FENESTRAN ASIAKASLEHTI 1/2009 Taloyhtiön jättiurakka: ilmastointiremontti ja lähes 1 500 uutta ikkunaa ja ovea Saneeraustiimi antaa parastaan ja vielä vähän päälle!
VANHASSA VARA PAREMPI Suomen rakennussektori on tällä hetkellä lähes kokonaan korjausrakentamisen varassa. Saneeraus vetää, joten se houkuttelee uusia toimijoita kilpailemaan asiakkaista. Joukossa on myös perinteisesti uudisrakentamiseen erikoistuneita ammattilaisia. Uudisrakentaja ei kuitenkaan aina ole saneerauksen ammattilainen. Edellinen myy tuotteita, jälkimmäinen projekteja tai ratkaisuja. Tuotteissa ja ratkaisumyynnissä on puolestaan erilaiset vastuut. HALVIN PALVELU EI OLE PARAS Vastuun kantamisella on aina hintansa. Saneerauspalvelun tarjoajan on tunnettava oma urakoinnin vastuunsa ja osattava hinnoitella se oikein. Jos kokemusta korjausrakentamisesta ei ole, projekteja myydään helposti liian halvalla. Vastuita syntyy jatkuvasti urakan edetessä. Alihintaan myydyn projektin vastuut ylittävät jossain vaiheessa siitä saadut tulot, saneeraajan tase keikahtaa miinukselle ja vastuut jäävät kattamatta. Asiakas putoaa ongelmineen tyhjän päälle. Kokemattomat toimijat vääristävät alan hintatason ja joutuvat tinkimään laadusta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti koko toimialan maineeseen. Vaikka moni uusi tulokas epäilemättä hoitaa työnsä loistavasti, korjausrakentamisen opetteleminen asiakkaan kustannuksella on aina riski. AMMATTITAITO SYNTYY VAIN KOKEMUKSESTA Fenestra on Suomen kokenein korjausrakentamisen ammattilainen ja ensimmäisen saneerauskonseptin kehittäjä. Olemme oppineet aidon yhteistyön asiakkaan kanssa vaihtoehtoja ei ole, sillä ilman tyytyväisiä asiakkaita meillä ei ole tulevaisuutta. Fenestra valmistaa itse kaikki ovet ja ikkunat kaikkiin rakennuksen aukkokohtiin. Tiedämme, mikä tuote sopii mihinkin olosuhteisiin. Tarjoamme myös helpon kokonaispalvelun: valmistamme, suunnittelemme, toimitamme, asennamme ja huollamme tuotteet asiakkaan ehdoilla. Fenestralla on omat ammattitaitoiset asennuspäälliköt, jotka varmistavat asennuksen laadun työmaalla. Koska tunnemme korjausrakentamisen vaiheet, kerromme kaikki prosessin kustannukset jo sopimusvaiheessa. Toimimme täysin läpinäkyvästi, jotta asiakkaalle ei koidu yllätyksiä matkan varrella. Rehellisyydellä ja vastuunkannolla on kuitenkin hintalappu. Siksi ennen päätöksentekoa kannattaa verrata omenoita omenoihin eikä appelsiineihin; kaikki toteutuvat kustannukset pitää nostaa reilusti pöydälle ja verrata niitä keskenään. Saneerausprosessin aikana ne tulevat eteen joka tapauksessa, mutta kuinka moni sen kertoo avoimesti? Kim Poulsen toimitusjohtaja, Fenestra
4 8 10 11 PUHALLINTEHDAS MUUNTAUTUI MODERNEIKSI LOFT-ASUNNOIKSI Helsingin Tapanilan tehdas sai uuden elämän ENERGIATEHOKASTA JA TURVALLISTA Taloyhtiön jättiurakka tehtiin hallitusti ja järjellä AINUTLAATUINEN DESIGN-RAKENNUS MERIMAISEMAAN Upeaan kohteeseen asennettiin räätälöidyt lasiovet ja ikkunat ENERGIATEHOKKAITA IKKUNOITA PITKÄAIKAISEEN KÄYTTÖÖN OULUSSA Yliopiston kolmen vuoden ikkunaprojekti sai kiitosta 3 4 10 14 12 14 16 18 19 22 24 26 SUHDANNEAVUSTUS ROHKAISEE REMONTOIMAAN Suuri kysyntä on lisännyt paineita koko toimitusketjussa HYVÄ AIKA OMAKOTITALON OVI- JA IKKUNAREMONTILLE Omatoimiremonttia ja kokonaispalvelua PILKINGTON JA FENESTRA LUOVAT LAATUSTANDARDIA LASIPINNALLE Kylki kyljessä syntyy uusia ideoita asiakkaan parhaaksi HUOLETONTA ASUMISTA AHVENANMAALLA Taloyhtiö valitsi yhtenäisen ilmeen helppokäyttöisillä energiaikkunoilla IKKUNA EI VOI ODOTTAA Leppävaaran työmaalla testataan uutta logistiikkajärjestelmää KATSEET RAUTATIELLE TUKHOLMASSA Rautatieaseman päälle kohosi erilainen toimistorakennus FENESTRAN SANEERAUSTIIMI ANTAA PARASTAAN Mikä saa projektipäällikön pistämään itsensä peliin? EKSYNYT IKKUNAVIIDAKKOON? Fenestran työkalu löytää rakennukseen sopivimmat ikkunat KUSTANTAJA: Fenestra Oy PL 75, 01721 Vantaa TOIMITUSNEUVOSTO: Fenestra Oy: Arto Hyöty, Terhi Kannisto, Mauri Konttila, Heikki Koskinen, Seija Paloheimo, Timo Pernu, Kim Poulsen, Hannu Tuukkala. Pilgrim Oy: Nina Alivirta, Minna Robertson. Darwin Oy: Ulla Remes, Ville Tolvanen TOIMITUS: Viestintätoimisto Pilgrim Oy, p. 020 755 8840 PAINO: Hämeen Kirjapaino Oy, 9/2009 Fenergia on Fenestra Oy:n asiakaslehti. Fenergia-lehden artikkelit ovat vapaasti lainattavissa, kun lähde mainitaan. Otamme mielellämme vastaan palautetta Fenergian sisällöstä. KANNEN KUVA: Skanska Kodit Oy ULKOASU: Darwin Oy ISSN 1797-9234
Vanha puhallintehdas muuntautui MODERNEIKSI LOFT-ASUNNOIKSI
5 Loft-asuminen syntyi 1940-luvun Manhattanilla, kun taiteilijat valtasivat tyhjilleen jääneitä tehdasrakennuksia asunnoiksi ja studioiksi. Helsingin Tapanilassa vanhaan teollisuusrakennukseen on saneerattu moderneja loft-asuntoja, jotka täyttävät nykyaikaiset energiamääräykset. Asuntojen energiatehokkuus rakentui useista palasista. TEKSTI: Matti Valli KUVAT: Skanska Kodit Oy Suomen Puhallintehtaan tehdasrakennus nousi Tapanilaan 1930-luvulla. Skanska osti tehtaan teollisuuskäyttöön kaavoitetun tontin vuonna 2005. Kaavamuutoksen jälkeen tontilla sijainnut vanha teollisuushalli purettiin ja toimistorakennus muutettiin asunnoiksi. Skanskan toteuttama As. Oy Helsingin Jesper valmistui syksyllä 2008. Asuntojen koot vaihtelevat 30 neliöstä yli 130 neliöön, ja myyntihinta on ollut 4 500 5 000 euroa neliöltä. Samalle tontille on noussut kaksi muutakin taloyhtiötä. Jesperin loft-ratkaisut poikkeavat melkoisesti perinteisestä rakentamisesta. ALKUPERÄISTÄ TUNNELMAA Teollisuustiloihin saneeratut asuintalot ovat nykyään kaupunkien halutuimpia ja arvostetuimpia asuinkohteita. Loft-asumista luonnehtivat korkeat tilat ja alkuperäiset, viimeistelemättömät pinnat ja rakenteet. Rakentamisajan betoni näkyy lattioissa, seinissä, palkeissa ja pilareissa. Vanhan puhallintehtaan toimistorakennuksen sisäosat purettiin täysin, mutta osa lattiarakenteista sekä pilarit, palkit ja ulkoseinät jätettiin paikoilleen. Pinnat pestiin ja osin hiekkapuhallettiin. Tarkoitus oli jättää näkyviin myös vanhaa tiiliseinää, mutta huonokuntoiset tiilet oli rapattava piiloon. Tehtaan vanhaa, kaavallisesti suojeltua savupiippua vahvistettiin, ja nyt se palvelee viereisen taloyhtiön maanalaisen autotallin poistoilmareittinä. Asuntojen lattiat tehtiin betonipintaa mukailevasta itsetasoittuvasta lattiatasoitteesta, jonka päälle on levitetty läpinäkyvä lakka. Parkettivaraa toki