Sujuvaa. suurkaupunkia rakentamassa. Vantaan kaupungin. Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad 15.3.2014

Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad 15.3.2014 Sujuvaa suurkaupunkia rakentamassa Sisäsivuilla kaavoituskatsaus sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu- ja rakentamisohjelmat 1

FINAVIA Kasvun siivillä Vantaan elinvoimaohjelma käynnistää toimenpiteitä, jotka tukevat yrittäjyyttä, elävöittävät asuinalueita ja lisäävät työllisyyttä. Tämä mahdollistuu, kun kaupunki ottaa hyödyt irti lentoasema-alueen suurinvestoinneista, Kehäradasta ja Kehä III:sta. PÄIVI RAINIO, JENNI JUSSLIN Vantaan Aviapolikseen povataan vahvaa kasvua: ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä alueen asukasmäärä olisi jo 30 000 asukkaassa. Töitäkin riittäisi: ennusteiden mukaan Aviapoliksen alue tarjoaisi vuoteen 2020 mennessä työpaikkoja 50 000 henkilölle, vuonna 2030 jo huikealle 70 000:lle. Lentokenttä tekee alueesta erityisen vetovoimaisen. Palkittu Helsinki-Vantaan lentoasema on vahva kansainvälinen kenttä, jolta lähtee päivittäin noin 550 lentoa 130 kaupunkiin. Vuonna 2012 Helsinki-Vantaan kautta kulki jo 15 miljoonaa matkustajaa. Ennusteiden mukaan lentoasemalla olisi vuonna 2020 jopa huimat 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Kasvun myötä jo lentoasemalle yksinään syntyisi noin 5 000 uutta pysyvää työpaikkaa eri yrityksiin. Nyrkkisääntö on ollut, että miljoona uutta matkustajaa on aina tarkoittanut tuhatta uutta työpaikkaa, Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen kertoo. Valtio päätti Finavia Oyj:n pääomittamisesta loppusyksystä 2013 myöntämällä 200 miljoonaa euroa Helsinki- Vantaalle. Rahasumma on merkitty EU-säädösten vuoksi nimenomaan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Sijoituksen myötä Finavia on voinut käynnistää kokonaisvaltaisen kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on säilyttää ja parantaa Suomen lentoyhteyksiä. Lähtöselvitykset ja liikenne kuntoon Finavia arvioi koko kehittämisohjelman kustannukseksi noin 900 miljoonaa euroa. Ohjelma ajoittuu vuosille 2014 2020. Kehittämisohjelman päähuomio on lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamisessa sekä liikennejärjestelyjen parantamisessa. Kehittämisohjelman kerrannaisvaikutukset tulevat olemaan merkittäviä, kuvailee Savolainen. Työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Lentoaseman kasvu tarkoittaa lisääntyvää asutusta lähialueilla ja kasvattaa työpaikkojen määrää sekä lentokentällä että sen läheisyydessä. Helsinki-Vantaan lentoasema on toimiva ja tehokas lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välissä. Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Helsinki-Vantaan kautta kulkee suorin ja nopein reitti Euroopasta Aasiaan. Lentokentän läheisyydessä kulkeva Kehä III on Suomen vilkkaimpia teitä. Se yhdistää toisiinsa Etelä-Suomen kaupungit, Vuosaaren sataman ja lentoaseman. Arkisin liikennettä on noin 60 000 70 000 ajoneuvoa päivässä, ja liikenteen määrään ennustetaan vain kasvavan. Vuodelle 2030 ennustetut liikennemäärät ovat Kehä III:lla noin 95 000 105 000 autoa vuorokaudessa ja Lentoasemantiellä noin 25 000 31 000 autoa vuorokaudessa. Hyvästit ruuhkille Vilkkaan kehän ongelmana ovat ruuhkat, joihin puututaan Kehä III:n parannushankkeessa. Tällä hetkellä parannushankkeessa ollaan vaiheessa kaksi. Lähivuosien parannusten kohteena ovat Lentoasemantien ja Porvoonväylän väliset alueet. Mitä sitten tehdään? Lentoasemantien alueelle rakennetaan eritasoliittymiä, jotta liikenne kulkisi sulavasti Lentoasemantien ja Kehä III:n välillä sekä Lentoaseman ja Tikkurilantien välillä. Lahdenväylän (vt 4) ja Porvoonväylän (vt 7) välille puolestaan rakennetaan lisäkaistoja. Lisäksi Kehä III:lle rakennetaan Länsimäen kohdalle eritasoliittymä ja Porvoonväylän liittymään rakennetaan uusi ramppi, jotta vasemmalle kääntyminen on mahdollista ilman liikennevaloja. Liikennevalot Kehä III:lta poistetaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän väliseltä osuudelta. VANTAAN KAUPUNKI 22 600 16 800 Kauppa Kuljetus ja varastointi Teollisuus Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Elinvoimaohjelma lupaa työtä ja asuntoja Vantaan sijainti liikenteen verkostossa on ylivertainen koko Suomessa. Kehä III yhdistää Helsingistä lähtevät säteittäiset valtaväylät ja Vuosaaren sataman. Heinäkuussa 2015 liikennöintinsä aloittava Kehärata kokoaa Vantaan erillisiä osakeskuksia nykyistä vahvemmaksi kokonaisuudeksi, yhdistää kaupunkirakennetta laajemmin sekä tekee liikkumisesta metropolialueella entistä sujuvampaa. Vantaa on sitoutunut kohtuuhintaiseen, laadukkaaseen ja toteutumiskelpoiseen asuntotuotantoon. Tärkeää on huolehtia myös riittävästä pientalotonttien määrästä. Koulutuksella on keskeinen merkitys alueellisen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Siksi kaupungin tavoitteena on nostaa vantaalaisten koulutus- ja osaamistasoa. Ammatillisen koulutusmallin ydinajatus on työelämän tarpeista lähtevä koulutus, joka räätälöidään alueen yritysten ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Vantaan vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä vahva työpaikkaomavaraisuus, toteaa elinkeinojohtaja Jose Valanta. Vantaalla käy päivittäin töissä lähes 61 000 ihmistä naapurikunnista, ja vain 45 prosenttia vantaalaisista työskentelee kotikaupunkinsa alueella. Näihin lukuihin halutaan muutosta elinvoimaohjelman toimenpiteillä. Ensinnäkin niin että mahdollisimman moni vantaalainen löytäisi töitä kotikaupungistaan. Ja toisaalta siten, että entistä useampi Vantaalla muualta töissä käyvä myös muuttaisi viihtyisään kaupunkiimme. Kaupunginvaltuuston hyväksymä elinvoimaohjelma Kehärataa Koivukylän paikkeilla. Vantaan työpaikat toimialoittain 12 600 8 800 8 500 8 400 Julkinen hallinto, koulutus Rakentaminen Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taiteet, virkistys ja muu palvelutoiminta 7 200 5 300 4 100 3 800 ottaa kantaa myös matkailun kehittämiseen, tapahtumien houkutteluun ja Vantaan vetovoimaisuuden esille tuontiin. Lupauksia vantaalaisille Elinvoimaohjelma sisältää kahdeksan elinvoimalupausta, joille jokaiselle on määritelty tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusaikataulu kolmen seuraavan vuoden aikana. 1 Vantaa on Suomen suurista kaupungeista yritysmyönteisin huomioiden yritysten tarpeet, luoden edellytyksiä yritysten menestymiselle. 2 Vantaa pysyy edelläkävijänä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä joustavien koulutusväylien, yritysyhteistyön sekä aktiivisen työllistämisotteen avulla. 3 Vantaa rakentaa sujuvaa suurkaupunkia parantamalla väylien vetävyyttä, luomalla asemanseuduista kiinnostavia sekä huolehtimalla asumisen ja koulutuksen houkuttelevuudesta. 