kirahviposti järjestöt ja eu 4/2005 huhtikuu Lehtomäki: Keskittämistä ei tule järjestöpuolelle

kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 4/2005 huhtikuu Lehtomäki: Keskittämistä ei tule järjestöpuolelle susanna tan Alen Baingang ryhtyi lainan turvin kasvattamaan papuja ja maissia. 70 euron lainasta riitti rahaa myös possun ja kahden vuohen ostamiseen. Vuohet ovat jo poikineet. Mikroluottoja myönnetään osana Kansainvälisen solidaarisuussäätiön EU-rahoitteista hanketta Ugandassa. järjestöt ja eu > suomalaisten järjestöjen kiinnostus EU:ta kohtaan lisääntyy koko ajan. Yhä useampi järjestö hakee ja saa EU:lta rahoitusta toimintaansa. Hakuprosessissa ja raportoinnissa on omat kiemuransa, mutta EU-hankkeilla on myös saatu hienoja tuloksia aikaan. Esimerkiksi Kansainvälisen solidaarisuussäätiön uudentyyppinen mikroluottohanke Ugandassa on onnistunut tavoitteessaan perheiden elämän kohentamisessa. Järjestöt toimivat myös aktiivisina vaikuttajina EU:n suuntaan. Helpoiten lobbaamaan pääsee vaikuttamalla kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen kautta. Sivut 9-14. > kansalaisjärjestöjen ei tarvitse jatkossa keskittää toimintaansa Suomen kahdeksaan viralliseen yhteistyömaahan, lupasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki tavatessaan Kepan johtoa maaliskuun alkupuolella. Hankkeiden maantieteellinen sijainti Suomen yhteistyömaissa ei ministerin mukaan tule olemaan kriteerinä hanketuesta päätettäessä. Ministeri Lehtomäki nosti keskustelussa esille Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassakin mainitun kansalaisjärjestöjen keskinäisen yhteistyön ja koordinaation lisäämisen. Ministeri mainitsi tutustuvansa mielellään järjestöjen työhön esimerkiksi vierailujen kautta. Hallituksen vuonna 2004 hyväksymä Suomen kehityspoliittinen ohjelma määrittelee raamit Suomen valtion rahoittamalle kehitysyhteistyölle. Siinä todetaan kansalaisjärjestöillä olevan Suomen kehitysyhteistyössä tärkeä rooli. 0,7 -kampanja...3 laatuseminaari järjestöille...4 poseeraa parempi maailma...5 kepa 20 vuotta... 6-7 maailma kylässä...8 tapahtumat... 16

kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utvekclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a, fin-00260 helsinki tel +358 9 584 233 fax +358 9 584 23 200 www.kepa.fi info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > 584 23 213 ohjelmayksikkö ohjelmajohtaja Maija Seppo > 584 23 215 hallintojohtaja Anne Romar > 584 23 227 hallintoyksikkö koulutus- & neuvontatiimi tiedottaja Sini Kuvaja > 584 23 219 laatukoordinaattori Eija Mustonen > 584 23 248 hankeneuvoja Helena Nevalainen > 584 23 229 kurssisihteeri Kristina Oleng > 584 23 261 koulutussuunnittelija Antti Turakka > 584 23 249 koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > 584 23 244 kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > 584 23 260 toimitussihteeri Anna Berghäll > 584 23 217 toimittaja Tuomo Tarvas > 584 23 234 graafikko Iiro Törmä > 584 23 203 maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > 584 23 270 promoottori Aila Kinnunen > 584 23 273 tuotantoassistentti Sampo Löf > 584 23 238 nettitiimi päätoimittaja/verkkojulkaisut Jukka Aronen > 584 23 253 toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > 584 23 235 toimittaja/verkkojulkaisut Jari Nousiainen > 584 23 257 resurssitiimi kirjastoapulainen Anthony Baltzar > 584 23 231 ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > 584 23 228 informaatikko Timo Kovanen > 584 23 220 ohjelmasuunnittelija Anja Onali > 584 23 232 vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri/ kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > 584 23 242 tiedottaja Mika Railo > 584 23 247 kehityspoliittinen sihteeri/eu Tytti Nahi > 584 23 246 kehityspoliittinen sihteeri/ruokaturva Miia Toikka > 584 23 243 verkostotiimi koordinaattori/kv-kasvatus Anisa Doty > 584 23 271 koordinaattori/etvo Suvi Halttula > 584 23 250 järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > 584 23 225 ohjelma-avustaja Paavo Hirn > 584 23 251 järjestökoordinaattori/ edunvalvonta Reija Kiviluoto > 584 23 241 tiedottaja Pia Laine > 584 23 233 atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > 584 23 224 webmaster Kristian Kouvo > 584 23 252 atk-tuki Mari Vallius > 584 23 223 atk-avustaja Henri Kosonen > 584 23 245 taloustiimi pääkirjanpitäjä Tarja Rauanheimo > 584 23 218 kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > 584 23 221 toimistosihteeri Jaana Vesalainen > 584 23 210 hallintotiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > 584 23 272 henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > 584 23 212 hallintokoordinaattori Sisko Leino > 584 23 236 hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > 584 233 hallintosihteeri Anja-Maija Palmu> 584 23 230 hallintoavustaja Simo Perttala > 584 23 211 kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arribamano derecha casa no 44 managua, nicaragua www.kepa.org.ni tel: +5052701039 fax: +505 278 7331 vs. koordinaattori Rene Hooker tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: 165-171 roan road, kabulonga tel: +2601261124/261119 fax: +2601261126 koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Gregory Haambik sihteeri Sabina Luputa informaatikko Chama Nambega tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: +255 23 2 603016, fax: +255 23 2 604421 sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id 2 kirahviposti 4/2005

kuva: changemaker-verkosto Changemaker-verkoston maaliskuinen 2 euron kehitysapukampanja päättyi vihaisissa tunnelmissa. Telttakylässä pakkasessa alle 2 eurolla päivässä eläneitä nuoria kiusasi, ettei hallitus pidä kiinni lupauksestaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostosta 0,7 prosenttiin. Suomi jatkaa kansainvälisenä vapaamatkustajana Hallitus on rikkomassa aiemmat lupauksensa kehitysyhteistyömäärärahojen nostosta 0,7 prosenttiin. > vanhasen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut mahdollistamaan kehitysavun nousemisen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (bktl) vuoteen 2010 mennessä. Budjettisuunnitelmissaan hallitus kuitenkin ehdottaa vain 0,02 prosentin vuosittaisia nostoja. Tällä tahdilla Suomi panostaisi köyhyyden vähentämiseen ja globaalin turvallisuuden parantamiseen edelleen vain noin 0,5 prosentilla vuonna 2010! Tämän Kirahvipostin ilmestyessä budjettisuunnitelma on todennäköisesti edelleen eduskunnan käsittelyssä ja lobbaustyö sen muuttamiseksi jatkuu. Helmikuussa alkaneeseen 0,7 kampanjarutistukseen ovat osallistuneet kymmenet kansalaisjärjestöt. 82 järjestöä allekirjoitti vetoomuksen, joka toimitettiin kaikille kansanedustajille ja luovutettiin kädestä käteen suurelle osalle ministereistä. Asian tärkeyttä teroitettiin puhelimitse ja kasvotusten kymmenille kansanedustajille ja virkamiehille. Changemaker-verkoston 2 euron kampanja 7. 12.3. nosti 0,7 tavoitteen myös lehdistön ja laajan yleisön huomioon. Enemmistö kansanedustajista ottikin kantaa hallitusohjelman toteuttamisen puolesta: 102 kansanedustajaa allekirjoitti kirjallisen kysymyksen aiheesta. tytti nahi > Lisätietoja: www.kepa.fi/kampanjat/kehitysrahoituskampanja kirahviposti 4/2005 3