jätettiin, mikäli tuleva asukas haluaa asentaa kelluvan parketin tai muun ratkaisun betonilattian päälle. SUUNNITTELIJAN HAASTEENA KERROSKORKEUS JA ENERGIAMÄÄRÄYKSET Jesperin asuntojen huoneistokorkeus on vajaa viisi metriä ja ikkunoiden koko parhaimmillaan 4 x 3,5 metriä. Huolellisella suunnittelulla rakennuksen energiatehokkuus saatiin lähes vastaamaan uusille asunnoille asetettavia vaatimuksia. Suunnittelijoille kohde oli mielenkiintoinen ja haastava. Lähes viiden metrin kerroskorkeus ja uudet energiansäästöön tähtäävät rakennusmääräykset asettivat työlle omat vaatimuksensa, toteaa kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Kari Järvinen. Seinärakenteen lämpöeristys toteutettiin päällystämällä vanha julkisivu 140 millimetrin vuorivillakerroksella, jonka päälle tuli rappaus. Julkisivun väri pidettiin entisellään. Suunnittelijoiden työtä helpotti kaavamääräysten ohje pelkän rakennusmassan säilyttämisestä. Energiataloudellisten ratkaisujen etsiminen olisi vaikeutunut, mikäli julkisivun alkuperäinen rappauskin olisi pitänyt säilyttää. Kuten kaikissa saneerauskohteissa, myös LVI-tekniikan tarvitsemien reititysten suunnittelu ja rakentaminen oli oma haasteensa, kertoo puolestaan kohteen työpäällikkönä toiminut Jouni Laukkarinen Skanskasta. Paitsi energiatehokkuutta, saneerauskohteilta edellytetään myös nykynormien mukaista ääneneristävyyttä. Runkoäänien eristämiseksi parven rakenteet irrotettiin betonirungosta vaimentimien avulla. Äänieristystä parannettiin lisäksi monikerroksisella lasketulla välipohjaratkaisulla, jossa myös ilmatila toimii ääntä eristävänä rakenteena. ILMANVAIHTO JA LÄMMITYS OSANA KOKONAISENERGIATEHOKKUUTTA Jesperin lämmitysmuoto on kaukolämpöverkostoon liitetty vesikiertoinen lattialämmitys. Kosteisiin tiloihin on asennettu sähköinen lattialämmitys. Rakennukseen asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys suuresta ikkunapinta-alasta huolimatta, koska ikkunoiden u-arvot ovat hyvät. Lattialämmityksellä päästään parempaan asumisviihtyvyyteen ja helpotetaan huoneiden kalustamista, sanoo kohteen talotekniikkasuunnittelusta vastanneen Livair Oy:n toimitusjohtaja Kari Ruottinen. Suuri huonekorkeus aiheutti haasteita ilmanvaihdon suunnittelulle. Lämmitysjärjestelmään kuuluu lämmön talteenotto ja tuloilman esilämmitys. Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden ansiosta ilmanvaihtoa voidaan säätää tarpeen mukaan. Tuloilma puhalletaan asuntoihin parven kaiderakenteesta, johon tuloilmakanavat on sijoitettu. OVET JA ENERGIAIKKUNAT ILMEEN MUKAAN Yhtenäisissä huonetiloissa riittää valoa ja avaruutta.
6 Skanskan työpäällikkö Jouni Laukkarinen. Ikkunapintaa oli paljon ja rakennuksen vanhat ikkuna-aukot säilytettiin. Ikkunat on uusittu 1960 1970-luvuilla, joten ne eivät olleet alkuperäisiä. Vanhoista piirustuksista pystyimme kuitenkin hahmottamaan, millaiset ikkunat kiinteistössä on ollut, valottaa Kari Järvinen. Isojen ikkunoiden muoto on kaavallisesti suojeltu. Fenestra toimitti kohteeseen mittaan tehdyt Superlasit, jotka eristävät lämpöä ja estävät auringon liiallisen lämpö- ja uv-säteilyn. Niiden avulla huoneiston lämmönlähteet kuten patterit voidaan sijoittaa vapaammin, ja ikkunatkin voivat ulottua lattiasta kattoon. Jesperiin asennettiin yhteensä 250 puualumiini-ikkunaa, joiden ulkopinnan väri on arvokkaan harmaa ja sisäpinnan väri puhtaan valkoinen. Ikkunat toimitettiin työmaalle juuri oikeaan aikaan, jotta niitä ei jouduttaisi asentamaan samanaikaisesti muiden töiden kanssa. Asennusvaiheessa ikkunaaukkoihin rakennettiin apukarmit. Työn toteutti Fenestran yhteistyökumppani. Toimitimme myös parikymmentä sisäänpäin avautuvaa parvekeovea asuntojen ranskalaistyyppisiin parvekkeisiin, Fenestran avainasiakaspäällikkö Heikki Koskinen kertoo. Pohjakerroksesta suoraan asuntoihin johtavat pääulko-ovet tehtiin arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Yläkerrosten käytävistä asuntoihin kuljetaan maalattujen kerrostaso-ovien kautta. Huoneiden sisällä olevat ovet ovat standardiratkaisuja. ENERGIATEHOKKUUS ON ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA Jos taloyhtiön remontilla halutaan energiankulutus kuriin, energiatehokkaat ikkunat ovat palapelin tärkein palanen. Ikkunaremontti ei kuitenkaan yksinään paranna energiatehokkuutta, korostaa kiinteistöjen suunnittelupalveluja tarjoavan Senewa Oy:n suunnittelupäällikkö Risto Pääjärvi. Ikkunat pitäisi valita ensisijaisesti lämmöneristävyysominaisuuksien perusteella. Pelkkään hintalappuun ei kannata tuijottaa, sillä halvin ikkuna ei aina ole käytössä edullisin. Toisaalta laadukkaatkin energiaikkunat voivat olla turha sijoitus, jos niiden huonelämpöön ja ilmanvaihtoon vaikuttavia ominaisuuksia ei hyödynnetä. Energiatehokkuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Rakennusta on hallittava kokonaisuutena, jotta remontilla päästään haluttuun lopputulokseen, Pääjärvi painottaa. Kokonaisuus on taloyhtiön vastuulla, mutta siihen isännöitsijän ja hallituksen asiantuntemus ei aina riitä. Uusien ikkunoiden myötä ensinnäkin lämmön tarve vähenee. Siksi rakennuksen lämmitysverkosto eli kaikki lämmityspatterit ja säätöventtiilit on perussäädettävä uudelleen. Muuten huonelämpötila nousee, mutta energiaa ei säästy. Lisäksi ikkunoiden tulo- eli ulkoilmaventtiilit on määriteltävä huonekohtaisesti, jotta ilma vaihtuu tasaisesti. Toisin kuin vanhat puuikkunat, tiiviit energiaikkunat eivät päästä raoista sisään korvausilmaa. Jos ulko- ja poistoilmaventtiileitä ei säädetä, ilma joko ei vaihdu lainkaan tai tulee sisään sieltä, mistä helpoimmin pääsee. Hallitsemattomasti sisään vuotava ulkoilma puolestaan aiheuttaa vedon tunnetta. Kun lämmitysverkosto ja ulkoilmaventtiilit on käyty läpi, ilmanvaihdon ilmavirrat on vielä tarkistettava. Koneellinen poistoilmanvaihto pitää säätää kokonaisuudessaan uudelleen, koska tiiviit ikkunat eivät enää vuoda ilmaa ulos. Jos tätä ei tehdä, ilma saattaa lakata vaihtumasta. Terveellisen sisäilman on oltava remontin lähtökohta. Oikeat säädöt näkyvät hyvälaatuisen sisäilman lisäksi lompakossa, summaa Pääjärvi. Kun ikkunaremontti on ohi ja palataan normaaliin päiväjärjestykseen, asukkaille on vielä muistettava antaa neuvot laitteiden energiatehokkaaseen käyttöön. TEKSTI: Minna Robertson
7 Kerroskorkeus ja energiansäästöön tähtäävät rakennusmääräykset haastoivat suunnittelijoita. Vanha toimistorakennus sai mittaan tehdyt Superlasit.
