. Klusterin toimijoilla on enemmän tai vähemmän vakiintuneita kontakteja toisiinsa. Ylläpitoklusterin portaaliin rekisteröityneet toimijat olivat joulukuussa 2008 seuraavan taulukon mukaiset. Andament Oy Asfalttiliitto ry Carement Oy Contesta Oy CubiCasa Oy Destia Oy Elfving Opasteet Oy Ab Elpac Oy FCG Planeko Oy Infra ry ISS Proko Infra Oy Kiratek Oy Lemminkäinen Infra Oy Lemminkäinen Oyj Navico Oy NCC Roads Oy NCC Roads Oy Noptel Oy Nynas Oy Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Pöyry Infra Oy Plaana Oy Ponvia Rakennusteollisuus RT Ramboll Finland Oy Rautaruukki Oyj, Construction, Infra Reiniko Oy SiltaExpert Oy Siviling. Reitan AS Skanska Asfaltti Oy Skanska Infra Oy www.andament.fi www.asfalttiliitto.fi www.carement.fi www.contesta.fi www.cubicasa.fi www.destia.fi www.elfvingopasteet.fi www.elpac.fi www.fcg.fi www.infrary.fi www.iss.fi www.kiratek.fi www.lemminkaineninfra.fi www.lemminkainen.fi www.navico.fi www.ncc.fi www.nccroads.fi www.noptel.fi www.nynas.com www.rate.oulu.fi www.infra.poyry.fi www.plaana.fi www.ponvia.fi www.rakennusteollisuus.fi www.ramboll.fi www.ruukki.com www.reiniko.com www.siltaexpert.com www.skanska.fi www.skanska.fi

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 5 (58) Suomen Laatuasfaltti Oy Swot Consulting Oy Sysopendigia Oyj Tekes Tiehallinto Tielinja Oy Tietomekka Oy Vakeva Oy VBM Language Services Vegvesen WSP Finland Oy www.suomenlaatuasfaltti.fi www.swotconsulting.fi www.sysopendigia.com www.tekes.fi www.tiehallinto.fi www.tielinja.fi www.tietomekka.fi www.vakeva.fi www.vegvesen.no www.wspgroup.fi Taulukko 1 Ylläpitoklusterin portaaliin rekisteröityneet organisaatiot (joulukuu 2008).

6 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 3 BENCHMARKING: ESIMERKKEJÄ KLUSTERITOIMINNASTA 3.1 Eri alojen web-pohjaisten klusteriympäristöjen vertailua Projektissa vertailtiin keskenään joitakin eri alojen klusteriympäristöjä, joilla on toimintaa kokoava verkkosivusto. Vertaillut yhteisöt ja niiden toimintaajatukset on esitetty taulukossa 2. Nimi http://www.neogames.fi Klusterin toiminta-ajatus ja tavoitteet Suomen pelialan kehittäminen, alan toimijoiden verkottuminen, vienninedistys http://www.coss.fi Open source -teknologioita ja -toimintamallia käyttävän liiketoiminnan kansallinen kehittämisorganisaatio. Tavoitteet: vahvistaa ohjelmistointensiivisen liiketoiminnan kilpailukykyä, synnyttää uutta kasvuliiketoimintaa ja edistää tietoyhteiskunnan kehitystä avoimien teknologioiden ja niitä tuottavien yhteisöjen avulla. http://lccfinland.nettisivut.fi http://www.sentre.fi Laserteknologian osaamis- ja palvelukeskus. Tavoitteet: soveltaa laserteknologioita suomalaisen teollisuuden tarpeisiin siten, että yritykset voivat kokeilla ja kehittää tuotteitaan ja prosessejaan hyödyntämällä keskuksen osaamista ja laitekantaa. Yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkosto, joka kehittää kestäviä ratkaisuja kestävään energiaan. http://www.hermia.fi/cubiq http://www.fima.fi http://www.lahtimecatronics.fi Kehittää läsnä-älyn teknologioita ja liiketoimintaa. "Kehittää merkittävä joukko uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotka parantavat liikkuvilla työkoneilla tai konejärjestelmillä tehtävien työprosessien tehokkuutta, turvallisuutta ja hallittavuutta". (Missio). Strategia: työvoiman ja osaamisen turvaaminen mekatroniikkaalalla, tuotekehitys ja liiketoiminnan kehittäminen, kansainvälinen verkostoituminen, verkostoyhteistyön kehittäminen. Tavoitteet: klusteriyritysten merkittävä lv:n kasvu pitkällä aikavälillä, säilyä Lahden seudun suurimpana klusterina, kasvattaa klusteria sekä luoda osaamisperustaa ja alan infraa kestävälle kasvulle. http://www.digibusiness.fi Osaamisklusteri keskittyy sisältöliiketoiminnan osaamisen kehittämiseen niille yrityksille, joilla on palava halu kvmarkkinoille. Tavoitteena on luoda digitaalisia palvelukonsepteja, jotka helpottavat ja rikastuttavat kansalaisten elämää sekä tehostavat yrityselämän, hallinnon ja julkisen sektorin toimintaa. http://www.innocentive.com Yhdistää luovuus ja älykkyys ratkaisemaan kaupallisia, julkishallinnollisia ja humanitaarisia organisaatioita kohtaavia haasteita. Sivuilla on listattuna "seekers" ja "solvers" erilaisiin haasteisiin ja tarkoituksena on, että he löytävät toisensa. OSKE-klusterit http://www.oske.net Tavoitteena on terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja vahvistaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Teollisuuden kunnossapitoyhdistys http://www.promaint.net/index.asp Yhdistyksen tarkoitus on parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja yhteiskunnan rakenteiden tehokkuutta. Tehtävänä on lisätä kunnossapidon merkityksen tuntemusta ja osaamista yritysten ja yhteisöjen kilpailutekijänä elinkaarikustannusten ja -tuottojen hallinnassa. Painopistealueet yhdistyksen toiminnassa ovat kunnossapidon tutkimuksen ja kehityksen edistäminen, toimivan kanavan ylläpitäminen kunnossapitoalan tietouteen ja osaamiseen sekä kunnossapidon aseman vahvistaminen teollisuudessa ja yhteiskunnassa. Taulukko 2 Vertaillut web-pohjaiset yhteisöt ja niiden toiminta-ajatukset.