järjestöt järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaattorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. verkostoitumaan! den ympärillä haluaisitte tavata muita järjestöjä. kepa vastaa kun sinne huudetaan Kepa ottaa mielellään vastaan järjestökentältä tulevat huudot. Viime syksynä toteutetun jäsenjärjestökyselyn myötä Kepan korviin kantautui monenlaisia viestejä toisin sanoen arvokasta palautetta. Palaute kannustaa Kepaa kehittämään toimintaansa. Jäsenjärjestökyselyn tulokset painetaan julkaisuksi ja julkaistaan kevään aikana myös Kepan nettisivuilla. Julkaisussa suurimmalla suulla puhuvat järjestöt, mutta sinne liitetään myös Kepan kommentteja ja vastauksia syksyl- lä esiin tulleisiin kysymyksiin. Kyselyn tulokset julkistetaan Kepan vuosikokouksen 22.4. yhteydessä järjestettävässä tilaisuudessa. um:n kansalais järjestöseminaari Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöseminaari järjestetään 7.4. Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. Seminaarissa käsitellään mm. hanketuen uudistamiseen liittyviä asioita. Tarkempi ohjelma: www.global.fi/uutiset > kansalaisjärjestöseminaari. Aurinkoista kevättä! reija kiviluoto sisulla vai sydämellä? seminaari kehitysyhteistyön laadusta ja sen tekijöistä 6.4.2005 Hotelli Aurora (Helsinginkatu 50), Helsinki Tule tapaamaan muita järjestöjen edustajia ja keskustelemaan samalla siitä millaisilla kriteereillä tehdään hyvää kehitysyhteistyötä ja millaisia edellytyksiä järjestöillä siihen on. Paikalla ovat myös Kepan yhteystoimitsijat Mosambikista, Sambiasta, Nicaraguasta ja Tansaniasta. > Kepa korvaa seminaariin tuleville järjestöedustajille (yksi hlö/järjestö) matkakustannukset yli 17 euroa ylittävältä osalta. > Ilmoittautumiset 1.4 mennessä Kepan kurssisihteeri Kristina Olengille, kristina.oleng@kepa.fi tai puh 09-584 23 261 > Lisätietoja seminaarista Eija Mustoselta puh. 09-584 23 248 Minä, Reija Kiviluoto, jatkan Johanna Arposen työtä järjestöjen edunvalvonnasta vastaavana järjestökoordinaattorina. Johannan tavoin minäkin olen pestiä varsinaisesti hoitavan Auli Starckin sijainen. Järjestöt ovat toivoneet Kepan lisäävän järjestöjen välisen verkostoitumisen koordinointia. Suunnittelemme järjestöille yhteistyöhön kannustavia tapaamisia eri teemojen ympäriltä. Suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta ainakin Afrikassa toimivat ystävyysseurat ovat olleet kiinnostuneita tapaamaan toisiaan verkostoitumisen merkeissä. Voitte halutessanne lähettää ideoita teemoista, joiohjelma: klo 13.00 Seminaarin avauspuheenvuoro, Marja-Liisa Swantz 13.30-16.00 Esittely Pohjoinen-Etelä yhteistyön kriteereistä. Janne Ronkainen, Reilun kaupan edistämisyhdistys Vapaaehtoistyö alkaako vai päättyykö laatu vapaaehtoisuuteen? Mimmu Piirto, SPR Tutkimuksen näkökulma laatuun Tiina Kontinen, Helsingin yliopisto Vapaaehtoisvoimin monien kriteerien kimpussa Antti Pelttari, Suomi-Nicaragua seura Kommenttipuheenvuoro alustuksiin Katja Kari, Kepan yhteystoimitsija Mosambikista 16.00 16.30 kahvitauko 16.30 18.00 Paneelikeskustelu: järjestöt vaihtavat ajatuksia alustuksista ja valmistautuvat seuraavan päivän UM:n järjestämään seminaariin. 4 kirahviposti 4/2005

järjestöt kysy hankeneuvojalta Poseeraa maailma paremmaksi! Ruoka-aika-kampanjan valokuvatempaus Poseeraa parempi maailma! patistaa kansanedustajia toimintaan köyhyyden poistamiseksi. Kampanjassa kerätään mahdollisimman paljon kuvia suomalaisista iskulausekyltti kädessään. Valokuvien keruu fotovaatimukseen alkaa Suomen sosiaalifoorumissa 9. 10.4. Poseeraamassa voi käydä Ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella osoitteessa Dagmarinkatu 3, Helsinki. Samaan aikaan avautuu Ruoka-aika.netin internet-galleria, jossa voi käydä katsomassa kampanjakuvia ja lisätä joukkoon oman kuvansa. Tähän mennessä jo 25 järjestöä on ilmoittanut osallistuvansa kampanjaan. > lisätiedot: Heidi Uusimäki, 09-584 23 240, heidi.uusimaki@kepa.fi poseeraa parempi maailma -koulutuksia 4.4.: > Mikkeli, klo 18 Kulttuurikeskus Mimosa > Jyväskylä, klo 11 15 (alkaa ruokailulla) Sepänkeskuksen Protoni > Helsinki, klo 17.30 Kepa > Oulu, klo 17 19 Toppelius-talo, Torikatu 16 Koulutuksissa opastetaan kampanjatempausten järjestämiseen ja kerrotaan kampanjan tavoitteista. Koulutuksiin voivat osallistua kaikkien kampanjajärjestöjen edustajat. poseerauspaikat Paremman maailman puolesta voi poseerata kevään ja kesän aikana: > Sosiaalifoorumi 9. 10.4. Arbis, Dagmarink. 3, Helsinki > Maailmankauppa Tasajako, Tampere, oikeudenmukaisen kaupan viikolla 15 > REPU Tampereella ja Jyväskylässä, kuvauksia viikolla 16 > Mahdollisuuksien torit: Jämsä 5.5., Maarianhamina 14.5., Kuopio 28.5., Mikkeli 28.5, Turku 29.5., Jyväskylä 3.6., Tampere 4.6., Oulu 3.6. > Maailma kylässä -tapahtuma, Helsinki 28. 29.5. > YK-liiton kampanjabussissa, joka kiertää monissa kesän liikuntatapahtumissa > Youth Against Drugsin ständeillä kesän musiikkifestareilla ympäri Suomen Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla vuorotellen hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen helena.nevalainen@kepa.fi tai saara.lehmuskoski@kehys.fi Olemme pieni kansalaisjärjestö, joka on kiinnostunut kehitysyhteistyökysymyksistä. Olemme toimineet jo jonkin aikaa Suomessa näiden asioiden parissa. Nyt olemme miettineet miten löytäisimme sopivan yhteistyökumppanin Etelästä. Miten voisimme edetä asiassa? Useimmilla kansalaisjärjestöillä, joilla on yhteistyötä Etelän kumppanin kanssa, yhteistyö on alkanut henkilökohtaisesta kontaktista. Ehkä järjestöaktiivi on törmännyt matkoillaan järjestöön, jonka toiminta hänen mielestään on tukemisen arvoista ja hän on sitten esitellyt asian järjestönsä hallitukselle. Joskus tällaista kontaktia ei ole, ja silloin mielestäni kannattaa miettiä tarkoin, mistä alueista ja millaisesta toiminnasta järjestönne on kiinnostunut. Kun nämä asiat ovat selvillä, kannattaa katsoa, josko löytyisi suomalainen järjestö, joka toimii jo kyseisellä alueella kyseisen toiminnan parissa. Usein järjestöillä on hyvinkin monenlaisia linkkejä Etelään ja he mielellään jakavat tietojaan. Hyvä järjestörekisteri on esimerkiksi Kepan jäsenjärjestörekisteri, joka löytyy osoitteesta www.kepa.fi/jasenjarjestot/jasenrekisteri/ Kehitysyhteistyöhankkeita jo toteuttavat järjestöt löytyvät puolestaan Ulkoasiainministeriön global.finland.fi-nettisivujen kautta. Voihan olla että voisitte yhdistää voimanne jonkun toisen järjestön kanssa. Kepalla on myös Sambiassa, Nicaraguassa, Tansaniassa ja Mosambikissa yhteystoimitsijat, jotka avustavat järjestöjä löytämään yhteistyökumppaneita. Mitä kautta yhteistyösuhde sitten alkaakin, niin lopulta järjestönne on vastuussa yhteistyösuhteen laadusta. Jokainen yhteistyösuhde on erilainen ja vaatii paljon sitoutumista sekä suomalaiselta että Etelän kumppanilta. > Hankeneuvoja Helena Nevalaisen tavoittaa arkisin 8.30 16.30 numerosta (09) 584 23 229. kirahviposti 4/2005 5

