Julkinen tiedote NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Kulttuuritapahtumia ja historiaa sivut 7 12 2 2013 Uutisia Nurmijärven Vedeltä sivut 18 19 Lähde liikkeelle! sivut 21 26 Rajamäen lukiossa opiskellaan sähköisesti sivu 3 Joukkoliikenneliite sivut 13 16
PÄÄKIRJOITUS Alhaalta otettuna vai ylhäältä annettuna kuntarakenteiden selvitystyö alkamassa Keski-Uudellamaalla NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, 01901 Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi ISSN 1459-5699 2 Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh. 040 317 2020 PL 37, 01901 Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: JL Media Nurmijärven kunta, viestintäyksikkö, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut Kansikuva: Jukka Jusslin Kuvassa Atte Pihamäki Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuun alussa. Laki sisältää säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi välittömästi lain voimaan tultua. Erinomainen avaus, yllättävä ja hyvä esitys, olette tehneet hyvä avauksen jne... Tällaisia ja poikkeuksetta myönteisiä kommentteja olen kuullut virkaveljiltä ja eri yhteistyötahoilta sen jälkeen kun kahdeksan kunta- tai kaupunginjohtajaa, allekirjoittanut tässä joukossa, teimme maaliskuun alussa esityksen Keski-Uudenmaan kuntien yhteisestä kuntarakennelain selvitysalueesta. Onko tai oliko parempi odottaa ylhäältä annettuna valtion hallinnon mahtikäskyä selvitykseen ryhtymisestä ja samalla noudattaa valmiita, esimerkiksi metropolihallintoselvityksessä alueemme kuntarakenteen muutoksesta esitettyjä karttaharjoitelmia jää arvattavaksi tai tulevien aikojen tutkittavaksi. Uskon ja näin nurmijärveläiset päättäjätkin uskovat, että aloitteellisuus ja käynnistetty selvitys johtaa Nurmijärven ja nurmijärveläisten kannalta parempaan lopputulokseen, jos ja kun alueella edellytetään kuntarakenteen muutoksia, niin kuin kuntauudistuksen lähtökohtaolettamus on. Nurmijärvi on nyt mukana kahdeksan kunnan selvitystyössä ja sitä ohjaa poliittinen ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista selvitysalueen kunnista. Työn tavoitteet on asetettu lain pohjalta ja niistä on kerrottu tässä lehdessä pääkohdat. Työ on alkanut tämän lehden ilmestyessä ja se etenee kahdeksassa kuntajohtajien johtamassa ja kuntien johtavista viranhaltijoista nimetyissä työryhmissä varsin nopeasti. Väliraporttia selvityksestä odotetaan jo vuoden lopulle. Työ on määrä saada valmiiksi runsaassa vuodessa siten, että valtuustot ovat käsitelleet yhdistymisselvityksen joulukuun 2014 loppuun mennessä. Selvitystyön työsuunnitelmaan on tärkeänä asiana kirjattu kunnan asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen sekä henkilöstön osallistuminen kuntarakenneselvitykseen. Toivon ja uskon, että kuntalaiset tulevat innokkaasti osallistumaan kuntarakennekeskusteluun tulevina kuukausina. Selvitystyö työllistää lähikuukausina merkittävästi kaikkien selvitysalueen kuntien virkamiesjohtoa ja luottamushenkilöitä. Tämän rinnalla Nurmijärvi, niin kuin muutkin alueen kunnat, valmistautuu syksyllä seuraavaan vuoteen omissa talousarvioehdotuksissaan ja -suunnitelmissaan. Yleinen talouden taantuma ja toisaalta tulevien vuosien ehtymättömät tarpeet ja toiveet palvelujen lisäämisestä ja laadullisesta parantamisesta ovat vaakakupissa. Investointipaineet ovat Nurmijärvellä kasaantuneet valtaviksi niin kunnan toimitilojen kuin kunnallisteknisen rakentamisen osalta. Voiko kunta kasvattaa investointeihin käytettäviä euromääriä vuositasolla yli puolella nykytasosta? Ja lisätä lainanottoa seuraavien kolmen vuoden kuluessa siten, että asukaskohtainen lainamäärä kasvaa puolella nykytasosta, 2 000 eurosta 3 000 euroon jokaista nurmijärveläistä kohti? Paljonko kunnan veroprosenttia voidaan kerralla nostaa, jotta määrärahat riittävät tuleviin investointeihin? Mitä voidaan karsia ja mitä voidaan siirtää? Tällä hetkellä yhteinen konsensus kunnan valtuustoryhmissä on, että keväällä esitetty määrärahataso tulevien vuosien rakentamiseen ei ole riittävä ja että veroprosenttia ei vielä korotettaisi, vaan tulevien vuosien rakentamista rahoitettaisiin ennen muuta lainanottoa lisäämällä. Valtuusto tulee ottamaan kantaa asiaan syyskuussa ja talousarvion käsittely siirtyy tänä vuonna marras- ja joulukuulle. On ilahduttavaa, että kunnan lisäksi alueella toimivat yritykset rakentavat ja investoivat uusiin toimitiloihin. Kärcher Oy ja Würth Oy ovat aloittamassa uusien toimitilojen rakentamista Ilvesvuoren alueelle. Tämä tukee osaltaan kunnan elinvoimaisuutta ja työpaikkaomavaraisuuden parantamista ja antaa uskoa myös kunnan kilpailukykyyn yritysten sijoittumispaikkana. Koko syksy ja erityisesti lokakuu on Nurmijärvellä perinteisesti monien kulttuuritapahtumien aikaa. Tapahtumista löytyy varmasti jokaiselle ikäryhmälle kiinnostavaa näkemisen arvoista ja koettavaa. Jos kulttuuritapahtumiin osallistumisen ohella ehtii aloittaa oman kunnon kohentamisen vaikkapa Kunnossa Kaiken Ikää -liikuntakalenterissa mainituissa ryhmissä, niin on kesän aikana kerätyin auringon antamin ja luonnosta saatujen eväin hyvä kohdata syksyn pitkät ja pimeätkin illat. Toivotan kaikille lukijoillemme hyviä hetkiä tiedotuslehtemme parissa! Kimmo Behm Kunnanjohtaja Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painosmäärä: 19 300 kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Nurmijärvi lukuina 40 992 (ennakkotieto 30.6.3013) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä (1.1.2013) 0 6-vuotiaat 10,1 % 7 14-vuotiaat 12,7 % 15 24-vuotiaat 11,2 % 25 64-vuotiaat 53,0 % Yli 65-vuotiaat 13,0 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä 11 471 (1/2011) Työllinen työvoima 19 160 (1/2011) Päätaajamat/asukasluvut: (1.1.2013) Nurmijärven kirkonkylä 7 942 Klaukkala 16 252 Rajamäki 7 369 Muut 9 166 Sisältö Pääkirjoitus 2 Rajamäen lukiossa opiskellaan jo sähköisesti 3 Nurmijärvi mukana Keski-Uudenmaan kaupungin selvitystyössä 4 Klaukkalan Viirinlaaksosta nurmijärveläisten olohuone 4 Uusia yrityksiä Ilvesvuoreen 5 Klaukkalan jäähallin laajennus käynnistyi 6 ALEKSIS KIVI -VIIKKO 7. 13.10 Professori Heikki Laitinen puhuu Kiven runoudesta 7 Viikon kirjailijavieraat kirjastoissa 7 Kansalliskirjailijan koti 7 Kunnianosoitukset Kiven patsaalla 7 Mielensäpahoittaja sanoo suorat sanat 8 Oopperalaulaja Ritva Auvinen konsertoi 8 Nostalginen Tohtori Sykerö Klaukkalassa 8 Maukka ja Väykkä viihdyttävät lapsia 8 KULTTUURIUUTISIA Syksy soi! 9 Uusi kulttuurifestivaali 9 Taidekieppi 9 Kulttuuria laitoksiin ja ikäihmisille 9 NURMIJÄRVEN KIRJASTOT K-60 kulttuuriklubit kokoontuvat syksyllä! 10 Kulttuuria kuutamolla 10 Satutunnit jatkuvat syksyllä! 11 Novellikoukku neulontaa ja novelleja! 11 NURMIJÄRVEN MUSEO Kirkkoherra Sadeniuksen aika Nurmijärvellä 12 On joulu-ilta 12 JOUKKOLIIKENNELIITE 13 16 Metsä-Tuomelan jäteasema 17 Nurmijärven Veden uutisia 18 19 Klaukkalan ja Kirkonkylän keskustoihin kaupunkikuvallista suunnittelua 20 Nurmijärvi mukana Hyvinkään asuntomessuilla 20 LIIKUNTA JA URHEILU Liikuntapalvelut 21 Työikäisten liikunta 22 23 Ikäihmisten liikunta 24 Erityisliikuntaesiliikunta 25 Lasten ja nuorten liikunta 26 Hyvinvointitietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi 27 Yritystapahtuma Perttulassa 26.10.2013 27
KUNTA TIEDOTTAA Rajamäen lukiossa opiskellaan jo sähköisesti Kuuma-seudun kunnat käynnistivät vuoden 2012 alussa tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöä kouluissa edistävän TVT-hankkeen, joka tekee yhteistyötä kansainvälisen Finnable-tutkimuksen kanssa. Hanketta on Kuuma-kunnissa viime vuoden elokuusta lähtien koordinoinut Nurmijärven kunta. Kävimme Rajamäen lukiossa selvittämässä miten uudistus on lähtenyt käyntiin. Nurmijärvi investoi koulujen tieto- ja viestintätekniikan ajanmukaistamiseen vuosina 2012 2013 600 000 euroa ylimääräistä rahaa. Normaalisti tietotekniikan vuotuinen investointiraha on 200 000 euroa ja se jatkuu tulevina vuosinakin, kertoo kunnan opetustoimen tieto- ja viestintätekniikkakoordinaattori Harri Luttinen. Näillä investoinneilla luokkien AV-välineistöt saadaan nykyaikaan ja jokaisessa luokassa on tietokone, videoprojektori, dokumenttikamera sekä äänentoistojärjestelmä. Koulut saavat myös interaktiivisia älytauluja. Rajamäen lukion ja Nurmijärven yhteiskoulun lukion viime syksynä aloittaneille oppilaille kunta hankki kannettavat minitietokoneet. Oppilaat ovat laitteiden haltijoita, ja niistä maksettiin 200 euron omavastuu. Laitteita ei tarvitse palauttaa lukion päätteeksi, vaan ne katsotaan siinä vaiheessa kuoletetuiksi. Korvausvastuu on, jos laite esimerkiksi katoaa kesken lukio-opintojen. Lukion rehtori Jyrki Lihr on tyytyväinen TVT-hankkeeseen, koska sen myötä tietotekniikkaa ja langattomia yhteyksiä voidaan hyödyntää opetuksessa monipuolisesti. Tätä ennen koululla oli käytössä noin 15 vanhaa kannettavaa tietokonetta, eikä verkkoyhteyksiä ollut. Langaton verkko saatiin Rajamäen lukioon Rajakaaren remontin yhteydessä viime syksynä, ensimmäisenä kunnan kouluista. Samalla verkkoyhteys rakennettiin myös viereiselle yläasteelle. Aloittaneet ykkösvuoden opiskelijat saavat syksyllä käyttöönsä kannettavat koneet 250 euron omavastuuosuudella. Koululla on omat kotisivut ja Facebook -sivut, mutta ei älypuhelinsovellutuksia. Näistäkin on Lihrin mukaan keskusteltu ja aika näyttää miten edetään. Monilla oppilailla alkaa jo älypuhelimet olla ja koulun avoin langaton verkko mahdollistaisi älypuhelimien käytön. Harkinnassa on myös koulun oman verkkolehden tuottaminen. Laitteistot ovat loppujen lopuksi kuitenkin vain apuvälineitä, sanoo rehtori. Kaikkein oleellisinta on se, kuinka tietotekniikkaa hyödynnetään opetuksessa ja oppimisessa, koska tärkeintä on tiedon etsimisen taito, tiedon analysointi ja lähdekritiikki. TVT-ohjelman hengessä oppilaista pyritään kasvattamaan aktiivisia ajattelijoita ja tiedon käsittelijöitä, jotka pystyvät eettisesti korkeatasoiseen tietoverkkojen käyttöön. Oleellista on tiedon relevanttiuden arviointi, mikä tieto on käyttökelpoista ja mikä ei. Lihr kertoo myös toivovansa, että kymmensormijärjestelmän opetus saataisiin takaisin kouluaineeksi, koska tiedon tuottaminen kaksisormijärjestelmällä vie aikaa. Olemme jo pohtineet, että alkaisimme tarjota kymmensormijärjestelmää valinnaisena kurssina esimerkiksi äidinkieleen. Yliopistoyhteistyötä Rehtori Jyrki Lihr Rajamäen lukio on sähköisessä oppimisessa yhteistyössä myös Jyväskylän yliopiston kanssa. Tämä liittyy uuden median kirjoittamiseen, josta koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Outi Kallionpää valmistelee yliopistolle väitöskirjaa. Koululla on jo toteutettu RAP-sanoituskurssi sekä erilaisia virtuaalikursseja. Lisäksi ajetaan sisään, ensin opettajille ja myöhemmin opiskelijoille, Microsoftin 365-ohjelmistoa. Tavoitteena on ilmaisten pilvipalvelujen yhä monipuolisempi hyödyntäminen opetuksessa. Lihr vahvistaa sen nykyisin itsestään selvän tosiasian, etteivät oppilaat ole juuri tietotekniikan koulutusta tarvinneet, koska se on kaikille tuttua vapaa-ajalta ja siihen on totuttu pienestä pitäen. Opettajien kohdalla lähtökohtana on pidetty Lehtori Maaria Poropudas hyödyntää tietotekniikkaa englannin opetuksessa. sitä, että ne jotka jo hallitsevat asian, opastavat siihen muita opettajia. TVT -ohjelma tarjoaa aiheesta myös ilmaista koulutusta opettajille. Ensin on koulutettu opettajat, jotka ovat halukkaimpia käyttämään sähköistä opetusta apuvälineenä, ja nämä vievät tietoa edelleen kollegoilleen. Kuluvan toukokuun aikana ryhmä opettajia vieraili Suomen Microsoftilla tutustumassa tietotekniikan mahdollisuuksiin opetuksessa. Ruut Jokiranta Vastuullista käyttöä Aluksi, kun oppilaat saivat minitietokoneet, ajattelimme että niitä käytettäisiin oppimiseen, Lihr sanoo. Oppilaiden aikaa tahtoi kuitenkin mennä pelaamiseen sekä vierailuihin muilla kuin opetuksen kannalta tärkeillä sivustoilla. Ei siis keskitytty tiedonhankintaan, ja yhdessä vaiheessa käyttöä jouduttiin jopa rajoittamaan, mutta nyt tilanne on normalisoitunut. Vanhaan tietotekniikattomaan opetukseen ei missään tapauksessa ole paluuta, vaan hankkeen päättyessä vuonna 2014 on oltava valmis jatkumo mietittynä, laitteistohan meillä on jo päivitetty nykyaikaan, Lihr miettii. Hän viittaa kansalliseen visioon tietotekniikan hyväksikäytöstä, jossa Suomen halutaan olevan eturivin maita myös tulevaisuudessa. Toivon että tästä tulee luontevasti kuhunkin oppiaineeseen rytmittyvä työväline, jota jatkossa ei tarvitse sen enempää miettiä. Ravintolakeskusteluja ruotsiksi Rajamäen lukion apulaisrehtori ja ruotsin kielen lehtori Eeva Lappalainen hyödyntävät sähköistä oppimista monipuolisesti. Oppilaat ovat esimerkiksi etsineet suullisen ravintolakeskustelun pohjaksi oikean ravintolan ruotsinkielisen ruokalistan internetistä. Joka kurssilla toteutetaan suullinen esitys, joka liittyy kurssin teemoihin. Ennen esitykset esitettiin luokan edessä, mikä oli monille aika haastava tilanne. Nykyään opiskelijat kuvaavat esitykset etukäteen, useimmiten älypuhelimillaan ja se oppitunti kurssin lopussa, jolloin tuotoksia katsotaan älytaululta, on monien mielestä kurssin kohokohta. Ruut Jokiranta, joka toimi Rajamäen lukion opinto-ohjaajana 2012 2013 ja on koulun filosofian, psykologian ja uskonnon lehtori, on niin ikään tyytyväinen sähköiseen oppimisympäristöön ja hyödyntää sitä omassa opetuksessaan. Psykologiassa verkosta löytyy paljon mielenkiintoista mm. alan klassikoista, kuten Pavlovin koirakokeista ja siitä, mitä psykologinen tutkimus nykyisin on. Aivojakin voidaan jo mallintaa luokan älytaululle kolmiulotteisesti. Aivan loistavaa, että olemme saaneet tietokoneet opiskelijoille. Tämä varmistaa, että kun ylioppilaskirjoitukset vuodesta 2016 eteenpäin vähitellen siirtyvät sähköiseen muotoon, oppilaat ovat siihen valmiita. Lukion kokeet ovat vielä toistaiseksi paperikokeita, mutta niidenkin viemistä mahdollisuuksien mukaan sähköiseen ympäristöön mietitään. Kuuma-kuntien TVT-kehittämishanke toteutetaan vuosina 2012 2014. Sen aikana kunnissa: kehitetään systemaattisesti ja monipuolisesti oppimisympäristöjä luodaan alueellinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia mahdollistetaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen uusin ja innovatiivisin menetelmin suunnitellaan ja toteutetaan oppimispeli kaikkiin suomalaisiin kouluihin Kuvat Jukka Jusslin 3
KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärvi mukana Keski-Uudenmaan kaupungin selvitystyössä Kahdeksan kunnan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kesken on käynnistynyt yhdistymisselvitys. Selvitystä ohjaa poliittinen ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista selvityskunnista. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Se sisältää säännökset kaikkien kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta. Keskisen Uudenmaan alueen kuntien yhdistymisselvitykseen päädyttiin, kun valtionhallinnon esitys kuntaranneuudistuksesta ja metropolihallinnosta ei tyydyttänyt alueen kuntia. Kaikki selvitysalueen kunnat antoivat keväällä valtiovarainministeriölle yhtenevän lausunnon, jossa esitettiin yhteistä selvitysaluetta. Työn tavoitteena on aikaan saada esitys kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvä yhdistymissopimus. Laaja-alainen selvitys sisältää seuraavat pääkohdat: 1. suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 2. selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3. selvityksen taloudellisesta tilanteesta 4. arvion asukkaiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta 5. yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 6. kaksikielistä kuntaa koskevassa selvityksessä arvioidaan kielellisten oikeuksien toteutumisesta 7. arvion kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Selvityksen johtoryhmään kuuluvat Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntajohtajat. Johtoryhmä käsittelee ohjausryhmälle esiteltävät asiat. Lisäksi apuna käytetään teemakohtaisia työryhmiä. Väliraportti yhdistymisselvityksestä tulee kuntiin lausunnolle joulukuussa 2013, jonka jälkeen työtä jatketaan lausuntojen pohjalta. Selvitys valmistuu maaliskuussa 2014 siten, että valtuustot voivat käsitellä esityksen kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvän yhdistymissopimuksen joulukuun 2014 loppuun mennessä. Kuntia informoidaan yhdistymisselvityksen etenemisestä työn aikana. Samoin yhdistymisesityksen valmistelussa kunnat huolehtivat asukkaidensa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön edustajien kanssa. Klaukkalan Viirinlaaksosta nurmijärveläisten olohuone Ensin nousee kauppakeskus ja rautatiehenkin varaudutaan Viirinlaakson asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuodenvaihteessa. Siinä tavoitellaan Klaukkalan palvelujen ja liikenneyhteyksien parantamista kasvavan asukasmäärän tarpeisiin. Kaavatyön pohjana on alueesta vuonna 2010 järjestetyn arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt viitesuunnitelma. Asemakaavassa varaudutaan myös siihen, että muutaman vuosikymmenen kuluttua Klaukkalaan pääsee ehkä myös junalla. Ympäristötoimialan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen kertoo, että valmistuessaan Viirinlaakson alue tulee muodostamaan näyttävän ja viihtyisän olohuoneen kaikille nurmijärveläisille. Nyt alueella tehdään vasta esirakentamistöitä. Se tarkoittaa mm. sitä, että maapohjaa vahvistetaan sekoittamalla saveen kalkkiseosta, joka kovettuu ja lisää maan kantavuutta. Työn tekee kilpailutuksen pohjalta valittu yksityinen stabilointiurakoitsija ja se valmistuu ensi vuoden alussa. Työn yhteydessä tulevat pysäköintialueet ja matkakeskuksen piha-alue kovetetaan. Vuoden 2014 alusta lukien alkaa erillinen urakka katujen paalutusurakan osalta. Varsinainen asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuodenvaihteessa ja jos valituksia ei tule, se saa lainvoiman kesään 2014 mennessä ja rakentaminen pääsee käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan mm. kauppakeskus, tori ja asuntoja. Toteuttajan kilpailutus on käynnissä ja tarjouksia odotetaan elokuun loppuun mennessä, Oksanen sa- Kuva AW2-arkkitehdit noo. Prisman rakentumisaikataulu tarkentuu yrityksen omien päätösten mukaisesti asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Alkuperäistä matalampaa rakentamista Alun perin Viirinlaaksoon kaavailtiin tornitaloja, mutta lopullisessa asemakaavaehdotuksessa rakennusten korkeuksissa on tultu jonkin verran alas. Pilvenpiirtäjiä ei siis tule, mutta kerrostaloja kuitenkin ja niissä kerroksia ehkä maksimissaan 8 9, Oksanen arvioi. Sen sijaan omakoti- ja rivitaloja ei Viirinlaaksossa tulla näkemään. Katualueiden suuret investoinnit eivät mitenkään mahdollista pientalorakentamista alueelle, joka sijaitsee aivan Klaukkalan keskustassa ja johon ollaan tekemässä valmiudet myös tulevaisuuden rautatieyhteydelle. Ensimmäiset asukkaat pääsevät näillä näkymin muuttamaan alueelle vuosina 2015 2016. Viirinlaakson tuleva asukasmäärä on suunnittelun edetessä vaihdellut 500 ja 2000 välillä, mutta se tarkentuu lopullisesti vasta tulevan asuntorakentajan selvittyä. Oksanen pitää hyvinkin realistisena määränä 600 1000 asukasta. Kuntalaisten viihtyisä olohuone Oksanen sanoo, ettei Viirinlaaksoon olla sijoittamassa kunnan omia toimintoja, eikä tarkoitus ole millään tavalla näivettää kunnan muita keskuksia Kirkonkylää ja Rajamäkeä. Tarkoitus on toteuttaa iso nurmijärveläinen kauppakeskittymä monipuolisine oheispalveluineen. Kaiken kaikkiaan näyttävä keskusta, jonne on kiva tulla kauempaakin ja jossa viihdytään. Viirinlaakson suunnitelmat tarkentuvat lopullisesti asemakaavaehdotuksen tullessa nähtäville ja mm. kuntalaisten annettua siihen palautetta. 4
Uusia yrityksiä Ilvesvuoreen KUNTA TIEDOTTAA Myös Würth vannoo Ilvesvuoren sijainnin nimiin Ilvesvuoren yritysalueelle saadaan jälleen lisää toimijoita, kun sekä Kärcher Oy että Würth Oy rakennuttavat alueelle toimitilat. Molemmat yritykset pitävät Ilvesvuoren keskeistä sijaintia ratkaisevana tekijänä uuden sijoituspaikan valinnassa. Kärcher arvioi muuttavansa uusiin tiloihin ensi vuoden toukokuussa ja Würth ensi vuoden loppuun mennessä. Kärcher keskittää Ilvesvuoreen Koneellisen puhdistamisen ratkaisuja sekä niihin liittyviä tuotteita ammatti-, teollisuus- ja kotikäyttöön tarjoava Kärcher Oy toimii Nurmijärvellä nyt Klaukkalassa Järvihaan yritysalueella. Sieltä tullaan siirtymään Ilvesvuoreen ensi vuoden toukokuussa, kun uudet tilat valmistuvat, kertoo Kärcher Oy:n toimitusjohtaja Per-Olof Ekström. Tiloihin tulevat lisäksi siirtymään Kärcher Center Helsingissä työskentelevä huoltohenkilöstö ja siivouskoneasiantuntijat sekä yhtiön Etelä-Suomen myyntiedustajat, joiden työpisteet siirtyvät kotikonttoreista Ilvesvuoreen. Yhtiön Ilvesvuoren tontti on kooltaan 7 000 neliömetriä ja sillä on rakennusoikeutta 4 200 kerrosneliömetriä. Nyt konttori-, näyttely- ja huoltotilaa tul laan rakentamaan yhteensä noin 2 000 neliömetriä kahteen tasoon ja lisäksi nousee 7,5 metriä korkeaa varastotilaa noin 700 neliömetriä, Ekström summaa rakennushanketta. Konttorin yläkertaan tulee toimisto- ja kokoustilaa ja alakertaan huolto- ja näyttelytila sekä autonpesuhalli. Uudet tilat ovat tietysti ensisijaisesti oman henkilökuntamme käytössä, mutta kokous- ja näyttelytiloja tullaan käyttämään myös jälleenmyyjiemme kou luttamiseen. Tiloissa on myös tarkoitus esitellä ja kouluttaa yhtiömme tuotteita valtakunnallisille palveluyrityksille ja sopimushuoltoyrityksille. Tilat on Ekströmin mukaan mitoitettu siitä lähtökohdasta, että yritys kasvaa vuosittain. Tämä näkyy mm. siinä, ettei varastohenkilökuntaa vähennetä, vaikka suurin osa Kärcherin varastotoiminnasta siirtyy Posten Logistikille Vantaalle. Varastossa tullaan varaosien lisäksi kokoamaan ja varastoimaan asiakastilausten mukaan räätälöitäviä laitteita. Lisäksi yhtiömme tasaisesti kasvava huoltoliiketoiminta tarvitsee paljon varastohenkilökunnan logistista apua. Kunnan aktiivisuus ja Ilvesvuoren sijainti ratkaisivat Ilvesvuoreen Kärcher päätyi, koska yhtiön nykyiset toimitilat Klaukkalan Järvihaassa olivat jäämässä pieneksi. Uusien tilojen hankkiminen oli ollut ajatusasteella jo pitemmän aikaa. Kunnan esiteltyä pari vuotta sitten Ilvesvuori-hanketta tiedotustilaisuudessa, yhtiö kiinnostui ja asia lähti etenemään. Saimme suunnitelmat kunnalle ajoissa ja sieltä tuli rakennuslupa ajallaan, joten nyt elokuussa voimme aloittaa rakentamisen. Ekströmin mielestä Nurmijärven kunta toimii selkeästi ja aktiivisesti houkutellakseen yrityksiä ja kunnan henkilöstön kanssa on helppo asioida. Hän uskoo, että Ilvesvuori tulee olemaan yritykselle erinomainen paikka niin sijaintinsa, näkyvyytensä kuin kunnan palvelujenkin kannalta. Moottoritienäkyvyys tulee parantamaan yrityksemme ja tuotemerkkimme tunnettavuutta ja sijainnin sekä hyvien liikenneyhteyksien vuoksi asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden on helppo löytää Ilvesvuoreen. Myös työvoiman saatavuuden kannalta alueemme laajenee, kun potentiaalisia uusia työntekijöitä voi tulla aina Hämeenlinnasta asti. Työkalu- ja tarvikealaan erikoistunut Würth Oy toimii tällä hetkellä Nurmijärvellä omissa tiloissa Karhunkorvessa sekä vuokratiloissa Ilvesvuoressa. Kunta on varannut yhtiölle Ilvesvuoresta pinta-alaltaan 5 600 neliömetrin suuruisen tontin, jolla on rakennusoikeutta noin 2 500 kerrosneliömetriä. Uuden toimipaikan ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa ensi vuoden maaliskuussa ja uusiin tiloihin päästään muuttamaan vuoden 2014 loppuun mennessä, sanoo Würth Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantanen. Ensimmäisessä vaiheessa saamme käyttöön 1 000 neliömetrin tilat ja laajennus on suunniteltu toteutettavaksi pari vuotta myöhemmin. Uuden toimitilat tulevat ensisijaisesti palvelemaan Nurmijärven seudun asiakkaita työkalujen ja asennustarvikkeiden noutopalveluvarastona. Uusissa tiloissa pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin, kun laajan valikoimamme tuotteet ovat heti saatavissa. Uskon että pystymme uusien toimitilojen myötä luomaan myös muutaman uuden vakituisen työpaikan. Pentti Rantasen mukaan nimenomaan Ilvesvuoren erinomainen sijainti ratkaisi Würth Oy:n uusien toimitilojen sijoituspaikan. Ilvesvuori on kunnan näyteikkuna Nurmijärven kehitysjohtaja Aarno Kononen sanoo, että Ilvesvuoren aluetta on markkinoitu aktiivisesti yritysten suuntaan. Kunnan tavoite on työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen ja yksi kriteeri yritystontteja luovutettaessa on, että uusi yritys tuo mukanaan työpaikkoja. Tietenkin muitakin kriteerejä on, riippuen siitä minkälaista toimintaa yrityksellä on ja miten se soveltuu kyseiselle paikalle tai yritysalueelle. Ilvesvuoren alue sopii hyvää sijaintia tarvitseville yrityksille ja alueen kaavamääräyksissä on erityisesti painotettu laadukasta rakentamista, koska moottoritien varren näkymä on myös osa kunnan ulkoista kuvaa ja imagoa. 5
KUNTA TIEDOTTAA Klaukkalan jäähallin laajennus käynnistyi Uusittu halli otetaan käyttöön syksyllä 2014 Klaukkalan jäähallin laajennus ja nykyisen hallin osittainen peruskorjaus etenevät aikataulussa. Perustustyöt on tehty ja harjoitusjäähallin runkoa pystytetään parhaillaan. Laajennettu jäähalli saadaan käyttöön syksyllä 2014 ja se mahdollistaa käyttäjämäärien huomattavan kasvun. Samalla paranevat erilaisten turnausten järjestämismahdollisuudet. Nykyinen jäähalli on toiminnassa koko rakennusurakan ajan. Hankkeen pää- ja sivu-urakoitsijat valittiin jo keväällä ja ne ovat hankkeessa jo nyt vahvasti mukana, kertoo Klaukkalan jäähalli -liikelaitoksen johtaja Antero Lempiö. Työ valmistuu ensi vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja avajaisia vietetään kauden 2014 2015 alussa elo-syyskuussa. Rakentamiselle ja käyttäjille tuo haastetta se, että toiminta vanhassa jäähallissa jatkuu urakan ajan. Samanaikainen rakentaminen ja hallin käyttö aiheuttaa todella suuria haasteita sekä rakentajille että jäähallin käyttäjille. Tähän on jouduttu siksi, että jää tarpeeksi aikaa tehdä vielä ensi kevään ja kesän aikana tarvittavia korjauksia nykyisen hallin puolella, jotta nämä kaksi hallia pystytään liittämään toisiinsa hyväksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Varsinaisia käyttökatkoksia ei siis laajennustyöstä aiheudu. Ainoastaan keväällä 2014 halli joudutaan rakennustöiden vuoksi sulkemaan noin kuukauden etuajassa, eli maaliskuun lopussa. Lisää käyttäjiä Työn kustannusarvio on 4,7 miljoonaa euroa ja laajennuksen vaikutus hallin vuotuisiin käyttömenoihin Lempiön arvion mukaan noin 250 000 300 000 euroa. Toisaalta hallin käyttäjämäärät tulevat varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin Kuvat Antero Lempiö Jäähallin laajennus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet erilaisten turnausten järjestämiselle ja avoimille yleisöluisteluvuoroille järjestyy paremmin aikoja. Myös seurojen tarvitsemia toimistotiloja saadaan lisää, iloitsee Antero Lempiö. Uuden harjoitushallin rakentaminen tulee mahdollistamaan myös sen, ettei aikuisryhmien tarvitse enää tyytyä myöhään illalla alkaviin vuoroihin. Jäävuoroja uusittuun halliin tullaan myöntämään ensisijaisesti nurmijärveläisille käyttäjille, mutta kapasiteetin lisääntyessä vuoroja voidaan jatkossa myydä myös ulkopaikkakuntalaisille ryhmille, sanoo Lempiö. Toki pyrimme myymään kaikki vapaat vuorot sen jälkeen kun nurmijärveläisille käyttäjille on vuorot myyty. Silloin käyttäjinä voi olla myös ulkopaikkakuntalaisia ryhmiä. Yleisötapahtumat edelleen vanhassa hallissa lisääntymään noin puolella nykyisestä, jolloin myös hallin käyttäjiltä perittävät maksut lisääntyvät samassa suhteessa. Lempiö sanoo, että jäähallin laajennus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet erilaisten turnausten järjestämiselle ja myös avoimille yleisöluisteluvuoroille järjestyy paremmin aikoja. Laajennusosaan ja osittain myös nykyisen hallin tiloihin tehdään remontin yhteydessä uusi kahviotila sekä nykyisen hallin katsomon alle juoksusuora alkulämmittelyä varten. Lisäksi saadaan tilat junioriseurojen toimistoille, kuntosalille, erillinen neuvottelutila ja lisää varusteiden kuivaustilaa niin ikään seurojen käyttöön. Lempiö arvioi, että jääkiekko-ottelut tullaan laajennuksen valmistuttuakin pääsääntöisesti järjestämään nykyisessä hallissa, joka sopii siihen hyvin. Luistelun ja jääkiekon ohella nykyisessä hallissa on järjestetty muita yleisötapahtumia ja nekin tullaan laajennuksen valmistuttua järjestämään siellä, koska vanha halli soveltuu tällaisiin tapahtumiin erittäin hyvin. Uuteen harjoitushalliin rakennetaan kuitenkin parvikatsomo, johon mahtuu noin 50 vanhempaa katsomaan omien junioreidensa pelejä. 6
