ESITYSTEN TIIVISTELMÄT Liikuntalääketieteen päivät 4. 5.11.2015 Biomedicum, Helsinki Järjestäjät: Liikuntalääketieteen keskukset
Biomedicum vierailijaverkkotunnukset (Helsinki wireless visitor): Username: guest 1384006 Password: xnls5191 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN VALIOKUNTA Liikuntalääketieteen valiokunta toimii Liikuntatieteellisen Seuran asiantuntijaelimenä ja sen tehtävänä on edistää liikuntalääketieteellistä toimintaa suomessa. Liikuntalääketieteen valiokunta koostuu viiden liikuntalääketieteen keskusten edustajista. Liikuntalääketieteen keskukset vastaavat yhteistyössä eri yliopistojen kanssa liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksesta Suomessa. Vuoden 2015 päivien suunnittelusta vastasi keskuksissa erikoistuvista lääkäreistä koottu ohjelmatyöryhmä. Valiokunnan kokoonpano 2015 Olli J. Heinonen ylilääkäri Paavo Nurmi keskus Jari Parkkari ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema Rainer Rauramaa ylilääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Tiina Nylander (pj.) ylilääkäri Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteen klinikka Heikki Tikkanen ylilääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Jonne Kamsula (siht.) koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura ry Ohjelmatyöryhmä Harri Helajärvi erikoistuva lääkäri Paavo Nurmi keskus Timo Hänninen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema Sergei Iljukov erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Heikki Jokinen (pj.) erikoistuva lääkäri Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteen klinikka Klaus Köhler erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Maarit Valtonen Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus 2
SISÄLLYS keskiviikko 4.11. Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu... 4 Teppo Järvinen Liikunta, liikkumattomuus ja raha... 5 Simo Taimela Elämäntavan muutos omiin arvoihin sitoutumalla... 6 Raimo Lappalainen Physical activity and lifestyle change in disease treatment and prevention in a clinical setting... 7 Mai Lis Hellénius Yhteiskunnan mahdollisuudet terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä... 8 Juha Rehula Social marketing in lifestyle change... 9 Marco Bardus Torstai 5.11. Liikuntaneuvonta ja Liikkumisresepti tutkittua tietoa vaikuttavuudesta meillä ja maailmalla... 25 Minna Aittasalo LIPAKE liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais Suomessa... 26 Susanna Laivoranta Nyman ja Tino Taneli Tanttu Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveyshuollossa... 29 Sergei Iljukov Liikunnan yksilölliset vasteet... 30 Mikko Tulppo Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia... 31 Ville Vesterinen Tutkijan, kliinikon ja kansalaisen yhteinen tavoite?... 32 Harri Helajärvi TYÖPAJAT: Työpaja tutkijoille Postdokkaamaan ulkomaille mitä kannattaa huomioida... 40 Antti Kiviniemi Kokemuksia tutkimustyöstä yliopistolla ja yritysmaailmassa... 40 Kaisu Martinmäki Mitä elinikäinen tutkimustyö on minulle opettanut?... 40 Ilkka Vuori Työpaja/kokous liikuntalääketieteeseen erikoistuville ja erikoislääkäreille... 41 Työpaja terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille: Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön... 45 Sarianna Sipilä Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan... 45 Heli Starck ja Annele Urtamo 3