8 KÄDENJÄLKI Valituilla ikkunoilla saavutettiin paras hinta-hyötysuhde. Taloyhtiön teesit: ENERGIATEHOKASTA JA TURVALLISTA Kahdeksaan asuinkerrostaloon Maria Jotunin tiellä Helsingin Pohjois- Haagassa on asennettu kevään ja kesän aikana uudet ikkunat ja parvekeovet. Pian valmistuva remontti parantaa talojen energiatehokkuutta merkittävästi, sillä energiatuotteiden asennuksen yhteydessä taloyhtiössä on tehty myös ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus. TEKSTI JA KUVAT: Terhi Kannisto Huhtikuussa aloitettu remontti Maria Jotunin tiellä alkaa olla loppusuoralla. Fenestran urakkana on ollut asentaa uudet ikkunat ja parvekeovet 1970-luvun alussa rakennettujen talojen noin 200 huoneistoon. Osassa taloista on uusittu samalla parvekkeiden taustalevyt. Yhteensä Fenestra on toimittanut kohteeseen noin 1 500 tuotetta, joiden asennuksesta on vastannut kaksi kahden miehen asennustiimiä. Vanhat ikkunat olivat jo huonokuntoiset erityisesti julkisivupinnassa ja auringon puolella. Ikkunaremontti on ollut PTS-suunnitelmassa, ja remontti oli esillä useissa yhtiökokouksissa, kertoo isännöitsijä Mikko Astala Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:stä. Tarjouskilpailu molemmista urakoista järjestettiin loppusyksystä 2008. Suunnittelupäätös oli sinänsä helppo ja kaikki meni kuin elokuvissa, ainoastaan joulun aika viivästytti hieman päätöksentekoa. Ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen sekä ikkunoiden ja parvekeovien uusimisen kustannusarvio on yhteensä noin 1 100 000 euroa, josta ikkuna- ja parvekeoviremontin osuus on noin 800 000. Näin ollen urakka on hieman tavanomaista suurempi. Taloyhtiö sai kesällä myönteisen päätöksen valtion korjausavustuksesta. Korjausavustus ei silti vaikuttanut tämän projektin aloittamiseen, Mikko Astala sanoo. Projektit nähtiin järkeväksi toteuttaa samaan aikaan, jotta rakennusten ilmanvaihtoasiat saataisiin kerralla kuntoon. Ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus tukee tuloilmaikkunoista saatavaa hyötyä. ENERGIATEHOKKUUS VAHVASTI MUKANA SUUNNITELMISSA Kohteeseen valittiin Primus MSE -puu-alumiini-ikkunat ja 1-lehtiset alumiiniverhotut parvekeovet. Energiatehokkuus otettiin huomioon jo projektin suunnitteluvaiheessa. Sekä ikkunoiden että parvekeovien u-arvo on 1,1. Koska ulkoseinien rakenteisiin ei puututtu, kohteeseen valittiin energiatehokkuudeltaan sopivimmat tuotteet. Valituilla ratkaisuilla saavutettiin paras hinta-hyötysuhde. Ulkoseinien u-arvon säilyessä ennallaan pelkillä ikkunavalinnoilla pystytään parantamaan lämmöneristävyyttä vain tiettyyn pisteeseen asti, huomauttaa arkki-
9 Projektipäällikkö Kukka Saad ja asennuspäällikkö Pekka Suhonen ovat tyytyväisiä asennusjälkeen. Pelkkä ikkunaremontti parantaa lämmöneristävyyttä vain tiettyyn pisteeseen asti. IKKUNA- JA OVITOIMITUS: 968 kpl Primus-ikkunoita 300 kpl kiinteitä ikkunoita 180 kpl IOU-parvekeovia 16 kpl UOH -varaston ovia 2 kpl saunan ikkunoita tehtisuunnittelusta vastannut rakennusarkkitehti Jonna Haikonen Suomen Talokeskuksesta. Hyvä u-arvo ja parveketaustaseinien eristäminen yhdistettynä ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen vaikuttavat olennaisesti rakennusten kokonaisenergiatehokkuuteen. Samalla sisäilman laatu parani ratkaisevasti, kun ikkunoihin asennettiin äänenvaimentimella varustetut korvausilmaventtiilit, kertoo Fenestran projektipäällikkö Kukka Saad. Tuotteissa kiinnitettiin erityistä huomioita myös parvekeoviin. Ne jäävät usein vertailutilanteessa lapsipuolen asemaan, vaikka niiden käyttö on lähes päivittäistä. Kohteeseen edellytettiin vääntymätöntä ja vankkaa rakennetta. Nämä vaatimukset saavutettiin mainiosti Fenestran takuurunkorakenteisilla ovilla. Myös turvallisuus otettiin huomioon suunnitelmissa. Turvalaseja määriteltiin mm. porraskäytävien ikkunoihin. Lisäksi tuuletusikkunoiden varustelu on lapsiturvallinen: välihelan lukitus on ikkunan alareunan lisäksi myös yläreunassa. Vaikka kohteessa ei ollut erityisiä rakennusteknisiä vaatimuksia, haluttiin talojen alkuperäinen yleisilme säilyttää myös ikkuna- ja parvekeoviremontin yhteydessä. Alkuperäisessä suunnitelmassa asuntojen ikkunat ja tuuletusikkunat olivat omissa karmeissaan, mutta ratkaisua muutettiin siten, että sekä ikkuna että tuuletusikkuna ovat yhdessä kehäkarmissa jakopuulla erotettuna. Näin tuuletusikkunaan saatiin lisää leveyttä valoaukon pysyessä ennallaan. Muutoksella parannettiin käyttömukavuutta ja asumisviihtyvyyttä, toteaa Jonna Haikonen. PAIKALLISVALVOJA HELPOTTAA YHTEYDENPITOA Yhteistyö eri tahojen välillä on toiminut Maria Jotunin tiellä erinomaisesti. Merkittävä rooli yhteydenpidon onnistumisessa on ollut paikallisvalvoja Jorma Pitkäsellä, joka on taloyhtiön hallituksen jäsen. Olen seurannut säännöllisesti työn edistymistä paikan päällä ja pitänyt yhteyttä urakoitsijoihin ja asukkaisiin. Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja yhteistyö on pelannut hyvin. Asukkaat ovat antaneet paikallisvalvojan haastatteluissa positiivista palautetta projektin etenemisestä. Sekä tekniset ratkaisut että asentajien toiminta ovat saaneet kiitosta. Asioista on tiedotettu tehokkaasti ja kaikki on hoitunut ajallaan, ellei jopa hieman etuajassa, kehuu Pitkänen. Tehokas tiedottaminen onkin asukkaiden viihtyvyyden kannalta tärkeä asia. Fenestran konseptin mukaisesti taloyhtiössä pidettiin ennen projektin alkua asukasilta, jossa kerrottiin pääkohdat projektin etenemisestä ja aikataulusta. Olemme tiedottaneet säännöllisesti saneerauksen etenemisestä rappukäytävien ilmoitustauluilla, kertoo ikkunoiden ja parvekeovien asennuksesta vastaava asennuspäällikkö Pekka Suhonen Fenestralta. Remontti etenee huoneistokohtaisesti. Asunnoissa käydään kahdesta kolmeen kertaan, ensin asennusvaiheessa ja myöhemmin listoitusvaiheessa. Kun asentajien on aika siirtyä huoneistoon, asiasta jaetaan tiedote suoraan asukkaiden postiluukkuun muutama päivä ennen asennusajankohtaa.