4 Vantaa kehittää uusista ja vanhoista keskuksistaan viihtyisiä ja houkuttelevia asumisen ja liiketoiminnan ympäristöjä. 5 Vantaa nostaa kaupunkilaisten osaamistasoa pitkäjänteisellä ja yritysten muuttuvat tarpeet huomioon ottavalla koulutuksella. 6 Vantaa huolehtii siitä, että yrityksillä on kilpailukykyiset toimintaedellytykset. 7 Vantaa kokoaa keskeiset vantaalaiset matkailun toimijat yhteen matkailijamäärien lisäämiseksi sekä tapahtumien määrän kasvattamiseksi. 8 Vantaa kokoaa markkinointivoimavaransa ja panostaa vahvasti uusien asuinalueiden markkinointiin. lyhyesti Kaupunkisuunnittelu kaavailee Tuomelan koulun tontille etsitään uutta käyttöä Tuomelan koulu sijaitsee osoitteessa Ainontie 44. Kaavatyön aikana tutkitaan suojeltujen koulurakennusten käytön muuttamista asumiseen tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Lisäksi tavoitteena on asuntorakentaminen nykyisen koulun tontille. Autopaikat sijoittuisivat piha-alueelle (nro 002220). Yleisötilaisuus pidetään Pähkinärinteen koululla (Mantelikuja 4) maanantaina 24.3. klo17 19.00. Lisätietoja: Timo Kallaluoto, p. 09 8392 2675, Jyrki Kauhanen, p. 09 8392 5058 Kormuniityn kaavamuutos Hevoshaantiellä käynnistyy Suunnittelualue sijaitsee Hakunilan keskustan ja Kormuniityn välissä Hevoshaantien varrella. Tavoitteena on muuttaa yleisille rakennuksille (Y) kaavoitetut tontit asumiskäyttöön siltä osin kun niille ei ole muuta tarvetta. Työssä selvitetään ovatko Hevoshaan koulun tilat hyödynnettävissä asumista tukevaan käyttöön kuten vanhustenkeskus tai varhaiskasvatus. Samalla varmistetaan toimivat reitit Kormuniitynpuistoon ja Hakunilan urheilupuistoon (nro 002226). Asukastilaisuus järjestetään Sotungin koululla (Sotungintie 9) tiistaina 25.3. klo 18 19.00. Lisätietoja: Vesa Karisalo p. 09 8392 2684, Noora Koskivaara p. 09 8392 3608. Louhelan Eräkujalla toimistorakennuksen tilalle asuinkerrostalo Osoitteessa Eräkuja 2 vuonna 1971 rakennettua toimistorakennusta esitetään purettavaksi ja sen paikalle tutkitaan viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamista. Yleisötilaisuus järjestetään Uomarinteen koululla (Uomarinne 2) tiistaina 18.3.2014 klo 17.00. Kerrostaloasumista Kukintielle Martinlaaksossa Osoitteessa Kukintie 2 SATO Koti Oy:n haluaa rakentaa omistamalleen tontille asuinkerrostaloja. (nro 002209) Asukastilaisuus pidetään Kivimäen koulun monitoimitilassa torstaina 27.3. klo 17.00. Lisätietoja: Johanna Rajala, p. 09 8392 2238 Kerrostaloasumista Uomarinteen päähän Myyrmäessä Myyrmäen huolto hakee asemakaavan muuttamista siten, että autopaikkojen korttelialueet Uomarinteen päässä sekä pieni osa puistoaluetta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontille suunnitellaan 6-8-kerroksista asuinkerrostaloa. Osa autopaikoista sijoitettuu NCC:n Bertta-konseptin mukaisesti rakennuksen kellariin ja 1. kerrokseen (nro 002235). Asemakaavasuunnittelija on tavattavissa suunnittelualueella Uomarinteen päässä torstaina 20.3. klo 16.30 17.30. Lisätietoja: Johanna Rajala, p. 09 8392 2238. Martinlaakson kehityskuva Martinlaaksosta on tekeillä kehityskuva, jossa tutkitaan muun muassa keskusta-alueen kehittämistä, alueen imagoa, täydennysrakentamisen alueita, maisemaa, liikenneasioita ja ekologisuutta. Työpajatyyppinen asukastilaisuus pidetään tiistaina 8.4. Martinlaakson koulun ruokalassa klo 17 20. Lisätietoja: Johanna Rajala, p. 09 8392 2238 Yritystontti laajenee Linkokujalla Ylästössä osoitteessa Linkokuja 8 yritystonttia laajennetaan. Samalla tarkistetaan muun muassa ajoyhteyksiä ja kaavamerkintöjä (nro 002212). Lisätietoja: Teuvo Kuparinen, p. 09 8392 2673 Tikkurilan Oksanmäelle asumista Osoitteessa Orvokkirinne 4 suunnitellaan asuinkerrostaloja joihin voidaan sijoittaa myös erityisasumista. Kerroskorkeus olisi enimmillään kuusi. Omistaja VAV Asunnot Oy aikoo purkaa nykyiset huonokuntoiset, vuonna 1981 valmistunet rakennukset. Autopaikat sijoitetaan maantasoon pihalle (nro 002224). Lisätietoja: Ritva Kotilainen, p. 09 8392 2335 Alkavat kaavatyöt jatkuvat sivulla 9. 2 3

Vantaalla valmistuvien omakotitalojen määrä on viime vuosina vaihdellut noin 300:n ja 450:n välillä. Suuri osa omakotitaloista rakennetaan vapailta markkinoilta ostetuille tonteille. Kaavoitus ei tee tontista vielä rakentamiskelpoista Vantaan tavoitteena on myydä tontit noin sadalle pientalolle vuodessa. Aivan lähivuosina ei tavoitteeseen päästä, vaikka viime vuonna pystyttiinkin tarjoamaan jo noin 80 tonttia, kun mukaan lasketaan asuntomessualueen tontit. Kaupungin omistamilla mailla on noin 200 asemakaavoitettua pientalotonttia. Kaavoitus ei kuitenkaan tee tonteista rakentamiskelpoisia, sillä niille tarvitaan kadut valaistuksineen, vesi ja viemäri sekä sähkö- ja muut liittymät. Näiden suunnittelu ja rakentaminen vie aikaa ja maksaa melkoisesti, sanoo asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme yrityspalveluista. Palvelut, esimerkiksi päiväkodit ja koulut, on varmistettava ennen tonttien myyntiä, sillä pientalorakentajat ovat yleensä lapsiperheitä. Kaksi viidestä asunnosta pientalossa Vantaalla asutaan enimmäkseen kerrostaloissa ja kerrostaloasumisen suhteellinen osuus tulee lähivuosina vielä kasvamaan. Omakotitalojenkin määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Asunnoista hiukan alle 40 prosenttia on pientaloissa ja hiukan yli 60 prosenttia kerrostaloissa. Uusien omakotitalojen valmistumismäärät vaihtelevat Vantaalla hyvin paljon vuosittain. Vuosina 2006 ja 2007 taloja valmistui hiukan alle tai yli 600 vuodessa, tällä vuosikymmenellä pientaloja on valmistunut hiukan yli kolmestasadasta lähes 450:een vuodessa. Suuri osa Vantaalla olevista rakentamattomista omakotitonteista vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla. Viime vuosina tonttikauppoja on tehty melko vähän, määrä on vaihdellut 120:stä 180:een vuodessa. Jos ja kun mielii kodikseen omakotitaloa, kannattaa muistaa, että talon voi hankkia ostamalla vanhan omakotitalon ja remontoimalla sen mieleisekseen. Kaupungilta tontteja eri tavoilla Kaupunki myy pientalotontteja erilaisilla tavoilla, kuten pisteytyksellä, tarjouskilpailulla sekä ns. jatkuvalla myynnillä. Tuula Hurme kertoo, että jokaiseen tontinluovutukseen yritetään saada mahdollisimman hyviä tontteja, olipa myyntitapa mikä tahansa. Joka haussa ei voi kuitenkaan olla joka alueelta samanlaisia tontteja. Viime vuosina käytetyssä pisteytyksessä otetaan huomioon hakijan ja puolison asumat vuodet ja työpaikka Vantaalla sekä lasten määrä. Käytännössä hyvin monet hakijat saavat täydet pisteet ja tontit arvotaan samaa tonttia hakeneiden saman pistemäärän saaneiden kesken. Vantaalla ei tontteja ole koskaan arvottu kaikkien hakijoiden kesken, kuten Espoossa ja Helsingissä tehdään, Tuula Hurme kertoo. Pisteytyksen avulla tontteja