Aleksis Kivi -viikkoa vietetään vuosittain lokakuussa kansalliskirjailijan syntymäpäiväviikolla. Sen aikana järjestetään useita tapahtumia kuten konsertteja, lastentapahtumia ja kirjailijavierailuja. Tänä vuonna ohjelmaa on tarjolla 7. 13.10. Aleksis Kiven syntymäpäivänä 10.10. tapahtumatarjonta alkaa aamupäivällä Kiven patsaalla Nurmijärven keskustassa, jossa lasketaan seppeleet kello 12. Nurmijärven kirkossa järjestettävässä Aleksis Kiven päivän konsertissa esiintyy sopraano Ritva Auvinen. Tapahtuman yhteydessä jaetaan kunnan kulttuuripalkinto Konstiniekka. Aleksis Kiven seura julkistaa illalla Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon saajan. ALEKSIS KIVI -VIIKKO 7. 13.10. Aleksis Kivi -viikon kirjailijavieraat kirjastoissa Kuva Veikko Somerpuro Aki Ollikainen Kirjailija Aki Ollikaisen teos Nälkävuosi voitti viime vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon, oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja herätti paljon keskustelua. Kirja kuvaa nälkävuotta 1867 vaikuttavasti ja vähäeleisesti. Nälkä on se kissanpentu jonka Paju- Lauri pisti säkkiin ja hukutti avantoon. Se raapii pienillä kynsillään ja kynsäisyistä tulee vihlova kipu, sitten uusi raapaisu ja taas uusi, kunnes pentu uupuu ja putoaa säkin pohjalle ja painaa siellä raskaana, vetää säkkiä alas, kerää voimansa ja aloittaa uuden myllerryksen. Aki Ollikainen pe 11.10. klo 18 pääkirjastossa Kuva Laura Malmivaara Professori Heikki Laitinen puhuu Kiven runoudesta Kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen pitää Nurmijärven pääkirjastossa esitelmän Aleksis Kivestä runouden uudistajana. Kivi sai runoilijana vaikutteita Vanhasta Virsikirjasta, Bellmanin laulelmista, arkkiveisuista, J. L. Runebergilta ja Shakespearelta. Lopputulos oli kuitenkin omaperäinen ja mielikuvituksellinen, Laitinen sanoo. Laitisen mielestä Kiven merkitys kirjallisena esikuvana on edelleen huomattavana. Kivi on jäljittelemätön suomenkielisen runouden uudistaja. Tänä päivänä hän on klassikko ja hänen esikuvallinen merkityksensä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Esitelmätilaisuuden järjestää Nurmijärven kulttuuripalvelut. Professori Heikki Laitinen: ALEKSIS KIVI RUNOUDEN SUURENA UUDISTAJANA La 12.10. klo 13 Pääkirjasto, Punamullantie 1. Vapaa pääsy. Kuva Heikki Tuuli Jari Tervo Parikymmentä kaunokirjallista teosta kirjoittanut Tervo oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2004 romaanillaan Myyrä. Tervo on kirjojensa ohella tullut suuren yleisön tietoon Uutisvuodon pitkäaikaisena kapteenina. Tervon seuraava kirja Esikoinen ilmestyy elokuussa. Tulevan kirjan sisällöstä ja aiheesta Tervo ei ole halunnut ennakkoon paljastaa mitään. JARI TERVO ma 7.10. klo 18 Klaukkalan kirjastossa Jarkko Sipilä Dekkarikirjailija ja MTV3:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä tunnetaan erityisesti Takamäki-dekkareista. Sipilä kuvaa rikoksia ja poliisitutkintaa realistisesti. Hän ottaa teoksissaan kantaa myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Sipilältä on tänä vuonna ilmestynyt romaani Rahan metsästäjät, joka sijoittuu kansainvälisen rahan maailmaan. JARKKO SIPILÄ to 10.10. klo 18 Rajamäen kirjastossa Kansalliskirjailijan koti Aleksis Kiven lapsuudenkoti Palojoella on auki kansalliskirjailijan syntymäpäivänä. Päivää juhlistetaan ilmaisella draamaopastuksella, joka alkaa klo 12. Kivi-juhlien näyttelijöiden vetämässä draamaopastuksessa eletään kesää 1858. 23-vuotias Aleksis Stenvall on kesänvietossa lapsuudenkodissaan Palojoella, kun joukko ystäviä Helsingistä tulee häntä tervehtimään. Aleksista ei kuitenkaan näy, ja häntä etsiskellessään perheen äiti Annastiina Stenvall esittelee vieraille kotiaan ja muistelee Aleksiksen lapsuutta. ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI to 10.10. klo 9 16 Palojoentie 271, Palojoki Seppeleet ja kunnianosoitukset Kiven patsaalla Aleksis Kiven patsaalla Nurmijärven kirkonkylän keskustassa juhlitaan kansalliskirjailijan syntymäpäivää perinteisin menoin. Nurmijärven kunta, Kivijuhlat ja Nurmijärvi-Seura laskevat patsaalle seppeleet ja kukat kello 12 alkavassa tapahtumassa. Tervehdysten lisäksi patsaalla nähdään Aleksis Kiven tuotantoon pohjautuva esitys, jonka jälkeen pääkirjastossa tarjotaan yleisölle maksuttomat pullakahvit. ALEKSIS KIVEN PATSAS to 10.10. klo 12 Punamullantie 1/Keskustie, Nurmijärvi 7
ALEKSIS KIVI -VIIKKO 7. 13.10. Mielensäpahoittaja sanoo suorat sanat Yleisön ja kriitikoiden ylistämä Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike vierailee Nurmijärvellä osana Aleksis Kivi -viikon ohjelmaa. Kirjailija Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja on suomalainen mies, jolla on mielipiteitä ja rohkeutta tuoda ne suorasanaisesti julki. Hän pahoittaa mielensä esimerkiksi siitä, että hiihtäjä on juonut urheilusuorituksen jälkeen palautusnestettä, sillä tavallinen ihminen palautuu todellisuuteen jauhelihalla. Mielensäpahoittaja ei aio taipua sen enempää terveydenhuollon kuin poikansa kehotuksesta kotiaputytön ruokittavaksi ja pestäväksi, koska sellainen Oopperalaulaja Ritva Auvinen konsertoi kirkossa Aleksis Kiven päivänä SUOMALAISTEN SÄVELTÄJIEN MUSIIKKIA Sopraano Ritva Auvinen esittää yhdessä pianisti Heikki Pellisen kanssa suomalaisten säveltäjien musiikkia Aleksis Kiven päivän konsertissa 10.10. Nurmijärven kirkossa, osoite Kirstaantie 56-7. Konsertti alkaa klo 19. Lippu/ohjelma 15/12/8. Ennakkoon Lippupisteestä, ovelta tuntia ennen tapahtumaa. 8 on noloa. Sen sijaan hän aikoo opetella itse kokkaamaan emännän leikekirjaan keräämien reseptien avulla. Ei tarvitse muiden auttaa. Nykyajan turhuuksista Mielensäpahoittajalla on selkeä näkemys: Minulla on yksi elämä ja yksi asenne. Minä en päivity. Minä en ole mikään internet-tietoverkko-kone. Minä olen enemmänkin niin kuin kerran kunnolla tehty raktori. Harmi vain, että maailma ympärillä on muuttunut siitä mitä se oli entisinä parempina aikoina. Kyllä tulee paha mieli vakuumipakkauksista, kevythookoon lenkistä ja tukevista kokkipojista. Monologin esittää näyttelijä Esko Rissanen ja sen on ohjannut Jorma Karimo. Viime vuonna 80-vuotispäiväänsä viettänyt oopperalaulaja Ritva Auvinen vierailee Nurmijärvellä Aleksis Kiven päivänä. Freelancerina työskennellyt sopraano-laulajatar on tunnettu monista merkittävistä oopperarooleista. Rakkaus lauluun vetää häntä estradeille edelleenkin. Sortavalassa syntynyt Ritva Auvinen oli yhdeksänlapsisen perheen kuopus, joka harrasti nuorena intohimoisesti urheilua. Hän kouluttautuikin ensin voimistelunopettajaksi ja aloitti lauluopinnot vasta yli 30-vuotiaana Mirjam Helinin ohjauksessa Sibeliusakatemiassa. Voimistelunopettajan tausta on antanut hyvät tiedot liikuntaan ja hengitykseen ja sitä kautta valmiudet laulamiseen. Laulanut olen toki aina, pienestä pitäen, Auvinen toteaa. Auvinen on urallaan kiertänyt kaikki Suomen oopperakaupungit ja esittänyt yli 70 erilaista oopperaroolia. Lisäksi hän on pitänyt useita lied-konsertteja Suomessa ja ulkomailla ja äänittänyt Yleisradiolle runsaasti Sibeliuksen, Kilpisen, Kuulan, Merikannon, Richard Straussin Rahmaninoffiin ja Rangströmin lauluja. Yksi keskeisimmistä ja pisimmistä rooleista Auviselle on ollut Kuva Sirpa Räihä Suomen Kansallisoopperassa Riitan rooli oopperassa Viimeiset kiusaukset. Säveltäjä Joonas Kokkonen oli säveltänyt roolin juuri Auvista varten ja hän esitti sitä yhdeksän vuotta. Ritva Auvinen sanoo, että on aina halunnut työskennellä Suomessa. Olen sen verran ujo ja arka, etten ole halunnut lähteä tekemään uraa ulkomaille. Olen kuitenkin vieraillut esiintymässä suomalaisten mukana ulkomaisissa oopperataloissa ja olen pitänyt konsertteja niin Euroopassa, Amerikassa kuin Venäjälläkin. Ikävuodet eivät paina Ritva Auvista, sopraanon ääni on pysynyt kirkkaana. Lääkärini on sanonut, että äänihuuleni ovat pysyneet nuorena, hän naurahtaa. Auvinen opettaa laulua edelleen ja kalenterissa on vuoden mittaan useita konserttivarauksia. Nurmijärvelle Aleksis Kiven päivän konserttiin hän kertoo tulevansa mielellään. Tämä on suuri kunnia saada esiintyä kansalliskirjailijan syntymäpäivänä hänen juurillaan. Konsertin ohjelmisto on vielä suunnitteilla, mutta se tulee sisältämään kotimaisten säveltäjien kuten Merikannon, Madetojan, Kilpisen ja Kuulan musiikkia. Aleksis Kiven teksteihin on vain vähän yksinlauluja, Auvinen harmittelee. Mutta etsitään, jos jotain löytyy, hän pohdiskelee. Kuva Uupi Tirronen MIELENSÄPAHOITTAJA ti 8.10. klo 19 Nurmijärven Yhteiskoulu, Pratikankuja 8. Liput 8/12/15 ennakkoon Lippupisteestä, ovelta tuntia ennen esitystä. Nostalginen Tohtori Sykerö Klaukkalassa Kuka 80-luvulla lapsuuttaan elänyt ei muistaisi animaatiosarjaa, joka kertoi leppoisan musiikin tahdissa sateenvarjollaan pomppivasta tohtori Sykeröstä? Teatteri Hevosenkenkä on sovittanut tarinan hyväntuulisesta tohtorista ja hänen erikoisista ystävistään nukketeatteriksi. Tohtori Sykerö on hyväsydäminen keksijä, joka tiedemiesten tapaan on välillä hajamielinen eikä muista siivota jälkiään. Tohtorin taloudenhoitaja neiti Nokkonen kyllästyy ainaiseen sotkuun ja lähtee matkoihinsa. Häijy professori Smaragdi haluaisi saada Neiti Nokkosen itselleen taloudenhoitajaksi. Kykeneekö Sykerö ratkaisemaan tilanteen keksintöjensä ja kumppaniensa Nirppu-Hiiren, Maltti-Myyrän ja muun Vekkuli-Verstaan väen kanssa? Toisten kunnioittamisesta ja yhteisen sävelen löytämisestä kertova näytelmä sopii parhaiten yli 3-vuotiaille. TOHTORI SYKERÖ ke 9.10. klo 18 Klaukkalan yläasteen auditorio, Kisatie 2. Lippu 6, perhelippu neljälle 20, ennakkomyynti www.lippu.fi, ovelta tuntia ennen esitystä. Piirros Ulla Vaajakallio Maukka ja Väykkä viihdyttävät lapsia kirkonkylässä Timo Parvelan suosittuun Maukka ja Väykkä -kirjaan perustuva koko perheen musiikkiteatteriesitys kertoo Maukka-kissan ja Väykkäkoiran elämästä yhteistaloudessa. Maukka elää haavemaailmassa ja Väykkä on käytännönläheinen koira. Ystävyydessä eroilla ei ole kuitenkaan merkitystä. Asiat selvitetään milloin huumorilla, milloin vakavasti tuu maillen. Ihastuttavassa esityksessä punoutuvat nokkelasti yhteen elämän suuret kysymykset. Rooleissa nähdään Lotta Kuusisto ja Paavo Kerosuo. Harmonikkaa soittaa Niko Kumpuvaara. Vetävän musiikin on säveltänyt Iiro Rantala. Esitys sopii yli 4-vuotiaille. MAUKKA JA VÄYKKÄ la 12.10. klo 15 Nurmijärven Yhteiskoulu, Pratikankuja 8. Peruslippu 6, perhelippu neljälle 20, ennakkomyynti www.lippu.fi, ovelta tuntia ennen tapahtumaa. Kuva Lauri Lundahl