Millainen on kaksikymppinen Kepa? Aikuisen ikään ehtinyt Kepa on vaikuttaja, kouluttaja, edunvalvoja, verkostoija ja keskustelija. > kepan syntymäpäivillä kuultiin monta näkemystä Kepan roolista ja siitä millaiseksi Kepan tulisi muuttua. Alivaltiosihteeri Pertti Majanen totesi puheessaan, että Kepan tulisi lisätä koulutusta ja neuvontaa, joita Majanen kuvaili Kepan ydintoiminnaksi. Majanen kehui kuviota, jossa ulkoministeriö rahoittajana kunnioittaa samalla Kepan ja muiden järjestöjen itsemääräämisoikeutta ja näillä on myös mahdollisuus toimia vallan vahtikoirina. Kepa on merkittävä pala kehitysyhteistyön historiaa ja kehitysyhteistyössä kansalaisjärjestöt ovat usein olleet muutosten liikkeelle paneva voima, maalaili Majanen. määrärahat kasvuun Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala näki Kepalla ja järjestöillä nyt poikkeuksellisen oivan tilaisuuden vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen 0,7 prosenttiin kansantulosta teemaan joka on koonnut vuosikaudet Kepan ja jäsenjärjestöt säännöllisin väliajoin yhteen. Nyt näyttää siltä, että Suomen on vihdoin kannettava kortensa kekoon. Vaikka hallitus ei innostunut 110 kansanedustajan vetoomuksesta, jotain saattaa silti tapahtua ja paljon riippuu nyt Kepasta ja kansalaisjärjestöistä, Hautala kommentoi ajankohtaista aihetta. rohkeasti julkisuuteen pilkattavaksi Pitkän linjan kehitysyhteistyöaktiivi Jaana Airaksinen korosti Kepan roolia osana erilaisia sosiaalisia ja poliittisia prosesseja. Airaksinen nosti esiin huolen siitä, että liian tiukka Kepan sisäinen ohjelmallinen yhtenäisyys voi karsia paljon mielenkiintoista pois. Paljon voi tapahtua suunnittelematta ja satunnaisetkin tapaamiset voivat versoa käänteentekeviä asioita, Airaksinen huomautti. Hän nosti yhdeksi esimerkiksi Kepan ja IGGRI-verkoston Hanasaaressa vuonna 1998 järjestämän konferenssin, johon kutsuttiin ihmisiä eri puolilta maailmaa. People for Global Action -verkosto pohti siellä WTO:n Seattlen ministerikokouksen yhteyteen toimintaa. Suuret mielenosoitukset kaatoivat kokouksen, mikä oli käännekohta globalisaatiokriittisessä liikkeessä. tuomo tarvas Airaksinen korosti myös Kepan roolia kehitysyhteistyön laatukysymyksissä ja järjestöjen edun valvojana. Airaksinen toivoi Kepalta lisää rohkeutta julkisena keskustelijana. Julkisuudessa vaaditaan sietokykyä, jotta kestää pilkattavana oloa, sanoi Airaksinen. toimintaa maahanmuuttajille Turun Maailmankauppayhdistyksen edustaja Jyri Jaakkola tunnusti, ettei järjestöllä ole kovin elävää yhteyttä Kepaan. Järjestön näkökulmasta Kepa ja sen kampanjat näkyvät lähinnä kerran vuodessa Turun Mahdollisuuksien torin yhteydessä. Järjestö oli myös osallistunut Kepan koulutuksiin ja hakenut neuvoja. Kepan syntymäpäivillä tietäjä Heini Huhma jakeli salaperäisiä neuvoja ja mainosti samalla täsmällisempiä ohjeita löytyvän Kepan koulutuksista ja neuvonnasta. Syntymäpäiväjuhlissa kohtasivat Kepan ohjelmasuunnittelija Anja Onali, Kepa-historiikin kirjoittanut Juha Rekola sekä Fididan Matti Lahtinen tuomo tarvas 6 kirahviposti 4/2005

Kepaa on helpompi lähestyä kuin ulkoministeriötä. Kepa katsoo asioita enemmän samasta perspektiivistä kuin pienet järjestöt, Jaakkola kehui neuvontapalveluita. Suomi-Somalia-seuran edustaja Yusuf Mubarak korosti niin ikään tarvetta koulutukselle ja neuvonnalle ja lisäsi listaan verkostoinnin. Tarvitaan enemmän kansainvälisyyskasvatusta ja maahanmuuttajajärjestöille räätälöityä toimintaa sekä suomalaisten ja maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyötä, Mubarak toivoi. valtion käsikassara? tuomo tarvas Kepan syntymäpäiväseminaarissa käytiin paneelikeskustelu Kepan roolista otsikolla valtion käsikassara vai kansalaisjärjestöjen edunvalvoja. Jos vastattaisiin käsikassara, tilanne olisi todella huolestuttava ja olisi syytä kuopata koko järjestö saman tien, arvioi ulkoministerin erityisavustaja, Kepan toiminnanjohtajana pitkään työskennellyt Folke Sundman. Kepan ja valtion välinen sopimusjärjestely ei pakota Kepaa toimimaan käsikassarana eikä estä Kepaa päättämästä oman toimintansa painopisteistä, Sundman jatkoi. opittavaa etelän järjestöiltä Indonesia-seuraa edustava Anu Lounela on Kepan entinen Indonesian yhteystiedottaja. Hän kehui seminaarissa Kepan näyttävän hyvältä etelän järjestöjen silmin. Kepa pyrki aidosti kuuntelemaan sikäläisiä järjestöjä. Jotkut ulkomaisetkin järjestöt kiinnostuivat Kepan mallista sijoittaa oma työntekijä indonesialaiseen järjestöön, Lounela kertoi. Lounela toivoi, että Kepa jatkaisi edelleen tätä innovatiivista työmuotoa. Kepalla on mahdollisuus olla erilainen ja meillä on myös opittavaa etelän järjestöiltä, Lounela muistutti. sini kuvaja Kepan historia pähkinänkuoressa > prosenttiliike vaati 1970 1980-lukujen vaihteessa Suomea nostamaan kehitysyhteistyönsä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kehotti myös kansalaisia näyttämään esimerkkiä lahjoittamalla prosentin omasta palkastaan kehitysyhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kautta. Samalla kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen yhteistyön tarve lisääntyi. Prosenttiliikkeen kampanjatoimikunnan pohjalle muodostettiin vuonna 1982 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöneuvottelukunta KaKeNe. Kun ulkoministeriön piirissä syntyi idea kehitysjoukkotoiminnan uudelleen aloittamisesta ja kansalaisjärjestöt vedettiin mukaan valmistelemaan hanketta, hahmottui idea KaKe- Nen muuttamiseksi pysyväksi yhteistyöjärjestöksi. Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n perustamiskokoukseen 4.3.1985 osallistuivat 56 järjestön edustajat. kehitysjoukko-kepa Kepan toiminta painottui ensimmäisten 10 vuoden aikana käytännöllisesti katsoen kokonaan kehitysjoukkotoimintaan, koska ulkoministeriön rahoitus saatiin vain sitä tarkoitusta varten. Ensimmäiseksi kehitysjoukkomaaksi valittiin Sambia, johon ensimmäiset työntekijät lähtivät vuonna 1987. Laajimmillaan kehitysjoukkotoiminta oli 1990-luvun alkuvuosina. Vuonna 1992 oli kentällä Sambiassa, Nicaraguassa ja Mosambikissa yhteensä 79 kehitysjoukkolaista. Samaan aikaan Suomessa Kepa piti yllä pientä kirjastoa ja julkaisi Kumppani-lehteä. Mahdollisuuksien torit saivat alkunsa Vaasasta vuonna 1986 ja laajenivat muualle maahan nopeasti. Kepa koordinoi erillisrahoituksella myös lukuisia järjestöjen yhteistyökampanjoita kotimaassa. kohti kumppanuutta Kepan puheenjohtaja Heidi Hautalaa innosti Kepan perustehtävä: köyhdyttämisen vähentäminen poistamalla köyhyyttä aiheuttavat mekanismit. tuomo tarvas Kepan toiminnan evaluaatio vuosina 1994 1995 toi ratkaisevan muutoksen järjestön toimintaan. Kehitysjoukko-ohjelmasta lähdettiin rakentamaan uutta kehitysohjelmaa, joka kattaisi kaiken Kepan toiminnan. Etelässä toteutettavat kenttäohjelmat, jäsenjärjestöjen tukitoimet sekä Suomen kehityspolitiikka, tiedotus ja kampanjat hahmotettiin tiiviimmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vanha kehitysjoukko-ohjelma sellaisenaan ajettiin alas muutamassa vuodessa. Uusia toimintamuotoja kokeiltiin myös uusissa maissa: Tansaniassa, Indonesiassa, Thaimaassa, Intiassa, Brasiliassa ja Karibialla. Suomessa vahvistettiin Kepan kampanjatoimintaa, järjestökoulutusta ja tiedotusta. Kepa muun muassa koordinoi 1990-luvun lopulla Suomessa kansainvälistä Jubilee-kampanjaa, osallistui MAI-sopimuksen kaatamiseen, Nigeria-toimintaan Shell-boikotteineen ja järjesti laajan kehityspoliittisen kampanjan Suomen EU-puheenjohtajuuden alla. Vaatimus Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi YK:n suosittelemaan 0,7 % kansantulo-osuuteen on ollut Kepan työlistalla koko ajan. sanna jäppinen kirahviposti 4/2005 7