myytäessä käytetään kunkin alueen kiinteää hintaa, joka perustuu tontin rakennusoikeuteen. Tarjouskilpailussa tonteille annetaan pohjahinta, jonka alle tonttia ei myydä. Tarjouskilpailu antaa mahdollisuuden tontinostoon niillekin, jotka eivät asu tai ole töissä Vantaalla eikä tarvitse olla lapsiakaan. Kilpailusta huolimatta tonttien hinnat eivät ole nousseet kovin korkeiksi, sillä ihmiset ovat hintatietoisia ja osaavat arvioida, mihin heillä on varaa. Askistosta myynnissä nyt 11 tonttia Askistosta on nyt 11 tonttia ns. jatkuvassa myynnissä. Tonttien pinta-alat ovat 403 610 neliömetriä ja rakennusoikeudet ovat 100 150 kerrosneliömetriä. Tontit myydään 500 euron kerrosneliöhinnalla eli tontit maksavat 50 000 75 000 euroa. Tontin voi varata maksamalla varausmaksun. Jatkuvassa myynnissä olevan tontin voi ostaa kuka tahansa, sellainenkin, joka on aiemmin ostanut kaupungilta tontin. Näin ns. uusperheilläkin on mahdollisuus uuteen omakotitaloon, Hurme kertoo. Tuula Hurme kertoo, että tänä vuonna valmistellaan myyntiin tontteja Hämevaarasta, Vapaalasta, Ilolasta, Pakkalanrinteestä ja Ojangosta Håkansbölen kartanon ympäristöstä. Osa tonteista on tarkoitus myydä keväällä ns. pisteytyksellä ja osa syksyllä tarjouskilpailun perusteella. Tietoa kaupungin pientalotonteista: www.vantaa.fi/ asuntotontit. PIRJO KIVISTÖ Suuri osa Vantaalla olevista rakentamattomista omakotitonteista vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla. PERTTI RAAMI KUVAT VANTAAN KAUPUNKI Viihtyisä ympäristö auttaa juurtumaan Mitään sanomatonta saati rumaa ei kannata rakentaa, sillä se ei lisää viihtyisyyttä vaan päinvastoin pahoinvointia, sanoo kaupunginarkkitehti Arja Lukin Vantaan tilakeskuksesta. Erityisen tärkeää tämä on pääkaupunkiseudulla, johon muuttaa koko ajan ihmisiä sekä muualta Suomesta että ulkomailta. Rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten ihmiset juurtuvat ja kotoutuvat tänne. Lukin painottaa, että arkkitehtuuri ei tarkoita pelkästään ulkokuorta, vaan rakennuksen kaikenlaista toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Hyvä arkkitehtuuri ei myöskään tarkoita kallista rakentamista. Tavoitteena paremmat palvelut Kireä taloustilanne vaatii kaupungin toimitiloista vastaavilta koko rakentamisen miettimistä uusiksi. Tätä Lukin ei pidä vain huonona asiana, sillä se panee kehittämään uudenlaisia tila- ja toiminta- malleja, kuten yhteis- ja monikäyttötiloja sekä asukaslähtöistä suunnittelua palvelujen järjestämiseksi. Tavoitteena on entistä paremmat palvelut, jotka ovat entistä helpommin ihmisten saavutettavissa. Taloudellinen näkökulma on tärkeä, mutta tärkeintä on resurssiviisaus, se, että tehdään vain tarpeellista, Arja Lukin sanoo. Tilojen suunnittelun olisi Lukinin mielestä oltava pitkäjänteistä, avointa ja perusteltua. Hankkeille on saatava myös kuntalaisten luottamus tätä lisää esimerkiksi se, että tiloja suunnitellaan tulevien käyttäjien kanssa. On oltava jouston varaa, sillä tilanteet, tarpeet ja toimintatavat muuttuvat ja tilojenkin on pystyttävä muuntumaan. Tilojen tuottamistapoja on mietittävä. Jos osoittautuu hyödylliseksi, miksei voitaisi toteuttaa yksityistä ja julkista rakentamista samalle tontille vaikka päällekkäin! Esimerkin asiakaslähtöisestä toimitilasuunnittelusta Lukin kertoo Espoosta, jossa hän oli aiemmin töissä. Terveyskeskus ja kirjasto sijoitettiin metro- Jos osoittautuu hyödylliseksi, miksei voitaisi toteuttaa yksityistä ja julkista rakentamista samalle tontille vaikka päällekkäin! Kivistöön rakennettava Aurinkokiven monitoimikeskus on yksi kaupungin suurista lähivuosien investoinneista. Havainnekuvassa näkymä palvelukeskuksen keskeistilaan. asemalle kauppakeskuksen laajennukseen. Palvelut tuotiin sinne, missä asiakkaat liikkuvat. Siellä esimerkiksi neuvolan vastaanotolle menevät lapset viettävät aikaansa kirjaston lastenosastolla. Lisäksi on toimistotiloja, joita voivat käyttää sekä kirjaston että terveysaseman työntekijät, Lukin kertoo. Pitkäjänteistä suunnittelua Tilakeskus vastaa kaupungin toimitilojen hankkimisesta ja ylläpidosta. Investointisuunnittelu kulkee rinnan kaupungin palvelu- ja toimitilaverkkosuunnittelun Millainen on Sun Vantaa? Meillä kaikilla on koti. Käymme töissä, koulussa ja päiväkodissa. Asioimme kaupoissa ja virastoissa sekä vietämme vapaa-aikaamme julkisissa tiloissa. Kuljemme portaita ja katuja. Emme ehkä tule ajatelleeksi, mutta olemme koko ajan arkkitehtuurin ympäröimiä. Vantaan arkkitehtuuristrategiaa uudistetaan yhdessä asukkaiden kanssa. Sen halutaan tukevan ja näyttävän suuntaa kaupungin päättäjille ja eri toimijoille heidän rakentaessaan vantaalaista ympäristöä. Tavoitteena on tehdä Vantaasta entistä omaleimaisempi paikka asua ja yrittää ja kasvattaa näin kaupunkimme vetovoimaa. Vantaa on voimakkaasti kasvava, nuori ja kansainvälinen kaupunki, jonka pitää olla hyvä paikka kaikille, kaikenikäisille ja eri kulttuureista tuleville ihmiselle. Kaupungin tulee tänä päivänä olla myös ekologisesti kestävä ja sen tulee kasvustaan huolimatta säilyttää tasapaino luonnon ja rakennetun ympäristön kanssa. Niiden tekemiseen osallistuvat kaikki kaupungin toimialat. Eniten investointisuunnitelmaan vaikuttavat sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tilatarpeet. Investointisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Investoinneista päätetään taloussuunnitelmassa, joka tehdään neljäksi seuraavaksi vuodeksi sekä kunkin vuoden talousarviossa. Investointiohjelma tehdään seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja ohjelmaa tarkistetaan esimerkiksi väestöennusteiden ja palvelutarpeen muutosten mukaan, Arja Lukin kertoo. PIRJO KIVISTÖ Arkkitehtuuri ei tarkoita pelkästään ulkokuorta, vaan rakennuksen kaikenlaista toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. välillä. Tässä olemmekin jo oikealla tiellä, kun Vantaa Kehäradan myötä tulee rakentumaan yhä tiiviimmin joukkoliikenteen varaan. Yhteisöllisyyden kannalta keskeisiä ovat myös erilaiset kohtaamispaikat, jotka tuovat kaupunkilaiset luontevasti yhteen ja synnyttävät näin vaikkapa uudenlaisia kaupunkitapahtumia, kuten pihakirppiksiä tai pop up -ravintoloita. Osallistu keskusteluun! Millaisena Vantaa näyttäytyy sinulle? Millaisessa kaupungissa sinä haluat asua? Mikä on kaunista ja millä on merkitystä? Käy vastaamassa nettikyselyyn vantaa.fi/apoli. Keskustelua voi käydä myös blogissa, jossa niin kaupungin päättäjät kuin asukkaatkin kertovat omia tarinoitaan Vantaasta ja visioivat tulevaa. Blogin löydät osoitteesta munvantaa.blogspot.fi. ANITTA PENTINMIKKO PLAYA ARKKITEHDIT OY 4 5