KULTTUURIUUTISIA Kulttuuritapahtumia laitoksiin ja ikäihmisille Syksy soi! Uusi kulttuurifestivaali levittäytyy Lepsämään ja Klaukkalaan Parisenkymmentä nurmijärveläistä huippuluokan ammattimuusikkoa ja freelanceria päätti laittaa pystyyn klassiseen musiikkiin perustuvan tapahtuman. Syntyi Syksy soi! -kulttuurifestivaali, joka järjestetään Lepsämässä ja Klaukkalassa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtumassa on mukana joukko tunnettuja taiteilijoita, kuten Tampereen Filharmonian ylikapellimestari Santtu Matias Rouvali, pianisti Jukka Nykänen, näyttelijä Iina Kuustonen ja argentiinalaisen tangon huipputulkitsija Petri Ikkelä. Festivaalin muusikot tekevät päätyötään Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa Kansallisoopperan Taidekieppi on uusi vapaamuotoinen ryhmä, jossa on mukana parisenkymmentä nurmijärveläistä taiteilijaa ja taidekäsityön tekijää. Taidekieppi on myös ympäri Nurmijärveä levittäytyvä tapahtuma, jonka taiteilijaryhmä järjestää syyskuussa Taidekieppi tarjoaa tapahtumia ja tutustumiskohteita yhden viikonlopun ajan. Monipuoliseen ohjelmaan kuuluu muun muassa kirkonkylässä Krannilan kuivurissa nähtävä Kristian Smedsin ohjaama performanssi, jossa kuvanveistäjät Juha Menna ja Tapani Kokko luennoivat kuvataiteesta villin lännen tyyliin. Osa paikkakunnan kuvataiteilijoista avaa yleisölle ovet pihoihinsa ja ateljeihinsa, joissa voi käydä tutustumassa paitsi taiteeseen, myös itse taiteilijaan. Ovet ovat avoimet muun muassa Nurmijärvellä sijaitsevassa taiteilijakoti Villa Paulissa, Klaukkalassa toimivissa ateljee orkesterissa ja Kaartin soittokunnassa tai toimivat freelancereina. Nurmijärvellä asuu suuri joukko loistavia eri taiteen alojen huippuosaajia. Aiomme tulevaisuudessa tehdä enemmänkin yhteistyötä paikallisten kirjailijoiden, näyttelijöiden ja kuvataiteilijoiden kanssa, festivaalin johtaja Satu Savioja kertoo. Ensimmäinen Syksy soi! -festivaali tarjoaa ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille. Ohjelmistossa on klassisen musiikin konserttien lisäksi muun muassa tangoa ja elokuvamusiikkia sekä lapsille SYKSY SOI! -KULTTUURIFESTIVAALI 27. 29.9. Lepsämässä ja Klaukkalassa, www.syksysoi.fi Taidetta, taiteilijoita ja tapahtumia Taidekiepissä Taidepysäkkissä ja Paratiisigalleriassa, sekä Lepäsämässä sijaitsevassa Saviklaneetissa. Monissa tutustumiskohteissa on tarjolla myös ohjelmaa, kuten musiikkiesityksiä. Taidekieppiläisten taidetta on monipuolisesti esillä myös 13.9. Klaukkalan kirjaston Taiteiden yössä. suunnattu Eläinten karnevaali, jonka kertojana nähdään Putous-ohjelmasta tuttu Iina Kuustonen. Lepsämässä oma kyläpäivä Syksy soi! -festivaalin yhteydessä järjestettävä Lepsämä-päivä tarjoaa lauantaina 28.9. nuorisoseurantalo Toukolassa ohjelmaa aamupäivästä myöhäiseen iltaan asti. Toukolassa järjestettävään pihatapahtumaan voivat kaikki halukkaat varata myyntipaikkoja. Varauksia ottaa vastaan Maria Rantanen puh. 044 5066 485 kello 18 jälkeen tai myyntipaikat@ gmail.com. Lepsämä-päivän järjestelyissä ovat mukana Lepsämän perinne- ja kyläyhdistys, nuorisoseura, kyläsuunnittelutiimi sekä kylän talkooväki. Korsisaaren bussit kuljettavat yleisöä tapahtumapaikkoihin. Kuljetuksen aikataulut ja tapahtuman koko ohjelma löytyvät Taidekiepin verkkosivuilta osoitteesta www.taidekieppi.fi. Bussikuljetus tapahtumapaikoille on maksuton. TAIDEKIEPPI 13. 15.9. Nurmijärven eri kylissä ja taajamissa, www.taidekieppi.fi Takarivissä (vas.) Niko Saarinen, Briitta Kotilainen, Atta Uotila, Sari Stajevic-Teodosin, Ilmari Rautio, Johanna Johnsson, Laura Pohjonen, Juha Menna ja Venla Martikainen. Eturivissä Pirjo Rautio, Leitzinger Marjatta, Taru Tomperi ja Carita Kilpinen. Kuva Timo Mokkila Kuva Nina Johnsson Nurmijärven kulttuuripalvelut käynnisti maaliskuussa opetusja kulttuuriministeriön tuella Taidetta ja tarinaa -hankkeen, jonka tarkoituksena oli kehittää ikäihmisille kulttuuripalveluja ja edistää yhteisöllisyyttä erilaisissa laitoksissa. Vajaat neljä kuukautta kestäneen hankkeen vetäjänä toimi taiteilija-tuottaja Petri Pöyhönen. Pöyhönen ehti lyhyessä ajassa kartoittaa Nurmijärven päiväkeskukset, vuodeosastot ja muut hoitolaitokset. Hän yllättyi siitä, miten myönteisesti hoiva-alan henkilökunta suhtautui ajatukseen kulttuuripalvelujen tuomisesta laitoksiin. Nurmijärvellä koetaan kulttuuritoiminta tärkeäksi ja laitoksissa otettaisiin kaikki kulttuuripalvelut avosylin vastaan. Henkilökunnan suhtautuminen on ollut todella positiivista, Pöyhönen iloitsee. Kartoitustyön jälkeen oli konkretian vuoro. Pöyhönen sopi yksittäisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien kanssa vierailuista hoivalaitoksissa. Lisäksi hän oli mukana suunnittelemassa museon, kirjaston ja kulttuuripalvelujen yhteistyössä toteuttamia maksuttomia K 60-kulttuuriklubeja, joiden ohjelmatarjonta alkaa pyöriä syyskuussa. K 60-tapahtumat on suunnattu ikäihmisille, mutta niihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Lisätietoa K 60-tapahtumista löytyy takakannen tapahtumakalenterista ja sivulta 10. Kuva Esa Bragge Taidetta ja tarinaa -hankkeen vetäjä, taiteilija-tuottaja Petri Pöyhönen. KONSERTTEJA HEIKKARIN KULTTUURIKLUBEISSA keskiviikkoisin klo 15 04.09. Riku Tsokkinen 02.10. Marju Tsokkinen 06.11. Gruppen Fyra 04.12. Joulukonsertti: Tamminiemi, Komori & Pöyhönen 9
NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Leikkaa talteen! K-60 kulttuuriklubien syksyn ohjelma: KIRKONKYLÄ to 12.9. klo 13 pääkirjasto Syksyni sumuissa rakastan sinua... Claes Andersson lukee runoja uudesta kokoelmastaan, soittaa pianoa ja puhuu vanhenemisesta. to 17.10. klo 13 pääkirjasto Nurmijärven museon näyttely: Saarnoja, seuraelämää ja sivistystä kirkkoherra Sadeniuksen aika Nurmijärvellä. Tutustuminen näyttelyyn ja Tiina Martinin luento pappiloiden puutarhoista. ma 4.11. klo 15 Kino Juha Gruppen fyra: Reino ja Aino Tanssiteos pitkäaikaisesta ystävyydestä. Esiintyjät Pia Tavela ja Tommi Haapaniemi. to 28.11. klo 13 pääkirjasto Kuusen pienet kynttiläiset Joululaulut perinteen välittäjinä KLAUKKALA to 19.9. klo 18 kirjasto Iloista ikääntymistä! Vappu Taipale to 17.10. klo 18 kirjasto Suomalaisuus tuontitavaraa? Tietokirjailija, historian opettaja Pirjo West puhuu siitä, mitä suomalaisuus on ja miten se eri aikoina on mielikuvissa muuttunut. pe 22.11. klo 13 Nuorisoseurantalo Roinela Tangokonsertti Toivo Kärjen tahtiin. Toivo Kärjen tangoja esittävät sopraano Niina Vicktoria Tamminiemi, tenori Petri Pöyhönen, kitaristi Jukka Särkkä ja pianisti Jan-Erik Mansikka. to 19.12. klo 18 kirjasto Kuusen pienet kynttiläiset Joululaulut perinteen välittäjinä RAJAMÄKI to 5.9. klo 17 kirjasto Hyvää elämää! Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen puhuu terveellisistä elämäntavoista ikäihmisten näkökulmasta. Ilmaislippuja jaossa kirjastossa 15.8. alkaen. to 3.10. klo 17 kirjasto FK Jaakko Yli-Paavola kertoo suomen kielen murteista. to 14.11. klo 15 Rajamäen päiväkeskus Neuvostoliitto tarina Uskosta Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö. Rooleissa Ilja Peltonen, Jussi Lehtonen & Mi Grönlund. to 12.12. klo 17 kirjasto Kuusen pienet kynttiläiset Joululaulut perinteen välittäjinä Kirjasto- ja kulttuuripalvelut www.nurmijarvi.fi/tapahtumat 10 K-60 kulttuuriklubit kokoontuvat syksyllä! TAPANI KIMINKINEN Rajamäen kirjastossa to 5.9. klo 17 K ulttuuriklubit kokoontuvat ker ran kuukaudessa jokaisessa päätaajamassa. Pääosin kokoontumiset ovat kirjastoissa, mutta marraskuun kulttuuriklubit jalkautuvat myös muihin tiloihin. K-60 kulttuuriklubit ovat nimensä mukaisesti senioreille suunnattuja kokoontumisia, joissa on tarjolla hyviä puhujia mielenkiintoisista aiheista, Kuva Arne Rautavaara Pe 13.9.2013 kaikissa Nurmijärven kirjastoissa ja kirjastoauto Sepeteuksessa vietetään tapahtumaa nimeltä Kulttuuria Kuutamolla. Kirjastot ovat auki klo 22 asti ja ohjelmaa on kaikenikäisille kuntalaisille laidasta laitaan. Nurmijärven pääkirjastossa vietettiin viime vuonna Yökirjastoa. Ohjelma oli suunniteltu erityisesti nuorille huomioiden kuitenkin kaikenikäiset osallistujat. Tapahtumat työpajoineen innostuttivatkin kaikenikäistä yleisöä. Tänä vuonna pääkirjastossa järjestetään erilaisia työpajoja ja muuta ohjelmaa. Illan aikana kuullaan runoja ja laulelmia, päästään osallistumaan naurujoogaan ja tehdään origameja. Luvassa myös mm. sirkustelua, Neppis-autoilua ja perinneleikkejä. Klaukkalan kirjastossa aloitettiin noin kymmenen vuotta sitten ohjelmalliset Yritysten yö -tapahtumat Klaukkalan kyläpäivän yhteydessä. Viime vuonna nimi muutettiin Taiteiden yöksi ja kirjasto sai uusia yhteistyökumppaneita eri kulttuurialojen toimijoista ja ohjelma monipuolistui entisestään. Tänäkin vuonna Klaukkalan kirjaston ohjelmailta liittyy taiteeseen. Kirjastossa tehdään yhdessä teatteria, runoja ja musiikkia. CLAES ANDERSSON pääkirjastossa to 12.9. klo 13 K-60 kulttuuriklubit tarjoavat monipuolista ohjelmaa kirkonkylällä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia. teatteria, musiikkia ja tanssia. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy, ainoastaan Rajamäen ensimmäiseen tapahtumaan on kirjastolla etukäteen jaossa maksuttomia pääsylippuja. K-60 kulttuuriklubit aloittavat syyskuussa lääkärit, jotka ovat tulleet tunnetuksi myös muilla elämän alueilla. Rajamäessä puhuu maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, joka on tunnettu räväkästä Kulttuuria kuutamolla tapahtumia kirjastoissa yömyöhään Illan aikana kuullaan säveltäjäntyöstä ja päästään osallistumaan ammattimuusikoiden konsertteihin. Illan kirjailijavieras on Kjell Westö. Rajamäen kirjasto on myös kuutamolla 13.9. Rajamäen kirjastossa päästään mukaan kahvi-työpajaan ja voidaan osallistua yhteislauluun. Lapsille on teatteria ja nuorille manga-työpaja. Menossa mukana myös nuorisotoimi. Kirjastoauto Sepeteuksessa vietetään musiikillista tapahtumaviikkoa 9.9. alkaen. Viikon aikana luvassa on mm. Anu Miettisen sadun kerrontaa ja musisointia. Kirjastoauto Sepeteuksen musiikillinen teemaviikko huipentuu Nurmijärven kirjastot ovat kuutamolla perjantaina 13.9. Kuva Boris Fagerström VAPPU TAIPALE Klaukkalan kirjastossa to 19.9. klo 18 tyylistään, kirjoistaan ja tv-ohjelmastaan. Kirkonkylällä puolestaan esiintyy runoista, musiikista ja politiikasta tunnettu Claes Andersson. Klaukkalassa ensimmäisenä puhujana on Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton pj. Vappu Taipale, joka tunnetaan värikkäänä vanhojen ihmisten puolestapuhujana. Myöhemmin syksyllä on luvassa mm. tangoa, murteita, historiaa, teatteria, nykytanssia ja joululauluja. Järjestäjä Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kuva Veikko Somerpuro Kulttuuria kuutamolla -iltaan, jolloin Sepeteus kiertää ylimääräiset reitit Nukarilla ja Röykässä. Kulttuuria kuutamolla -tapahtumaan liittyy myös nurmijärveläisten taiteilijoiden Taidekieppi, joka kestää koko viikonlopun. Taidekieppi esittäytyy Taiteiden yössä Klaukkalan kirjastossa. Taidekieppiläiset asettavat näytteille teoksiaan monipuolisesti Klaukkalan kirjastosalissa, kirjaston aulassa, esittelyvitriinissä ja alakerran neuvottelutilassa. Tutustumalla etukäteen taideteoksiin, on helppo jatkaa varsinaiselle Taidekiepille, kierrokselle nurmijärveläisen taiteen maailmaan. Kuva Sirkku Petäjä
NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Kulttuuria kuutamolla 13.9. Pääkirjasto klo 18 teatteria lapsille klo 18 20 perinneleikkejä (Perinneleikit ry) klo 18 20 paloauto paikalla Neppis-autoilua koko illan Nuorille Nurmijärven nuorisotoimen järjestämää yllätysohjelmaa Sirkustelua Naurujoogaa 2 x 45 min illan aikana Nurmijärven opiston Musel-runoryhmä esiintyy Kesän satoa -laulelmia (Mikael Peltonen, kitara Markku Palm) Origameja Laputa mielikirjasi ja kirjasta runo nonstoppina koko illan Katuliidut sään salliessa Kirjaston pihalla myös partiolaisten myyntikoju (pientä purtavaa) Klaukkalan kirjaston Taiteiden yö klo 18.00 Tehdään teatteria! Lapset ja Teatteri Roinela keksivät yhdessä roolihahmoja ja tarinoita, joista roinelalaiset muokkaavat syksyn aikana näytelmän. Valmis näytelmä esitetään Klaukkalan kirjaston Joulukalenterissa ke 18.12. Tapahtuma on kirjaston alakerrassa, Nurmijärven musiikkiopiston Tello-salissa. Tule mukaan! klo 18.00 Säveltäjä Panu Aaltio kertoo Metsän tarina -dokumenttielokuvan sävellysprosessista. Panu Aaltio voitti keväällä 2013 maailman tärkeimpiin kuuluvan kansainvälisen IFMCA-elokuvamusiikkipalkinnon sävellyksestään dokumenttielokuvaan Metsän tarina. klo 19.00 Kirjailija Kjell Westö kertoo uutuuskirjastaan Kangastus 38. klo 20.00 Muusikot kuutamolla: otteita Syksy soi! -kulttuurifestivaalin ohjelmasta. Muusikot ovat nurmijärveläisiä mm. Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Kansallisoopperan orkesterin ammattilaisia. klo 20.30 Hetki Heleneä: otteita vuonna 2012 ensiesityksensä saaneesta Helene Schjerfbeck -konsertista. Konsertti koostuu Katriina Honkasen lauluista, jotka peilaavat Helene Schjerfbeckin elämää. Lisäksi kuullaan Erkki Melartinin Helenelle säveltämä teos. Tuija Palonen, käsikirjoitus ja laulu, Jenni Karemo, piano. Musiikin dramatisointi Irina Milan. klo 21.00 Live Looping-sävellyskonsertti. Konsertissa yleisö ja muusikko, säveltäjä Janne Storm tekevät yhdessä kappaleet paikan päällä. Kappaleet rakennetaan riffi kerrallaan Live looping-tekniikalla, tutuilla ja oudoilla soittimilla, ämpäreillä ja millä tahansa, mistä lähtee ääntä. Kokeillaan, miten syntyy Dubstep puhelimella ja Djembella tai Hip Hop Beatboxilla ja sahalla. Mukana myös kuvataiteilija Carita Kilpinen. Taidekieppi-näyttelyitä Koko viikonlopun kestävä nurmijärveläisten taiteilijoiden Taidekieppi alkaa Klaukkalan kirjastosta. Taidekieppiläiset esittelevät taidettaan monipuolisesti kirjastosalissa, kirjaston aulassa, esittelyvitriinissä ja alakerran neuvottelutilassa. Tutustumalla etukäteen taideteoksiin, on helppo jatkaa varsinaiselle Taidekiepille, kierrokselle nurmijärveläisen taiteen maailmaan. klo 18.00 Briitta Kotilainen maalaa nopeita tussimuotokuvia halukkaille. klo 18.00 Santeri Mahkonen maalaa katutaidetta kankaalle Kierrätä kieltä -runokilpailu. Tule tekemään lehtirunoja! Lehtirunot ovat runoja, jotka syntyvät kun esim. sanomalehden tekstistä sanoja poistamalla luodaan uusi teksti. Tulokset julkaistaan 10.10. Mielikirjapäivänä. Malena Raution mangapiirustuksia lasten- ja nuortenosastolla Tietokilpailuja lapsille ja nuorille Jaossa runoja kaikenikäisille Pihatorilla(säävaraus): Työttömien taidetta: myyntinäyttely MoniNaisten Kädentaitajien käsityöläistori Nurmijärven nuorisotoimen järjestämä Klaukkala-Visa nuorille ja vanhemmille sekä katuliitutaiteilua. Tervetuloa! Rajamäen kirjasto klo 17 17.40 Tomi Pulkkinen & Riitta Leivo: Kylän ainoa kissa klo 18 21 Kahvi-työpaja, museo klo 19 21 Krista Karlsson & Laura Toivola: Mangatyöpaja klo 21 22 Yhteislaulua, Rajamäen mieslaulajat Menossa mukana myös nuorisotoimi Kirjastoauto Sepeteus Kirjastoauto Sepeteuksen musiikillinen tapahtumaviikko 9.9. 