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 7 (58) Vertailussa tarkasteltiin kunkin yhteisön osalta seuraavia seikkoja: Klusterin jäsenet ja jäsenyystasot Miksi ja miten klusteri on syntynyt? Millaisia hyötyjä klusteri tarjoaa jäsenilleen? Miten klusteri toimii? - Toimielimet - Palvelut - Toimikunnat tai vastaavat - Kokoukset ja seminaarit Toiminnan ohjaaminen Viestintä ja yhteydenpito Kuinka aktiivisesti klusteri toimii? - Palvelut - Kokoukset - Seminaarit - Muu toiminta Verkkopalvelut: - Uutiset - Keskustelu teemoittain - Palautemekanismi - Liiketoimintamahdollisuudet - Moderaattori - Web-sivuston ulkopuolinen toiminta - Ideointi - Ideoiden karsinta - Ulkoinen tiedottaminen - Ideapörssi - Opinnäytteet - Työpaikat - Uutiskirje sähköpostilla - Palvelut - Jäsenedut - Tutkimukset - Julkaisut Vertailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vertailu kunnossapitoklusteriin Hyvin toimivilla klusterien ja verkostojen yhteisöllisillä areenoilla näyttää selvityksen perusteella olevan seuraavia yhteisiä ominaisuuksia selkeä yhteinen idea tai missio selkeästi määritelty rooli ja tehtävät selkeää näyttöä tuloksista, jotka puolestaan stimuloivat uusia tuloksia jatkuva ja aktiivinen viestintä sekä aktiivinen areenan toiminnasta vastaava operaattori. Lisäksi vahva reaali- tai virtuaalimaailman verkoissa toimimisen kulttuuri parantaa klusterin luovaa kykyä. Suomen tiestön ja katujen kunnossapito on kunnossapitoklusterin selkeä yhteinen idea. Klusterin yhteisöllisenä areenana toimivan portaalin osiot ovat

8 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä pilotoinnin aikana hakeneet muotoaan ja samalla portaalin rooli on selkiytynyt. OSAKE-projektin edetessä portaalia kehitettiin aktiivisesti ja siitä tiedotettiin toimialan eri tavoin. Projektin tuloksia on kuvattu luvusta 5 eteenpäin. Hankkeen aikana saadun palautteen perusteella klusterin toimintaa pidettiin tarpeellisena ja edelleen kehittämisen arvoisena. Kehittämisessä keskeinen tekijä on klusterin aktiivisen operoinnin järjestäminen hankkeen jälkeen. 3.2 Norjan tiehallinnon osaamisen kehittämisprojekti Norjan tiehallinto (Statens vegvesen, Norwegian Public Roads Administration) käynnisti vuonna 2007 nelivuotisen projektin osaamisen kehittämiseksi tiestön kunnossapidossa. OSAKE-projektin puitteissa Keijo Pulkkinen, Pasi Patrikainen ja Juhani Timonen kävivät Trondheimissa 29. 30.9.2008 tutustumassa tähän työhön ja avainhenkilöihin. Samalla käynnillä tutustuttiin myös Norjan Teknillisen Korkeakoulun tielaboratorioon ja Sinteftutkimuslaitoksen alan tutkimukseen Trondheimissa. Kunnossapidon osaamisen kehittämisprojekti (www.vegvesen.no/kdv) on yksi kymmenestä Norjan tiehallinnon suuresta T&K-projektista, suuruudeltaan 2,6 miljoonaa euroa. Projektin taustalla on huoli osaamisen häviämisestä, johon johtavat syyt ovat paljolti samankaltaisia kuin Suomessakin: Tiehallinto menetti kokemusta ja osaamista, kun sen tuotanto-osasto eriytettiin vuonna 2003 palveluntarjoajayhtiöksi. Kilpailuttamisen lisääntyminen on aiheuttanut toimialanlaajuisesti painopisteen siirtymistä kunnossapidon käytännöistä kohti kilpailukykyistä tarjoamista, sopimusasioita yms. Lähivuosina merkittävä osa työvoimasta tulee eläkeikään, jolloin vaarana on että merkittävää kokemusta katoaa. Norjan kokemukset ovat myös osoittaneet palveluntarjoajien olevan haluttomia panostamaan pitkän aikavälin tutkimuksen. Tiehallinto näkee velvollisuudekseen stimuloida toimialan innovaatiotoimintaa. Projektin tavoitteena on lisätä kunnossapidon osaamista Norjassa, ei vain tiehallinnon sisällä, vaan koko toimialalla. Lisätavoitteena on rakentaa järjestelmiä ja käytäntöjä, jotka auttavat osaamisen kehittämisessä tulevaisuudessa. Projektin päällikkönä on Øystein Larsen Norjan tiehallinnosta. Projekti toteutetaan yhteistyössä muiden tieviranomaisten, kuntien ja palveluntarjoajien kanssa. Projekti järjesti 16.10. 2008 järjestyksessä toisen seminaarinsa toimialalle. Keijo Pulkkinen osallistui seminaariin ja esitteli siellä Suomen ylläpitoklusteria ja OSAKE-projektia. Meneillään olevien kehitysprojektien esittelyjen ja ideoinnin lisäksi seminaarissa oli useita palautepuheenvuoroja, joissa mm. palveluntarjoajat esittivät näkemyksiä tilaajien ja tilaajat palveluntarjoajien osaamisvaatimuksista. Vierailun aikana esitetty materiaali on liitteessä 4.