10 Suuret lasipinnat luovat tunnelmaa. AURINGONVALOA, avaruutta ja merimaisemaa Helsingin edustalle Valkosaareen nousi kesän ajaksi puusta ja lasista toteutettu design-rakennus, jota ei voinut olla huomaamatta. Kyseessä oli WISA Wooden Design Hotel, johon Fenestra toimitti räätälöidyt lasiovet ja ikkunat. TEKSTI: Minna Robertson KUVAT: UPM Näyttävässä rakennuksessa on käytetty runsaasti taivutettua puuta, joka rajaa sisäpihan valoisaksi ja tyylikkääksi oleskelutilaksi. Sisäpihaa leimaa avaruuden ja tilan tuntu, jota upea maisema lisää entisestään. Rakennuksen päissä on valoisat, yhteensä noin 40 neliön sisätilat, joista avautuvat näkymät kaupunkiin, merelle sekä aamu- ja ilta-aurinkoon. HIENO KOHDE OVI- JA IKKUNATOIMITTAJALLE Fenestra asensi kohteen sisätiloihin yhteensä neljä lasiovea ja neljä ikkunaa. Ovet ovat kostean tilan turvala- siovia, joita normaalisti käytetään kylpyhuoneissa ja saunoissa. Niissä on karkaistu 8 mm:n lasi. Koko seinän suuruiset ikkunat ovat kohteeseen sovellettuja kiinteitä puuikkunoita, joissa on itsepuhdistuva turvalasi. WISA Wooden Design Hotel oli projektina täysin uniikki. Meren välitön läheisyys teki siitä haastavan ja erityisen kiinnostavan, kertoo Fenestran hankkeesta vastannut projektipäällikkö Pasi Peltola. Valittuja tuotteita kiinteää yksilasista puuikkunaa ja kokolasista ovea puukarmeineen ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Painopiste ikkuna- ja ovivalinnassa olikin erityisesti merellisen maiseman ja valon tuominen sisään sekä ulkopuolisten lasipintojen puhdistuvuus. AINUTLAATUINEN PROJEKTI WISA Wooden Design Hotel oli UPM:n käynnistämä usean yhteistyötahon projekti, jolla herätettiin rakennusalan, median ja suuren yleisön huomiota. Se viritti keskustelua puuarkkitehtuurista ja puun roolista muotoilussa. Rakennus valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Helsingin taideteollisesta korkeakoulusta vasta valmistunut tilasuunnittelija Pieta-Linda Auttila. Alkusyksyllä rakennus siirrettiin Valkosaaresta odottamaan uutta sijoituspaikkaa. Rakennuksen muotoilu ja materiaalit istuvat merelliseen ympäristöön.
KÄDENJÄLKI 11 1970-luvun sairaala-arkkitehtuuri ja uudet energiaikkunat lyövät kättä Oulussa. Oulun yliopiston laitosremontti: ENERGIATEHOKKAITA ikkunoita pitkäikäiseen käyttöön Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kahden laitosrakennuksen opetus- ja tutkimustilat peruskorjattiin kolmen vuoden aikana. Fenestra toimitti työmaalle yhteensä 2 000 energiaikkunaa, joista osassa oli Superlasit. Projekti sai rakennuttajalta tunnustusta. TEKSTI: Matti Valli KUVA: Kati Leinonen Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota rakennuksen energiataloudellisuuteen, toteaa projektipäällikkö Tero Paldanius Senaatti-kiinteistöistä, joka toimi hankkeen rakennuttajana. Lisäksi rakennusosien ja -materiaalien tuli olla pitkäikäisiä, kulutusta kestäviä sekä helposti huollettavia ja korjattavia. Tarjoajien tuli myös osoittaa toimituskykynsä. MALLIKKAASTI SUJUNUT PROJEKTI Peruskorjaustyö koostui useasta eri projektista. Laitosrakennus I valmistui jo vuoden 2007 loppupuolella. Laitosrakennus II eli patologian laitos oli työn alla 2008 2009 ja toteutettiin kolmessa osassa. Tarjousvaiheessa annoimme tilaajan toivomuksesta projektille kolmen vuoden kiinteän hinnan, kertoo Fenestran projektipäällikkö Sami Naukkarinen. Rakennuksiin asennettiin Primus-ikkunat. Olemme tyytyväisiä ikkuna-asennusten etenemiseen, työn jälkeen ja laatuun. Työn aikana rakennukset olivat osittain käytössä, mutta valituksia remontin aiheuttamista häiriöistä ei tullut, Paldanius sanoo. Senaatti-kiinteistöt nimesi patologian laitoksen toteutuksen vuoden 2008 Hyväksi hankkeeksi. IKKUNAT MITTOJEN JA SIJAINNIN MUKAAN Lääketieteellisen tiedekunnan rakennukset ovat tyypillistä 1970-luvun sairaala-arkkitehtuuria, jonka säilyttäminen oli remontin lähtökohta. Ikkunoiden väli- ja umpiosat asennettiin entisten mittojen mukaan. Pellitykset ovat anodisoitua alumiinipeltiä. Pellitysten kallistusta tosin lisättiin aikaisemmasta, jotta vesi valuu varmasti ulospäin. Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut rakennushankkeissaan kestävään kehitykseen. Naukkarinen kertoo, että u-arvon oli oltava alle 1,2. Rakennuksessa on isot länteen ja etelään avautuvat julkisivut, joten näille pinnoille haluttiin lisäksi auringonvalolta suojaavat Superlasit. Paldaniuksen mukaan pohjoisen olosuhteissa ikkunoiden energiaominaisuuksiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat samassa suhteessa tekniikan kehittymisen kanssa. Investoinnit esimerkiksi nelinkertaisiin ikkunoihin eivät maksa itseään takaisin, vaan energiavaatimusten täyttämiseksi tarvitaan uudenlaista kehitystyötä. Paldanius odottaa, että yliopiston uudet ikkunat kestävät vähintään 35 40 vuotta. Elinikää pyritään kasvattamaan suunnitelmallisella huolto- ja kunnossapito-ohjelmalla, jonka laatimisessa Fenestra on ollut mukana.
12 SUHDANNEAVUSTUS ROHKAISEE REMONTOIMAAN Hukkuuko avustus kohonneisiin hintoihin? Hallitus vahvisti maaliskuun lopussa määrärahat suhdanneavustukselle osana vuoden 2009 elvytyspakettia. Sen turvin remontteja toteutetaan ennätysvauhtia, ja rakennusala on saanut kaivatun piristysruiskeen. Saneerausbuumin keskellä taloyhtiöt ovat kohdanneet myös odottamattomia haasteita. TEKSTI: Minna Robertson KUVA: Fenestra Suhdanneavustusta myönnetään vähintään kahden asuinhuoneiston asunto-osakeyhtiöille asuinrakennuksen, yhteistilan ja piha-alueen parantamiseen. Avustettavien toimenpiteiden pitää olla energiatehokkuudeltaan hyväksyttäviä. SUHDANNEAVUSTUS KORVANNUT ENERGIA-AVUSTUKSEN Suhdanneavustuksia haetaan jatkuvalla haulla kunnilta. Kunnat puolestaan saavat määrärahat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Vuoden 2009 suhdanneavustus kattaa huomattavasti enemmän korjauskohteita kuin vuosittain myönnettävä energia-avustus, joka on tarkoitettu pelkästään rakennusten energiatalouden parantamiseen. ARA:n ylitarkastaja Anna-Liisa Karjalaisen mukaan se onkin käytännössä korvannut energia-avustuksen. ARA jakaa suhdanneavustusta yhteensä 125 miljoonaa euroa. Esimerkiksi pelkkä energia-avustusten määräraha tänä vuonna on vain 22 miljoonaa euroa, joten viranomaiset odottavat selvää remonttipiikkiä. KUNTIEN TYÖMÄÄRÄ ON LISÄÄNTYNYT HUIMASTI Koska hakemuksia jätetään kuntiin pitkin vuotta, käytössä ei toistaiseksi ole valtakunnallisia lukuja remonttien määrästä.