13.9. Viikon aikana luvassa on mm. Anu Miettisen sadunkerrontaa ja musisointia. Viikko huipentuu Kulttuuria kuutamolla -iltaan, jolloin Sepeteus kiertää ylimääräiset reitit Nukarilla ja Röykässä. Nurmijärven kirjastojen satutunnit jatkuvat syksyllä! Pääkirjastossa satuillaan 4.9 lähtien joka toinen keskiviikko klo 18 18.30. Syksyllä ihmetellään mm. monenlaisia myyriä, kuunnellaan nallelauluja, tutustutaan entisaikaan ja askarrellaan joulujuttuja. Syksyllä esiintymään tulee myös edelliskerralla suuren suosion saavuttanut Teatteri Pikku Kivi. Klaukkalan kirjaston iltasatutunnit alkavat 11.9. unelmientäytteisellä satuhetkellä. Lisäksi syksyllä pidetään mm. dia-satuhetki, kuunnellaan nallelauluja ja nähdään teatteriesitys. Klaukkalan iltasatutunnit pidetään keskiviikkoisin vuoroviikoin pääkirjaston kanssa 11.9 lähtien klo 18 18.30. Tule lukupiiriin keskustelemaan kirjoista! Pääkirjastossa kokoontuu kerran kuukaudessa lukupiiri, jossa keskustellaan ennalta sovitusta kirjasta. Lukupiiri on kokoontunut jo yli vuoden ajan, ja siellä on vaihdettu vilkkaasti mielipiteitä kirjoista, kirjailijoista ja lukemisesta. Tule mukaan keskustelemaan tai vaikka vain kuuntelemaan! Tänä syksynä teemana ovat eri kielialueiden kirjailijat. Lukupiirit pääkirjastossa klo 18 26.8. Orhar Pamuk, mikä tahansa kirja hänen tuotannostaan. 23.9. Muriel Barbery: Siilin eleganssi. 21.10. Jaan Kross, mikä tahansa kirja hänen tuotannostaan. tannostaan. 18.11. Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen 16.12. Runoja vierailta mailta Lukupiirin järjestävät Nurmijärven kirjasto ja Kalevalaiset naiset. Rajamäen kirjastossa satutuokiot aloitetaan 17.9 ja ne pidetään kerran kuussa tiistaisin klo 9.30 10. Rajamäessä pääset satujen maailmaan 17.9, 22.10, 19.11 ja 17.12. Satutunnit sopivat parhaiten yli 3-vuotiaille lapsille. Tervetuloa! Novellikoukku neulontaa ja novelleja! Syksyllä Klaukkalan kirjastossa neulotaan ja kuunnellaan novelleja. Tule tekemään omaa käsityötäsi tai tee hyväntekeväisyysmyssyjä tai -sukkia Hyvinkään sairaalan synnytysosaston vauvoille kirjaston lankakorin langoilla. Samalla voit kuunnella novellien luentaa. Hyväntekeväisyysneuleisiin langat ja puikot tarjoaa Nordea Klaukkala. Kuva Eeva-Liisa Koski Tehdään, kuunnellaan ja keskustellaan yhdessä kerran kuukaudessa! Novellikoukku Klaukkalan kirjastossa klo 18 20 joka kuukauden ensimmäinen tiistai: 3.9., 1.10., 5.11. ja 3.12. Kansallinen pelipäivä marraskuussa! It s not game over yet! Kansallinen pelipäivä saa jatkoa tänäkin vuonna. Kaikissa Nurmijärven kirjastoissa pelataan eri tavoin lauantaina 9.11.2013. Tarjolla on erilaisia lautapelejä, joista kaikenikäiset löytävät varmasti itselleen sopivan pelin. Myös kirjastojen tietokoneet valjastetaan pelikäyttöön. Nurmijärven kirjastot toivottavat kaikenikäiset pelaajat tervetulleiksi juhlimaan kansallista pelipäivää! Kuva Krista Jännäri
NURMIJÄRVEN MUSEO Saarnoja, seuraelämää ja sivistystä kirkkoherra Sadeniuksen aika Nurmijärvellä SAARNOJA, SEURAELÄMÄÄ JA SIVISTYSTÄ kirkkoherra Sadeniuksen aika Nurmijärvellä 2. 31.10. Galleria Ville. Punamullantie 1. Avoinna ma-to 10 20, pe 10 18, la ja aattoina 10 16. www.nurmijarvi.fi/museo On joulu-ilta Joulutunnelmia Aleksis Kiven syntymäkodilla Nurmijärven museo sai 2012 kiinnostavan valokuvalahjoituksen rovasti Karl Alfred Sadeniuksen perheeltä. Sadenius oli Nurmijärvellä kirkkoherrana vuodet 1892 1914 ja asui pappilassa, joka oli tuolloin yksi pitäjän merkittävistä taloista. Lahjoitukseen liittyi Sadeniuksen kalenterimerkinnöistä koostettu päiväkirja, johon on kirjattu ylös tapahtumia perheen ja paikkakunnan elämästä. 12 Takamaan pitäjästä varakkaaksi rintamaaksi Kun Alfred Sadenius tuli Nurmijärvelle kirkkoherraksi, hän koki muuttavansa takamaan pitäjään. Sadeniuksen mielestä pappilan rakennukset ja puutarha olivat rappiolla ja pitäjän aiemmat virkamiehet kelvottomia, minkä vuoksi talonpoikainen väestö oli ollut ilman pätevää moraalista ja taloudellista johtoa. Karl Alfred ja Lovisa Amanda Sadeniuksen kultahäitä vietettiin 8.8.1911. Musiikki oli yksi perheen harrastuksista. Hanna-tyttären puoliso August Tötterman perusti 1890-luvulla Nurmijärven kirkkokuoron. Kuvassa vasemmalta Akseli Sadenius viulu kädessään, August Tötterman, nuotteja pitelevä Jukka Sadenius ja Yrjö Sadenius (myöhemmin Sadeniemi). Sadeniuksen perhettä puutarhassa 16.8.1896. Vasemmalta lukien Yrjö, mahdollisesti Laila, Atte, ruustinna Amanda, Hanna ja kirkkoherra Karl Alfred, edessä makaamassa Jukka. Sadenius tarttui täsmällisesti ja tarmokkaasti työhönsä ja osallistui seurakunnallisten toimiensa lisäksi myös pitäjän yhteisten asioiden hoitamiseen. Hän oli erityisen kiinnostunut maanviljelyksestä ja hänen ansiostaan pitäjään välittyikin tietoa alan uusista tuulista. Vilkasta seuraelämää Pappilan seuraelämä oli vilkasta. Perheystävät ja lapset perheineen vierailivat usein pappilassa, kesäisin pitkiäkin aikoja. Lehtevässä puutarhassa nautittiin virvokkeita, seurusteltiin ja musisoitiin. Muistiinpanoista kuvastuu selkeästi eri sosiaaliluokkien olemassaolo. Kirkkoherra seurusteli luontevasti seurakuntalaistensa kanssa, mutta varsinainen ystäväpiiri muodostui lähinnä paikkakunnan virkamiehistä, joista monet asuivat lähellä pappilaa. Näyttelyn valokuvista välittyy seesteinen kuva monessa mukana olleesta perheestä. Puutarhassa kukoistavat kukkaryhmät, ruusut, omenapuut ja hyötykasvit, joiden takaa välkkyy järvi. Kaiken tämän kauneuden keskellä vietetään kiireetöntä kesää. Aleksis Kiven syntymäkoti laitetaan tänäkin vuonna joulukuntoon. Kiireiset jouluvalmistelut ovat ohi ja ilmassa on rauhaisaa juhlan tuntua. Pöytään on katettu aattoillan ateria, johon kuuluu muun muassa paistettua lihaa, lipeäkalaa ja kotoista ohrapuuroa. Eikä joulu ollut joulu ellei pöydässä tarjottu olutta. Juhlapöydän komistus oli korkea leipäkeko. Sen alimmainen suuri leipä oli leivottu uudisviljasta jo syksyllä. Jouluna kuului ruualla muistaa myös talonhaltijaa, kotitonttua. Lattialle levitettiin oljet. Ne eristivät kylmää ja niiden päällä oli mukava oleilla ja leikkiä. Paljain jaloin niiden päällä ei kuitenkaan saanut kävellä, se olisi tiennyt kipeitä jalkoja seuraavana kesänä. Jouluolkiin liittyi myös vuoden tuloa ja satoa koskevia uskomuksia. Viikonloppuisin auki olevassa näyttelyssä voi käydä katsomassa, mitä räätäliperheen jouluaattoon 150 vuotta sitten kuului. Syntymäkodilla on näyttelyyn liittyviä tapahtumia ensimmäisenä adventtina. JOULUINEN ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI ja museokauppa on avoinna 30.11. 15.12. la-su klo 12-16. Palojoentie 271. Vapaa pääsy. www.nurmijarvi.fi/museo Kuva Olli Hintikka
Joukkoliikenteen suosio jatkaa kasvuaan Hittituotteeksi noussut edullinen Nurmijärvi-lippu jatkaa voittokulkuaan. Kaksi vuotta käytössä ollut lippu houkuttelee jatkuvasti uusia käyttäjiä bussimatkustajaksi. Kunnan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen esittelee ylpeänä Nurmijärvilipun tilastoja. Hurjin kasvu koettiin luonnollisesti alkuvaiheessa, mutta edelleen ollaan hienosti plussalla. Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lipulla tehtiin yli 10 000 matkaa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Viime vuonna Nurmijärvi-lipulla tehtiin yhteensä 365 000 matkaa. Oksanen uskoo, että lukema ylitetään tänä vuonna reippaasti. Parilla eurolla Stadiin... Nurmijärvi-lipussa on kaksi edullista vyöhykettä. Nurmijärvi Helsinki-välin rajattomat bussimatkat 30 päivän aikana maksavat 100 euroa. Vastaava lippu suoraan Nurmijärveltä Vantaalle tai Espooseen maksaa 70 euroa. Jos matkapäiviä on kuukauden aikana esimerkiksi 22, yhden Nurmijärven ja Helsingin välisen matkan hinnaksi tulee vain 2,27 euroa. Nurmijärvi-lippuun sisältyy myös oikeus käyttää liityntäliikenteenä Kivenkyyti-palveluliikennettä ilman lisämaksua. Edullisista lipuista pääsevät samoilla hinnoilla hyötymään myös pääkaupunkiseudulla asuvat matkustajat, jotka kulkevat Nurmijärvelle. Nurmijärvi-lippu ostetaan ensimmäisen kerran Matkahuollon toimipisteestä esimerkiksi Kirkonkylän tai Klaukkalan asiamiespisteestä tai Helsingissä Kampin linja-autoasemalta. Lippu on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön; ensimmäisellä ostokerralla pitää varautua todistamaan henkilöllisyytensä. Jos säännöllinen matkustustarve suun tautuu muualle kuin pääkaupunkiseudulle, Keski-Uudenmaan seutulippu on sopiva valinta. Henkilökohtaisella seutulipulla voi matkustaa yhdellä 30 päivän 63 euroa maksavalla latauksella rajoittamattoman määrän matkoja alueel la, jonka muodostavat Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Henkilöauto häviää kaikilla mittareilla Nurmijärvi-lippu on taatusti henkilöautoa edullisempi ja ekologisempi tapa liikkua työ- ja asiointimatkoja Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun välillä. Nurmijärvi-lippu tarjoaa rajattoman mää rän matkoja 30 päivän aikana. Päivän aikana lippua voi käyttää siten muuhunkin kuin työmatkoihin: esimerkiksi vapaa-ajan rientoihin. Jatkuvasti kohoavien autoilun kustannusten paineessa Nurmijärvi-lippu on todellinen järkivalinta. Henkilöautoilun todellisiin kustannuksiin verrattuna säästöä kertyy vuositasolla tuhansia euroja. Jos laskee vain bensakulut, lippu tulee tälläkin tavalla mitattuna omaa kulkupeliä huomattavasti edullisemmaksi. Katso esimerkit oheisesta taulukosta! Nyt lippu ilman korttimaksua! Nurmijärvi-lippu-työryhmä haluaa madaltaa entisestään lipun oston kynnystä. Työryhmän ja kunnanjohtaja Kimmo Behmin päätöksen mukaisesti uusilta Nurmijärvi-lipun ostajilta ei peritä erillistä 6,50 euron korttimaksua, vaan summa katetaan työryhmän budjetista. Maksua ei peritä myöskään niiltä asiakkailta, jotka uusivat korttinsa sen teknisen käyttöiän tultua täyteen. Päätös koskee vuosina 2013 ja 2014 ostettavia Nurmijärvi-lippuja. Nurmijärvi-lipulla on jo toistatuhatta säännöllistä käyttäjää ja määrä kasvaa koko ajan. KUSTANNUSVERTAILU Kuukausikustannukset (euroa) Tiedot 1.7.2013 esimerkkimatkoilla Henkilöautolla* Nurmijärvi-lipulla SÄÄSTÖ/vuosi** Klaukkala - Kaivoksela 16 km 323,84 70,00 2792,24 Klaukkala - Helsinki 30 km 607,20 100,00 5579,20 Klaukkala - Korpilampi 8 km 161,92 70,00 1011,12 Kirkonkylä - Helsinki 40 km 809,60 100,00 7805,60 Nukari - Helsinki 45 km 910,80 100,00 9918,80 Rajamäki - Helsinki 50 km 1012,00 100,00 10 032,00 * = Matkustuspäiviä 22/kk. Henkilöauton kustannukset 0,46 /km (lähde: Autoliitto ry). Nykyisen verottoman km-korvauksen määrä on 0,45 /km. ** = Säästö Nurmijärvi-lipulla henkilöautoon verrattuna 11 kuukauden aikana. Rosa on nuorisolipun tyytyväinen käyttäjä Lukiolainen Rosa Malmström (16) on ahkera bussinkäyttäjä, joka kulkee linja-autolla harrastamaan sekä kaverien luo. Matkoillaan hän käyttää edullista Nurmijärven nuorisolippua, joka tuli käyttöön vuoden 2012 lopussa. Nurmijärven nuorisolippua myydään alle 17-vuotiaille kunnan asukkaille. Lipun 30 päivää voimassa oleva lataus maksaa vain 44 euroa. Tänä aikana sillä voi matkustaa rajattomasti kaikilla kunnan sisäisillä bussivuoroilla. Ostin lipun heti, kun se tuli myyntiin. Lehdessä oli uudesta lipusta juttu, jonka perusteella tiesin sen hankkia, Rosa kertoo. Entä kaverit onko heilläkin nuorisolippu? En tunne ketään muuta, joka lippua käyttäisi, Rosa vastaa hieman yllättäen. Tilastojen mukaan nuorisolipulla on toistasataa säännöllistä käyttäjää. Rosa asuu kirkonkylällä ja kävi yläasteen NYK:ssä. Lukio-opinnot hän aloitti niin ikään yhteiskoulussa. Koulumatkoihin Rosa ei siis bussia tarvitse. Harrastan balettia, ja tunnit ovat iltaisin Klaukkalassa Nurmijärven Tanssiopistolla. Klaukkalassa asuu myös poikaystäväni. Nämä matkat kuljen bussilla. Nuorisolippu on Rosan mielestä selvä parannus palveluihin. Aiemmin käytin matkoihin Keski-Uudenmaan seutulippua, mutta sen lataus maksaa melkein kaksikymppiä enemmän. On se merkittävä säästö, koska minulla ei ole tarvetta liikkua naapurikunnissa. Nurmijärven nuorisolippu on Rosa Malmströmille tuttu juttu. Hän on käyttänyt lippua alusta asti ja tämän lisäksi teki yhdessä luokkatoverinsa Ilona Koposen kanssa lipun mainosvideon, joka osallistui 9-luokkalaisille tarkoitettuun kilpailuun. Toisaalta Rosa käy kohtuullisen usein Helsingissä. Nuorisolipun ainoaksi huonoksi puoleksi hän laskeekin sen, ettei sillä voi matkustaa pääkaupunkiin. Rosalla on pitkä kokemus bussimatkustuksesta. Ura matkustajana alkoi jo 6-vuotiaana, kun eskariin kuljettiin bussikyydillä. Kokemukset ovat hänen mukaansa olleet oikein hyviä, joten bussi on luonteva valinta nykyäänkin. Korsisaari on palvellut hyvin. Hyvin ovat bussit kulkeneet aikataulussa, itselläni ei ole koskaan ollut ongelmia. Kuljettajat ovat tosi mukavia, ja tervehtivät iloisesti, Rosa kiittää. Vaan täytyyhän se totuus paljastaa, että Rosalla on tuore mopokortti ja myös kesällä hankittu oma kulkupeli. Mutta ei nuori nainen ole busseja kaksipyöräisen takia hylännyt: Kyllä minä alan taas käyttää bussia heti kun säät huononevat. Syksyllä ja talvella se on paljon parempi vaihtoehto.