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 9 (58) Norjan projekti kohdistuu seuraaviin alueisiin: 1. Näkyvyys 2. Koulutus 3. Erikoistuminen ja T&K 4. Kokemuksen siirto Seuraavassa käsitellään näitä osa-alueita lähemmin. 1 Näkyvyys Näkyvyys-osaprojektin tarkoituksena on esitellä tiestön kunnossapitoa julkisuudessa positiivisella tavalla tavoitteena alan arvostuksen, siihen kohdistuvan mielenkiinnon ja alalle hakeutumisen vahvistaminen. Osaprojektin päällikkönä toimii Inger Lise Sagmo. Näkökulmia toimialan esilletuomiseen: a. Teiden kunnossapidon tärkeys ja monipuolisuus b. Kiinnostava ja haastava ala c. Kehitystyö ja mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen d. Aikaansaannosten julkistus näkyvästi nauhan leikkaus 2 Koulutus Koulutus-osaprojekti pyrkii laajentamaan kakkien tiestön kunnossapidossa toimivien taitoja, tavoitteena palvelujen laadun parantaminen. Osaprojektin vetäjänä on Joralf Aurstad. Projektin suunniteltuja toimenpiteitä ovat mm. olemassa olevan koulutustarjonnan selvittäminen, koulutustarveselvitykset sekä koulutusohjelmien suunnittelu mukaan luettuna eri toimijoiden roolit ja vastuut. 3 Erikoistuminen ja T&K Osaprojektin tarkoituksena on osaamisen ja tutkimustoiminnan laajentaminen tiestön kunnossapitoon liittyvillä alueilla. Projektin vetäjänä on Leif Jørgen Bakløkk. Projektissa pyritään lisäämään alan julkaisujen, opinnäytteiden ja tohtoritutkintojen määrää, koska nämä nähdään olennaisina sekä tutkimuksen ja koulutuksen että alan arvostuksen ja rekrytoinnin kannalta. Myös kenttä- ja laboratoriokokeiden välineisiin aiotaan panostaa, erityisesti sään vaikutusten ja kylmien olosuhteiden kokeita varten. 4 Kokemuksen siirto Tämän osaprojektin tarkoituksena on säilyttää kokemuspohjainen osaaminen ja hyödyntää kokemusta koko toimialan laajuisesti, jotta voidaan välttää toistamasta vanhoja virheitä ja hyötyä oppimalla toisilta. Osaprojektin vetäjänä on Jan Peder Bollingmo. Projektissa käynnistetään erilaisia hiljaisen tiedon siirron ja verkottumisen muotoja ensisijaisesti talvikunnossapitoa, tunneleita, tien rakenteita ja merkintöjä koskevien aiheiden ympäriltä.

10 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 3.3 ERTRAC National Platforms Workshop 4. 5.9.2008 kokoontui Budapestiin 22 asiantuntijaa 13 Euroopan maasta keskustelemaan ns. kansallisten teknologiaplatformien (National Technology Platform) tilanteesta. Työpajan rungon muodostivat kahdeksan eri maan kansallisten platformien esittelyt. Suomesta esittelyssä oli ylläpidon osaamisklusteri (kunnossapitoklusteri). Kansallisten platformien muodostamisen lähtökohtana on ollut tukea EU:n tutkimuksen tavoitteita EU:n Lissabonin kokouksen (2000) päätösten pohjalta. EU asetti tuolloin tavoitteeksi tulla maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi tietoyhteiskuntataloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Seuraavassa muutamia keskeisiä päätelmiä työpajan pohjalta: Esimerkit ja kehitys muissa Euroopan maissa osoittavat, että tähänastiset Suomen kokeilut (esim. ylläpidon osaamisklusteri) ovat oikeansuuntaisia haettaessa uusia toimintamalleja. Myös Infra 2010 - ohjelman OSAKE-projektin tavoite testata ja kehittää toimintamallia infra-alalla laajemmin hyödynnettäväksi tukee tätä hyvin. Käsite NTP = National Technology Platfrom on väljä ja eri maissa on organisoiduttu eri tavoin. Näyttää siltä, että osa on hahmottanut platformi-kokonaisuuden laajemmin ja osalla liikkeellelähtö on tapahtunut yksittäisten platformien kautta. Platformien ominaisuuksissa, esim. rahoituksessa, veturitahoissa ja organisoitumisessa on eroja. Yhteisenä piirteenä näyttäisi olevan kehittämistoiminnan kiihdyttimenä, keskustelufoorumina ja tulevaisuuden yhteisenä suuntaajana toimiminen. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on nyt, pitäisikö meidän täällä Suomessa organisoitua ERTRAC-kehyksessä eri tavalla kuin tähän asti. ERTRACtoiminnalle hyvän perustan luo OSAKE-projektin tulokset ja erityisesti syntyvä Road Map, johon kuvataan toimenpiteet ja aikataulu toimintamallin edelleen kehittämiselle ja laajentamiselle. Vertailussa muihin ERTRAC-platformeihin Suomen Kunnossapitoklusteri on laaja-alainen ja teknisesti hyvin toteutettu.

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 11 (58) 4 TOIMIJOIDEN PALAUTE 4.1 Haastattelut OSAKE-hankkeen alkuvaiheessa hankittiin taustatietoa tarpeista ja haasteista sekä innovaatiotoiminnasta haastattelemalla seuraavat toimialan ja innovaatiotyön asiantuntijat: Jukka Yliherva, Destia Oy Reijo Kangas, Tekes Timo Aho, Oulun Yliopisto Martti Perälä, Navico Oy Jaakko Heikkilä, (Ramboll, eläkkeellä) Jussi Rantanen, Lemminkäinen Oyj Antti Tuomainen, Skanska Oy Liisa Välikangas, HSE Sari Raivo, HSE Jarl-Thure Eriksson, TTY Terhi Pellinen, TKK Jani Saarinen, RAKLI Haastatteluvastaukset voitiin ryhmitellä neljään kokonaisuuteen. Näkemykset eri kokonaisuuksien kehittämistarpeista ja -haasteista on esitetty seuraavassa. 4.1.1 Infra-alan klusteri Haastatteluissa todettiin, että infra-alan isojen toimijoiden yhteistyölle ei ole ollut foorumia. Kokonaisuuden hallintaan toivottiin koordinaattoria ja toimialan visiolle nähtiin tarve. Tiehallinto sai palautetta omistajuuden ja tutkimusvastuun hämärtymisestä. Haastatteluissa perättiin lisää avoimuutta mm. tulostavoitteisiin sekä tietoa Tiehallinnon rooleista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kaiken ulkoistamista pidettiin riskinä. Tienpidossa nähtiin olevan merkittäviä intressejä mm. SKAL:illa, Linjaautoliitolla, Taksiliitolla sekä poliisilla ja pelastuslaitoksella, jotka kaikki edustavat merkittäviä tienpidon asiakasryhmiä. Kiinteistöpuolen kunnossapidon ja teiden ylläpidon väliltä löytyy merkittävää synergiaa. Infrarakentamisella on liittymäkohtia myös paikannuksen, tuotemallinnuksen, ICT:n ja energian tutkimus- ja toimijakenttiin. Myös verkko-operaattoreilla on samanlaisia haasteita ja mahdollista annettavaa tienpidolle. 4.1.2 Tutkimus, kehitys ja koulutus Haastatellut olivat huolissaan Suomen infra-alan tutkimus- ja kehityspanoksesta, jota jopa ajetaan alas. Tämä näkyy mm. VTT infraalueen kutistumisena ja Tiehallinnon oman tutkimus- ja kehitystoiminnan