13 Suunnittelijoiden, isännöitsijöiden ja rakennusliikkeiden työmäärä on kuitenkin paisunut valtavasti. Anna-Liisa Karjalainen on keskustellut avustuksista kuntien kanssa. Kuntiin tulleiden hakemusten määrä on kasvanut rajusti. Hakemusten käsittelijöillä on kädet täynnä työtä, ja koko määräraha tullaan epäilemättä käyttämään. Avustushakemuksia käydään läpi määräajoin. Karjalaisen mukaan kesäkuussa suhdanneavustushakemuksia jätettiin yhteensä 72 000 asunnon korjaamiseen ympäri Suomen. Hakemusten perusteella kunnille jaettiin avustuksen ensimmäinen erä, yhteensä 37,7 miljoonaa euroa. Avustus kattaa 10 prosenttia korjauskustannuksista, joten sitä jaettiin kaikkiaan 370 miljoonan euron remontteihin. Jäljellä olevat määrärahat jaetaan neljässä erässä pitkin vuotta. Viimeinen jakokierros on joulukuussa, mutta silloin tuetaan enää hyvin pieniä toimenpiteitä. ISOT REMONTIT SUUNNITELTU AJOISSA Suhdanneavustuksesta erillään myönnetään vuosittain suunnitteluavustuksia esimerkiksi kuntoarvioihin ja -tutkimuksiin sekä perusparannuksen suunnitteluun. Molempia avustuksia voi saada samaan projektiin; varsinkin isommissa hankkeissa kuten putkiremonteissa suunnitelma tehdään joka tapauksessa. Koska suhdanneavustusta voi saada vain tämän vuoden ajan, isommille remonteille tuli kiire heti, kun määräraha varmistui. Niihin sisältyy usein paitsi suunnittelu myös kilpailutus, ja molemmat vievät aikaa. Onnekkaimmat taloyhtiöt ovat suunnitelleet esimerkiksi putkiremonttia jo pidempään. Niille suhdanneavustus tuli otolliseen ajankohtaan. Helsingin kaupungille tuli 800 suunnitteluavustushakemusta määräaikaan eli 3.4. mennessä, kertoo rakennusinsinööri Veikko Hentilä. Normaalivuonna hakemuksia tulee 300 350 kappaletta, joten suhdanneavustus näkyi myös suunnittelun määrässä. TALOYHTIÖIDEN RISKINÄ KULUJEN NOUSU On hienoa, että suhdannepaketti on saanut taloyhtiöt ylipäänsä pohtimaan korjausasioita, kiittää Suomen Isännöitsijäliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Rakennusala on vilkastunut ja isännöitsijäyrityksillekin on tullut lisää töitä. Lyhytaikaisella avustuksella on haluttu antaa nopea piristysruiske, mutta sillä on myös varjopuolensa. Heikkilän mukaan elvytyspaketti tukee pikemminkin rakennusalaa kuin kiinteistöjen aitoa ylläpitoa. Suunnittelijat ovat ylityöllistettyjä ja nopeasti käynnistetyt projektit ovat synnyttäneet pullonkauloja. Tämän myötä hinnat ovat paikoin nousseet jopa moninkertaisiksi. Suunnittelijoiden ahdinko ennakoi puolestaan paineita urakkapuolelle loppuvuodesta. Suhdanneavustuksesta saatu 10 prosentin tuki voi kadota kokonaan kohonneisiin hintoihin, pohtii Heikkilä. Nousseet korot syövät myös osaltaan avustusta. Lainojen marginaalit ovat loikanneet ylös ja laina-ajat lyhentyneet, mikä saattaa rasittaa taloyhtiöiden maksukykyä. HARMAA TALOUS UHKAA Alalle on tullut uusia toimijoita, joiden ammattitaito kannattaa kiireen keskelläkin varmistaa. Siitä kertoo ainakin referenssit, vakavaraisuus, maksukyky ja esimerkiksi RALA ry:n jäsenyys. Verohallinto on jo havahtunut harmaan talouden ja epäterveen kilpailun uhkaan. Se valvoo tehostetusti suhdanneavustuksia saaneiden taloyhtiöiden urakoitsijoita ja niiden aliurakkaketjuja. KIINTEISTÖÄ ON KORJATTAVA KOKONAISUUTENA Jos kuntien saama avustusraha ei riitä kaikille hakijoille, päätökset tehdään usein hakemusten tulojärjestyksessä. Moni taloyhtiö on saattanut ennakoida määrärahojen loppumista ja jättänyt hakemuksensa hyvissä ajoin. Riskinä on, että avustuksen turvin tehdään vain pieniä ja helppoja remontteja, ja kiinteistöt kokonaisuutena jäävät huomiotta, Tero Heikkilä painottaa. Korjaamisen tulisi olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Ensin pitäisi tarkastella kokonaisuutta, sitten yksittäisiä urakoita. Suhdanneavustus ei tällaisenaan rohkaise siihen. Vaikka esimerkiksi ikkunoiden vaihto energiaikkunoihin on aina varteenotettava vaihtoehto, samassa yhteydessä pitäisi kartoittaa ja kehittää koko rakennuksen energiatehokkuutta mm. paremman ilmanvaihdon ja lämpöjärjestelmän avulla. Korjaamisen tulisi olla pitkäjänteistä. Veikkaan, että tuki jatkuu vielä tämän vuoden jälkeen ainakin jossain muodossa, sanoo Heikkilä. Muuten koko suhdanneavustuksen idea jää puolitiehen. MIKÄ SUHDANNEAVUSTUS? Vuonna 2009 myönnettävän suhdanneavustuksen piiriin kuuluu mm: Rakennuksen ulkovaipan korjaaminen ja parantaminen: vesi- ja kosteuseristys, lämmöneristys, tiiviys sekä rakenteen kunto. Ulkovaippaan kuuluvat vesikatto, yläpohja, alapohja, ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat ja ulko-ovet. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen Vesi- ja viemärilaitteiden rakentaminen ja parantaminen Kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmien korjaaminen ja uusiminen Yhteistilojen parantaminen tai rakentaminen Piha-alueen parantaminen Saavutettavuuden ja turvallisuuden parantaminen (esim. sprinklaus) Tavanomaista vähäistä rakennuksen huoltoa ja ylläpitoa ei tueta. Tuettavien korjauskustannusten minimiraja on 5 000 euroa. Kuntien kautta saatavaa avustusta myönnetään yleensä 10 prosenttia kustannuksista. Avustettavat toimenpiteet on aloitettava 1.2.2009 ja 31.12.2009 välisenä aikana. Niiden tulee toteutua viimeistään 31.12.2010.
14 Hyvä aika omakotitalon OVI- JA IKKUNAREMONTILLE Ovi- ja ikkunakauppa on iloista ja ihmisläheistä työtä. Asiakas voi hankkia tuotteensa tutusta rautakaupasta tutulta myyjältä tai Fenestran edustajaverkoston kautta täyden palvelun kokonaispakettina. Ratkaisut täydentävät toinen toistaan ja molemmilla vaihtoehdoilla on omat vahvuutensa. Asiakkaan tarve ja elämäntilanne ratkaisevat, kumpaa hän pitää parempana. TEKSTI: Matti Valli KUVAT: Antero Tenhunen Tamperelaiset Jori ja Sirkka Heinänen ovat hankkineet uuden ulko-oven vuonna 1974 valmistuneeseen tiilitaloonsa. Kauppa tehtiin Tampereen Nekalassa sijaitsevassa Rauta-Otran myymälässä. Oven asensi paikoilleen perhetuttu ammattiasentaja. Valinnassa oikeat värisävyt olivat tärkeitä. Uuden oven tiilenpunainen väri sointuu hyvin yhteen rakennuksen kellertävän tiilivuorauksen kanssa. Oven läpi tulee hiukan valoa, mutta lasipintaa ei kuitenkaan ole liian paljon. Tulevaisuudessa myös talon sisäovet on uusittava, ja ratkaisujen on soinnuttava yhteen puupaneloidun sisäkaton kanssa, Sirkka Heinänen kertoo. AMMATTIMAINEN OTE Sirkka Heinänen antaa arvoa sille, että rautakaupassa tarjolla olevat ovivaihtoehdot esiteltiin ammattimaisella tavalla. Tärkeä asia on myös Rauta-Otran ovivaihtoehdot esiteltiin Jori ja Sirkka Heinäselle ammattimaisella tavalla.