Latinalaisessa Amerikassa huippusuosittu reggaebändi Gondwana on yksi Maailma kylässä -festivaalin ulkomaisista pääesiintyjistä. Ryhmän kappaleista Polución ottaa kantaa saastumiseen. Maailma kylässä -festivaali laajenee Rautatientorille > jo kymmenen vuoden ajan Maailma kylässä on vallannut Helsingin keskustan toukokuun loppupuolella. Tänä vuonna kansalaistoimintaa esittelevä ilmaisfestivaali järjestetään 28. 29.5. sekä Kaisaniemen puistossa että Rautatientorilla. Ulkomaisten artistien kärkinimiä ovat chileläinen reggaebändi Gondwana, senegalilainen hip hop -ryhmä Bogostyle sekä espanjalainen välimeren perinteistä musiikkia ja rockia yhdistävä Cheb Balowski. Suomalaisia tähtiä edustavat muun muassa Värttinä ja Kimmo Pohjonen. Lisäksi tarjolla on Amazonas-näyttely Brasiliasta, kirjallisuusosasto, lasten maailma, liikunta-alue ja useita klubeja. tilaa asiaohjelmalle Kepa tarjoaa järjestöille mahdollisuutta tuoda mielenkiintoista asiaohjelmaa festivaaleille tai esimerkiksi tarjota yhtä tai kahta henkilöä haastateltaviksi. Vapaamuotoiset esitykset ohjelmasta tehdään 15.4. mennessä tuottaja Kai Artekselle: kai.artes@kepa.fi. Maailma kylässä on monipuolinen paketti kulttuurin makupaloja, asiaa kehitysyhteistyöstä ja kansainvälisyyskasvatusta havainnollistavassa muodossa. Festivaalin pääteema on tänä vuonna ympäristö. Kaikki ovat tervetulleita mukaan kevään suurimpaan kansanjuhlaan. > www.maailmakylassa.fi vielä mukaan omalla teltalla Festivaalin järjestöilmoittautuminen päättyi tammikuun lopussa, ja esittelypaikat ja jonotuspaikat järjestöbasaariin täyttyivät. Omalla teltalla voi vielä mahtua mukaan. Myös järjestöt pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ovat erittäin tervetulleita mukaan. > Telttapaikkakyselyt: tuotantoassistentti Sampo Löf, sampo.lof@kepa.fi kutsu kaveritkin Maailma kylässä -tapahtumasta saa mielihyvin levittää viestiä. Tiedotusaineistoa on uusituilla Maailma kylässä -www-sivuilla. Valmistamme lisäksi kevään aikana järjestöjen käyttöön usealla teemalla e-kortteja, joilla kutsua voi levittää jäsenille tai yhteistyökumppaneille. > Lisätietoja: promoottori Aila Kinnunen, aila.kinnunen@kepa.fi 8 kirahviposti 4/2005

eu järjestöt eu & järjestöt sini kuvaja Järjestöjen kiinnostus EU-rahoitukseen lisääntynyt > suomalaiset järjestöt hakevat entistä useammin EU:n yhteisrahoituslinjalta rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja kansainvälisyyskasvatukseen. Hakijoiden määrä yhteisrahoituslinjalla nousi viime vuonna viiteentoista hakemukseen, kun edellisvuonna hakijoita oli neljä. Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen kertoo, että järjestöjen kiinnostus EU-rahoitukseen on selvästi lisääntynyt. Osittain syynä on ulkoministeriön tiukentunut rahoitusseula, mutta suuri osa kiinnostuksesta selittyy myös Kehyksen laajentuneella toiminnalla. Järjestöille on tarjolla neuvontaa ja koulutusta EU-rahoituksesta sekä hankehautomo, jossa hakemuksia käydään kohta kohdalta läpi järjestöjen kanssa. Suomen EU-jäsenyyden aikana hakijoita on toistaiseksi ollut noin kolmisenkymmentä, näistä rahoitusta on saanut noin puolet. Pääsääntöisesti hakijat ovat suuria järjestöjä, mutta myös pienemmät järjestöt kuten Caritas, Indigo sekä Ympäristö ja kehitys ovat saaneet EU:lta rahoitusta, Lappalainen toteaa. Hakemuksen kirjoittaminen vaatii enemmän aikaa kuin esimerkiksi UM-rahaa haettaessa. Järjestöille on haastavaa se, että esimerkiksi yhteisrahoituslinjalla vain 17 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Rahan saanti ei kuitenkaan ole ylivoimaista, jos varaa hakuun riittävästi aikaa, Lappalainen rohkaisee. EU-rahoituksen haussa järjestöjen kannattaa myös yhdistää voimansa. Esimerkiksi YKliitto ja Pakolaisapu ovatkin hakeneet yhdessä slovakialaisen People in peril -järjestön kanssa rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeelle. rahoitus muuttuu EU-rahoituksessa on tapahtunut ja tapahtuu lähivuosina paljon muutoksia. Hallinnon hajottaminen on siirtänyt hankehallinnon etelän EU-lähetystöihin, joissa seurataan hankkeiden toteutusta. Esimerkiksi Ugandassa toimiva järjestö raportoi siis rahojen käytöstä Ugandan EU-lähetystöön. Kun tähän asti järjestöt ovat voineet hakea rahoitusta yli 70 budjettilinjalta, tulevina vuosina linjoja on huomattavasti vähemmän. EU:ssa pyritään eroon pienistä budjettilinjoista, jotka ovat raskaita hallinnoida. Järjestöt ovat huolissaan siitä, säilyykö niillä tulevaisuudessakin oikeus saada rahaa eri budjettilinjoilta. sini kuvaja Kehys ry > syntyi Kepassa toimineesta EU-yhteystoimikunnasta > rekisteröityi yhdistykseksi vuonna 2002 > toimialana EU:n kehitysyhteistyö, kehitys politiikka, kansainvälisyyskasvatus ja lähialueyhteistyö > tiedotusta, koulutusta ja hankeneuvontaa > tukee järjestöjä vaikuttamis työssä EU:ssa > edistää verkostoitumista eurooppalaisten järjestöjen välillä > Suomen virallinen elin eurooppalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä CONCORDissa. kirahviposti 4/2005 9