12 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä lopettamisena. Tilaajat eivät ole kyenneet tekemään omaa tutkimusagendaansa. Yritysten kehittämistoiminta on vähäistä julkisrahoitteisten hankkeiden ulkopuolella. Ministeriöiden tutkimus- ja kehityspanos kanavoidaan Tekesin kautta ja Tekesin suhtautumisessa julkisen sektorin hankkeiden rahoittamiseen nähtiin toivomisen varaa. Rakennusalalle on kuitenkin tekeillä strategisen huippuosaamisen keskittymä, SHOK. Infra-alan kannalta pidettiin ongelmana sitä, että Tekes ei rahoita perustutkimusta. Toisaalta Suomen Akatemialle toimialan tutkimus on liian soveltavaa. Työmarkkinoille tulevalla sukupolvella ei juuri ole käytännön työkokemusta. Tutkijoiden ja korkeakoulutuksen saavien kosketuspintaa käytäntöön onkin kehitettävä: teoreettiset opinnäytteet eivät pätevöitä käytännön työhön, vain tekemällä oppii. Pätevästä työnjohdosta pelättiin tulevan pula. Pienissä kunnissa tekninen toimi tarvitsee uusia osaajia. 4.1.3 Yhteisöllinen innovaatiotoiminta Yhteisöllinen ideointi ei näytä Tiehallintoa lukuun ottamatta juuri kiinnostavan infra-alaa. Todennäköisiä syitä tähän ovat esimerkiksi innovaatiotoiminnan perinteiden puute, toimialan pk-valtainen rakenne, alan toimintamallien tuore muutos ja siitä johtuva toimijoiden roolien osittainen selkiintymättömyys, pelko ideoiden vuotamisesta kilpailijoille sekä palvelujen tuotteistamisen vaikeus. Yhteisöllisessä innovoinnissa tarvitaan eri tasoisia aihioita; aihioille on annettava mahdollisuus törmätä. Alan tutkijat on saatava tekemään yhteistyötä keskenään ja muiden alan ja sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Innovaatiot syntyvät rajapinnoissa. Käytännössä voidaan esimerkiksi koota työryhmät teemoille projektinhallinta, toimituskyky, tuottavuus, ekotehokkuus, innovaatiot ja asiakkaat. Työryhmien edustajat kohtaavat törmäytysryhmässä, jossa haetaan uusia ideoita ja innovaatioaihioita. Hankintamallia voidaan kehittää innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi esimerkiksi aloitemenettelyllä, jossa Tiehallinnon raati arvioi kehittämisaloitteen ja antaa aloitteen tekijälle kehittäjän statuksen. Jos kehittäjä ei voita aloitteen pohjalta järjestettyä tarjouskilpailua, kehittäjä saa aloitteesta eri korvauksen. 4.1.4 Markkinat ja talous Tieverkon optimointi oli Suomessa 90-luvun alussa maailman huippua, sittemmin kehitys on hidastunut. Kehittämistä pidettiin liiankin insinöörilähtöisenä, mutta toisaalta oltiin sitä mieltä, että peruskorjauksen tarpeen ja tason tuntevat vain insinöörit. Nykyisellä rahoitustasolla teiden kunnossapito on vaikeaa. Tienpidon perusta on edelleen melko hyvä, mutta elinkaarilaskennassa on puutteita. Markkinat eivät hoida mallien kehittämistä. Laskentamallien

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 13 (58) haasteina pidettiin mm. liikenteelle aiheutuvien haittojen ja ruuhkaantumisen huomioon ottamista, päällysteen laatua ja muita tienpidon laatutekijöitä, joita ei voi mitata luotettavasti etukäteen. Hiljaiseen tietoon ja kokemukseen perustuvia tekotapoja ja tekniikoita on paljon. Käyttömaksut tekevät tiestä sijoituskohteen. Kansainvälisten maksu- ja budjetointijärjestelmien osaaminen on tärkeää, mihin auttaa kansainvälisten kontaktien lisääminen. Hintakilpailu vaikuttaa lopputuloksen laatuun ja yritysten haluun kehittää tuotteitaan. Halvimmaksi tulee, jos julkinen tilaaja kantaa riskin. Yksityisen toimittajan on pystyttävä hinnoittelemaan riski. Esimerkiksi Australiassa käytetään tarjouskilpailuissa nk. allianssimallia: suuriin hankkeisiin haetaan kumppani varhaisessa vaiheessa. Kokonaisuutta työstetään eteenpäin työpajoissa, joissa tilaaja ja toimittaja määrittelevät yhdessä tavoitehinnan. Sitten kiinnitetään hinta ja järjestetään tarjouskilpailu laatukilpailuna. Yhteenvetoa haastattelujen ja alkuvaiheen web-kyselyn tuloksista on liitteessä 5. 4.2 Web-kyselyt Vastaajaryhmät ja niiden väliset yhteydet Projektissa järjestettiin kaksi web-kyselyä, ensimmäinen heti projektin alussa tammikuussa 2008 ja toinen marras joulukuussa 2008. Kuvassa 3 näkyy ensimmäisen kyselyn vastaajien jakauma. Vastaajia oli kaikkiaan 232, kun kutsuttuja oli 651. Laite- ja järjestelmätoimittaja; 1 Alihankintayritys; 3 Tutkimuslaitos; 2 Oppilaitos (henkilökunta); 5 Materiaalin toimittajat; 18 Muu; 8 Kunnat/Kaupungit; 41 Tiehallinto; 29 Urakoija; 83 Hankintapalvelukonsultti; 7 Suunnittelukonsultti; 35 Kuva 3 Ensimmäisen web-kyselyn vastaajien jakauma (n=232). Toisen kyselyn vastaajat jakautuivat hyvin samalla tavalla, vaikka vastausprosentti jäi pienemmäksi.