15 tuotteen kotimaisuus, josta hän on valmis maksamaan. Hänen mukaansa naiselle tuote pitää myydä esittelemällä ei niin, että käteen työnnetään pelkkä esite. Jori Heinäsen mielestä mies arvostaa esteettisten asioiden lisäksi ratkaisujen teknistä toimivuutta kuten lämmöneristyskykyä. Hyvät tunteet syntyvät usein pienistä asioista kuten juuri hyvästä ovesta. Ennen valintaa kävimme tutustumassa ovitarjontaan kolmessa muussakin liikkeessä. Loppumetreille eteni 5 10 vaihtoehtoa, joista valitsimme kokonaisuuteen parhaiten sopivan ratkaisun, Jori Heinänen sanoo. Valinta osui Fenestran tiilenpunaiseen H85-oveen. Asiakkaat haluavat yksilöllisiä ja omien mieltymystensä mukaisia ratkaisuja, jotka soveltuvat talon henkeen ja rakentamisaikaan. Esimerkiksi 1980-luvun tummapintaisiin taloihin valkoiset värit eivät yksinkertaisesti sovi. Värilliset ovet ovat nouseva trendi, sanoo Rauta-Otran ikkuna- ja ovituotteiden osastopäällikkö Veijo Pessi. VAIHTOEHTOISET HANKINTAKANAVAT Ovi- ja ikkunatoimittajana Fenestra lähestyy asiakkaitaan sekä rautakauppa- että edustajaverkoston kautta. Näin Fenestra palvelee aina asiakkaan ehdoilla. Rautakaupasta tehtävien hankintojen vahvoja puolia ovat muun muassa kaupan läheisyys, toimitusten nopeus, tuotenäyttelyt ja mahdollisuus keskittää kaikki omassa projektissa tarvittavat hankinnat yhteen paikkaan, kertoo Fenestran tuotemyynnistä vastaava myyntipäällikkö Arto Hyöty. Fenestran edustajien vahvuus on puolestaan ikkunoiden ja ovien avaimet käteen -periaatteen mukainen kokonaispaketti, johon kuuluvat asiakkaan luona tehtävä mittaus, neuvonta ja asennus. Tarvittaessa asiakas saa kauttamme myös rahoituksen. VALKEAKOSKELLE KOKONAISTOIMITUS Valkeakoskella asuva Heikki Koljonen hankki perheensä omakotitaloon uudet ovet ja ikkunat kokonaistoimituksena. Pakettiin kuului kaksi Klassikko-malliston lämpöovea, yksi alumiinipintainen terassiovi, 12 ikkunaa ja yksi vinokulmaikkuna. Turvallisuuskin otettiin huomioon: yläkerran ikkunaan asennettiin hätäpoistumisen mahdollistava heloitus. Omakotitalon alkuperäiset ikkunat oli asennettu 1950 1960-lukujen vaihteessa. Katsoin parhaaksi tilata avaimet käteen -toimituksen, koska minulla ei ole juurikaan kokemusta rakennusalasta. Kaikki sujui jouhevasti, ja nyt ovet ja ikkunat toimivat hyvin, Koljonen sanoo. Tarjouspyyntö lähetettiin helmikuussa 2009 viidelle IKKUNA- JA OVITOIMITUS VALKEAKOSKELLE: 12 kpl Primus-ikkunoita 1 kpl vinokulmaikkuna 1 kpl IOU-terassi-/parveke-/puutarhaovi 2 kpl H85-ulko-ovia (lämpöovia) Heikki Koljonen (vas.) sai Fenestran tuotteet avaimet käteen -palveluna. Kokonaispakettiin kuuluu mittaus, neuvonta ja asennus. toimittajalle, joista Koljonen valitsi Fenestran. Kolme kuukautta myöhemmin toukokuussa työ oli valmis. Purku-, asennus-, listoitus-, pellitys- ja eristystyöt toteutettiin kolmessa päivässä. Ikkunoiden alapuolisiin rakenteisiin lisättiin ekovillaa, koska alkuperäinen purueriste oli päässyt painumaan. Yhtenä päivänä työmaalla järjestettiin asennusnäytös, jossa asiasta kiinnostuneet saivat käydä katsomassa työn sujumista. MITTAVASTUU MYYJÄLLÄ Olemme 15 vuotta kertoneet asiakkaillemme, että ikkunat voi tilata mittojen mukaan. Nyt myös ovien mittatilaus alkaa yleistyä, kertoo myyntipäällikkö Mika Mäkipää. Otamme toimituksista täydellisen mittavastuun, joten ennen tarjouksen tekemistä kävin Koljosten luona ottamassa mitat, sanoo Fenestran edustaja Janne Ylinen. Ikkunat ja ovet myytiin yhtenä pakettina. Hintaan kuului myös asennus. Työstä vastasivat Fenestran sopimusasentajat. Kuten yleensä, ikkunat asennettiin tässäkin kohteessa ylhäältä alaspäin. Asennuspäällikkö Calle Heinosen mukaan kaikki meni suunnitelmien mukaan. Sekä omatoimiselle että kokonaispalveluna toteutetulle remontille on nyt kysyntää. Korjausrakentaminen lisääntyy parhaillaan, koska hinnat ovat kohtuullisia, asentajia saa työmaille ja valtiokin tukee sitä työn osuudesta saatavalla kotitalousvähennyksellä, toteaa Mika Mäkipää. Fenestra pyrkii osaltaan helpottamaan kotitalousvähennyksen hakemista. Asiakkaalle toimitettavassa laskussa asennustyön osuus eritellään kokonaishinnasta.
16 Pilkington ja Fenestra luovat LAATUSTANDARDIA LASIPINNALLE Pilkington toimittaa noin 75 prosenttia Fenestran ikkuna- ja parvekeovien laseista. Kattava kumppanuus on Fenestralle tärkeä, sillä Pilkington on maailman johtava lasivalmistaja ja lasialan edelläkävijä. Vahvat brändit tukevat toisiaan sekä luovat laatutakuuta ja luotettavuutta loppuasiakkaalle. TEKSTI: Nina Alivirta KUVA: Fenestra Kauan kestäneessä yhteistyössä laatuvastuuta jaetaan pitkäjänteisesti. Pilkingtonin kanssa toimiessaan Fenestra tietää lasin alkuperän ja käyttää laadukasta lasia keskitetysti. Yhteistyömme Pilkingtonin kanssa varmistaa, että Fenestra kuuluu ikkunavalmistuksen edelläkävijöihin, kuvailee Fenestran osto- ja logistiikkajohtaja Juha Munne. YHTEINEN TEHDAS HELPOTTAA HALLINTAA JA NOPEUTTAA TUOTANTOA Reilu vuosi sitten Fenestra perusti uuden ikkunatehtaan Forssaan. Samaan aikaan Pilkington toi seinän taakse oman tuotantolaitoksensa. Fenestra haki yhteisiltä tiloilta ennen kaikkea nopeampia toimituksia ja välivarastointitarpeen vähenemistä. Lisäksi haluttiin päästä Pilkingtonin lasinkehityksen lähituntumaan. Yhteishanketta valmisteltiin pitkään. Nyt, vuoden rinnakkaiselon jälkeen, hyviä tuloksia voidaan jo nähdä. Samoissa tiloissa toimimisen synergiahyödyt ovat ilmeiset. Hallinto samoin kuin kuljetus- ja varastointilogistiikka ovat helpottuneet merkittävästi, kertoo Munne. Yhteiset tilat myös vähentävät ikkunatoimitusten suurinta päänvaivaa eli naarmuja. Kun yksi kuljetusvaihe jää pois, naarmujen, särkymisen ja muiden vahinkojen riski vähenee tuntuvasti. Myös reklamaatiot ovat vähentyneet. Forssasta löytyy nyt uudenaikaisin eristyslasin valmistustekniikka, mikä näkyy korkeana laatuna. Toimitusprosessin nopeus ja helppo hallittavuus ovat myös laadun tärkeitä osatekijöitä. LAATU JA TOIMITUSVARMUUS 2.0. Ennen Forssan tehtaan toteutumista Pilkington oli pohtinut valmistajan rajapintaan siirtymisen konseptia jo pitkään. Virheetön ja varma laatu ovat osa Pilkingtonin brändiä, joten laadunvarmistuksen konseptointi on kiinteä osa lasinvalmistuksen arkipäivää. Fenestran tehdashanke Forssassa tarjosi ensimmäisen luontevan tilaisuuden lähteä kokeilemaan konseptia käytännössä. Pitkälle yhdistetyt tehtaat ovat Pilkingtonille kansainvälisesti mielenkiintoinen pilottihanke, jota seurataan tarkasti, kertoo toimitusjohtaja Petri Halonen Pilkingtonilta. Mukaan lähtemisen pontimena Pilkingtonille oli halu kasvaa ja kehittyä edelleen eristyslasimarkkinoilla. Asiakkaalle yhteishanke merkitsee yhä parempaa lopputuotetta. Toimimalla valmistajan kanssa lähekkäin edistämme laadun ja toimitusvarmuuden tavoitetta entisestään. Haluamme viedä korkean laadun, toimitusvarmuuden ja -nopeuden tasolle 2.0. Forssan tehtaassa tärkeintä Pilkingtonille on, että asiakkaalle voidaan taata tehokas eristyslasitoimitus laadukkaasti. OSAAMISEN JAKAMISTA MOLEMPIIN SUUNTIIN Samassa kiinteistössä toimiminen luo myös käytännön hyödyt ylittäviä toimintamalleja. Hiljainen tieto ja syväosaaminen kulkevat luontevasti lasivalmistajalta ikkunavalmistajalle ja päinvastoin. Hiljaisen tiedon kiteytymisestä käytännön toimiksi hyötyy ennen muuta loppuasiakas. Fenestra voi jo tuotekehittelyvaiheessa ottaa lasinvalmistuksen uusimmat trendit huomioon ja samalla kommunikoida omia toiveitaan lasinvalmistuksen suuntaan. Parhaat ideat syntyvät usein suunnittelupalaverien ulkopuolella. Läheinen rinnakkaiselo antaa ideoinnille hyvät lähtökohdat. SANEERAUSKOHTEET VAATIVIMPIA Ikkuna-asennuksen kannalta haasteellisimpia ovat sanee-