MIKÄ HOITO ON KANNATTAVAA NYKYISTEN HOITOMUOTOJEN KRIITTINEN TARKASTELU TEPPO JÄRVINEN ks. materiaalisalkku LIIKUNTA & TIEDE 52 5/15 s. 33 36 4
LIIKUNTA, LIIKKUMATTOMUUS JA RAHA SIMO TAIMELA 5
ELÄMÄNTAVAN MUUTOS OMIIN ARVOIHIN SITOUTUMALLA RAIMO LAPPALAINEN 6
PHYSICAL ACTIVITY AND LIFESTYLE CHANGE IN DISEASE TREATMENT AND PREVENTION IN A CLINICAL SETTING MAI LIS HELLÉNIUS 7
YHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUDET TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN LISÄÄMISESSÄ JUHA REHULA 8
SOCIAL MARKETING IN LIFESTYLE CHANGE MARCO BARDUS 9
LIIKUNTANEUVONTA JA LIIKKUMISRESEPTI TUTKITTUA TIETOA VAIKUTTAVUUDESTA MEILLÄ JA MAAILMALLA MINNA AITTASALO Yli 70 prosenttia suomalaisista työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Tuntikausia kestävä yhtäjaksoinen istuminen on itsenäinen terveysriski riippumatta siitä, liikkuuko suositusten mukaisesti vai ei. Liikunta on tehokas lääke moneen vaivaan. Lisäksi se on tärkeä osa erilaisten sairauksien ehkäisyä ja kuntoutusta. Terveydenhuollossa luontevin tapa edistää liikuntaa on neuvonta. Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on kehittää potilaan kykyä tukea omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Terveydenhuollon työntekijät suhtautuvat liikuntaneuvontaan myönteisesti, mutta toteuttavat sitä vaihtelevasti. Tärkeimpiä ammattilaisten itsensä arvioimia toteuttamattomuuden syitä ovat ajan ja osaamisen puute. Myös se, että liikuntaneuvonnan käytännöistä ja yhteistyöstä ei ole sovittu eri ammattiryhmien kesken, haittaa liikuntaneuvonnan toteuttamista: Yksittäisellä ammattilaisella tai ammattiryhmällä on harvoin mahdollisuus toteuttaa pitkäjänteinen liikuntaneuvonnan prosessi alusta loppuun. Monissa maissa, kuten Pohjois Amerikassa, Uudessa Seelannissa, Britanniassa ja Pohjoismaissa, liikuntaneuvontaa on terveydenhuollossa pyritty lisäämään ja kehittämään liikuntalähetteen tai reseptin avulla. Useimmat niistä perustuvat terveydenhuollon ja liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon ammattilainen lähettää potilaan sopivaan liikuntaryhmään ja saa sen ohjaajalta sovitun mukaisesti palautetta potilaan edistymisestä. Myös suomalaisen Liikkumisreseptin (www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti) lähtökohtana on terveys ja liikunta ammattilaisten yhteistyö, mutta sen avulla pyritään ensisijaisesti lisäämään potilaan omaehtoista liikkumista. Liikkumisresepti ohjaa myös hyvään liikuntaneuvontakäytäntöön. Tutkimustulokset kirjallisten liikuntaohjeiden ja reseptien käytöstä perinteisen liikuntaneuvonnan tukena ovat pääosin myönteisiä. Myös suomalaisen Liikkumisreseptin käytön on todettu lisäävän terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien aikuispotilaiden liikkumista lyhyellä aikavälillä ja olevan kustannusvaikuttavaa. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin vielä siitä, tuoko liikuntaryhmiin ohjaaminen lisähyötyä tällaiseen liikuntaneuvontaan. Iso Britanniassa liikuntaryhmiin ohjaamista lähetteellä (Exercise Referral) suositellaan ainoastaan niiden potilaiden kohdalla, jotka liikkuvat liian vähän ja joilla on jo jokin terveysongelma tai riski. Liian vähän liikkuvien, mutta terveiden potilaiden ei katsota hyötyvän liikuntaryhmiin lähettämisestä enempää kuin tavanomaisesta neuvonnasta. Liikuntalähetteen tai reseptin käyttö perinteisen neuvonnan tukena voi siis ainakin terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvilla potilailla olla vaikuttavuuden kannalta perusteltua. Lisäksi se voi yhtenäistää liikuntaneuvonnan käytäntöjä ja parantaa eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Liikuntalähetteiden ja reseptien käyttöönotto terveydenhuollossa on kuitenkin tapahtunut useimmissa maissa, myös Suomessa, varsin hitaasti. Suomessa Liikkumisreseptin käyttöönottoa pyritään edistämään saattamalla se sellaiseen muotoon, että se voidaan integroida sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tämä työ on viimeistelyvaiheessa. Tueksi tarvitaan kuitenkin myös muita keinoja, kuten terveydenhuollon ja liikunta alan ammattilaisten koulutusta liikunnasta ja terveydestä sekä liikuntaneuvonnasta ja sen toteuttamisesta. Lisäksi tarvitaan paikallisia hankkeita liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittämiseksi. Liikuntaneuvontaa tulee myös laajentaa istumisen ja muun paikallaanolon vähentämiseen, joka voi monelle liikuntaan tottumattomalle olla helpompi ja kannustavampi lähtökohta liikkumisen lisäämiselle kuin liikuntasuositukset. 10
LIPAKE LIIKUNTANEUVONTA OSANA LIIKUNNAN PALVELUKETJUA LOUNAIS SUOMESSA SUSANNA LAIVORANTA NYMAN JA TINO TANELI TANTTU 11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
VAIKUTTAVA JA YKSILÖLLINEN LIIKUNTAHOITO TYÖTERVEYSHUOLLOSSA SERGEI ILJUKOV 21
LIIKUNNAN YKSILÖLLISET VASTEET MIKKO TULPPO 22
BIOHAKKEROINTI TERVEYDEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIA VILLE VESTERINEN ks. myös materiaalisalkku LIIKUNTA & TIEDE 52 5/15 s. 37 41 Viime vuosina suuresti suosiotaan kasvattanut biohakkerointi on lähtöisin Yhdysvalloista vuosilta 2007 2009. Silloin itsensä mittaamisesta (engl. quantified self) tuli älypuhelimien ja niiden sovelluksien kehityksen myötä kasvava trendi Piilaakson teknologiaeliitin keskuudessa. Biohakkerointi ymmärretään kahdella pääasiallisella tavalla. Oman elämänsä biohakkeri suhtautuu kehoonsa monimutkaisena systeeminä ja kohdistaa kehonsa toimintaan erilaisiin hypoteeseihin perustuvia omakohtaisia, systeemisiä interventioita. Toisaalta biohakkerointi nähdään toimintana, jossa luodaan ja muokataan elämänmuotoja laboratorio olosuhteissa. Biohakkerointiin yhdistetään usein myös itsensä mittaaminen. Biohakkerit haluavat parantaa omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja fyysistä suorituskykyään sekä koko maailmaa nykyteknologian avustuksella. Biohakkerit haluavat mitata ja optimoida hyvinvointinsa edistämiseksi muun muassa fyysisistä aktiivisuutta, ravitsemusta, unta sekä työn ja muiden stressitekijöiden kuormittavuutta. Nykyteknologian ja älypuhelinsovellusten avulla voidaan mitata lukuisia elimistön toimintoja nopeasti, vaivattomasti ja yhä luotettavammin. Perinteisin liikuntaan ja urheiluun liittyvä itsensä mittaamisen väline on sykemittari, jolla on Suomessa pitkät perinteet 1970 luvulta saakka. Uudemmat sykemittarit sisältävät monesti myös GPS:n ja kiihtyvyysanturin, jotka mahdollistavat yhä tarkemman liikkumisen määrän ja laadun määrittämisen. Viime vuosien aikana markkinoille on tullut myös edullisia ja helppokäyttöisiä aktiivisuusrannekkeita, jotka antavat tietoa fyysisen aktiivisuuden ja levon määrästä. Lisäksi eri mittausmenetelmien avulla on mahdollista saada tarkempaa tietoa muun muassa unen laadusta, elimistön kuormittumis /palautumistilasta ja kehon koostumuksesta. Yksistään itsensä mittaaminen