lat Alueen yhteisöllisyyttä vaalimaan kivistöläiset perustivat muutama vuosi sitten MarjaVerkon. Sen puitteissa järjestetään asukkaille sekä tapahtumia että muuta toimintaa. MATTI KOLHO EMMA TUOMI Jo perinteeksi muodostuneet elokuiset kyläjuhlat kokoavat asukkaat yhteen. A lueen kasvaessa yhteisöllisyyden haasteet muuttuvat ja laajentuvat. Viestinnän rooli on muutoksessa keskeinen. MarjaVerkon tavoitteena onkin löytää ja vakiinnuttaa alueelle monisuuntaisia viestintäkanavia, jotka mahdollistavat aktiivista yhteisöllisyyttä kehittävän vuorovaikutuksen hyvissä ajoin ennen rakennustöiden valmistumista. Tehokas viestintä on menestyksen avain yhteisöllisyyden kehittymisessä voimakkaasti kasvavalla alueella. Sekä nykyisten että tulevien asukkaiden on saatava ajantasaista tietoa reaaliajassa, ja heidän viestejään ja mielipiteitään on kuultava, sanoo MarjaVerkon puheenjohtaja John Simon. Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenään uudenlaisen viestinnän edistämiseksi MarjaVerkko lanseeraa helmikuussa 2014 NELLA KUITUNEN alueelle digitaalisen, sosiaalisen paikallislehden Kivistön Sanom.at (http://kiviston.sanom. at), jossa sisältöä pääsevät tuottamaan niin asukkaat, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ihana yhteisö Anne Kokkonen, 42, on asunut Kivistössä vuodesta 2005. Tapani Pääskynen, 75, on ollut kivistöläinen jo vuodesta 1973. Molemmat osallistuvat Marja6 Verkon toimintaan. Nykyisessä Kivistössä parasta heidän mielestään on sijainnin lisäksi mukava yhteisö ja tietynlainen maalaistunnelma. Olen löytänyt Kivistöstä paljon uusia kavereita ja harrastuksia. Paikallisyhteisöllisyys Kivistössä toimii, aiemmissa asuinpaikoissani se on ollut melko olematonta, Kokkonen sanoo. Kokkonen ja Pääskynen ottavat uudet palvelut ja paremmat kulkuyhteydet ilolla vastaan. Muuttuva kotiseutu aiheuttaa luonnollisesti huolta nykyisissä asukkaissa. Yhteisöllisyys on kuitenkin arvokas voimavara alueen kasvaessa ja kehittyessä. Kokkonen ja Pääskynen ovat yhtä mieltä siitä, että MarjaVerkko on tehnyt hyvää työtä kyläyhteisön säilyttämiseksi Kivistössä. Kivistön kasvaessa Kokkonen peräänkuuluttaa lähimmäisten auttamisen ja talkoohengen vaalimista. Pitäisi auttaa kylällä joukolla niitä, joilla ei ole omia resursseja rakentaa tai korjata jotain, aivan kuten ennen vanhaan. Kokkonen ja Pääskynen toivovat, että yhteisen tekemisen kautta uudet asukkaat löytävät väylän tarttua ja vaikuttaa Kivistön asioihin. Yhdessä olemme Anne Kokkonen ja Tapani Pääskynen ovat tyytyväisiä kivistöläiseen vahvempia, toteaa Pääskynen. elämäntapaan. 382 000 kerrosneliötä on luku, joka tällä hetkellä on viivoittimen alla Kivistöä kaavoittavien suunnittelijoiden työpöydällä. Tuollainen mahtipontinen kerrosneliömäärä toki hieman elää suunnittelun edetessä, mutta se voisi tarkoittaa vaikkapa runsasta sataa keskivertokerrostaloa. Kivistön uudessa keskustassa neliöt kuitenkin pitävät sisällään paljon muutakin. Asumisen lisäksi uudelle keskusta-alueelle sovitetaan muun muassa erilaisia keskustatoimintoja, kuten kaupunkikeskukseen asettuvaa likipitäen Jumbon kokoista kauppakeskusta, linjaautoterminaalia sekä erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita varten. Kivistön kaupunkikeskuksen asemakaavaehdotus on tavoitteena saada hallinnolliseen käsittelyyn vielä tämän vuoden syksyllä. Keskuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa tavoitellaan vuodelle 2017, kertoo Kivistön kaavoituspäällikkö Lea Varpanen hankkeen etenemisestä. Kaupunkikeskuksen suunnitelmia ja konseptia kehitetään paraikaa yhdessä toteuttajakumppaneiden NCC:n, Skanskan, HOK-Elannon ja Ruokakeskon kanssa. Tavoitteena on luoda Kivistöön laajan palvelukirjon lisäksi ainutlaatuisia kohtaamispaikkoja ja kokemuksia tarjoava keskus. Kaupunkikeskuksen rinnalla suunnittelun alla on useita kaupunkimaisen asumisen kortteleita. Kivistön nykyisen koulun ympäristöön, Kivistön aseman välittömään läheisyyteen, kaavaillaan monipuolista asumisen kokonaisuutta, jossa on sekä kaupunkipientaloja että kerrostaloja. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto käsittelee tätä asemakaavaa vielä tänä vuonna. K ehäradan rakentamienää reilu vuosi nen jatkuu odotusta! Junaliikenne kiivaasti Kehäradalla starttaa Kivistön alueella. kesällä 2015. Hankkeen Kivistön aseman viimeisimmät kuulurakennustyöt ovat miset löydät verkosta: sujuneet suunniliikennevirasto.fi/ telmien mukaan ja keharata. edenneet jo pintaverhoiluvaiheeseen. Asema valmistuu Vehkalan aseman tavoin tulevana syksynä. Junamatka Kivistöstä vaikkapa lentoasemalle tulee viemään vain noin kuusi minuuttia ja Vehkalasta pari minuuttia kauemmin. Helsingin keskustakin on alle puolen tunnin päässä. Kehäradan rakennustöistä johtuen Kivistön ja Lapinkylän alueelle on odotettavissa jatkossakin pieniä liikennejärjestelyjen muutoksia. Lapinkylässä Kehäradan ylittävä Riipiläntien silta on kuitenkin jo otettu liikenteen käyttöön, ja alueella käynnissä oleva maanrakennusurakkakin valmistuu kesällä. Kurkkaa Kivistöön: vantaakanava.fi! MILLA HAMARI Kivistön aseman kolme sisäänkäyntiä ovat jo kohonneet Kivistön koulun viereen. T2H RAKENNUS OY Kivistössä toivotaan, että alueella vallitseva yhteishenki ja tunnelma säilyvät jatkossakin. Kivistön ja Vehkalan asemat valmistuvat syksyllä MATTI KOLHO Kivistön paikallisyhteisössä on voimaa Kerrostalojen rakentaminen keskustakortteleissa on jo alkanut. Alueen kaavoituksesta vastaava nykyinen Kivistön asemakaavayksikkö, aiemmin Marja-Vantaaprojekti, on jo vuosien ajan toiminut kiinteässä yhteistyössä nykyisten asukkaiden kanssa. Järjestämme säännöllisesti asukastilaisuuksia, joissa esittelemme ajankohtaisia asemakaavatöitä ja keskustelemme asukkaiden kanssa. Tilaisuuksia on järjestetty virallisten kuulemisten lisäksi, jotta aktiiviset asukkaat voivat kommentoida suunnitelmia niiden edetessä. MarjaVerkon ja muiden paikallisaktiivien ansiosta tieto asukastilaisuuksista leviää alueella tehokkaasti, Varpanen kiittelee yhteistyötä. Kaavoituskatsauksesta, sivulta 18 löydät tarkempaa tietoa Kivistössä vireillä olevista asemakaavoista. MILLA HAMARI Klikkaa itsesi Kivistöön www.vantaankivistö.fi Lähivuosina viihtyisään pientalovaltaiseen Kivistöön, Kehäradan varrelle, rakentuu kaupunkimainen keskusta ekologisine ratkaisuineen ja monipuolisine palveluineen. Upouudessa keskustassa kotisi voi olla maisemallinen ullakkohuoneisto tai moderni kaupunkipientalo, ja kerrostaloasukaskin saa nauttia pihasaunasta. Ennakkomyynti käy vilkkaana, joten tutustu Kivistöön ja sen timanttiseen tarjontaan oitis! 7