14 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä Klusteriyhteisön koostumuksen lisäksi haluttiin projektissa selvittää toimijoiden välistä verkottumista. Kuva 4 esittää eri vastaajaryhmien välisen yhteydenpidon tiiviyttä. Kunnat / kaupungit Tiehallinto Hankintapalvelukonsultit Suunnittelu- Urakoijat konsultit Materiaalin toimittajat Opetus ja tutkimus V A S T A A J A Kunnat/kaupungit Tiehallinto Hankintapalvelukonsultit Suunnittelukonsultit Urakoijat Materiaalin toimittajat Opetus ja tutkimus Yleisesti tiivistä kanssakäymistä Osalla vastanneista tiivistä kanssakäymistä Kuva 4 Eri osapuolten väliset yhteydet alalla. Vastaajien mielipiteitä ja muita kyselyjen tuloksia Kyselyissä oli joukko kvantitatiivisia arvioita ja monivalintakysymyksiä, mutta myös vapaamuotoisia kommentteja saatiin runsaasti. Yleisiä havaintoja kyselyjen tuloksista: Julkisen puolen (kunnat, Tiehallinto, tutkimus/opetus) henkilöstö on supistunut vuonna 2007, yritysosapuolet ovat lisänneet henkilöstöä myös vielä vuoden 2008 puolella. Kaikki toimijat ovat kokeneet vaikeuksia osaavan työvoiman saamisessa. Ylläpitoklusteri (verkkosivusto) oli vielä kyselyn aikaan varsin huonosti tunnettu. Sitä käyttäneet näkivät sen enimmäkseen hyödyllisenä ja siihen kohdistui odotuksia. Eri vastaajaryhmien (Tiehallinto, kunnat, urakoijat) arvostukset ja näkemykset tilanteesta ovat melko samansuuntaisia. Tiehallinnon hankintaperiaatteiden osalta nähtiin etuja sekä laajoissa pitkäaikaisissa sopimuksissa, joissa on tilaa kehityspanostukselle, että toisaalta pienemmissä kokonaisuuksissa, joiden tarjouskilpailuihin pienemmätkin palveluntarjoajat voivat osallistua. Tämä antaa aihetta selvittää tarkemmin pienten palveluntarjoajien verkostoitumisvalmiuksia niiden kehittämiseksi Klusteriyhteistyötä toivotaan nykyistä laajemmalla osallistujajoukolla (RHK, kaupungit, Finavia, RAKLI, MANK, tiedekorkeakoulut, VTT). Mielenkiintoinen tulos oli ensimmäisen kyselyn yhteydessä saatu palaute kysymykseen siitä, miten hyvin alan koulutus vastaa tarpeita. Muiden kuin tutkimuksen ja opetuksen parissa toimivien vastaajien mielestä koulutus ei oikein hyvin vastaa tarpeita.

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 15 (58) Kyselyissä selvitettiin myös sitä, mitä seikkoja ylläpidossa ja hoidossa pidetään tärkeänä. Kuvassa 5 on ensimmäisen kyselyn mukainen asioiden tärkeysjärjestys. 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lopputuotteen laatu Liikenneturvallisuus Työturvallisuus Käyttöikä Palvelun laatu Töiden pysyminen aikataulussa Hinta Ympäristövaikutukset Materiaalitehokkuus Vapaa kilpailu Töiden läpimenoaika Teknologinen edistyksellisyys Innovaatioiden nopea käyttöönotto Kuva 5 Vastaajien antama tärkeysjärjestys erilaisille ylläpitoon liittyville seikoille. Neliöt kuvaavat vastausten mediaania ja janat arvioiden vaihteluväliä. Kyselyssä analysoitiin myös sitä, miten eri vastaajaryhmien arvotukset eroavat toisistaan. Taulukossa 3 on esitetty muutamia havaittuja vastaajaryhmille ominaisia poikkeamia kaikkien vastaajien keskimääräisistä arvotuksista. Taulukossa voidaan nähdä kehitystoiminnan haaste: tilaaja korostaa hintaa ja palveluntarjoajat eivät arvosta teknologian kehittämistä ainakaan itseisarvona. Sopii toivoa, että kehittäminen kuitenkin nähdään keinona esimerkiksi lopputuotteen laadun saavuttamiseen. Edellä mainittu haaste on toimialalla tiedostettu ja uudet hankintamenetelmät, mm. pitkät palvelusopimukset, pyrkivät luomaan kannusteita kehittämiselle. Onkin todettu, että palveluntarjoajat ovat alkaneet panostaa entistä enemmän tuotekehittelyyn. Kannustejärjestelmässä on kuitenkin vielä edelleen kehittämistä. On myös huomattava, että tienpidossa on erilaisia reunaehtoja, kuten liikenneturvallisuustavoitteet, jotka asettavat rajoituksia kokeiluille. Vastaajaryhmä Kunnat/kaupungit Tiehallinto Urakoijat Arvostaa keskimääräistä Enemmän Työturvallisuutta Palvelun laatua Töiden läpimenoaikaa Käyttöikää Hintaa Vapaata kilpailua Työturvallisuutta Vapaata kilpailua Vähemmän Käyttöikää Vapaata kilpailua Töiden pysymistä aikataulussa Ympäristövaikutuksia Teknologista edistyksellisyyttä Taulukko 3 Eri vastaajaryhmien eroja.

16 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä Klusteriyhteistyön anti, odotukset ja panostushalukkuus Projektin alussa tehtyyn kyselyyn kuului osio, jolla kartoitettiin sitä, mitä eri vastaajat osaamisklusterin yhteistyöltä odottivat ja toisaalta mitä he katsoivat voivansa antaa yhteiseen käyttöön. Kuten kuvasta 6 näkyy, erilaisten hyötyjen ja panostusten kysyntä ja tarjonta näyttäisivät olevan melko hyvin tasapainossa keskenään. Ideoita Tutkimustietoa Uusia menetelmiä Henkilökontakteja Palautetta palveluntarjoajalle Kehittämiskumppaneita Palautetta tilaajille Kannattavia projekteja Tietoa pitkän aikavälin suunnittelua varten Haluan Voin antaa Useimmat vastaajat Monet vastaajat Kuva 6 Kyselyyn 1 vastanneiden klusteriyhteistyöltä haluamat asiat suhteessa niihin panoksiin, joita he katsovat voivansa antaa klusterille. Lisäksi osallistujat toivoivat saavansa klusterista mm. tietoja maan tieverkoston kunnosta, meneillään olevista hankkeista ja tavoitteista sekä eri korjaustapojen onnistumisesta ja työn toteutuksen ongelmista. Klusterilta odotettiin, että se tarjoaisi pitkäaikaisesti käytettävissä olevan työkalun hankkeisiin liittyvän tiedon jakamiseen. Klusteriin katsottiin voitavan antaa mm. käytännön asiantuntemusta ja kokemukseen perustuvaa näkemystä useista tiestön kunnossapitoon liittyvistä keskeisistä aiheista. Pitkäjänteisen kehittämisen ja kasvun mahdollistajat ja esteet alalla Kyselyn vastaajat tunnistivat joukon tekijöitä, jotka joko auttavat tai haittaavat pitkäjänteistä kehittämistä ja/tai kasvua toimialalla. Kehittämistä alalla auttavat mm. pitkät puitesopimukset, pätevyysvaatimukset sekä selkeämmät ennusteet painopistealueista ja parempi sitoutuminen niihin. Erikoistumista mahdollistava uusi teknologia nähtiin kehitystä tukevana tekijänä. Alalle ehdotettiin mallin ottamista prosessiteollisuudesta, jossa on käytössä prosessinhallinnan menetelmiä. Kehittämistä haittaavat vastaajien mukaan mm. kova hintakilpailu, kuntorekistereiden huono käytettävyys, lyhyet sopimusajat sekä