ei edistä terveyttä vaan mittausten tulee kannustaa terveellisempiin elämäntapoihin ja liikkumaan oikein. Esimerkiksi aktiivisuusranneke, joka muistuttaa liian pitkästä istumisesta, saattaa kannustaa lisäämään arkiaktiivisuutta. Erilaiset mittarit voivat olla hyvä motivointitapa terveellisempään elämään. Itsensä mittaaminen lisää myös tietämystä omasta kehosta ja terveydentilasta. Teknologisten laitteiden toimivuudesta löytyy tutkimustietoa, mutta tieteellistä näyttöä biohakkeroinnin vaikuttavuudesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on vielä hyvin vähän. Toistaiseksi emme tiedä, saadaanko itsensä mittaamisella aikaan laajempia ja pysyviä terveys ja hyvinvointivaikutuksia. Urheiluympäristössä biohakkerointi on käsitteenä vieras. Sen sijaan harjoittelun vaikutusta elimistöön ja fyysiseen kuntoon seurataan yleisesti kaikissa lajeissa. Lajisuoritukseen vaikuttavia osatekijöiden ja ominaisuuksien kehittymistä voidaan seurata eri testien avulla. Käytännössä urheilijoiden harjoitustilan ja kehityksen seurannassa on kyse juuri biohakkeroinnista. Myös käytettävät mittausmenetelmät ovat suurelta osin samoja. Kaikkien mittareiden ja harjoitustilan seurantamenetelmien käytössä ensisijaista on mittauksien säännöllisyys. Ei ole olemassa mittausmenetelmää, joka yhden mittauksen perusteella kertoisi luotettavasti esimerkiksi onko urheilija ylikuormitustilassa. Harjoitustilan seurannassa on siksi tärkeää toistaa mittauksia säännöllisesti, jotta nähdään yksilön normaalivasteet harjoitteluun. Systemaattisella seurannalla on mahdollista saada tietoa elimistön vasteista harjoitteluun ja ohjata sekä harjoittelua että palautumisen tukitoimia siten, että harjoittelu on tuottavampaa. Erilaisista mittausmenetelmistä huolimatta ei sovi unohtaa, 23
että sekä urheilijan että valmentajan subjektiivinen tuntemus ja näkemys ovat yhä tärkeimpiä mittareita. Niiden tueksi on tarjolla monia eri ratkaisuja valmentautumisen optimoinnissa. Biohakkerointi ja urheilijoiden harjoitustilan seuranta on käytännössä siis samaa toimintaa. Elimistöstä mitattujen toimintojen perusteella voidaan tulkita, miten elintapoja tai harjoittelua tulisi muuttaa paremman terveystilan tai suorituskyvyn saavuttamiseksi. Mittaustuloksia elimistön eri toiminnoista on saatavilla nykyteknologian ja älypuhelinsovelluksien avulla vaivattomasti, nopeasti ja luotettavasti. Haasteita aiheuttaa mittaustulosten tulkinta. Siihen eivät monenkaan nykysovelluksen automaattiset tulkinnat sellaisenaan vielä riitä. Tavalliselle kuntoilijalle haasteellista voi olla myös valita mittareista ja sovelluksista ne, joilla hän parhaiten voi päivittää ja edistää terveyttään tai suorituskykyään. Biohakkeroinnilla eli itsensä mittaamisella on terveyden ja suorituskyvyn kehittämisessä suuret mahdollisuudet. Biohakkerointi liikkeen piirissä uskotaan vahvaan tulevaisuuteen niin liiketoiminnan kuin lääketieteenkin alalla. Tutkimuksen selvitettäväksi jää realisoituvatko biohakkeroinnin mahdollisuudet parempana hyvinvointina ja kehittyneenä suorituskykynä ja kuinka pysyviä vaikutuksia sillä mahdollisesti saadaan aikaan. 24