NYT MENNÄÄN! Viirinlaakson matkakeskus etenee aikataulussa Viirinlaakso linnun näkökulmasta. Etualalla näkyy matkakeskus bussilaitureineen. Näkymä matkakeskuksen bussiasemalta. Nurmijärven ilme muuttuu lähivuosina ja uusi moderni, mutta viihtyisä keskusta muotoutuu Viirinlaakson alueelle Klaukkalaan. Samalla joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat merkittävästi, kun alueelle nousee nykyaikainen ja monipuolinen matkakeskus. Kunta on varautunut tori- ja pysäköintialueiden sekä katujen ja vesijohtojen rakentamiseen vuosien 2013 2015 aikana. Alueen pohjanvahvistustyöt alkavat syksyllä 2013. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on käsitellyt Viirinlaakson asemakaavaehdotuksen kesäkuun kokouksessaan. Tarkoitus on, että valtuusto voisi hyväksyä asemakaavaehdotuksen keväällä 2014. Viirinlaakson rakentaminen kytkeytyy myös muihin liikennettä koskeviin mittaviin hankkeisiin. Pääkaupungin liikenteeseen vaikuttaa keskeisesti uuden kehäradan valmistuminen vuonna 2015. Radan yhteyteen rakennetaan neljä uutta asemaa, joista vilkkaimmaksi ennustettu Vantaan Kivistö tulee palvelemaan merkittävästi myös Nurmijärven asukkaita. Viirinlaakson kehittämisen myötä kuntalaisille halutaan tarjota uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. Tarve käyttää omaa autoa yritetään minimoida. Yksi vaihtoehto voi tulevaisuudessa olla, että Klaukkalasta ja myös kirkonkylästä kuljetaan bussilla junalle Kivistöön. Oman auton voi jättää liityntäpysäköintiin, jota Viirinlaaksossa kehitetään painokkaasti. Alueelle tulee noin sata autopaikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön, kertoo suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Suunnittelussa on otettu huomioon myös mahdollinen rataverkon laajennus Klaukkalaan, ja rautatieasemalle on varattu paikka maan alle. Liput, aikataulut ja lisätiedot Lippujen myyntipaikat Esimerkiksi Nurmijärvi-lipun ja Keski-Uudenmaan seutulipun voit ostaa näistä paikoista: Nurmijärven linja-autoasema (Matkahuoltoasiamies) Mahlamäentie 1 Puhelin 045 7750 7800 Avoinna ma-pe klo 9 18 Klaukkalan linja-autoasema Kuljetus Santamaa Oy, Ylitilantie 2 Puhelin (09) 879 4142 Avoinna ma-pe klo 10 18 Helsinki (Kampin linja-autoasema) Narinkka 3, 00100 HELSINKI Avoinna ma-pe klo 7 18, la 8 16, su 11 17 HSL:n liput: katso www.hsl.fi NYT MENNÄÄN! Nurmijärven joukkoliikennelehti 2013 4. vuosikerta Aikataulutiedotus Internetissä www.nurmijarvi.fi /joukkoliikenne www.tuujo.fi (nuorille suunnattu sivusto) www.uudenmaanjoukkoliikenne.fi www.matkahuolto.fi www.lahibussi.fi www.hsl.fi Reittioppaat netissä http://uusimaa.matkahuolto.info www.reittiopas.fi (pääkaupunkiseudun joukkoliikenne) www.matka.fi Puhelimella 0200 4000 (1,99 /puhelu+pvm) Matkahuollon aikatauluneuvonta ma-pe klo 8 17. Muina aikoina: 0100 100 (Eniro Senraali) Puhelun hinta arkisin klo 8 18 1,99 / puhelu + 0,38 /10 sekuntia + pvm tai mpm. Muina aikoina 1,90 /puhelu + 0,48 /10 sekuntia +pvm tai mpm. 0100 111 (0,98 /puhelu+pvm) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ma-pe klo 7 19, la-su klo 9 17. Jaetaan kunnan tiedotuslehden liitteenä. Julkaisija ja kustantaja: Nurmijärvi-lippu -työryhmä Päätoimittaja: Suunnittelupäällikkö Juha Oksanen Nurmijärven kunta, www.nurmijarvi.fi Suunnittelu, toimitus, tekstit ja ulkoasu Viestintä Omniplus, Pekka ja Mikko Paloranta ISSN 1799-3172 NURMIJÄRVI-LIPPU-työryhmässä ovat edustettuina Nurmijärven kunta, Nurmijärven Linja Oy, Linjaliikenne Kivistö Oy, Pekolan Liikenne Oy, Ventoniemi Oy, Linja-autoliitto ry, Oy Matkahuolto Ab sekä Uudenmaan Ely-keskus. Joukkoliikenteen koulukampanjat jatkuvat Nurmijärven joukkoliikennekampanjat tavoittavat yhteensä noin 1 500 lasta ja nuorta. Hyvän suosion saaneet koululaisille suunnatut joukkoliikenteen kampanjat jatkuvat Nurmijärvellä myös tänä syksynä. Jo neljännen kerran toteutettavan kampanjakierroksen rahoittaa Nurmijärvi-lippu -työryhmä. Kuljetus Santamaa Oy aloitti Matkahuolto-asiamiehenä Klaukkalassa heinäkuun alussa. Asiamiehen palveluvalikoimaan sisältyy bussilippujen ja matkakorttien myynti ja lataus, pakettipalvelut sekä nouto- ja jakelupalvelut. Joukkoliikenteen turvallisuutta ja hyödyllisyyttä painottavan kampanjan aikana tuodaan elämyksellistä viestiä sekä liikennettä opetteleville ekaluokkalaisille että aikuisuuden kynnyksellä oleville 9-luokkalaisille nuorille. Klaukkalassa vaihtui Matkahuollon asiamies Kuljetus Santamaa Oy palvelee entisessä paikassa Klaukkalan linja-autoasemalla eli osoitteessa Ylitilantie 2. Toimipiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10 18.
NYT MENNÄÄN! Rajamäellä koulutettu bussinkuljettajia jo 40 vuotta Simulaattorit tuovat tehoa opetukseen Jalankulkija hyppää tielle. Hirvi vilistää villinä eteen. Mutka onkin yllättäen liukas. Kuinkas suu nyt pannaan ja bussi hallitaan? Onneksi näitä erikoistilanteita voidaan harjoitella turvallisesti etukäteen simulaattorilla. Todellisuutta jäljittelevän laitteen eli simulaattorin avulla tapahtuva bussinkuljettajien koulutus on nousemassa yhä tärkeämpään rooliin. Simulaattorikoulutuksen kärkeä Suomessa ja myös koko Euroopassa edustaa TTS (Työtehoseura), joka kouluttaa bussinkuljettajia Rajamäellä. Simulaattorilla voidaan harjoitella tilanteita, joita oikealla autolla ei voi eikä kannata tehdä, kehuu alusta asti simulaattoorikoulutuksen kehitystyössä mukana ollut TTS:n resurssisuunnittelija Mikko Rautio. TTS:n Vantaan toimipisteessä on Euroopan ensimmäinen ja vieläkin Pohjoismaiden ainoa täysikokoinen bussisimulaattori. Aidon bussin näköinen, mutta lähinnä keulasta ja perästä koostuva simulaattori on ollut käytössä vuodesta 2006 ja sillä ovat ajaneet tuhannet tulevat kuljettajat. Tulevien kuljettajien bussiopetus alkaa simulaattorilla, jonka avulla tutustutaan ensin hallintalaitteisiin. Sitten opetellaan auton ulottuvuuksia ja harjoitellaan käsittelyä ennen kuin siirrytään ajamaan oikeaa bussia, kertoo TTS:n kehittämiskoordinaattori Pirita Niemi. Valtavasti modernia tekniikkaa sisältävä simulaattori pystyy tarjoamaan varsin aidon tuntuisen ajokokemuksen. Tila on suljettu, monitorit syöttävät näkökentän täydeltä jatkuvana virtana elävää maisemakuvaa. Kaiken lisäksi laite liikkuu eri suuntiin kuljettajan toiminnan mukaisesti. Kuljettajaksi opiskeleva käy koulutuksen aikana ajamassa simulaattorilla kolmena kertana. Alkututustumisen jälkeen harjoitellaan pysäkkejä, ajolinjoja ja ahtaita paikkoja sekä juuri erikoistilanteita, Rautio mainitsee. Simulaattorissa pyörivät tietokoneohjelmat, joista kouluttaja pystyy valitsemaan kuhunkin opetustilanteeseen Hyvin sujuu! tuumii pikkusimulaattoria ajava TTS:n kehittämiskoordinaattori Pirita Niemi sekä vieressä opastava resurssisuunnittelija Mikko Rautio, joka on alusta asti ollut kehittämässä simulaattorikoulutusta. parhaiten soveltuvat näkymät, sää- ja keliolot sekä muut tiellä liikkujat yllätyksineen. Kuvien välittämät paikat ovat todellisia ja muistuttavat kovasti Helsinkiä. Kampin bussiterminaali on myös yksi simulaattorin keskeisistä paikoista. Ennen kuin oikeaan Kamppiin pääsee taitojaan bussilla kokeilemaan, kaikki kuljettajakandidaatit tutustuvat terminaaliin simulaattoriajolla. Simulaattorilla pystytään vakioimaan liikennetilanteet ja harjoittelemaan juuri niitä asioita, joita kukin koulutettava tarvitsee. Täsmäkoulutuksessa simulaattori on lyömätän, Rautio vakuuttaa. Opetusta tehostaa vertaistuki: simulaattorissa ollaan aina neljän hengen ryhmissä. Kun kaikki ajavat läpi samat tilanteet, kokemuksia päästään vertaamaan tuoreeltaan. Miksi sinulta sujui, mutta minulta ei? Usein kyse on asenteista, joiden pienillä muutoksilla päästään hyviin tuloksiin, Rautio kertoo. Simulaattorikoulutus on todettu paitsi tulokselliseksi, myös tehokkaaksi. Olemme laskeneet, että simulaattorin avulla säästetään vähintään yksi kokonainen päivä oikealla autolla harjoittelusta, Niemi toteaa. Pikkusimulaattori omana kehitystyönä TTS kehittää simulaattorikoulutustaan edelläkävijän roolinsa mukaisesti. TTS on rakentanut neljä edullisempaa pikkusimulaattoria, joista kaksi on sijoitettu Rajamäen toimipisteeseen. Viides pikkusimulaattori on paraikaa työn alla. Opetuskäyttöön nämä laitteet otetaan syksyn aikana. Pikkusimulaattorit ovat täysin meidän omia innovaatioitamme. Design on TTS:n oma, iloitsee Pirita Niemi. Nämä simulaattorit eivät näytä bussilta eivätkä liiku, mutta tarjoavat mittavat mahdollisuudet harjoitteluun. Tietokoneyksiköstä, hallintalaitteista ja videonäytöistä koostuvassa kokonaisuudessa pystytään opiskelemaan pitkälti samoja asioita kuin isossa simulaattorissakin. Tämän lisäksi pikkusimulaattori mahdollistaa myös omaehtoisen harjoittelun. Opiskelija voi periaatteessa käydä itsenäisesti treenaamassa simulaattorilla niitä asioita, joissa lisäoppia tarvitaan. Kuljettajakoulutusta jo yli 40 vuotta Ensin oli suo, Jussi ja kuokka. Sitten tuli TTS avuksi. TTS:n syntysanat lausui sen ensimmäinen toimihenkilö Harry Hallenberg. TTS perustettiin alun perin työtehopropagandan levittämiseksi aluksi nimellä Maatalouden Työtehoseura. TTS viettää ensi vuonna juhlia, sillä perustamisesta tulee huhtikuussa kuluneeksi 90 vuotta. Vivahteikkaaseen ja värikkääseen historiaan mahtuvat niin sota-ajan puukaasuttimet kuin astiankuivauskaapin kehittäminen. Työtehoseuran toiminta keskittyi 1950-luvulla Rajamäelle, jonne perustettiin koneopetuskeskus. Rajamäki mainitaan usein maamme ensimmäisenä kurssikeskuksena. Sittemmin koulutus ja kurssitus on laajentunut ja monipuolistunut lukuisille eri toimialoille. Nykyisin TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 7 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Merkittävä askel otettiin 1970-luvun alussa, kun Rajamäellä aloitettiin raskaan kaluston kuljettajien koulutus. TTS kouluttaa tulevia bussinkuljettajia ja tarjoaa täydennyskoulutusta Rajamäen lisäksi Vantaan ja Kouvolan toimipisteissään. Koulutusmahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on lisätty, jotta toimialan tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Nuorten houkutteleminen bussinkuljettajaksi on todettu ongelmalliseksi alalla, joka paikoin on potenut kiperää työvoimapulaa. TTS haluaa vastata tähän haasteeseen entistä paremmin ja ottaa syksyllä käyttöön nuorille räätälöidyn opetusmallin, joka painottuu entistä enemmän käytännönläheisyyteen ja ammattia tukeviin opintoaineisiin. Tervetuloa Kivenkyytiin! Hyvä ja joustava palvelu on Kivenkyydin keskeisiä ominaisuuksia. Airi Hannukaisen turvavyötä kiinnittämässä kuljettaja Raili Vuorinen. Kuva on otettu 2010. Kivenkyyti on kaikkia Nurmijärvellä liikkuvia palveleva joustavan joukkoliikenteen muoto. Kivenkyydillä tehdään runsaat 5 000 matkaa kuukaudessa, ja asiakasmäärät ovat olleet hienossa kasvussa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Kivenkyydissä kulki peräti 15 prosenttia enemmän matkustajia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Matalalattia-autojen ansiosta Kivenkyyti sopii hyvin myös vanhuksille, liikuntaesteisille ja lastenvaunujen kanssa liikkuville. Kivenkyytinä ajettavat palveluliikenteen reitit, aikataulut ja muut ohjeet löytyvät erillisestä Kivenkyyti-kirjasesta, Palveluliikenne ajetaan kirjasen sivuilla 6 15 esitettyjä, punertavalla yläpalkilla korostettuja reittejä pitkin. Näiltä ohjeellisilta reiteiltä voidaan poiketa kutsusta reilun kivenheiton (noin 1,5 kilometriä) verran, mikäli aikataulu antaa myöten. Kivenkyydin palveluliikenteen matkat pitää tilata vähintään tuntia ennen matkan alkua. Matka tilataan puhelinnumerosta 09 274 6900. Puhelun hinta riippuu operaattorista. Vihkosen sivuilla 16 19 esitetyt, vaaleansinisellä yläpalkilla korostetut liityntälinjat ajetaan kiinteällä reitillä ja aikataululla. Näitä kyytejä ei tarvitse tilata etukäteen. Aikatauluvihkon uusi painos jaettiin talouksiin toukokuussa. Aikatauluvihkoa saa maksutta kunnan ja Matkahuollon toimipisteistä sekä Kivenkyydin pikkubusseista. Kivenkyydin aikataulut löytyvät lisäksi kunnan internet-sivuilta, joilla tiedotetaan myös mahdollisista muutoksista.