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 17 (58) kustannusajattelun keskittyminen tekohetkeen eikä elinkaareen. Tilaajien lyhytjänteiset tulostavoitteet, hajanaiset hankintatavat ja tilaajayhteistyön puute nähtiin kehitystä haittaavina. Tietotekniikan käytön kehittämättömyys kuntasektorilla hidastaa esim. yhteisalueurakoita. Isot työkokonaisuudet rajoittavat kilpailua, koska todellisia tarjoajia on vain yksi tai kaksi. Muita asioita, joita osallistujat toivoivat saavansa klusterista: Vuoropuhelua ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Yhteyksiä kumppanuuksien luomiseen ja rakentamiseen Pitkän aikavälin työkalun hankkeisiin liittyvän tiedon jakamisessa Tietoja koko maan tieverkoston tämänhetkisestä kunnosta - Tietoa meneillään olevista hankkeista ja tavoitteista Tietoa eri korjaustapojen onnistumisesta, työn toteutuksen ongelmista tai helppoudesta. Uusia toimintatapoja tuottamiseen ja laadun varmistamiseen. Kustannustietoja Pitkän aikavälin kokemuksia. Parempaa materiaalitietoa, vaihtoehtomateriaaleja ja vaihtoehtoisia toimittajia. Osaajien kartoittamista, referenssejä ja suosituksia Järkevää pitkän aikavälin suunnittelua ja osaprojektien ohjausta yhteiseksi hyödyksi Mahdollisia koulutustapahtumia Tietoa tulevista projekteista. Tietoa uusista kehittämishankkeista ja mahdollisuuksista Käsitystä siitä, mihin ala on menossa. Tulevaisuuden kehittämistarpeita Apua palvelujen uudenlaisiin hankintatapoihin kaikkine sopimusasiakirjoineen. Tilaajan toimintatavan/ohjeistuksen kehittämistä Alan imagon nostamista Ja vastaavasti asioita, joita klusteriin katsottiin voitavan antaa: Käytännön asiantuntemusta. Pitkään kokemukseen perustuvan näkemyksen Sekä tuotantotekniikoista että ICT-tekniikan hyödyntämisestä Kulloinkin vallitsevista olosuhteista jotka vaikuttavat työhön ja sopimuksiin Korjaussuunnitteluun liittyvistä epävarmuustekijöistä Uusista menetelmistä ja niiden kehittämisestä Laadunhallinnasta Materiaaliosaamista, suunnitteluosaamista, tutkimusosaamista, koulutusta käytettävistä materiaaleista ja menetelmistä Apua seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen Projektien toteutuksen nopeutumista Paikkatietopohjaisen katurekisterin katutiedon Visioita alan kehittämiseksi Eri vastaajaryhmien kesken odotukset ja tarjolla oleva panos jakautuivat kuvien 7 ja 8 esittämällä tavalla.

18 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä Ideoita Kunnat / kaupungit Tiehallinto Hankintapalvelukonsultit Suunnittelukonsultit Urakoijat Materiaalin toimittajat Opetus ja tutkimus Henkilökontakteja Tietoa toimittajista Tietoa pitkän aikavälin suunnittelua varten Asiakkuuksia Tutkimustietoa Kontakteja toimittajiin Tunnettuutta Kannattavia projekteja Ulkomaisia kontakteja Uusia menetelmiä Kehittämiskumppaneita Mahdollisuuden vaikuttaa tilaajan tapaan toimia Mahdollisuuden vaikuttaa palveluntarjoajien tapaan toimia Kuva 7 Eri vastaajaryhmien odotuksia osaamisklusterilta. Kunnat / kaupungit Tiehallinto Hankintapalvelukonsultit Suunnittelukonsultit Urakoijat Materiaalin toimittajat Opetus ja tutkimus Ideoita Henkilökontakteja Tietoa toimittajista Tietoa pitkän aikavälin suunnittelua varten Asiakkuuksia Tutkimustietoa Kontakteja toimittajiin Uusia menetelmiä Ulkomaisia kontakteja Kannattavia projekteja Tunnettuutta Kehittämiskumppanuutta Palautetta palveluntarjoajille Palautetta tilaajille Kuva 8 Mitä eri vastaajaryhmät katsovat voivansa antaa klusteriyhteistyöhön. Pitkäjänteisen kehittämisen ja kasvun mahdollistajat ja esteet alalla Kyselyn vastaajat tunnistivat joukon tekijöitä, jotka joko auttavat (+) tai haittaavat (-) pitkäjänteistä kehittämistä ja/tai kasvua toimialalla. Pitkäjänteistä kehittämistä ja/tai kasvua alalla auttavat Asiallinen, avoin ja rohkea keskustelu alan toimijoiden kanssa. Nykyään avoimempi vuorovaikutus tilaaja-tuottaja välillä,