eu & järjestöt Yhdysvalloille ja Mosambikille samat säännöt? järjestöt aikovat torpedoida komission esityksen kehitysyhteistyön niputtamisesta yhteen taloudellisen yhteistyön kanssa. > kehys ry pyrkii vaikuttamaan EU-politiikkaan. Järjestö pitää yhteyttä suomalaisin ja eurooppalaisiin päätöksentekijöihin. Yksi keskeinen vaikuttamisen väylä on Concord, eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö, jossa Kehys on mukana Suomen yhteystoimikuntana. Ilman Concordia järjestöjen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa olisivat jotakuinkin nolla, ellei niillä ole henkilöitä Brysselissä verkostoitumassa, mutta Concordia kuunnellaan, arvioi World Visionin toimitusjohtaja Aki Temisevä. Concordissa toimii noin 1500 eurooppalaista järjestöä. EU:n instituuttien näkökulmasta Concord on kehitysyhteistyöjärjestöjen edustaja Euroopassa. Sen puoleen käännytään ja sen kanssa neuvotellaan. Concord ja sen jäsenet vaikuttavat suoraan komission osastoihin, EuropeAidiin ja parlamentaarikoihin. Concord kirjoittaa kannanottoja ja tekee taustamateriaalia, Rilli Lappalainen selostaa. Tällä hetkellä ajankohtainen asia on EU:n komission ehdotus uusista rahoitusnäkymistä 2007-2013. Siinä kehitysyhteistyö ja taloudellinen yhteistyö on niputettu yhteen rahoitusvälineeseen. Se tarkoittaisi sitä, että samat säännöt pätisivät Yhdysvalloille ja Mosambikille. Tällainen niputus vääristäisi tilanteen täysin ja Concord on sitä vastaan, Lappalainen kommentoi. Myös EU-parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta suhtautui kielteisesti komission esitykseen ja vaati sen vetämistä takaisin. Valiokunnan mielestä esitys on kehitysyhteistyön kannalta erittäin huono. Valiokunta esittää, että kehitysyhteistyölle laaditaan yksi, yhtenäinen kokonaisuus. Parlamentti ei ole vielä lausunut lopullista kantaansa komission ehdotuksesta. Toinen keskustelunaihe on se, että EU:n uusi kehitysyhteistyökomissaari Louis Michel haluaa päivittää EU:n kehityspoliittisen linjauksen. Maailman tilanne on muuttunut radikaalisti sen jälkeen, kun linjaus tehtiin vuonna 2000. Komission mielestä kiihtyvä globalisaatio, laajentuneen EU:n uudet poliittiset prioriteetit, turvallisuus- ja kehityspolitiikalle esitetyt koherenssin vaatimukset ja YK:n vuosituhattavoitteet edellyttävät EU:lta uudistettua kehityspolitiikkaa. EU:n kansalaiset ovat voineet osallistua keskusteluun täyttämällä nettikyselyn. Uusi komissaari on myös lisännyt vuoropuhelua järjestöjen kanssa. Michel ehdotti Concordille, että kaksi kertaa vuodessa pidettäisiin järjestöjen ja komissaarin kabinetin työskentelypäivä, jolloin käsiteltäisiin hänen ja asiantuntijoiden valitsemia aiheita. Ensimmäinen työskentelypäivä pidettäneen kesäkuussa 2005. sini kuvaja lotta valtonen 10 kirahviposti 4/2005

eu & järjestöt Lobbarina Euroopan unionissa Aprodevin lobbariveteraani Karine Sohet istuu puolet työpäivästään kokouksissa. > karine sohetin työnä on vaikuttaa kehitysasioihin Euroopan unionissa. Sohetin mukaan kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa ovat parhaimmillaan europarlamentissa, jossa muun muassa säädetään lait. Parlamentissa voi todella vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi lakitekstin sisältöön. Tosin parlamenttia ei konsultoida joka asiassa, kuten kauppa-asioissa, jotka ovat kehitysmaiden kannalta tärkeitä. Päätöksentekoprosessin seuraaminen on myös joskus vaikeaa, koska se ei ole läpinäkyvä. Paljon päätöksiä tehdään käytävillä etukäteen, Sohet sanoo. Hän on Euroopan kirkollisten järjestöjen yhteistyöelimen Aprodevin kehityspoliittinen työntekijä. EU:ssa on valtava määrä toimijoita, joten on tärkeää tunnistaa ne, jotka oikeasti saavat aikaan asioita. Työn onnistumisen kannalta on ehdottoman välttämätöntä, että henkilökohtaiset suhteet joka puolelle ovat hyvät. Siksi tosiasia on, ettei tehokas lobbaaminen onnistu, jos järjestöllä ei ole toimipistettä Brysselissä, Sohet toteaa. Parlamentin lisäksi lobbarit pitävät yhteyttä ministerineuvostoihin ja komissioon. Suuri osa Sohetin ja Aprodevin työstä tapahtuu kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Concordin kautta. Aprodev myös pitää yhteyttä kansallisiin foorumeihin, jollainen Suomessa on Kirkon Ulkomaanapu, ja kääntää vaikka vetoomuskirjeitä eri kielille, jos tarvitaan. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa Aprodev tukee kansalaisjärjestöjä, esimerkiksi auttaa niitä muotoilemaan kannanottoja erilaisiin asioihin kriittisiä kannanottoja, Sohet huomauttaa. Viime aikoina tärkeää on ollut EPA-neuvotteluiden vaikutusten selittäminen kyseisissä maissa. Puolet työajastani kuluu erilaisissa kokouksissa. Tiedonkeruu eri instituutioista on suuritöistä, mutta on internetin ansiosta helpottunut paljon, Sohet kertoo. Karine Sohet on lobannut Aprodevissä 11 vuotta ja sanoo monien asioiden parantuneen sinä aikana. Kansalaisjärjestöt ovat melko hyviä vahtikoiran roo- lissa, mutta omissa aloitteissa ja ennakoinnissa voitaisiin olla vielä parempia. Ettei vain reagoitaisi komission tiedotteisiin. komissio tarvitsee kansalaisjärjestöjä Oman työn konkreettisten tulosten näkeminen heti saattaa olla vaikeaa, mutta kansalaisjärjestöt ovat onnistuneet vaikuttamaan EU:n kehityspolitiikkaan, Sohet uskoo. Kansalaisjärjestöt ovat vaikuttaneet selvästi EU:n kehitysyhteistyöbudjetteihin, esimerkiksi aidsrahoitukseen. Ylipäätään kansalaisyhteiskunnan nousu toimijoiden joukkoon voidaan laskea saavutuksiin. Lasten oikeudet ja ihmisoikeudet ovat melko hyvin agendalla nykyään, kiitos kansalaisjärjestöjen. Järjestöillä on myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kehitysyhteistyön laatuun. Kauppa on vaikeampi toiminta-alue, koska siellä on muita vahvoja toimijoita kuten maanviljelijät. Mutta jos kansalaisjärjestöjä ei olisi, kehitysmaiden tilanne maailmankaupassa olisi vielä huonompi. Parhaillaan komissiossa on meneillään EU:n kehityspolitiikan uudelleenarviointi. Sohet ei ole kovin huolissaan kansalaisjärjestöjen tulevaisuudesta uudelleenarvioinnin jälkeen, vaikka hän ei olekaan varauksettoman riemastunut Louis Michelin valinnasta uudeksi kehitysyhteistyökomissaariksi. Työskentelytapa voi muuttua. Ehkä syntyy uusi, suuri instrumentti, joka on avoin suurelle määrälle toimijoita, myös kansalaisyhteiskunnalle. Sen vaara olisi, että ihmisillä ei olisi pääsyä muihin instrumentteihin. Kansalaisjärjestöjen täytyy olla aktiivisesti mukana tässä ja tarjota ideoita siitä, mikä olisi järkevä tapa työskennellä. Kaikki uudelleenarvioinnit täytyy ottaa tilaisuuksina. Päätökset tehdään kuitenkin, olivat kansalaisjärjestöt niissä mukana tai eivät. En usko, että kansalaisjärjestöt tulevat häviämään tässä prosessissa. Komissio tietää, että se tarvitsee meitä, Sohet sanoo. anna berghäll kirahviposti 4/2005 11