17 rauskohteet, joissa tiivis yhteistyö lasi- ja ikkunavalmistajan välillä on iso plussa. Saneerauksessa korostuu usein mm. energiatehokkuus, mikä enenevässä määrin lisää painetta lasin pinnoitustekniikan kehittämiseen ja ikkunoiden tuotekehittelyyn. Pilkingtonilta saamme nyt materiaalinkäsittelystä ensikäden tietoa, mikä tukee omaa tuotekehitystämme ja tuo lisänäkemystä myös saneerauskohteiden erikoistilanteissa, kiittää Munne. Niissä perinteiset ikkunat korvataan yhä useammin uudentyyppisillä erikoisikkunoilla kuten itsepuhdistuvilla tai auringonsuojaikkunoilla. Saneeraus käynnistyy tyypillisesti tilanteesta, jossa vanhat ikkunat ja/tai ovet eivät enää ole käyttökelpoisia. Saneerauksen yhteydessä pohditaan silti yhä useammin myös erikoistarpeesta lähteviä vaihtoehtoja perinteisemmille tuotteille. Forssan tehdas osa Fenestran laajaa IKKUNATUOTANNON KEHITTÄMISOHJELMAA Forssan ikkunatehdas on osa Fenestran laajaa ikkunatuotannon kehittämisohjelmaa. Yhteensä noin 16 miljoonan euron ohjelmasta Fenestra investoi Forssan tehtaan kokoonpanolaitteisiin noin 3 miljoonaa euroa ja Kuopion tehtaan komponenttien valmistukseen noin 13 miljoonaa euroa. Ikkunoiden kokoonpano on keskitetty Forssaan. Tehtaan investointiohjelma oli konkreettinen viesti asiakkaillemme siitä, että Fenestra kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Investointi tukee strategiaamme, jolla haemme hyvin kustannustehokasta, toimitusvarmaa ja joustavaa toimintatapaa, kertoo Fenestra Oy:n toimitusjohtaja Kim Poulsen. Pilkington investoi ikkunatehtaan yhteydessä sijaitsevaan eristyslasituotantoonsa noin 2 miljoonaa euroa. Tuotanto 2 000 neliömetrin tiloissa käynnistyi vuoden 2008 alussa. Fenestra ja Pilkington vuokraavat tilat käytettyjen neliöiden suhteessa. Forssan ikkunatehtaan toteutti Sponda Kiinteistörahasto I Ky, jolle hanke oli merkittävä investointi. Tehtaan rakentamiseen investoitiin kokonaisuudessaan noin 18,4 miljoonaa euroa. Hanke oli merkittävä päänavaus Sponda Kiinteistörahasto I Ky:n kiinteistöjen kehittämisessä, sanoo johtaja Kari Koivu Spondasta. Pilkingtonin ja Fenestran yhteistyön ansiosta uudet ideat saadaan heti ikkunoiden tuotekehitykseen.
18 KÄDENJÄLKI Huoletonta asumista AHVENANMAALLA TEKSTI: Terhi Kannisto KUVA: B. Hellström Pienen saaren mittakaavassa suurehko ikkunoiden ja ovien vaihtourakka toi taloyhtiölle ja sen asukkaille suuria etuja. Ikkunoiden pesu sujuu nyt huolettomasti, ja näkymät kauniiseen ympäristöön pysyvät kirkkaina. IKKUNA- JA OVITOIMITUS: 44 kpl IOU-parvekeovia 131 kpl kiinteitä ikkunoita 175 kpl Primus-ikkunoita 6 kpl H10-ulko-ovia Vanhat ikkunat olivat suuret ja painavat, joten niiden peseminen oli hankalaa. 1970-luvulla tehdyt puuikkunat olivat jo huonokuntoiset, eikä niitä juuri uskaltanut enää edes avata, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sten-Åke Häggblom remonttipäätöksen syistä. YHTENÄINEN ILME KOLMEEN TALOON Maarianhaminalainen Klintens Fastighetsbolag Ab alkoi suunnitella ikkuna- ja oviremonttia syksyllä 2008. Asennusvaiheeseen päästiin tammikuussa, ja remontti valmistui helmikuun lopussa 2009. Kahden 1960-luvulla rakennetun asuintalon ikkunat ja ovet uusittiin; Fenestra oli jo aiemmin remontoinut yhden taloyhtiön taloista. Yhteensä remontin kohteena oli noin 90 huoneistoa. Remontin myötä saimme yhtenäisen ilmeen kaikkiin kolmeen taloon. Se sai paljon kiitosta asunnonomistajilta, kertoo Häggblom. Fenestra toimitti kohteeseen avattavia ja kiinteitä ikkunoita, parvekeovet sekä ulko-ovet levikkeineen. Ikkunat varustettiin sälekaihtimilla ja hyttyspuitteilla. Lisäksi makuuhuoneiden ikkunoihin asennettiin korvausilmaventtiilit. Energiatehokkuus otettiin huomioon jo suunnitelmissa, joten ikkunalasiksi valittiin selektiivilasi, kertoo Fenestraa Ahvenanmaalla edustava Johan Emretsson. Vanhat ikkunat olivat hyvin suuret ja painavat, ja näin ollen hankalat käsitellä. Uudessa ratkaisussa päädyttiin tekemään edelleen yksi ikkuna, mutta se jaettiin kahdeksi jakokarmilla. Näin ikkunat on nyt helppo avata ja pestä. Tuotteiden valinnassa korostui helppokäyttöisyys, energiatehokkuus ja edullisuus. Fenestra oli kokonaisuutena edullisin vaihtoehto, toteaa Sten-Åke Häggblom. KIITOSTA AMMATTITAITOISELLE ASENNUKSELLE Fenestra hoiti kohteen kokonaistoimituksena suunnittelusta asennukseen. Asennuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota työmaaturvallisuuteen, sillä toisen rakennuksen alakerrassa sijaitsee päiväkoti, ja asennustyötä piti tehdä myös keskellä päiväkodin pihaa. Asennusalue rajattiin tarkasti ja suojattiin hyvin. Olimme useaan otteeseen yhteydessä päiväkodin henkilökuntaan, ja kaikki sujui hienosti, kertoo Johan Emretsson. Myös asukkaisiin oltiin ajoissa yhteydessä asennuksen etenemisestä. Remontin jälkeen tehdyssä asiakaspalautekyselyssä sekä tuotteet että palvelu saivat kiitosta. Asukkaat kiittivät erityisesti asennusmiesten toimintaa. Muutama asukas kehui, että asunnossa oli aiempaa siistimpää sen jälkeen, kun iloisesti viheltävät ikkuna-asentajat olivat tehneet työnsä, nauraa puheenjohtaja Häggblom, joka itse on rakennusinsinööri ja sen vuoksi seurasi tavallista suuremmalla mielenkiinnolla asennuksen edistymistä. FENESTRA AHVENANMAALLA Vuosittain noin 80 projektia, joissa Fenestran kokonaispalvelu suunnittelusta asennukseen. Lisäksi tuotekauppaa. Vuonna 2009 suurin osa projekteista korjausrakentamista. Noin 70 % projekteista pientalokohteita. Kaksi myynnin työntekijää, neljä asentajaa. Näyttelytila ja konttori, Fenestra Centret, 1,5 kilometrin päässä Maarianhaminan keskustasta hyvällä liikepaikalla. Näyttelytilassa mallit monista Fenestran tuotteista ja vakioväreistä. Lisäksi varaosavarasto jälkimarkkinoinnin käyttöön. Johan Emretsson edustaa Fenestraa Ahvenanmaalla.