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 19 (58) tavoitteellinen hankintojen pitkäjänteisyys, terveempään suuntaan menevä kannattavuus Pitkät puitesopimukset Pätevyysvaatimukset Selkeämmät ennusteet painopistealueista ja parempi sitoutuminen niihin Jos uusia ideoita tuodaan palvelusopimuksen aikana mukaan sopimuksen piiriin, niin usein puhutaan myös rahasta. Nopeat päätökset antavat palveluntuottajalle enemmän potkua ideoida ja kehittää palvelun laatua ja sisältöä Uusi teknologia, joka edesauttaa erikoistumista Joidenkin Tiehallinnon henkilöiden vilpitön pyrkimys parempaan hankintamenettelyyn ja rohkeus käytännön tekoihin ja avoimeen keskusteluun esim. Vaasan ja Turun tiepiireissä Tuottavuuden parantamiseksi olisi otettava mallia prosessiteollisuudesta, jossa on käytössä prosessinhallinnan menetelmiä Kehittämistä haittaavat Tietoa uusista menetelmistä ei jaeta avoimesti. Jos projekti on mennyt pieleen, sitä ei ainakaan mainosteta, vaikka juuri se tieto olisi tärkeää seuraavien projektien onnistumiseksi Liian lyhytaikainen rahoitus tutkimuksiin koerakenteiden seurantaan Kova hintakilpailu, tilaajan vuosittaiset tulostavoitteet Kuntorekistereiden huono käytettävyys Haittaava tekijä siltojen ylläpidossa: Tiehallinnon kehittämisresurssien jatkuva pienentäminen ja liian tiukat kilpailuttamisvaatimukset ja -rajoitukset Liian isot hankintakokonaisuudet - pienemmät tekijät eivät kykene tarjoamaan, sillä resurssit eivät riitä ja jos vaikka riittäisivät, niin yhteen pitkään projektiin satsaamalla homma on heikoilla jäillä, jos ei muuta pysty tarjoamaan muille asiakkaille Lyhyet sopimusajat. Kustannusajattelun keskittyminen tekohetkeen, eikä elinkaareen Tilaaja(t)kaan eivät tiedä, mitä heidän kannattaisi ja pitäisi hankkia hankintapalveluina. Erityisesti kaupungeissa ja kunnissa. Tilaajien kuten valtio, kunnat, kaupungit ja teollisuus hyvin hajanaiset hankintatavat Pitäytyminen vanhoihin toimintamalleihin. Toisaalta eräiden vastaanottajien mielestä alalla mennään lujaa, kaikki on uutta ja vaatii joka hetki päivitystä Uusien ideoiden esittäminen tilaajille ei kannata, koska ideasta syntynyt hanke pitää yleensä kilpailuttaa eikä ole takeita siitä, että idean kehittäjä saa hankkeen Keskushallinnon ja tiepiirien erilaiset käytännöt kilpailuttamisessa ja valvonnassa Alalla ei ole kasvua, koska tiestöt ei lisäänny. Yksittäisen yrityksen kasvun kannalta tärkein tekijä on Tiehallinnon asenne uusiin menetelmiin Osaavan henkilöstön saaminen infra-alalle on ongelma. Tie- ja liikennealan diplomi-insinöörien saanti Pohjois-Suomeen on todella vaikeaa Tilaajayhteistyö TVH:n, RHK:n ja kaupunkien kesken

20 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä Maan hallituksen kyvykkyys moottoriteiden ja muun tarpeellisen infrastruktuurin rakentamiseen. Päätökset pitää pystyä tekemään yli vaalikausien ja puoluerajojen Tiedon kulkeutuminen osaajalta osaajalle Kuntasektori on suljettu markkina ja Tiehallinnon tempoileva hankintapolitiikka haittaa kasvua. Tilaajien ammattitaidon säilyttäminen on tärkeää ja sen katoaminen on suuri uhka, aidon yhteistyön puuttuminen toimijoiden kesken on valitettavaa Tietotekniikan käytön kehittämättömyys kuntasektorilla hidastaa esim. yhteisalueurakoita Isot työkokonaisuudet rajoittavat kilpailua, koska todellisia tarjoajia on vain yksi tai kaksi Osaamisen vajaus - pilotteja tarvitaan lisää Tiehallinnon tilaajien lepsu asenne laadun täyttymiseen. Valvojakonsulttien osaamattomuus Tiehallinnolle ja Infra ry:lle annettiin lisäksi seuraavanlaista palautetta Auttaisi, jos tiehallinto julkaisisi aloittamansa rakennus- ja korjaushankkeet, niihin liittyvät yhteystiedot sekä niiden suunnitellut aikataulut Tiehallinnon tulisi käynnistää tutkimusohjelma aiheesta "Ilmastonmuutoksen vaikutus hoitoon ja ylläpitoon" Toivoisin Tiehallinnolta kasvavaa panostusta ylläpitokäytäntöjen yhtenäistämiseen eri tiepiirien välillä Siltojen korjausrakentaminen on kriisissä. Tiehallinto on kehittänyt maailmanlaajuisestikin huippuluokan hallintajärjestelmän ja tarvittavat ohjeet, mutta käytännön töissä tehdään karkeita virheitä, koska kokemattomat toimijat luulevat hallitsevansa vaikean alan Tiehallinnon ei aina kannattaisi olla niin aktiivinen, vaan antaa yritysten ottaa vetovastuuta. Infra ry voisi olla aktiivisempi ja hakea alan kokonaisetua. Tämä Tiehallinnon ja Infra ry:n yhteistyö on hyvä askel yhteiseen kehittämiseen Alalla tarvitaan edelleen tiehallinnon ohjaamaa kehitystyötä, koska tilaamiskäytännöt eivät ole kehittyneet odotetulla tavalla. Myönteistä on kuitenkin uudenlaisten urakkamuotojen käyttöönotto päällysteurakoissa Ylläpitoklusteri on esimerkillisesti hoidettu, aktiivinen (päivitys pelaa) foorumi. Tällaista ala tarvitsee. Hienoa! Tiehallinto voisi perehdyttää kaikki Suomen kaupunkien tiemestarit omaan pääteiden talvi- ja kesähoitokriteeristöönsä. Kunnossapidon tarjouspyynnöt riittävän ajoissa urakoitsijoille, oli sitten kyseessä talvi- tai kesäkunnossapito. Ei liitetä tarjouspyyntöihin sellaisia vaatimuksia mitä ei oikeasti pystytä tasapuolisesti valvomaan Kysymyksiä ja huomioita Tarjoajien pisteytys tuotettujen ideoiden tai innovaatioiden perusteella on saanut kannatusta. Miten sen voisi käytännössä toteuttaa? Jos kysyntä ei muutu, ei toimittajille tule tarvetta kehittää. Pitäisi kilpailuttaa esim. läpimenoaikaa ja tuotantojärjestelmää, s.o. tarjoajan

Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä 21 (58) kykyä tuottaa uusia ratkaisuja. Järjestelmän arviointiin tarvittaisiin kolmannen osapuolen arviointia Teknologiateollisuuden alihankintavisiosta voisi ottaa mallia Oulu Construction Innovation -hankkeen suhde TH:n klusteritoimintaan? Kun hankkeista tulee tarpeeksi isoja, katoaa kilpailu, koska pienessä maassa ei voi olla monta, jotka kykenevät ison hankkeen tekemään Infra ry:n sisällä pitäisi tehdä työtä ja luoda tahtotiloja On olemassa turhautumista TH:n vetämiin kehityshankkeisiin, koska vuorovaikutusta on ollut, mutta muutosta ei ole tapahtunut Toimijoiden kehitystoiminnan suunnittelu edellyttäisi nykyistä parempaa näkyvyyttä tulevaisuuden kehitykseen, roadmappeja. Tätä tarvittaisiin kaikilla tasoilla, mukaan luettuna se, millaisia professoreita alan vapautuviin virkoihin haetaan Opiskelijoiden ideatuotanto pitäisi saada mukaan Keskittyminen loppukäyttäjien näkemään palvelutasoon, esim. liikennekatkosten kestoon ja tienpinnan laatuun Hoidon ja ylläpidon automaatio on kehittymässä: Järjestelmätoimittajien mukanaolo? Kehittämisen porkkanana voisi toimia esimerkit voittajista pilottihankkeissa, näkyvät konkreettiset hyödyt Miten synnytetään maakunnallisia yrittäjiä? Miten kehitetään pelisääntöjä niin että toimiminen alihankkijana on kannattavaa Kehittämisideoita Uutiskirjetoiminnon käyttäminen Roadmap tuleviin hankkeisiin Jotta kritiikki ei sammuttaisi ideointia, mutta kuitenkin tulisi otetuksi huomioon, voisi kriittiset puheenvuorot laittaa omaan laatikkoonsa, joka ajoittain käydään läpi Opinnäytetöiden systemaattinen välittäminen opinnäytepörssi EU-hankkeiden kumppaninhaku Tienkäytön suuret asiakkaat mukaan klusteriin: - Metsä - Kauppa - Kemia - Matkailu Avoimen keskustelun kannustaminen teemat nousevat keskustelusta, moderaattori katsoo vähän päälle, että pysytään asiassa Äänestyksiä, arvotuksia Keskustelupuheenvuorojen arvotus pluspistein ja miinuspistein molemmat näytetään erikseen, ei siis yhteen/vähennyslaskun kautta kuten esim. Taloussanomissa Kyselyn 2 sanallista palautetta Tiestön kunnonseurantaa kehitettävä nopeasti, jotta todellinen kunto voidaan raportoida ja "romahdus" ennakoida Se pitää tuoda esiin, jotta rahoitusta saadaan parannettua "Peittelyllä" ei rahoitus korjaannu Järkevillä hankintamenettelyillä pystytään takaamaan alan osaaminen ja tulevaisuus. Erikokoisia toimijoita on paljon. Kaiken

22 (58) Klusterimalli infra-alan osaamisen kehittämisessä toiminnan taustalla pitäisi olla pitkäjänteisyys, kehittyminen ja alan kannattavuus. Elinkaaritalous pitäisi saada paremmin näkyviin eri ratkaisuja verrattaessa Olisiko mahdollista saada aikaan ASTO-projektin tyyppinen hanke hoidon kehittämisestä? Kunnossapidon ongelmana on urakoitsijan pyrkimys tehdä mahdollisimman vähän. Asiakkaat ovat tyytymättömiä kunnossapidon tasoon. Ylläpidossa samansuuntaista kehitystä Joskus halu/tahto vaihtuu liian usein suhteessa yritysten SATSAUSINTOON Tulee olla selvä visio halutaanko pieniä/suuria urakoitsijoita vai minkälaisia, ei sen mukaan josko omat mieleiset eivät ole/ovat päässeet urakoinnin kartalle Uskomatonta tuhlausta alemman tieverkon jättäminen oman onneensa nojaan. ( esim Sip / Sop -tiet ) Henkilökunnan HENKILÖKOHTAINEN bonus palkkausjärjestelmä pakottaa tähän oma etu tässä ajaa yhteiskunnan edun ohi. Törkeätä käytöstä. Kansalaisomaisuus "käännetään ojiin" Ylläpidon ja hoidon yhdistäminen samaan sopimukseen (ensimmäinen kysymyspatteri)? - Asiaa pitää tarkastella eri puolilta - Yhdistämistä puoltaa urakkarajojen ja vastuiden selkeytyminen ja ehkä toiminnan tehostuminen - Nykyisellä palvelutuottajakunnalla ei kuitenkaan synny toimivaa markkinaa; eihän sitä syntynyt kunnolla hoidossakaan Teknisen asiantuntemuksen väheneminen Tiehallinnossa on väärä suunta. Ylläpidossa tarvitaan hyvää teknistä asiantuntemusta tilaajan puolella, tällöin työssä ennalta arvaamattomat muutokset hoituvat joustavasti. Alan kehityksen ja tulevaisuuden kannalta tienpidon rahoitus on saatava kasvuun, jotta ala pystyy kehittymään ja alan kilpailu säilyy, tämä on myös tilaajan etu Verkostoitunutta tiedonvälitystä tarvitaan. Tiehallinolla on mahdollisuus kehittää alaa pitämällä huoli siitä, että kilpailussa on hyötyä innovaatioista, osaamisesta ja paremmasta palvelusta. Älkää tehkö liian vaikeaksi normaalia tiellä tapahtuvaa urakointia turhilla paperi ym. toissijaisilla asioilla. Kuunnelkaa myös urakoitsijoita kun laaditte muutoksia/vaatimuksia! Kaupunkien kunnossapidolle sille kuuluva arvo. Kuka tahansa osaa hallinnoida kunnossapitoa ja toimia esimiehenä ja johtajana, kun voi delegoida kaikki hommat lähes resurssittomille miehille Hankintamenettelyihin tarvitaan uutta otetta yhteistoimintamallin kautta, jossa kaikki osapuolet yhdessä osallistuvat tavoitteiden saavuttamiseen (edellyttää mallia hyötyjen ja riskien jakamisesta). Ylläpidon palvelusopimukset, joissa kumppanuusmallia on sovellettu, on askel oikeaan suuntaan Kehittäkää toimintatapoja, että kunnat voivat hyödyntää niitä Nykyisessä informaatiotulvassa ei tule mentyä sivuille. Lyhyt mailiinfo voisi kannustaa sivuilla käymistä En toimi kunnossapidon toimialueella Tiehallinnon pitäisi kantaa vastuunsa, myös rahoituksessa! Klusterin kautta tulisi viedä eteenpäin koko arvoketjuverkoston yhteistä tavoitetta. On siis kartoitettava paremmin arvoketjun toimijat