eu & järjestöt World Vision: Aids asialistalle sini kuvaja > suomen world vision -järjestö on aktiivinen vaikuttaja EU:n suuntaan. Tällä hetkellä järjestön tärkein viesti on Afrikan aids-katastrofi. EU:n selonteossa suurimmista Afrikan ongelmista aids oli jäämässä kokonaan varjoon, mutta saimme nostettua sen esiin yhdessä muiden eurooppalaisten World Vision -toimistojen kanssa. Yleisestikin ongelma on se, että itse taudista puhutaan kyllä, mutta ei juurikaan sen seurauksista yhteisöjen kannalta. Yhteisöt kuivuvat kokoon kylien autioituessa ja tuhannet lapset jäävät orvoiksi, huomauttaa World Visionin toiminnanjohtaja Aki Temisevä. World Vision haluaa tuoda esiin, että EU:n on etsittävä ratkaisuja vuosittain miljoonia tappavan epidemian ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi. Jo sairastuneiden hoito on toki tärkeää ja humaania, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. Kaiken taustalla on köyhyys, Temisevä jatkaa. World Visionin kaikkea toimintaa yhdistää lasten ja heidän yhteisöjensä auttaminen köyhimmissä maissa. Parhaillaan kansainvälinen järjestö pohtii globaalisti vaikuttamistyönsä painopisteitä. Ongelmaa voi lähestyä monesta näkökulmasta. Toiset puhuvat lasten oikeuksista, toiset velasta, aidsista tai reilusta kaupasta. Mikä auttaisi parhaiten köyhien maiden lapsia? Vastaus voi olla kaupan epäreiluihin rakenteisiin vaikuttaminen tai sitten lasten koulutus. Toisaalta koulutuksen keskeinen ongelma monissa Afrikan maissa on, että aids tappaa opettajia, Temisevä pohtii. Suomen World Visionilla on monta vaikutuskanavaa EU:hun. He vaikuttavat Kehys ry:n kautta eurooppalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä Concordissa. World Visionilla on myös ollut jo kymmenisen vuotta oma toimisto Brysselissä. EU:ssa vaikuttaminen perustuu oikeiden ihmisten tuntemiseen. Siksi toimisto on niin tärkeä. Pyrimme vaikuttamaan parlamenttiin, komissioon ja neuvostoon. Täytyy tietää, milloin asioihin tartutaan. Nyt esimerkiksi EU:ssa uusitaan EU:n kehitysyhteistyöohjelmaa. Aki Temisevä työskentelee Concordin MDG-työryhmässä, jossa laaditaan varjoraporttia komissiolle vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta. Hän seuraa lisäksi muun muassa EU:n rahoituslinjojen uudistamista. EU on hyvin monimutkainen kokonaisuus, ja ulkopuolelta se tuntuu saavuttamattomalta linnakkeelta. Haluaisin kuitenkin kannustaa kaikkia mukaan vaikuttamistyöhön. Kehys ry:n toimintaan osallistumisesta on hyvä lähteä, Temisevä kehottaa. EU:ssa vaikuttaminen vie aikaa, mutta se kannattaa, sillä EU:n päätökset vaikuttavat lopulta Suomeenkin. sini kuvaja 12 kirahviposti 4/2005

eu & järjestöt Ugandan maaseudun naisille pienlainoja EU-rahalla > kansainvälinen solidaarisuussäätiö on suomalainen pioneeri EU-kehitysyhteistyörahojen hakemisessa. Järjestö haki ja sai yhteisrahoituslinjalta rahoitusta heti Suomen liityttyä EU:hun. Säätiö on päättänyt hakea EU-rahaa tavoitteenaan, että koko ajan olisi EU-rahoitteinen hanke käynnissä, kertoo hankekoordinaattori Susanna Tan. EU-rahoituksen haku vie enemmän aikaa kuin ulkoministeriön hanketuen haku, koska EU-kaavakkeet ovat hyvin yksityiskohtaisia ja sisältävät enemmän kysymyksiä. Hankkeen suunnitteluun menee yhden ihmisen työpanos kolmen kuukauden ajan, Tan arvioi. EU:ssa hakuprosessi voi olla hyvin pitkä. Solidaarisuussäätiö lähetti tuoreimman hakemuksensa viime kesänä. Odotamme päätöstä tänä vuonna, jotta hanke voisi alkaa vuoden 2006 alusta. Reilu vuosi on varattava aikaa hakuun. Usein kun hanke päästään aloittamaan, suunnitelmia on tarkistettava, sillä ulkoiset olosuhteet ovat voineet muuttua, Tan muistuttaa. perheiden elintaso noussut Tällä hetkellä EU-rahalla pyöritetään naisten luottorahastoa luoteisessa Ugandassa. Hanke on tehty eri tavalla kuin mikroluottohankkeet yleensä, sillä se on suunnattu maaseudulla asuville köyhille naisille. Heille ei tähän mennessä ole juuri ollut lainoja tarjolla. Maanviljelyssä laina-ajan on oltava huomattavasti pidempi kuin kauppaa käytäessä, Tan kertoo. Projekti on onnistunut hyvin tavoitteessaan parantaa perheiden elintasoa. Ennen lainan saamista naiset saavat koulutusta muun muassa ravitsemuksesta, terveydestä ja koulunkäynnin tärkeydestä. Lainarahaa käytetään yleensä eläinten hankkimiseen tai maanviljelyyn. On esimerkiksi perustettu kanala tai kasvatettu vaniljaa. Olemme tutkineet miten naiset ovat käyttäneet tienaamansa rahan. Entistä useammat lapsista käyvät koulua, perhe syö aiempaa tiheämmin lihaa ja on rakennettu vessoja, Tan kuvaa. Lainat myönnetään naisryhmille, jotka jakavat lainan keskenään. Kun laina on maksettu, ryhmä voi hakea lisää luottoa. Lainoja on maksettu hyvin takaisin, vain 6 ryhmällä 38:sta maksu on viivästynyt. Tämä vuosi on hankkeen viimeinen vuosi. Ensi vuodesta alkaen lainarahasto jatkaa toimintaansa siten, että lainoista kerättävillä koroilla maksetaan rahastossa työskentelevien palkat. Hankkeessa on ollut omat haasteensa. Mikroluotto on ollut uusi alue sekä solidaarisuussäätiölle että sen kumppanille. Olemme joutuneet pohtimaan, kuinka ihmisille kerrotaan mikä on laina ja miten säästetään. Säännöt täytyy kirjata selkeästi. Naisryhmille onkin tehty ohjekirjat, Tan sanoo. lähetystö hukkasi raportin Osa haasteista liittyy EU:n muutoksiin. Lähetin lokakuussa raportin ja pyysin seuraavaa rahoituserää, emmekä ole vielä saaneet sitä, Tan kertoo. EU-hallinto on hajautettu lähetystöihin, mutta lähetystöissä ei ole ollut resursseja ottaa vastaan satoja raportteja. Kampalan delegaatio hukkasi solidaarisuussäätiön raportin. Monet järjestöt ovat joutuneet ottamaan lainarahaa hankkeitaan varten, koska EU:n maksut ovat viivästyneet. Ongelmia on ollut aikaisemminkin, mutta nyt ne ovat olleet erityisen vaikeita. Tilanteen on pakko muuttua jossain vaiheessa, Tan toivoo. Vaikeuksista huolimatta Tan haluaa kannustaa järjestöjä hakemaan EU:lta rahoitusta. Kehyksellä on hyvät koulutukset ja hankehautomot, joihin on erittäin suositeltavaa osallistua. EU:n yhteisrahoituslinja on todella käyttökelpoinen. Hasaf ja Sara kuuluvat Karemiddenaisryhmään. Naiset kertovat, että ryhmässä on hyvä yhteishenki ja useat naiset ovat saaneet ryhmän jäsenistä uusia ystäviä. sini kuvaja susanna tan kirahviposti 4/2005 13