Ympäristöystävällisyys on valttia kerrostaloissakin Kesällä 2015 pidettävillä Vantaan asuntomessuilla Kivistössä tullaan esittelemään erilaisten pientalojen lisäksi mielenkiintoisia kerrostaloasuntoja. Rakennusliike Reponen Oy rakentaa messualueelle puukerrostalon ja VAV Asunnot Oy rakennuttaa sinne vuokrakerrostalon. Kummassakin hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöasioihin. PERTTI RAAMI KATI HARKOMA VUORELMA ARKKITEHDIT OY Tikkurilan keskuspuiston puutarhurilampaita. Kaupungin ympäristötyö on koottu yksiin kansiin Ympäristöystävällisten kerrostalojen rakentaminen asuntomessualueella Vantaan Kivistössä on alkanut. Kuvan puukerrostalo esitellään messukävijöille kesällä 2015. Suomen Ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan ympäristöystävällisyys on noussut tärkeäksi kriteeriksi asunnon ja asuinalueen valinnassa. Kerrostaloasunnoissa on tänä päivänä tarjolla ympäristöä vähemmän kuormittavia asumisen vaihtoehtoja, joihin asunnon etsijän on halutessaan helppo tarttua. Rakentajan valinnat Kerrostalohankkeen ympäristöystävällisyys toteutuu muun muassa materiaalivalinnoissa sekä rakentamisprosessissa. Puumateriaalit ovat kevyitä ja niiden valmistaminen on vähäpäästöistä. Ympäristöä kuormittavien betonirakenteiden vähentäminen, välttäminen tai osittain korvaaminen muilla materiaaleilla on kestävän kehityksen mukaista ajattelua. Ympäristöystävällinen rakentaminen huomioi rakennusmateriaalien tehokkaan käytön niin, ettei turhaa jätettä syntyisi. Jätteet kierrätetään tehokkaasti. Kotimainen puu tulee läheltä Suomen Vuokrakodit ja TA-Asumisoikeus rakennuttavat Kivistön asuntomessuille puukerrostalon. Talon rakentaa Rakennusliike Reponen. Messutalon rakentamisessa kiinnitetään monin eri tavoin huomiota ympäristöystävällisyyteen. Puukerrostalon rakentamisen ympäristövaikutukset ovat selvästi tavanomaista taloa pienemmät. Säästöä syntyy mm. puumateriaalien valmistuksessa, kuljetuksessa sekä rakentamistavassa. Talon puuelementteihin käytettävä puu on kotimaista. Kerrostalomme puumateriaalit tulevat Päijät- Hämeestä ja Kainuusta: Suomessahan puuta riittää ja kotimaisen puun hiilijalanjälki on lyhyempien kuljetusmatkojen vuoksi tuontipuuta parempi, sanoo Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela. Ympäristöystävällisyys syntyy loppujen lopuksi useista, joskus pienistäkin, asioista. Hyvä suunnittelu on kaiken lähtökohta ja Reponen tunnetaankin yhtenä edelläkävijöistä niin puurakentamisen kuin energiatehokkuudenkin kehitystyössä. Tärkeintä on tuotteen koko elinkaari: paitsi rakentamisen aikainen, niin myös käytön aikainen kuormittavuus. Käyttöveden lämmittäminen aurinkoenergialla pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä, sanoo Mika Airaksela. Kierrätysmateriaalit osattava valita oikein NCC Rakennus Oy rakentaa Vantaan asuntomessuilla 2015 esiteltävän VAV Asunnot Oy rakennuttaman kerrostalon, jossa käytetään luonnonvaroja säästäviä, osin uusio- ja kierrätysmateriaaleja. Myös talon rakentamisprosessissa pyritään kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. VAV:lle ympäristöystävällisten kohteiden rakennuttaminen on yhteiskunnallisen vastuun kantoa ja koemme tärkeäksi ympäristön kunnioittamisen rakentamisessa, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski. VAV:n luonnonvaroja säästävän kerrostalon julkisivuihin on tulossa kierrätystiiltä ja käsittelemätöntä puuta, porrashuoneiden pintamateriaaleissa käytetään kierrätettyä lasia ja ulkovarastoissa hyödynnetään hamppubetonia. Kierrätysmateriaalien käsittelyssä ei vielä ole teollisia rutiineja, vaan niitä käsitellään ja siirrellään paikasta toiseen paljolti käsityönä. Materiaaleilla ei ole vakiintuneita ja kilpailtuja markkinoita kerrostalotuotannossa. Kaikki kierrätysmateriaalit eivät hiilijalanjäljellä mitattuna olekaan ympäristöystävällisiä ja rakentajan onkin osattava valita materiaaleista luotettavat, ylläpidettävät sekä asiallisen hintaiset. Mitään materiaaliriskejä ei voi ottaa, muistuttaa Teija Ojankoski. Hiilijalanjälki paljastaa Hiilijalanjäljellä mitataan rakennusten elinkaaren aikaisia hiilidioksidin tai kasvihuonekaasujen päästövaikutuksia. Tavallinen asunnon ostaja ei ehkä ymmärrä rakennuksen hiilijalanjäljen merkitystä, eikä jalanjäljen koon mittaaminen ihan helppoa olekaan, mutta jokaisen meistä pitäisi ymmärtää ja tuntea vastuunsa ympäristöasioissa. Tosiasia on vielä kuitenkin se, että uudessa kohteessa sen hyvä sijainti on edelleen se tärkein kriteeri minkä vuoksi asunto valitaan, ympäristöystävällisyys tulee lisäbonuksena mukana, sanoo Teija Ojankoski. Ilmaston, luonnonvarojen ja energian säästäminen ovat asioita, jotka ovat kaikessa mediassa vahvasti esillä. Kenties vähitellen ihmiset alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota ympäristöystävällisyyteen ja osaavat tehdä luonnonvaroja säästäviä valintoja. Myös asumisessa. Tammikuussa julkaistuun vuoden 2013 ympäristöraporttiin on jälleen koottu esimerkkejä ympäristön hyväksi tehdystä työstä kaupungissa sekä ympäristön tilaa ja kehitystä kuvaavat mittarit. Merkittävä kaupungin kaikkien toimialojen yhteinen ponnistus oli uudet, vuosille 2013 2016 tehdyt ympäristöohjelmat. Ympäristöraportissa kerrotaan ympäristökasvatus- ja valistustyön edistymisestä sekä toimista, joilla kaupunki lyhyesti Kaupunkisuunnittelu kaavailee Vanhan liikerakennuksen tilalle asuinkerrostalo Hiekkaharjussa Talkootorin reunalle, osoitteeseen Talkootie 1, käynnistyy asemakaavan muutos nro 002227. Entisen Elannon punatiilisen liikerakennuksen tilalle on suunnitteilla asuinkerrostalo. Osa vanhasta liiketilan julkisivusta säilytetään. Tulevaa asuinkerrostaloa on suunniteltu 6-kerroksisena puukerrostalona. Pysäköintitilat ovat suunnitelmassa kellarissa sekä pihakannella. Katutasoon tulee Talkootorin puolelle liiketilaa. Lisätietoja: Ritva Kotilainen, p. 09 8392 2335 70-luvun kerrostalot puretaan uusien tieltä Veromiehessä Pyhtäänkorventiellä, suojellun Aerolan naapurissa on viisi 1970-luvulla rakennettua huonokuntoista kerrostaloa. pyrkii vähentämään kaupunkiympäristön kuormitusta ja lisäämään ekotehokkuutta. Esimerkiksi koulujen sähkönsäästökampanjat ja -kilpailut ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Kestävää kehitystä Raporttiin on koottu myös tietoa hankkeista ja toimista, joilla pyritään lisäämään kestävää kehitystä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Esimer- Omistaja VVO aikoo rakentaa purettavien talojen tilalle uudet: kolme kuusikerroksista pistetaloa ja yhden kolmekerroksisen pienkerrostalon. (nro 002191). Lisätietoja: Seppo Niva, p. 09 8392 8044 Purettavan Anttilan tilalle asuinkerrostaloja Anttilan tontilla, Talvikkitie 7:ssä entinen tavaratalo puretaan ja tilalle nousee asuintaloja. Talot ovat enimmäkseen 7-kerroksisia, mutta Kielotien ja Horsmakujan kulmaan kaavaillaan 16-kerroksista tornitaloa Kielotornin pariksi. Katutasoon tulee Kielotien puolella liiketilaa. Pysäköinti hoidetaan korttelin sisällä pihakannen alla. Samalla tutkitaan Kielotien muuttamista keskus-tabulevardiksi. (nro 002228). Lisätietoja: Seppo Niva, p. 09 8392 8044 Tarhapuiston koulun tontille asuntoja Vantaan yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että entisen Tarhapuiston koulun tontille voisi rakentaa kiksi vuoden 2015 asuntomessualueelle rakennettavan puukerrostalon suunnittelu on jo pitkällä ja sadevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämiseksi on kehitetty erilaisia hulevesiratkaisuja. Asemakaavoitus on ollut mukana kehittämässä työkalua maankäytön suunnittelun ilmastovaikutusten arviointiin. Vuonna 2013 Vantaalle valmistui meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2017. Suunnitelman toimenpiteillä ehkäistään ja vähennetään meluhaittoja asuntoja. Alueella olevat entiset koulurakennukset ovat yhteensä 1 563 k-m2. Nykyiset rakennukset purettaisiin ja tilalle on tarkoitus rakentaa kaksi asuinkerrostaloa, yhteensä n. 5 500 k-m2. Kerrosten lukumäärä olisi enintään kahdeksan. (Asemakaavatyön nro 002186). Lisätietoja Lassi Tolkki, p. 09 8392 2678 Leinelän keskustaan liiketiloja ja lisää asuntoja Vantaan yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista Leinelän keskustan kortteliin 70117 ja Primavera-torille. Alue sijoittuu heti kehäradan aseman pohjoispuolelle Koivukylänväylän, Leineläntien ja Leinelänkaaren rajaamalle alueelle. Alue on nyt rakentamaton. Sinne on tarkoitus rakentaa asuntoja ja liiketiloja. Rakennusoikeus nousisi entisestä 8 500 k-m2:stä n. 10 000 k-m2:iin. Kerrosten enimmäislukumäärä laskee kahdestatoista kahdeksaan. (nro 002233). Lisätietoja Lassi Tolkki, p. 09 8392 2678. asukkaille. Viime vuonna saimme myös uuden suojelualueen Koillis-Vantaalle, Riipilänmetsän. Kaupunkimme kulttuurimaisemaa hoidettiin poikkeuksellisesti, kun Tikkurilan keskuspuistossa aloitti alkukesästä lähes kolmikymmenpäinen lammaskatras laidunnusurakkansa. TINA KRISTIANSSON Kulotien kioskille pysyvä liiketila Kulomäen torin kioski sijaitsee päiväkodin vieressä osoitteessa Kulotie 4. Kioski tulee olemaan pysyvä rakennus ja sitä laajennetaan hieman. Lisätietoja: Mikel Aizpuru, p. 09 8392 2234 info Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Kielotie 28 ja internetosoitteessa http:// www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto lisäksi alueen yhteispalvelussa: Myyrmäki, Kilterinraitti 6; Tikkurila, Kielotie 28; Korso, Lumo, Urpiaisentie 14 ja Hakunila, Kimokuja 5. 8 9

Kaavoituskatsaus 2014 LÄNSI-VANTAA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Urbaania sykettä Martinlaaksoon Martinlaaksosta halutaan entistä elinvoimaisempi, omaleimaisempi ja viihtyisä kaupunginosa, jonne halutaan muuttaa ja jossa halutaan käydä. Kehitettäviä alueita ovat muun muassa Martinkeskuksen, nuorisotalon sekä purettavan Laajavuoren koulun tontit. Timo Kallaluoto, Aluearkkitehti (09) 8392 2675 Johanna Rajala (09) 8392 2238 Jyrki Kauhanen (09) 8392 5058 Mikko Järvi (09) 8392 2701 A1 Hämeenkylä 002220. Tuomelan koulutontille asumista. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A2 Myyrmäki 001925. Myyrmäen keskustassa laajennetaan Myyrmannin kauppakeskusta sekä rakennetaan asuinkerrostaloja ja vanhusten palvelukeskus. Myyrmäkitalo yhdistetään Myyrmanniin gallerialla. Paalutori siirtyisi nykyistä pohjoisemmaksi. Päätöskäsittelyyn keväällä. A3 Myyrmäki 002195. Metropolian laajennus. Päätöskäsittelyyn. A5 Martinlaakso 002031. Laajavuoren koulutontille asuinkerrostaloja ja päiväkoti. Valmisteluvaiheessa, tontinluovutuskilpailu keväällä. (Rajala) A6 Ylästö 002149. Lumijälki, Tolkinkylän lumenvastaanottopaikka ja kaksi yritystonttia. Nähtävillä keväällä. (Kuparinen) A7 Ylästö 402800. Tuupakka 8, SLO:n tontin laajennus sekä teollisuus- ja varastotontteja. Nähtäville keväällä. (Kuparinen) A8 Hämevaara 001901. Köysikuja 1, toimistotilaa, Vihdintien tiealue ja katu Espooseen. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A9 Hämeenkylä 001515. Pähkinärinteen pohjoisosan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä Lammaspolku 12:n tontin muutos. Nähtävillä keväällä. A10 Hämeenkylä 121300. Hämeenkylän kartanon kaava ajantasaistetaan ja Vanhankyläntie 11:n toimistotontti muutetaan asumiseen (puukerrostaloja). Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A11 Vapaala 002048. Rajatorpan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt; sisältää 002005, Rajatorpan ostoskeskuksen paikalle haettu asumista ja liiketiloja. Valmisteluvaiheessa. A12 Vapaala 002120. Pientalotontteja Vapaalantie 10c:n kohdalle. Päätöskäsittelyssä pöydällä. A13 Vapaala 002201. Asuintalo Hämäläispuistoon. Nähtäville keväällä. A14 Vapaala, Varisto 141100. Varisto 11, Luhtitien katulinjaus itään ja Vapaalanpuiston lähivirkistysalue. Päätöskäsittelyyn syksyllä. A15 Varisto 002098. Vihdintien tiealueen laajennus. Sarkatie 7:ään on haettu liike- ja toimistotiloja. Nähtäville keväällä. A16 Varisto, Petikko 002030. Kehä III:n parantaminen Raappavuorentien ja Vihdintien välillä. Liiketonteille lisätään määräyksiä vähittäiskaupan suuryksiköistä, jolloin nykyisiä kauppoja saa laajentaa. Päätöskäsittelyssä. (Kuparinen) A17 Myyrmäki 002049. Asuinkerrostaloja Uomatien länsipäähän, Luhtitien itäosa ja Raappavuoren lähivirkistysaluetta (Loisketie). Valmisteluvaiheessa. A18 Myyrmäki 002156. Asuinkerrostaloja Uomatien eteläja Raappavuorentien länsipuolelle (Lainerinne ja Suistokuja). Valmisteluvaiheessa. A19 Myyrmäki 002170. Kivikirveenkuja 1:n autopaikat. Valtuusto hyväksynyt. A20 Myyrmäki 002197. Asumista Louhelantien ja Norotien väliin. Kaavatyö alkaa. A21 Myyrmäki 002217. Eräkuja 2:n toimistotontti muutetaan asuinkerrostalon tontiksi. Nähtäville keväällä tai kesällä. A22 Myyrmäki 002230. Asuntorakentamista Ojapuistoon, Uomatie 2b. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A23 Myyrmäki 002231. Asuntorakentamista Ajopuunpuistoon, Rajatorpantie 18. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A24 Myyrmäki 002232. Asuntorakentamista Piipuistoon, Raappavuorentie 3. Kaavatyö alkaa. (Kauhanen) A25 Myyrmäki, Kaivoksela 152300. Kehä II:n Korutien liittymä, Honkasuontunneli, kerrostalotontin ajojärjestely, Kilterinmäenpuisto, Naapurinniitty ja Löydöspuisto. Nähtäville keväällä tai kesällä. A26 Kaivoksela 001721. Vanhan Kaivokselan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt. Valmisteluvaiheessa. (Kauhanen) Kaivoksela 002044. Kaivokselan kirkkotontti. Kirkko on saanut purkuluvan. Kaavoitus alkaa. (Kauhanen) A27 Kaivoksela 001989. Kaivokselan ostoskeskuksen tilalle on haettu 6-kerroksia asuinkerrostaloja ja liiketilaa. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A28 Kaivoksela 002072. Laitilankuja 7, tarpeeton katualue liitetään tonttiin. Nähtäville keväällä. (Järvi) A29 Martinlaakso 002159. Martinlaaksonpolku 3, nuorisotalon paikalle vammaisten erityisasumista, VAV:n vuokra-asuntoja ja yhteistiloja. Nähtäville kesällä. (Rajala) A30 Martinlaakso 002209. Kukintie 2 ja Kukinkuja 2, Saton asuinkerrostaloja. Kaavatyö alkaa. (Rajala) A31 Martinlaakso, Vantaanlaakso, Viinikkala 181000. Kehä III:n tiealue välillä Raappavuorentie Tuupakantie. Nähtäville keväällä. (Järvi) A32 Martinlaakso 002085. Martinkeskuksen tilalle asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A33 Vantaanlaakso 002222. Myllymäen koulutontin muutos toimitilatontiksi sekä rakentamaton pysäköintitontti liike- tai toimitilatontiksi. Koulu- ja asuinrakennukset ovat saaneet purkuluvan. Valmisteluvaiheessa. A34 Vantaanlaakso 181100. Stenbackan ja Smedsin tiloille omakotitaloja, Ylästöntien katualue ja virkistysaluetta. Nähtäville keväällä. A35 Askisto 002112. Askinpuistikkoon omakotitontteja. Nähtäville keväällä. A36 Askisto, Hämeenkylä, Varisto 200400. Kehä III:n tiealue sekä neljä omakotitonttia ja yritystontti Askistoon, yritystontti Varistoon sekä katu-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Alue sijaitsee Kehä III:n molemmin puolin Espoon rajalta Vihdintien itäpuolelle. Nähtäville keväällä. A37 Askisto, Petikko 200500. Vihdintien tiealue, omakotitontteja Lehtokujan eteläpäähän sekä virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Tiilipojanlenkki 8:n ja 9:n tonteille haetaan teollisuus- ja varastorakentamista. Alue sijaitsee Vihdintien molemmin puolin Kehä III:n ja Askiston liittymän välissä. Nähtäville keväällä. Petikko 261400. Koivurinne 3, omakotitaloja. Nähtäville keväällä. A38 Petikko 002154. Tiilitie 4, varaston laajennus. Päätöskäsittelyssä. A39 Ylästö 402100. Ylästö 7, pientaloja Isonmännyntien molemmin puolin ja Tolkinkylänkujalle. Valmisteluvaiheessa. A40 Ylästö 002127. Omakotitontteja Peltovuorentien varrelle (Kuukusentie ja Kuukusenkuja). Nähtäville keväällä. A41 Ylästö 002212. Linkokuja 8, yritystontin laajennus. Kaavatyö alkaa. (Kuparinen) A42 Ylästö 002213. Ahokuja 6, tontin laajennus. Kaavatyö alkaa. (Järvi) A43 Ylästö, Viinikkala 400700. Voutilan kylän suojelu ja vähäinen täydennysrakentaminen. Valmisteluvaiheessa. (Kauhanen) A44 Viinikkala 002052. Hommaksentien katkaisu, Tuupakanpuisto ja Tuupakankuja. Valmisteluvaiheessa. (Järvi) Kiila 002178. Lavankoon moottorirata-alueen muutos ja yritystontteja. Valmisteluvaiheessa. (Kuparinen) Luhtaanmäki 310200. Luhtaanmäki 2, Hämeenlinnanväylän ja Klaukkalantien liittymään liiketilaa ja rekkaparkki. (Kuparinen) Martinlaaksosta on tekeillä kehityskuva, jossa määritetään periaatteet alueen keskustan kehittämiselle. Tutkittavana on muun muassa alueen imago, täydennysrakentamisen alueet, maisema, liikenneasiat sekä ekologisuus. Kehityskuva ohjaa uutta rakentamista viitteellisesti ja määrittää yleispiirteiset reunaehdot meneillään oleville ja tulevaisuudessa laadittavilla asemakaavamuutoksille. Kehityskuvassa on määritelty urbaanin sykkeen alueita, joille sijoittuu runsaasti uutta asuinrakentamista, palveluita, kivijalkakauppoja sekä asukkaiden yhteistilaa alueelle suunniteltavan uuden päiväkodin yhteyteen. Pääpaino on Martinlaakson koululta asemalle vievällä raitilla, josta pyritään tekemään asukkaiden yhteinen ulko-olohuone. Suunnittelussa otetaan huomioon etenkin kevyen liikenteen näkökulma ja turvallinen kulku erityisryhmille. Laajavuoren koulun tontista suunnittelukilpailu Käytöstä jo aiemmin poistettu, huonokuntoinen Laajavuoren koulurakennus puretaan ja tontille on tarkoitus suunnitella asuntoja sekä päiväkoti. Vantaa on järjestänyt tontista suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, jonka kautta halutaan löytää korkeatasoinen ja tasapainoinen suunnittelukokonaisuus. KIVISTÖ KAAVOITUSKATSAUS 2014 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö (09) 8392 2247 Anna-Riitta Kujala (09) 8392 9306 Veli-Pekka Ristimäki (09) 8392 2395 Hanna Tiira (09) 8392 8786 Kai Zukale (09) 8392 2232 Asumisen yhteyteen tulee katutasoon liiketilaa. Lisäksi uusi päiväkoti ja sen piha suunnitellaan samalle tontille Martinlaakson koulun kanssa niin, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden K1 230800. Kivistön Kaupunkikeskus 1 sijoittuu valtatie 3:n, Tikkurilantien, Keimolantien (ent. Vanhan Nurmijärventien) sekä Syväkiventien rajaamalle alueelle. Kaavasuunnittelu sisältää runsaasti eri toimintoja, kauppakeskuksen, linja-autoterminaalin, yksityisiä ja julkisia palveluja, asumista, jne. Tavoitteena on kaavaehdotusaineisto hallinnolliseen käsittelyyn syksyllä 2014. (Varpanen, Tiira, Ristimäki) K2 231600. Kivistön koulun ympäristöön suunnitellaan päiväkotia ja asuinkorttelin kanssa. Päiväkotiin tulee yhteisöllistä tilaa, jota voidaan vuokrata kuntalaisille vapaa-ajan käyttöön. Päiväkoti rakennetaan tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuonna 2018. monipuolista keskusta-asumista, kaupunkipientaloista kerrostaloihin, yhteensä n. 70 000 ka-m2. Tavoitteena on saada kaavatyö vuoden 2014 kuluessa valtuuston hyväksyttäväksi. (Varpanen, Ristimäki) K4 231800. Keskusta-asuminen 5, ns. Herkules-korttelit Kehäradan ja Safiiriaukion eteläpuolella, Keimolantien itäpuolella sisältää asumista n. 45 000 ka-m2. Tavoitteena on saada kaavaehdotusaineisto syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. (Varpanen, Kujala) K5 231900. Keskusta-asuminen 6, asumista keskustan pääkadun, Ruusukvart-sinkadun ja Kehäradan väliselle alueelle n. 20 000 ka-m2, putkijäteasemasta länteen. Kaavatyö laaditaan kaupungin omana työnä, ja sen yhteydessä selvitetään mm. puurakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on laatia osallistumisarviointisuunnitelma keväällä 2014. (Varpanen, Kujala) K6 232000. Keskusta-asuminen 7, Tikkurilantien varressa, sisältää ko. tien siirron lentomelualueelle, yht. n. 120 000 ka-m2 asumista ja toimitilarakentamista. Tavoitteena on laatia osallistumis-arviointisuunnitelma keväällä 2014. (Varpanen) K7 Myllymäki 250900. Vehkalan 1. työpaikka-alue. Vehkalan aseman ympäristöön, Kehä 3:n poh- Suunnittelukilpailuun voi osallistua 12.5. saakka. Lisätietoa verkossa: www. vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto. JOHANNA RAJALA joispuolelle ja vt 3:n länsipuolelle monipuolinen työpaikka-alue. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Varpanen, Ristimäki) K8 231300. Keskusta-asuminen 2 Kehäradan ja Ruusukvartsinkadun rajaamalla alueella, asumista n. 52 000 ka-m2. Kehärataa katetaan Safiiriaukiolla, keskustan läpi kulkeva kevyen liikenteen reitti, Promenaadi sijoittuu osan matkaa Safiiriaukion kannen alle. Kaavatyö etenee hyväksymiskäsittelyyn. (Varpanen, Tiira) K9 Piispankylä 211500. Työpaikkatontin laajentaminen puistoon, lisää puistoa, KHO harkitsee, antaako valitusluvan. Selvitystyö käynnissä. (Varpanen, Zukale) K10 001927. Kiillekuja 3. Kaava hyväksytty. K11 002199. Kylänpääntie 2, rakennussuojelukysymyksiä. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Varpanen, Tiira) K12 002221. Jaspiskuja, katualueen muuttaminen pihakaduksi sekä jalan- kulku- ja polkupyöräilyn sallivaksi. Kaavatyö käynnistynyt. (Varpanen, Zukale) K13 002216. Hiekkakiventie 14, puistoalueen liittäminen tonttiin. Kaavatyö alkaa keväällä. (Varpanen, Zukale) JOHANNA RAJALA 10 11