NYT MENNÄÄN! Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Uudenmaan Ely-keskukselle annettavan lausunnon, jossa kunta ottaa kantaa joukkoliikenteen järjestämistapaan vuoden 2015 alusta lukien. Joukkoliikenteen järjestämistapana tulee olemaan ns. käyttöoikeussopimus, jossa liikenteen hoito annetaan kilpailutuksen perusteella yhdelle yritykselle. Kilpailutuksen hoitaa Ely-keskus kuluvan syksyn aikana. Käyttöoikeussopimus koskee Nurmijärvi Helsinki-liikennettä, kunnan sisäistä joukkoliikennettä Nurmijärveltä ja Rajamäeltä Hyvinkäälle sekä Kivenkyyti-palveluliikennettä. Suunnittelupäällikkö Juha Oksanen uskoo, että uuden järjestämistavan myötä kuntalaiset hyötyvät merkittävästi. Uusi järjestämistapa on toki hyppy tuntemattomaan, koska joukkoliikennettä ei Nurmijärvellä ole aiemmin kilpailutettu. Uskomme kuitenkin, että asiakkaille muutos näkyy pelkästään positiivisina asioina. Suunnittelupäällikkö haluaa rauhoittaa niitä asiakkaita, jotka ovat huolissaan bussilippujen tulevista hinnoista: Tavoitteena on pitää lippujen hinnat edelleen mahdollisimman houkuttelevalla tasolla, Oksanen vakuuttaa. Nurmijärven kunnan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Kunta satsaa parempaan palvelutasoon Nurmijärven joukkoliikenne uudistuu 2015 Uudet liityntäpysäköintialueet sekä Kirkonkylässä että Klaukkalassa ovat ahkerassa käytössä. Suosimme joukkoliikennettä, ja haluamme myös liityntäpysäköinnin avulla parantaa sen käytettävyyttä, sanoo suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Bussit kulkevat jatkossakin, mutta palvelutasoa pyritään parantamaan niin vuorojen kuin kalustonkin osalta, Oksanen kuvaa. Ely-keskuksen Tom Heino: Nurmijärvi on haasteellisin Nurmijärven joukkoliikenteen kilpailutusta vauhdittavat nykyisten liikennöintisopimusten päättyminen ensi vuoden viimeisenä päivänä. Siten uuden liikenteen on pakko alkaa 1.1.2015, muistuttaa joukkoliikenneasiantuntija Tom Heino Uudenmaan Ely-keskuksesta. Kilpailutusasiakirjoja aletaan valmistella kunnan ja Ely-keskuksen yhteistyönä. Tavoitteena on, että tarjouskilpailu saataisiin avattua syksyllä ja ratkaistua viimeistään tammi-helmikuussa 2014. Myös kunnan ja Elykeskuksen välinen sopimusluonnos kustannusten jakamisesta tulee käsiteltäväksi tänä syksynä, Heino kertoo. Nurmijärvi on hänen mukaansa selvästi suurin alueellinen ja samalla myös haastellisin kokonaisuus koko Uudenmaan Ely-keskuksen toimivalta-alueella. Liikennettä pitäisi sekä kehittää nykymallista että myös ottaa huomioon Kehäradan käyttöönotto nykytiedon mukaisesti 1.7.2015, Heino sanoo Sikälikin tilanne on poikkeuksellinen, että Nurmijärven nykyisen pääliikennöitsijän lähes koko säännöllinen linja-autoliikenne on menossa avoimeen kilpailuun. Muilla alueilla liikennöitsijöitä on yleensä useampia. Nurmijärven kilpailu on myös alueel linen, joten tarjoajat laativat aikataulut annettujen palvelutaso- ja yhteysvälivaatimusten pohjalta. Samaa mallia ei ole vielä sovellettu missään, mutta sitä tullaan käyttämään joissakin kokonaisuuksissa, mm. Porvoon paikallisliikenteessä. Tarjoushintojen pysyminen kohtuullisena on Ely-keskuksen intresseissä. Nurmijärvi jatkaa uuden järjestämistavan myötä vahvasti joukkoliikennettä suosivaa linjaustaan. Uudenmaan Ely-keskuksen joukkoliikenteen asiantuntija Tom Heino. Ei siis voida kerralla vaatia täysin uutta bussikalustoa. Nykyiseen verrattuna reitit saattavat muuttua, samoin totutut aikataulut ja lipputuotteetkin. Tiedottamisen pitää siis mennä nappiin ja se on aloitettava tarpeeksi aikaisin. Uuden liikenteen alkaessa voi Heinon mukaan alussa esiintyä tilapäisiä liikennöintiongelmia etenkin jos liikennöitsijä mahdollisesti vaihtuu. Uuden järjestämistavan toteuttaminen kilpailutuksineen on varsin monivaiheinen prosessi, jossa on mukana useita eri tahoja. Järjestämismallia vuoden 2012 aikana selviteltäessä konsultti teki suurimman osan työstä. Kunta ja Ely olivat ohjaavina ja kommentoivina osapuolina. Tästä eteenpäin kunta ja Ely siirtävät suunnitelman käytäntöön. Kunnan toiveesta myös HSL kytketään työhön mukaan Nurmijärven mahdollisen myöhemmän HSL-jäsenyyden vuoksi, Heino mainitsee. Tarjouspyynnön ja kohdeasiakirjojen laatiminen tulee Heinon mukaan tehdä Nurmijärvi kehittää liityntäpysäköintiä Auto parkkiin ja matka jatkuu bussilla! Kirkonkylän linja-autoaseman yhteydessä on nyt käytössä 9 paikkaa liityntäpysäköintiä varten. Klaukkalan linja-autoasemaa vastapäätä eli S-Marketin vieressä paikkoja on nyt käytössä noin 50. Liityntäpysäköinti on maksutonta sekä Kirkonkylässä että Klaukkalassa. Kummallakin alueella on varattu paikkoja myös polkupyörille, mopoille ja moottoripyörille. Kunta tulee satsaamaan joukkoliikenteeseen noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisin panostus on ollut 1,4 miljoonan luokkaa, Oksanen ynnää. niin hyvin, että odottamattomia yllätyksiä ei pääse syntymään. Lopulta Ely jättää julkisen hankintailmoituksen ja avaa tarjouskilpailun. Tarjousajan jälkeen kilpailu ratkaistaan tarkastamalla ensin tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus mm. palvelutason ja kaluston osalta. Lopulta pätevien tarjousten joukosta valitaan hinnaltaan edullisin, Heino linjaa. Miltä tulevaisuus näyttää, jos kaikki menee suunnitellusti? Nurmijärvi saa laadukkaan ja ilmeeltään yhtenäisen joukkoliikennekokonaisuuden, joka vastaa asukkaiden sekä Nurmijärvellä työskentelevien, opiskelevien tai vierailevien liikkumistarpeisiin houkuttelevalla tasolla, Heino vastaa. Iltojen ja viikonloppujen sekä kesäajan liikenteet pyritään myös järjestämään hyvällä tasolla. Kivenkyytiä hyödynnetään reuna-alueiden liityntänä runkolinjoihin samassa kilpailukokonaisuudessa. Käytettävän bussikaluston edellytetään olevan ehjää ja hyvää tasoa ja sen uusimiseen kannustetaan. Päätaajamista tulee Heinon mielestä olla suorat ja nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle sekä hyvät yhteydet myös Hyvinkään ja Hyrylän suuntiin. Kehäradan valmistuttua käynnistetään vaiheittain sen liityntäliikenne Kivistön asemalle. Yöliikenteen järjestäminen on pääasiassa kysyntäpohjaista ja painottuu viikonloppuöihin. Tavoitteena on houkutella yhä useam pia nurmijärveläisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi, päättää Heino. Myös Rajamäki saa omat liityntäpysäköintialueensa syksyn aikana. Paikat sijoitetaan Rajamäentien ja Kiljavantien risteysalueen tuntumaan urheilualueen viereen. Klaukkalan liityntäpysäköintialue. Kirkonkylän liityntäpysäköintialue.
Jätettä energiaksi ja kaatopaikan maisemointia KUNTA TIEDOTTAA Metsä-Tuomelassa Metsä-Tuomelan jäteasemalla on käsitelty jätteitä jo 20 vuoden ajan. Jäteasema otettiin käyttöön vuonna 1993, ja nyt alkuperäiselle kaatopaikka-alueelle rakennetaan ympäristömääräysten edellyttämiä kaatopaikan pintarakenteita. Tällä hetkellä käytössä on kaatopaikan toinen laajennusalue. Kaatopaikkajätteen lisäksi Metsä-Tuomelassa käsitellään ja varastoidaan erilaisia hyödynnettäviä jätteitä. Sekajätteen poltto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdella tapaa. Sekajätteen polttamisella korvataan uusiutumattomilla energianlähteillä tuotettua energiaa. Lisäksi poltolla vähennetään kaatopaikkasijoitusta ja siten kaatopaikkojen metaanipäästöjä. Kuva Krista Jännäri Kuva Krista Jännäri Nurmijärven kunta kilpailutti tämän vuoden keväällä asumisessa syntyvän sekajätteen energiahyödyntämisen. Kilpailutuksen voitti Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Kotitalouksien sekajäteastioiden jäte on toukokuusta alkaen paalattu Espoossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja se tullaan polttamaan energiaksi Vantaalle valmistuvassa Långmossebergenin jätevoimalassa. Laitos valmistuu keväällä 2014. Tällä hetkellä pakkaavat jäteautot kuljettavat sekajätteen suoraan HSY:lle. Metsä-Tuomelan jäteasemalle valmistuu syksyn aikana jätteen siirtokuormausasema, jolta jäte tullaan toimittamaan HSY:lle yhdistelmäkuljetuksina kuljetusmatkojen vähentämiseksi ja kustannusten säästämiseksi. Kuva Krista Jännäri Sähkölaitteille on Metsä-Tuomelassa oma keräyspisteensä. Ongelmajätteet edelleen Metsä-Tuomelaan tai kiertävään kierrätykseen Jätteiden paalauksen ja polton vuoksi on entistäkin tärkeämpää, ettei sekajätteen sekaan mene sinne kuulumatonta jätettä. Esimerkiksi metalli ja keräyslasi tulisi viedä ekopisteille, eikä laittaa sekajätteen joukkoon, koska niitä ei voi polttamalla hyödyntää. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) tulee jatkossakin tuoda Metsä- Tuomelan jäteasemalle tai keväisin taajamissa kiertävään keräykseen. Myöskään sähkölaitteet eivät kuulu sekajätteeseen vaan ne tulee tuoda Metsä-Tuomelan jäteasemalle tai tuottajayhteisöjen ylläpitämiin keräyspisteisiin. Metsä-Tuomelan jäteasemalla vastaanotetaan jätteitä ma-pe klo 7.30 17.15, arkipyhien aattoina klo 7.30 15.45. Lisätietoja lajittelusta ja Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset löytyvät Nurmijärven kunnan kotisivuilta: www.nurmijarvi.fi > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto ja -neuvonta. Lähimmät ekopisteet ja sähkölaitteiden sekä muiden tuottajavastuunalaisten jätteiden keräyspisteet löytyvät osoitteesta www.kierratys.info. Kuva Atte Penttilä 17
NURMIJÄRVEN VEDEN UUTISIA Klaukkalan vesi- ja viemäriverkoston saneeraus jatkuu Tavoitteena parempi toimitusvarmuus Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen tämän vuoden suurimmat työkohteet ovat Klaukkalassa tehtävät vesi- ja viemäriverkoston saneerausurakat. Haikalan alueella uusitaan vesijohtoja ja Ristipakka-Toivolassa vesijohto sekä paine- ja viettoviemäri. Lisäksi Toivolan vanha jätevedenpumppaamo korvataan nykyaikaisella tekniikalla. Urakoiden kustannusarvio on yhteensä noin 850 000 euroa. Haikalan vesijohtosaneeraus tehdään alueella Marjakalliontie, Marjamäentie, Karsillantie ja Hevontie. Työssä uusitaan katujen alla olevat jakelulinjastot ja noin 50 kiinteistön vesiliittymät saneerataan. Saneeraus jatkuu vuonna 2014 Aarnipolulla, Heikintiellä, Heikinpolulla, Ojaniituntiellä, Pietarintiellä ja Eräpolulla. Ristipakka-Toivolassa uusitaan alueen pääviemäri ja -vesijohto sekä alueella oleva jätevedenpumppaamo, jonka kautta pumpataan kaikki Ristipakka-Toivolan alueen jätevedet Klaukkalan keskuspuhdistamolle. Uusi jätevedenpumppaamo Ristipakka-Toivolan ohipumppauksen kytkentätyö tehtiin heinäkuun alussa. 18 lisää jäteveden siirron turvallisuutta ja pienentää riskiä siitä, että pumppaamolta joutuisi käsittelemätöntä jätevettä vesistöön. Toimenpiteillä pyritään ennen kaikkea parantamaan veden toimitusvarmuutta, sanoo Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki. Rintamäki kuvaa työskentelyolosuhteita Klaukkalassa varsin haastaviksi: Alueelle tyypillisiä ovat kalliot, louhikot ja savikot. Lisäksi korkeuserot ovat suuret, enimmillään jopa 30 metriä. Ja koska työt tehdään lähes kokonaan nykyisen vesihuoltolinjaston alueella, se edellyttää erityistä huolellisuutta, etteivät vanhat putkistot rikkoudu työn aikana. Lisäksi Ristipakka-Toivolan alueella nykyiset jätevesiviemärit ovat käytössä koko urakan ajan ja käyttökatkoja ei sallita. Tästä syystä saneeraukset toteuttava urakoitsija valvoo tilannetta käytännössä vuorokauden ympäri. Saneeraus tulee tarpeeseen Käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki Ristipakan viemärityömaalla. Klaukkalan vanhoissa vesi- ja viemärilinjoissa on vuosien varrella ollut melko paljon vaurioita ja tämänvuotinen työkokonaisuus on osa pitkäjänteistä Klaukkalan alueen verkoston parantamista. Rintamäki kertoo, että Klaukkalan alueen vesijohtoverkostoa on uusittu vuosittain ja tämän vuoden työssä korvataan noin puolet Haikalan alueen vanhoista himaniittiputkista, jotka ovat rikkoutumis- ja vikaherkkiä. Ristipakka-Toivolan saneerauksessa rakennetaan moderni jätevedenpumppaamo ja lisäksi korvataan nykyinen viettoviemäri uudella tiiviimmällä viemärillä. Uusittavan linjan vanhat betoniputket ovat päästäneet läpi sade- ja pintavesiä, mikä on osaltaan lisännyt Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle johdettavaa jätevesimäärää ja kuormittanut puhdistamoa. Kaikki alueen jätevedet johdetaan Klaukkalan puhdistamoon ja sieltä puhdistettuina edelleen Luhtajoen kautta Vantaanjokeen. Vesi -liikelaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt vahvistaa, että Klaukkalan alueella on ollut viimeisten vuosien aikana odottamattoman paljon putkirikkoja ja tästä syystä verkostosaneerauksissa on keskitytty Klaukkalan alueelle. Vanhoilla himaniittivesijohdoilla piti periaatteessa olla vielä käyttöikää jäljellä, mutta todennäköisesti viimeaikaiset runsaat vauriot johtuvat 1970-luvulla asennettujen himaniittiputkien materiaalivirheistä. Tästä syystä Klaukkalan alueen himaniittiputket rikkoutuvat herkemmin kuin vastaavat putket muualla. Pahimpia vauriopaikkoja on jo tätä ennen saneerattu tapauskohtaisesti sitä mukaa, kun niitä on ilmennyt ja putkirikot ovatkin vähentyneet kolmasosaan 2000-luvun loppupuolen tilanteesta, Sahlstedt sanoo. Klaukkalan alueella on kyllä ollut valitettavan paljon putkirikkoja viime vuosina ja en yhtään ihmettele, jos asiakkailla alkaa olla turnausväsymystä jatkuviin, odottamattomiin vesikatkoihin, Sahlstedt pahoittelee. Vesilaitos jatkaa verkostosaneerauksia alueella, mutta putkien suuren määrän takia työ tulee kestämään vielä vuosia. Työtä riittää jatkossakin Klaukkala on taajamana rakentunut pala palalta saavuttaen vähitellen kaupunkimaisen luonteen. Kimmo Rintamäki arvioi, että alueen vedenjakelun toimintavarmuutta on tulevaisuudessa tarpeen edelleen parantaa rakentamalla niin sanottuja rengaslinjoja, jolloin mahdollisissa putkirikkotilanteissa häiriöalue pystytään rajaamaan mahdollisimman pieneksi. Lisäksi Rintamäki visioi, että tulevaisuudessa voisi olla tarkoituksenmukaista liittää lähiseudun kuntien vesijohtoja jollakin tasolla yhteen, jolloin toimintavarmuus häiriötilanteissa edelleen paranisi. Seudun vesilaitoksilla ei ole operatiivista yhteistyötä, mutta Rintamäki tapaa kollegoitaan säännöllisesti alan koulutustilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa. Problematiikka on kaikilla vesilaitoksilla jokseenkin sama. Säännöllinen tiedonvaihto ja yhteydenpito varmistavat, ettei jokainen joudu keksimään pyörää uudelleen. Rintamäki kuuluu myös vesihuollon valtakunnalliseen ennakoivan riskienhallinnan kehittämistyöryhmään, jossa mm. kehitetään talousveteen liittyvää ohjeistusta esimerkiksi terveyshaittoja aiheuttavien erityistilanteiden varalle.