19 IKKUNA EI VOI ODOTTAA Leppävaarassa testataan uutta logistiikkajärjestelmää Espoon Leppävaaraan valmistuu vuoden 2010 lopussa 70 metrin korkeuteen kohoava asuinkerrostalo, johon Fenestra toimittaa kaikki ikkunat ja ovet. Leppävaaran torniksi kutsutussa rakennuksessa on 21 kerrosta ja 113 asuntoa. Rakennuttaja Skanskan luoma uusi logistiikkajärjestelmä on otettu haastavalla työmaalla onnistuneesti pilottikäyttöön. Ikkunaja ovitoimitukset kuten muukin materiaaliliikenne sujuu turvallisesti ja aikataulussa uuden järjestelmän myötä. TEKSTI: Nina Alivirta KUVAT: Skanska Moderni kerrostalo sijaitsee tontilla, jonka pinta-ala ei ole juuri rakennusalaa suurempi. Tontin pieni koko samoin kuin ympäröivä vilkas liikenne asettavat rakennustyömaalle erityisen logistisen haasteen. Perinteisesti työmaalla voi käydä vuorokauden aikana jopa toistakymmentä rekka-autoa ilman etukäteen laadittua aikataulua. Työmaille kuljetetaan joskus myös tavaraa odottelemaan samalla, kun sitä saatetaan tarvita kiireisesti toisaalla. Vähäisen tonttialan vuoksi aikatauluttamaton ja suunnittelematon materiaalintoimitus ei Leppävaarassa onnistu. Keskitetty ja rakennusprojektin aikataulussa elävä logistiikka on välttämättömyys tässä projektissa ja suositeltava toimintatapa myös muilla työmailla, Fenestran avainasiakaspäällikkö Heikki Koskinen sanoo. TAVARAA TUOTANNON TAHDISSA Skanskan järjestelmä on luotu erityisesti Leppävaaran tornin kaltaisten haastavien kohteiden tarpeisiin. Keskitetyn tiedonhallinnan työkalun avulla työmaa tilaa tarvitsemaansa tavaraa yhdestä paikasta tuotannon tahdissa. Leppävaaran tornin rakennusaika on pitkä, ja esimerkiksi ikkuna-asennuksia tehdään eri vuodenaikoina. Erityisesti kylminä ja kosteina aikoina ikkunoiden toimitus juuri ennen asennusta on laadukkaan lopputuloksen tae. Kuljetuksen aikana ikkuna pysyy suojassa, mutta työmaalla kerrokseen nostettuna ei. Usein kuvitellaan, että ikkunoiden muovisuojaus suojaa kosteudelta, mutta muovi ehkäisee enimmäkseen likaa. Ikkunat eivät siis voi odottaa, vaan asennuksen tulee tapahtua välittömästi työmaalle kuljetuksen jälkeen, Koskinen muistuttaa. KERROS- VAI ASUNTOKOHTAINEN PAKKAUS? Leppävaaran tornin korkeus luo lisähaastavuutta työmaalle. On ratkaistava, toimitetaanko materiaalit logistiikkakeskuksen kautta kerros- vai asuntokohtaisesti. Tarkoi-
20 tuksenmukainen toimitustapa vaikuttaa oleellisesti prosessin tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Leppävaarassa asia on ratkaistu siten, että kolmen ensimmäisen kerroksen materiaalit toimitetaan kerroskohtaisesti ja ylempiin kerroksiin asuntokohtaisesti. Ylimpien kerrosten ikkunat niputetaan jo tehtaalla asuntokohtaisesti. Näin vältytään turhalta edestakaiselta kulkemiselta kohteessa varsinaisen rakennus- ja asennustyön lomassa. Käytännössä Fenestran tehtaalta toimitetaan ensin suurempi erä ikkunoita valmiissa nipuissa logistiikkakeskukseen. Sen jälkeen Leppävaaran työmaa tilaa keskukselta tuotannon vaiheen mukaisen erän tavaraa purettavaksi ja asennettavaksi lähes minuuttiaikataululla. Uusi logistiikkajärjestelmä mahdollistaa entistä tehokkaammat täsmätoimitukset. KOSTEUDENHALLINNAN SUUNNITELMA VARMISTAA LAATUA Logistiikan ja korkeuden lisäksi myös kosteudenhallinta on erityisen huomion kohteena Leppävaarassa. Erityisesti puupohjaisten tuotteiden, kuten ikkunoiden, vahingoittuminen asennuksen jälkeisten märkätöiden seurauksena olisi ikävä takaisku kaikille osapuolille. Fenestra on luonut erillisen suunnitelman kosteudenhallintaan. Sen avulla pyritään tunnistamaan tilanteet, joista voi tulla laatuun vaikuttavia ongelmia jatkossa. Suunnitelma on osa Fenestran laadun ja palvelun kehittämistä. Sen avulla halutaan kartoittaa ja minimoida kosteusvaurioita aiheuttavat riskitekijät yhdessä rakennushankkeiden valvojien, tilaajien ja asentajan kanssa. Myös kosteudenhallinnassa ennakoiva suunnitelmallisuus sekä järjestelmällinen yhteistyö rakentajan ja muiden sidosryhmien kanssa ovat avainasemassa. KOHTEEN PÄÄLLIKKÖ KOMMUNIKOI, TYÖMAA TOTEUTTAA Kosteusriskien kartoituksen työkaluna käytetään erillistä lomaketta, johon merkitään kosteutta kuvaavia mittaustuloksia. Eri asennusvaiheissa suoritetaan kontrollimittauksia eli tarkistetaan, ovatko rakenteet siinä kunnossa, että esimerkiksi puuikkuna voidaan asentaa turvallisesti, selventää Koskinen. Kohteen asennuspäälliköllä on kosteudenhallinnan riskikartoituksessa tärkeä rooli: hän suorittaa mittauksia, kirjaa ne ylös ja viestii eteenpäin työmaalle. Kommunikointia työmaalle alleviivataan, jotta havaitut mahdolliset ongelmat korjataan viipymättä. Tyypillisiä kartoitettavia alueita ovat mm. erilaiset alustat, joihin ikkunat kiinnitetään. Lisäksi mitataan seinärakenteiden kosteus ja tarkistetaan, muodostuuko esimerkiksi lattiavalujen johdosta ylimääräistä kosteutta. Kosteudenhallinnan konseptissa ei oteta kantaa siihen, miten tuotetta pitää suojata. Sen avulla halutaan pikemminkin herättää oivallus siitä, että kosteuden ehkäisemiseksi tulee konkreettisesti tehdä jotain yhdessä. Edelleen joskus käy niin, että ikkunat asennetaan liian aikaisin, kun seinärakenteet ovat vielä liian kosteat. Lomake peräänkuuluttaa yhteistä vastuuajattelua. IKKUNA KUIN HUONEKALU Koskisen mukaan ikkunaa voi verrata puuhuonekaluun. Puukarmi imee kosteutta siinä missä puinen huonekalukin, joten sitä tulee suojata tarkoin kosteudelta. Suojaustakin tärkeämpää on silti toimiva logistiikka eli se, että ikkunoita ei tuoda työmaalle liian aikaisin. Se on parasta kosteudenhallintaa ikkunoiden osalta. Koskinen korostaa, että kosteudenhallinnassa ennakoivat mittaukset, visuaalinen havainnointi ja kommunikointi ovat keskeisiä vaiheita. Tärkeitä strategisia päätöksiä ovat jatkettu rakenteiden kuivumisaika tai ylimääräisten kuivauslaitteiden hankinta. Rakennusvaiheiden oikea ajoitus luo hyvän pohjan kosteudenhallinnalle. Ihanteellista olisi, että kevättalvella tehdään perustustöitä ja vasta kun aurinko on korkealla, aletaan nostaa runkoa pystyyn.