TUTKIJAN, KLIINIKON JA KANSALAISEN YHTEINEN TAVOITE? HARRI HELAJÄRVI ks. myös materiaalisalkku LIIKUNTA & TIEDE 52 5/15 s. 42 Oman osaamisemme tehokasta käyttöä ja kohdennettua tieteen tekemistä, sitähän me tutkijat haluamme tehdä. Miksi emme kuitenkaan välttämättä onnistu? Tutkijan on aina oltava hieman etunojassa ja katsottava maailmaa uusin silmin, jotta edistystä saadaan aikaan. Juuttuminen paikoilleen ja vanhan toistaminen ei muuta mitään yhtä vähän kuin jääräpäinen yhteiskunnassa vallitsevien tilanteiden, kehityksen ja tarpeiden unohtaminen. Tutkijan on hyvä elää ajassa. Laadukas tutkimus ottaa huomioon uudet mahdollisuudet eikä vain toista vanhoja toimintamalleja oli sitten kyse tutkimuksen ideoinnista tai rahoituksen hankkimisesta. Tutkimalla jotain, jolla ei ole käyttöarvoa emme edistä yhteistä hyvää. Vain vakiintuneisiin rahoitusmalleihin juuttumalla voimme menettää uusia, arvokkaita yhteistyö ja kehitysmahdollisuuksia. Eikä pidä myöskään kadottaa luovuutta ja unohtaa rajoja murtavaa, uutta oivallusta. Ihmisten liikuttaminen, fyysisesti tai henkisesti, ei ole oikeastaan kovin erilaista. Fyysinen liikuttaminen ei ole pelkästään tekninen suoritus, vaikka sillä lailla siihen usein suhtaudumme. Jäykkiä tutkimusasetelmia yritetään soveltaa käytäntöön suoraviivaisesti ja usein juuri siksi epäonnistutaan. Emme oteta huomioon ympäröivän maailman ja ihmismielen moninaisuutta tai muita väliin tulevia muuttujia. Myös ihminen ja ihmiseen vaikuttamisen tavat muuttuvat ajan mittaan. Olisiko mahdollista rakentaa liikunnan tutkimusta niin, että se tähtää suunnitelmallisesti käytäntöön soveltamiseen ja täyttäisi juuri niitä tarpeita ja aukkoja, joita kentällä ihmetellään? Oli kyse sitten perus tai soveltavasta tutkimuksesta. Ihminen ei ole vain anatominen ja fysiologinen kokonaisuus. Se, miten toimimme ja mikä saa meidät toimimaan, on tärkeää tietoa, kun kyse on elämäntapojen muuttamisesta. Tietoa on osattava soveltaa. Pysyviä tuloksia syntyy vain, jos myös yhteiskunnan päättäjät sekä kunnan että valtion tasolla saadaan mukaan rakentamaan toimintamallia, jossa kannustetaan muutokseen, yhteisen suunnitelman ja tavoitteen mukaisesti. Erilaisten yksilöiden ja yhteisöjen kiinteä vuorovaikutus voi synnyttää odottamattomia, mutta arvokkaita, uusia ideoita. Meillä ei ole varaa uhrata ainuttakaan resurssia eri suuntiin vetoon tai oman ideologian ajamiseen. Päämäärähän meillä on kaikilla kuitenkin sama: saada liikunnan positiiviset vaikutukset valjastettua hyötykäyttöön. 25
TYÖPAJA TUTKIJOILLE TUTKIJANURA: SATTUMAA, SUUNNITELMALLISUUTTA VAI SUUNNITEL TUJA SATTUMUKSIA POSTDOKKAAMAAN ULKOMAILLE MITÄ KANNATTAA HUOMIOIDA ANTTI KIVINIEMI 26
27
28
29
TYÖPAJA TUTKIJOILLE TUTKIJANURA: SATTUMAA, SUUNNITELMALLISUUTTA VAI SUUNNITEL TUJA SATTUMUKSIA KOKEMUKSIA TUTKIMUSTYÖSTÄ YLIOPISTOLLA JA YRITYSMAAILMASSA KAISU MARTINMÄKI 30
TYÖPAJA TUTKIJOILLE TUTKIJANURA: SATTUMAA, SUUNNITELMALLISUUTTA VAI SUUNNITEL TUJA SATTUMUKSIA MITÄ ELINIKÄINEN TUTKIMUSTYÖ ON MINULLE OPETTANUT? ILKKA VUORI 31
TYÖPAJA/KOKOUS LIIKUNTALÄÄKETIETEESEEN ERIKOISTUVILLE JA ERIKOISLÄÄKÄREILLE 32
TYÖPAJA TERVEYDENHUOLLON JA LIIKUNNAN AMMATTILAISILLE IKÄÄNTYMINEN JA FYYSINEN HARJOITTELU: TUTKITUSTA TIEDOSTA KÄYTÄNTÖÖN SARIANNA SIPILÄ 33
TYÖPAJA TERVEYDENHUOLLON JA LIIKUNNAN AMMATTILAISILLE TYÖKALUPAKKI IKÄIHMISTEN LIIKUNTAAN HELI STARCK JA ANNELE URTAMO 34
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA BEMER NORDIC HUR LABS OY FIRSTBEAT TECHNOLOGIES OY EMFIT OY IKÄINSTITUUTTI SUOMEN ANTIDOPINGTOIMIKUNTA ADT RY UKK INSTITUUTTI LIIKUNTAVAMMOJEN VALTAKUNNALLINEN EHKÄISY OHJELMA (LiVE) WOLKER / BLINKAMOVIE OY PÄIVIEN MATERIAALISALKKU OSOITTEESSA www.lts.fi. 35