NURMIJÄRVEN VEDEN UUTISIA Suoraveloitus poistuu käytöstä vuoden 2014 alussa Nykyinen suoraveloitus poistuu käytöstä, kun Suomi siirtyy yhtenäiseen euromaksualueeseen. Korvaavia maksutapoja ovat e-lasku ja suoramaksu. E-laskua suositellaan kaikille verkkopankin käyttäjille. Nurmijärven Vesi lähettää myöhemmin syksyllä asiakkailleen kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin suoraveloituksen poistumisesta ja palvelun muuttumisesta joko e-laskuksi tai suoramaksuksi. Nurmijärven Vedellä on jo käytössä e-laskupalvelu ja halutessasi voit muuttaa laskutuksesi e-laskuksi vaikka heti! Verkostosaneeraus on vesilaitoksen ja kuluttajan yhteistyötä Maassa olevassa vesijohtoverkostossa on sekä vesilaitoksen omistamia putkia että kuluttajien omistamia putkia. Kuluttaja omistaa tonttijohdon, joka on liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Liittämis kohta on runkoputkessa, jolloin tonttijohto ulottuu tavallisesti katualueelle. Tonttijohtoon kuuluvat myös runkoputkessa oleva liitoskappale ja sulkuventtiili. Liitoskappale Sulkuventtiili Kaikki vesi tulee omasta takaa Nurmijärvellä kaikki talousvesi on luonnon pohjavettä ja se saadaan kunnan omalta alueelta. Pääosa pohjavesistä muodostuu Salpausselän eli käytännössä Lohjanharjun etelärinteillä. Vesi on hyvälaatuista. Kirkonkylän ja Klaukkalan alueella vesi on keskikovaa ja vedessä on kalkkia. Isoimmilla vedenottamoilla on hiilidioksidin poistokäsittely ja lisäksi jokaisella kunnan vedenottamolla on UV-laitteisto veden puhtauden varmistamiseksi. Kimmo Rintamäki sanoo, että Nurmijärven Vedellä on varaus myös Päijänne-tunnelin vesiin, mutta omien pohjavesivarojen ansiosta tätä varausta ei ole vielä tarvinnut käyttää. Tulevaisuudessa varaus otettaneen käyttöön. Haikalan ja Ristipakka-Toivolan lisäksi Nurmijärven Vesi uusii tänä vuonna Lovelankujan vesijohdon Röykässä. Lisäksi vesilaitos tekee kunnan kanssa yhteistyönä Kiikkaistenkujan ja Viljamintien saneeraukset. Viljamintien saneeraus toteutetaan kunnan omana työnä ja kaikki muut saneeraukset toteuttaa yksityinen urakoitsija. Runkoputki Katualue Tontin raja 0,5 1 m Tontti Tonttijohtoon kuuluvat osat Vesimittarille Verkoston saneerauksessa myös tonttijohtoliittymät joudutaan uusimaan, jolloin myös kuluttajalle tulee kustannuksia uuden liitoskappaleen, sulkuventtiilin ja putken osalta. Tavallisesti tämä kustannus on n. 1 000 2 000 kohteesta riippuen. Jos vesilaitos uusii alle 30 vuotta vanhoja tonttijohtoliittymiä, hyvitetään osa kustannuksista. Syynä hyvitykseen on se, että putkisto ei ole vielä käyttöikänsä päässä. Vesijohtoverkostosaneeraukset aiheuttavat aina etukäteen suunniteltuja vesikatkoja putkiston liitostöiden aikana. Vesikatkoista tiedotetaan etukäteen jakamalla tiedotteet asukkaiden postilaatikkoihin tai kerrostalojen ulko-oviin. Valitettavasti vanhan verkoston saneerauksessa tapahtuu aina hetkittäin myös odottamattomia vesikatkoja. Syynä tähän on tavallisesti se, että vanhaan putkistoon tulee vuoto korjaustöiden aikana. Saneeraustyöt aiheuttavat putkistossa paineenvaihtelua ja välillä vanha putkisto ei tätä kestä, vaan rikkoutuu. Odottamattomat putkirikot korjataan välittömästi ja niistä tiedotetaan kunnan internet-sivuilla. Lisäksi alueelle tuodaan tarvittaessa vesisäiliö, josta asukkaat voivat hakea käyttövettä. Vesijohtoverkostosaneeraus aiheuttaa aina vaivaa ja haittaa saneerausalueen asukkaille. Vesilaitos pahoittelee asiaa, mutta toivoo asukkailta kärsivällisyyttä. Verkostosaneeraukset ovat välttämättömiä sekä putkirikkojen vähentämisen että verkoston kunnon ylläpidon takia. Kimmo Rintamäki esittelee Vesi -liikelaitoksen hyvin varustettua päivystysautoa, josta löytyvät työvälineet mm. venttiilien paikantamiseen ja avaamiseen, vesijohtotarvikkeita, liikenteenohjausvälineet sekä kattava dokumentaatio kunnan vesi- ja viemäriverkostosta. Nurmijärven Veden asiakastyytyväisyystutkimus valmistunut Nurmijärven Vesi teetti kesän aikana asiakastyytyväisyystutkimuksen, johon haastateltiin 200 vesilaitoksen asiakasta eri puolelta kuntaa. Kuluttajilta kysyttiin mielipidettä veden laadusta, veden jakelusta, viemäröinnistä ja vesilaitoksen palvelusta. Samanlainen kysely teetettiin yhteensä 14 eri vesilaitoksen alueella. Nurmijärven Vesi menestyi keskitasoa paremmin veden laadussa ja edullisuudessa sekä yleisessä tiedotustoiminnassa. Eniten parannettavaa löytyy veden jakelun häiriöttömyydessä ja poikkeustilannetiedotuksessa. Asiakkaat kaipasivat enemmän tietoa eri- tyisesti siitä, miten veden hinta muodostuu sekä veden laadusta. Saneerauksista tulisi tiedottaa nykyistä paremmin ja vesikatkoista tulisi lähettää henkilökohtainen tiedote esimerkiksi tekstiviestillä. Nurmijärven Veden johtaja Johanna Sahlstedt kertoo, että vesilaitos on jo useamman vuoden ajan tiedottanut vesikatkoista internet-sivuillaan. Aiemmin tämä tiedotus koettiin hyväksi ja riittäväksi ja vesilaitos sai kuluttajilta myös kehuja ajantasaisesta tiedotuksesta. Tämän tutkimuksen perusteella pitää kuitenkin todeta, että aika näyttää ajaneen internet-tiedotuksen ohi ja asiakkaat kaipaavat nyt nopeampia ja henkilökohtaisempia tiedotustapoja, Sahlstedt toteaa ja kertoo, että vesilaitos kartoittaa parasta aikaa mahdollisuutta ottaa uusi tekstiviestipalvelu käyttöön. 19 NURMIJÄRVI 12 2013
KUNTA TIEDOTTAA Klaukkalan ja Kirkonkylän keskustoihin kaupunkikuvallista suunnittelua puistokatuja ja bulevardi Kunta on teettänyt suunnittelutoimeksiantona kaksi kaupunkikuvallista tarkastelua liittyen Kirkonkylän ja Klaukkalan päälähestymisväylien kehittämiseen. Ratkaisumalleja voidaan myöhemmin hyödyntää keskustojen ja lähialueiden suunnittelussa. Nurmijärven taajamien pääväyliä ja niiden lähiympäristöä on rakennettu vaiheittain vuosien varrella. Alueet ovat melko hajanaisia ja jäsentymättömiä, vaikka ne sijaitsevat keskeisellä paikalla ja vaikuttavat oleellisesti kuntalaisten ja ohikulkijoiden viihtyvyyteen. Tilanteen parantamiseksi on laadittu kaksi ideasuunnitelmaa, joissa esitettyjä ajatuksia voidaan myöhemmin hyödyntää kaavaja toteutussuunnittelussa sekä maisemarakentamisessa. Suunnitelmissa on pyritty löytämään vapaasti ideatasolla keinoja ympäristön laadun parantamiseen ja rakenteen eheyttämiseen. Ne eivät tähtää suoraan 20 toteutukseen, eikä niissä oteta kantaa olemassa oleviin kiinteistörajoihin tai maanomistukseen. Päätöksenteko ja vuorovaikutus osallisten ja maanomistajien kanssa tapahtuu asemakaavamuutosten yhteydessä, mikäli niihin myöhemmin ryhdytään. Pääväylien näkymien ja katualueiden kohentaminen erityisesti Klaukkalassa perustuu valtuustoaloitteeseen. Suunnittelutoimeksiantoa on laajennettu vastaamaan myös asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun tarpeita. Tarkastelualueeksi on valittu Klaukkalassa Klaukkalantie välillä Metsäkyläntie-Järvihaantie ja Kirkonkylässä Helsingintie välillä Hämeenlinnanväylä -Perttulantie. Rajamäessä vastaavaa kehittämistä tehdään Kylänpään asemakaavan yhteydessä, jolloin tarkastellaan Rajamäentien ja Kiljavantien lähiympäristöä päälähestymissuunnista. Nurmijärvi mukana Hyvinkään asuntomessuilla Uusia näkökulmia ja perinteisten näkemysten haastamista Ympäristötaidetta asuntomessuilla. Nurmijärven kunnalla oli Hyvinkään naapurikuntana oma osasto asuntomessuilla. Tontteja ja kuntaa esiteltiin kuukauden aikana vuoroissa noin 20 henkilön voimin. Ilmatkin suosivat messuvieraita ja kunnan osastolla arvioitiin käyneen runsaat 3000 Nurmijärvestä kiinnostunutta henkilöä. Osastolla oli mahdollisuus osallistua Rajamäen uutta Kylänpään aluetta koskeneeseen kilpailuun. Osallistuneiden kesken arvotaan Jopo-polkupyörä. Voittajalle ilmoitetaan elokuun aikana. Molemmissa toimeksiannoissa on keskitytty löytämään keskeneräisiä, mutta koko keskustan ja lähestyvän liikenteen kannalta merkityksellisiä kohtia taajamarakenteessa. Niissä on avattu uusia näkökulmia ja haastettu rohkeasti perinteisiä näkemyksiä. Arkkitehti Timo Veijonsuo Arkkitehdit LSV:stä toteaa, että Helsingintien ympäristö on tärkeä osa Nurmijärven kirkonkylän taajamakuvaa. Tieympäristö on rakentunut pitkän ajan kuluessa ja on tällä hetkellä osin kes keneräinen ja viimeistelemätön. Suun nitelmassa tieympäristöä on kehitetty uudisrakentamisella kolmeksi eriluonteiseksi jaksoksi. Kirkonkylän liikekeskustan kohdalla tie kapenee kaupunkimaiseksi puistokaduksi kadunvierirakennuksineen. Liikekeskustan ul kopuolella hautausmaan kohdalla tie on luonteeltaan avarampi ja vehreämpi esikaupunkiväylä ja moottoritien alueella ison mittakaavan sekä pitkien näkymien varaan rakentuva pääväylä, toteaa Veijonsuo. Arkkitehti Santeri Lipasti arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:stä kertoo että heidän työnsä tavoitteena on ollut ideoida Klaukkalantien varren kaupunkikuvallista kehittämistä pitkälläkin aikavälillä. Ideanamme on kehittää nykyinen maantie keskustan kohdalta katumaiseksi vehreäksi bulevardiksi, jonka varrella on vireää kauppa- ja palvelutoimintaa. Bulevardi toimii elinvoimaisena keskuskatuna koulun, kirkon, kirjaston ja uuden Viirinlaakson liikekeskuksen välillä. Klaukkalan keskustaan saapumista korostetaan Luhtajoentien risteysalueilla koko katualueen kattavalla valaistuksella, Lipasti kertoo. Klaukkalan keskusta-alueelle täydennysrakennettavat uudet rakennukset on suunniteltu kadun varteen muodostamaan kaupunkimaista katutilaa. Bulevardille on esitetty kadunvarsipysäköintiä koko keskustan matkalle helpottamaan vieraspysäköintiä ja asiointia liikkeissä sekä viherkeskikaistaa helpottamaan kadun ylittämistä kävellen. Pysäköintialueet on sijoitettu rakennusten väleihin tai taakse, jolloin yhteys kadulta katutason palveluihin paranee. Asemakaavoitus ja rakennuslautakunta tutustui suunnitelmiin arkkitehtien esityksen pohjalta kokouksessaan 20.08. Tekninen johtaja Ilkka Ruutu on tyytyväinen esitettyihin ratkaisumalleihin. Arkkitehdit ovat tehneet hyvää työtä. Tämä on hyvä keskustelunavaus siihen, miten taajamien keskustoja voitaisiin tulevaisuudessa kehittää, Ruutu kertoo.