eu & järjestöt lotta valtonen Apu kansalaisyhteiskunnalle takkuaa järjestöt eivät pääse mukaan eu:n ja mosambikin dialogiin. > mosambikissa kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Cotonoun sopimuksen alaisen maaohjelman suunnitteluun, toteutukseen ja monitorointiin on alusta asti ollut vaikeaa. Kansalaisjärjestöt valittavat keskustelumekanismien puutetta, EU siirtää aloitteen Mosambikin hallitukselle ja Mosambikin hallitus vitkuttelee. Tilanne on jatkunut lähes samanlaisena sitten Cotonoun sopimuksen allekirjoittamisen. Järjestöt ovat jo 1990-luvun lopulta seuranneet EU:n ja AKTmaiden välisiä suhteita. Välillä ne ovat pyrkineet järjestäytymään seuratakseen sopimuksen toimeenpanoa ja osallistuakseen EU:n ja Mosambikin väliseen dialogiin. Yritykset ovat kuitenkin olleet satunnaisia eikä suurta liikehdintää ole saatu aikaiseksi. Suureksi osaksi tämä johtuu järjestöjen rahallisten ja inhimillisten resurssien vähyydestä. Ongelmana on myös ettemme itse johda prosessia. Olemme riippuvaisia hallituksesta, huokaa Phillip Machon, kansalaisjärjestöjen sateenvarjon LINKin ohjelmatyöntekijä. Hallitus puolestaan ei kiirehdi asioita. Hallitus ei ole ollut tyytyväinen siihen, miten Cotonou-rahoja käytetään. Heidän mielestään kyseessä on taas yksi ulkoa saneltu juttu, Machon arvelee. Hallituksella ei myöskään ole tottumusta keskustella kansalaisyhteiskunnan kanssa eikä se itse suoraan hyödy järjestöille suunnatuista rahoista. Siksi he eivät pidä rahoja tärkeinä, Machon valittaa. Järjestöjen toivona on, että joulukuussa 2004 valittu uusi hallitus näkisi asiat toisin ja pitäisi kansalaisyhteiskunnan osallistumista arvokkaana. tukiohjelmasta puhuttu jo neljä vuotta EU:n ja Mosambikin välisessä maatukistrategiassa varattiin neljä miljoonaa euroa ei-valtiollisten toimijoiden osallistumisen tukemiseksi. Tukiohjelman piti alkaa vuonna 2004 mutta vielä maaliskuussa 2005 ollaan vasta suunnitteluvaiheessa. Konsulttien tehtävänkuvauksesta keskusteltiin hallituksen, EU:n ja ei-valtiollisten toimijoiden kesken vuodenvaihteessa 2003 2004. Tämän jälkeen piti palkata konsultit, mutta mitä ihmeellisimpien selitysten takia ei työtä saatu alkuun. Nyt EU on kuitenkin herännyt horroksestaan ja järjestöt on taas kutsuttu kokoukseen keskustelemaan nykyisestä tilanteesta. Jostain syystä EU on ollut erittäin vastahakoinen ottamaan minkäänlaista aktiivista roolia asiassa. Kun järjestöryhmä pyysi tapaamista EU:n delegaation kanssa saadakseen kuulla muun muassa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksista osallistua Cotonoun sopimuksen toimeenpanoon ja koulutusohjelman edistymisestä, oli EU:n edustuston vastaus tyly. He olivat kyllä kovin iloisia järjestöjen osoittamasta kiinnostuksesta mutta samalla painottivat, että maan hallituksen tulee olla prosessin johdossa ja tapaaminen olisi mahdollinen vain mikäli Mosambikin hallitus on mukana. Mosambikin edustajan mielestä juuri silloin ei ollut tarvetta tapaamiselle. Opintoretki kuivui kasaan. EU vetäytyy väittämällä, että prosessin tulee olla maan sisäinen, Machon huokaa. Hänen mielestään EU:n pitäisi painostaa hallitusta. Meillä on oikeus kysyä, mutta meillä ei ole rahoja ja valtaa. EU:lla on näitä molempia ja siksi heidän mielestäni pitäisi yrittää aktivoida hallitusta, hän miettii. Hän on myös sitä mieltä, että EU:n tulisi kutsua kaikki toimijat säännöllisin väliajoin yhteen keskustelemaan rahojen käytöstä ja ohjelman toteutuksesta. Nämä rahat ovat tärkeitä kansalaisyhteiskunnan kasvulle. Toivon että niiden avulla voimme tehdä työmme paremmin ja auttaa köyhyyden vähentämisessä, Machon alleviivaa. lotta valtonen 14 kirahviposti 4/2005

kepan koulutus kevät 2005 pe 8.4 klo 9 16 Eväitä hankeraportointiin Ulkoasiainministeriöltä hanketukea saavat järjestöt raportoivat hankkeistaan. Tule kuulemaan ja miettimään, mitä vuosiraportissa tulee huomioida. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset sekä keskustellaan raportoinnin ongelmakohdista. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 31.3. mennessä la 9.4. klo 9 16 Hankkeen talousraportointi Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein seuraamaan hankkeen taloutta ja laatimaan talouraportti. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 31.3. mennessä ti 19.4. klo 9 15.30 Oikeus ihmisyyteen Koulutuspäivä ihmissuhdetaidoista kiinnostuneille. Arkkityypit sisäisinä oppaina elämän kokemuksessa. Koulutus on vuorovaikutuskoulutusta ja se järjestetään yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Kansainvälisen työn koulutuspalveluiden tiloissa, Vuorimiehenkatu 17 A, 2. krs. Helsinki. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 11.4. mennessä Ilmoittautuminen & hinnat > ilmoittaudu sähköpostitse kurssisihteeri@kepa. fi, osoitteessa www.kepa.fi/koulutus tai puhelimitse kurssisihteerille 09-584 23 261. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, yhteystietosi sekä järjestösi tai yhteisösi nimi. > kurssihinnat on ilmoitettu muodossa Kepan jäsenjärjestöjen jäsenet/muista järjestöistä tulevat ja opiskelijat/muut. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia, muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. Kepa korvaa Suomen rajojen sisällä osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. > kurssit järjestetään Kepan koulutustiloissa osoitteessa Töölöntorinkatu 2 00260, Helsinki ellei toisin ilmoiteta. > lisätietoja koulutussuunnittelija Antti Turakka (09) 584 23 249 tai Kaisu Österinen (09) 584 23 244 tai www.kepa.fi/tapahtumat ti 19.4. klo 16 20 Tietoa hankkeensuunnittelumatkasta Järjestöille, joilla on alustava kehitysyhteistyöidea, mutta hankehakemuksen teko, taustaselvitykset ja suunnittelu on vielä kesken. Tilaisuudessa käydään läpi hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita sekä kerrotaan ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta. > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset 8.4. mennessä pe 3.5. klo 9 15.30 Kriisityö ja aids Miten tunnistan kriisit? Mitä tehdä kun verkostot eivät kanna? Miten suhtaudun hiv-positiivisuuteen ja suojaan itseni alueilla, joilla aidsia sairastetaan paljon? Koulutus järjestetään yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa osoitteessa Vuorimiehenkatu 17 A, 2 krs. Helsinki. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 22.4. mennessä pe ja la 3. 4.6. klo 9 16 Indikaattorit ja hankkeen seuranta Kurssilla tutustutaan hankkeen seurannan, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seuranta- ja arviointimenetelmiin ja seurantamatkan valmisteluun. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 24.5. mennessä kehy-avaimet Vankka pohja kehitysyhteistyölle Kehy-avaimet on joukko lyhyitä modulimuotoisia kursseja, joiden aikataulussa otetaan huomioon ulkoasiainministeriön hanketukisykli. Kurssit on tarkoitettu erityisesti pienten järjestöjen laadukkaan hanketoiminnan tukemiseksi. Modulit eli peruskurssit luovat pohjan hyvän kehitys yhteistyöhankkeen suunnittelulle ja toteutukselle. Kaikki peruskurssit järjestetään vähintään kerran vuodessa. Läpi leikkaavina teemoina koulutuksessa kulkevat osallistaminen, gender ja kestävyys. kirahviposti 4/2005 15

tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat 7.4. opintopiiri CEDAW. Tarkoituksena on perehtyä UNIFEMin toimintaa määrittäviin teemoihin ja asiakirjoihin. CEDAW on naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus. Alustajina ja keskustelijoina teemojen pätevät asiantuntijat. Suomen UNIFEMin toimiston kotisivuilta www.unifem.fi löytyy tietoa oheislukemistoista. Kaikille vapaa pääsy. > Klo 16.30 Kepan Aurinko-kokoustila, Töölöntorink. 2 B, sisään Döbelninkadun ja Töölöntorinkadun kulmauksesta. > Ilmoittaudu puh. (09) 694 0944 (Suomen UNIFEM) tai toimistosihteeri@unifem.fi. 12.4. luento Viron kulttuuri. Naisten monikulttuurisessa olohuoneessa Liia Kapanen kertoo Viron kulttuurista. Vapaa pääsy. > Lillklobbin toimintakeskus, Nuijalantie 9, Kilo, Espoo > Tiedustelut ja ennakkoilmoittautuminen: Jinan Abdullatif puh. (09) 522 881. 15.4. luento Naisten välinen ystävyys. Luentosarjassa Naisen voima käsitellään naisen keinoja vaikuttaa eri kulttuureissa. Yleisöllä on myös mahdollisuus keskustella ja maistella pikkuherkkuja maailman ääriltä. Luentosarjaa emännöivät Kassandran toiminnanjohtaja, teatteriohjaaja Ritva Siikala ja Moninaiset-tuottaja Eija Tervo. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. > Klo 18 20 STOA Itä-Helsingin Kulttuurikeskus, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, Helsinki > Lisätietoja: Eija Tervo/Kassandra ry, puh. (09) 6841 4214 / 050 4321 475, eija.tervo@kassandra.fi oma nimi. Y-Tunnus: 1822307-7 > Ilmoittautumiset 8.4. mennessä osoitteeseen psvseminaari@yahoo.co.uk. > Lisätietoja: Psykologien sosiaalinen vastuu ry, puh. 041-5364747, sähköposti: psvseminaari@yahoo.co.uk 19.4. tai 11.5. konsultaatiotilaisuus Kansainvälisyyskasvatusverkoston tulevaisuus. Kepassa työstetään parhaillaan kansainvälisyyskasvatusverkostolle tulevaisuuden toimintamallia. Konsultaatiotilaisuus on tarkoitettu kaikille kansainvälisyyskasvatusverkoston toiminnasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille. > 19.4. klo 9-12 tai 11.5. klo 17-20 (tilaisuudet ovat keskenään samansisältöiset) Kepan Dialogi-koulutustila > Kepa korvaa tilaisuuteen osallistuvien, pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien henkilöiden matkakulut Suomessa. > Sitovat ilmoittautumiset kumpaankin tilaisuuteen sähköpostitse viimeistään 5.4. klo 16 osoitteeseen info.kvk@kepa.fi > Lisätietoja: Anisa Doty, anisa.doty@kepa.fi,(09) 584 23 271 23.4. keskustelu Naisiin kohdistuva väkivalta. NNKY järjestää teemallisia lounaita kevään aikana. Keskustelun aiheena on tällä kertaa naisiin kohdistuva väkivalta. Alustuksen jälkeen syödään oma kustanteisesti ja keskustellaan aiheesta. > Klo 14, Ravintola Aurinko, Pohjoinen Rautatiekatu 23, Helsinki > Ilmoittautumiset 20.4. mennessä Laura Penttinen, 050 368 3738 tai laura.k.penttinen@helsinki.fi. 15.4. seminaari Kokonaisvaltainen kohtaaminen hoitotyössä. Psykologien sosiaalinen vastuu ry PSV Stadi järjestää seminaarin terveys- ja sosiaalialan työntekijöille. Mullistavatko traumaattiset kokemukset maailmankatsomustamme? Muuttuuko se? Tuleeko ammattiauttajan kohdata asiakkaan hengellisiä arvoja? Miten tutkia ja tarkastella omia arvoja ja uskomuksia asiakastyössä? Kohtaanko aidosti koko ihmisen vai sivuutanko jotakin inhimillisesti merkittävää? Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy Kepan sähköisestä kalenterista www.kepa.fi/tapahtumat > Klo 9 16 Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C, Helsinki > Hinta 80 euroa. Opiskelijoilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä 20 euroa (mainittava viitteessä). Hinta sisältää aamukahvin. Koulutuksen tuotto suunnataan lyhentämättömänä PSV:n Libanonin mielenterveyshankkeen tukemiseen. Maksu 8.4. mennessä tilille Sampo 800017-71203. Saaja: Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry. Viitteeksi: Psv-stadi/ suomen sosiaalifoorumi 9. 10.4., la klo 10 17.45, su klo 10 15, Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Helsinki Maailmasta oikeudenmukainen, demokraattinen ja tasaarvoinen. Teemoina paikallistalous, työelämän huonontuminen, hyvinvointivaltio, sota ja rauha, kehitys maiden velkaongelma, prekariaatti, kauppapolitiikka, feminismi sekä vesi- ja ilmastokysymykset. Kansainvälisiä vieraita Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta, kymmeniä seminaareja ja muita tapahtumia, kantaa ottavaa teatteria, valokuvataidetta ja musiikkia. www.prodemokratia.net/suomensosiaalifoorumi Lisätietoja: Laura Tuominen, puh. 040 730 9360 päätoimittaja sini kuvaja (09) 584 23 219 toimitussihteeri pia laine (09) 584 23 233 taitto pauliina koponen painopaikka uusimaa oy, porvoo. tilaukset heli mäki-hakola (09) 584 233 tai info@kepa.fi toimituksen osoite töölöntorinkatu 2 a, 00260 helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1456-2839 16 kirahviposti 4/2005 Päivitä tietosi: www.kepa.fi