AMANDA ESKOLA Tikkurilasta kehkeytyy elävä keskus Asukkaiden näkemystä Tikkurilan tulevaisuudesta kyseltiin viime keväänä asukaskyselyllä, joka keräsi lähes 300 vastausta. Tulevaisuutta visioitiin myös yhdessä Peltolan koulun oppilaiden kanssa. Asukkaiden ja virkamiesten tahtotila tuntuu olevan sama: Tikkurilasta halutaan elävä kaupunkikeskusta, jossa on sujuvaa liikkua kävellen ja pyörällä, helppo käydä ostoksilla kivijalkaliiketiloissa ja mahdollisuus oleskella jokivarren vehreässä kulttuuriympäristössä. Kaavarunko antaa suuntaa tuleville asemakaavamuutoksille. Vuoden 2013 aikana Tikkurilan kaavarunkotyössä tarkistettiin Tikkurilan keskustan kehittämisen tavoitteita ja etsittiin keinoja niiden saavuttamiseksi. Sen myötä virinnyt kiinnostus Tikkurilan kehittämiseen näkyy lukuisissa meneillään olevissa ja käynnistyvissä kaavamuutoksissa. Tikkurilan kaavarunko asetetaan nähtäville kevään 2014 aikana. SEPPO NIVA MINNA KOSKINEN KESKI-VANTAA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Övre Nybackan päärakennuksen nurkalla seisoo pieni syytinkitupa, talon vanhan isännän ja -emännän eläkeasunto 1800-luvun alusta. Vantaalla on yllättävän paljon vaari-ikäisiä taloja Vantaa tunnetaan 1970- ja -80-luvuilla rakennettujen lähiöiden kaupunkina, jossa Helsingin pitäjän ja sitä seuranneen maalaiskunnan muistomerkit ovat jääneet kerrostalojen varjoon. Vantaalla on kuitenkin hämmästyttävän paljon vanhoja taloja. AMANDA ESKOLA Vantaan vanhaa rakennuskantaa ei ole tutkittu pitkään aikaan systemaattisesti. Edellinen inventointi Rakennuskulttuuri Vantaalla ilmestyi 1981. Nyt kaupunginmuseossa neljättä vuotta jatkuva VAARIinventointi on saavuttanut tärkeän etapin: Länsi-Vantaan osuus on valmis. Kohteet saadaan internet-kartalle tämän vuoden aikana. Projektin lopuksi niistä on tarkoitus julkaista kirja. Projektissa kerätään tietoja ennen vuotta 1930 rakennetuista eli vaariikäisistä kohteista. Inventointia tehdään kaupunginmuseon, kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhteistyönä. Projektin tutkijana toimii arkkitehti Amanda Eskola. Inventoinnissa Länsi-Vantaalta löytyi paljon helmiä, jopa seitsemän päärakennusta 1700-luvulta. Kaupunki omistaa näistä kaksi: Ylästön Klemets ja Vantaanlaakson Övre Nybacka. Talonpoikaistalo 1500-luvulta Övre Nybacka on Vantaan parhaiten säilyneitä talonpoikaistaloja. Se on sijainnut samalla paikalla ainakin 1500-luvun alusta lähtien. Pihapiiri on hyvin hahmotettavissa säilyneiden navetan, luhtiaitan, syytinkituvan ja maakellarien ansiosta. Nykyisessä päärakennuksessa on ollut useita rakennusvaiheita. Tuvan pää on VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Talo toimi 1800-luvun lopulla kestikievarina. Kuva on otettu kievarivaiheen päätyttyä, mutta leipiä tarvittiin silti suuri määrä omalle väelle ja torimyyntiin. pystytetty 1700-luvun lopulla ja sitä on jatkettu saliosalla 1800-luvun kuluessa. Mansardikatto on vaihtunut harjakatoksi ja kuisteja on ollut useita. Pihapiirin tavoin Övre Nybackan sisätilat ovat poikkeukselliset. Alkuperäinen tuvan uuni on Vantaalla harvinainen. Melkein kaikki talon tulisijat ovat tallella. Myös runsaasti vanhoja lankkulattioita, sisäkattoja, ovia, ikkunoita, listoja ja heloja löytyy. Miksi talo sitten on säilynyt niin hyvin? Koska talo on terve ja tehdyt korjaukset ovat vaalineet sen terveyttä. Vain terve talo saavuttaa korkean iän. Ensi kesänä VAARI-inventointi jatkuu maastossa pääradan itäpuolella. Vantaalla on jo aiemmin 2000-luvulla inventoitu moderni rakennuskulttuuri ja moderni teollinen rakennusperintö aikavälillä 1930 1979. info Vantaa-Seura vuokrasi hiljattain Övre Nybackan kaupungilta. Seura vuokraa taloa edelleen juhla- ja kokouskäyttöön. Taloon voi tutustua joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18 19, osoite Nybackankuja 4, Vantaanlaakso, lisätietoja http://www. ovrenybacka.fi/ Aluearkkitehti Asta Tirkkonen (09) 8392 6185 Merja Häsänen (09) 8392 2127 Minna Koskinen (09) 8392 3440 Ritva Kotilainen (09) 8392 2335 Seppo Niva (09) 8392 8044 Carina Ölander (09) 8392 2478 Anna-Liisa Vanhala (09) 8392 2035 A1 Veromies 002150. Aerolan kaavarunko, alueelle suunnitellaan uutta asuinaluetta. Kaavarunkon perusteella alueelle voidaan laatia tarkempia asemakaavoja. Alue on noin Kartanonkosken kokoinen. Sinne tulisi 5-6 suurkorttelia, joissa asuisi n. 3 500 asukasta. Rakennusten korkeus vaihtelisi I-VIII kerroksen välillä. Alueella olisi myös mm. päiväkoti, alaluokat. Nähtäville keväällä. Asemakaavojen laadinta alkaa syksyllä. (Häsänen) A2 Veromies 002151. Kehäradan Aviapolis-aseman ympärille kaavoitetaan kaupunkikeskus, johon tulee asuntoja, toimistoja, liiketilaa sekä muita palveluita. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat eteläisimmät korttelit, jotka ovat Kehäradan aseman eteläsisäänkäynnin kohdalla. Aseman yhteyteen maantasoon rakennetaan bussiterminaali. Asema ja terminaali yhdessä muodostavat joukkoliikenteen solmukohdan, jossa pysähtyvät linjat tavoittavat suuren osan pääkaupunkiseudusta. (Ölander, Häsänen, Tirkkonen) A3 Kehäradan Aviapolis-aseman ympäristön uudelle kaupunkikeskukselle laaditaan kaavarunko ja suunnittelukäsikirja. (Ölander, Häsänen, Tirkkonen) A4 Veromies 052200. Veromiehen eli Aviapoliksen kaavarunko. (Häsänen, Siivola, Jäppinen) A5 Viertola 002147. Osoitteessa Kultarikontie 5-7 sijaitsevat huonokuntoiset rakennukset on tarkoitus korvata uusilla kerrostaloilla. Kerrosluku nykyisiin rakennuksiin nähden kasvaa, Kultarikontie pyritään säilyttämään pienimittakaavaisena ja vehreänä. Autopaikat sijoitetaan pääosin pihakannen alle. Nähtäville keväällä. (Ölander) A6 Viertola 002174. Talvikkitien varressa sijaitseva huonokuntoinen rakennus on tarkoitus korvata uudella kerrostalolla. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle. Nähtäville keväällä. (Ölander) A7 Tikkurila 002142. Kielotien ja Neilikkatien kulmaukseen tulee senioritalo noin 130 asukkaalle. Kivijalkaan on suunnitteilla Kielotielle avautuvia liiketiloja. Rakennuksen kerroskorkeus nousee enimmillään kahdeksaan kerrokseen. Autopaikat sijoitetaan pääasiassa pihakannen alle ja osittain pihatasolle sekä autokatoksiin. Neilikkatien katualuetta muutetaan pihakatumaiseksi. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kotilainen) A8 Tikkurila 002110 (002169, 002183). Osoitteissa Kielotie 2-6 on tulossa asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katutasoon osoitetaan liiketiloja Kielotien ja Tikkurilantien varressa. Pysäköinti järjestetään pääosin korttelin keskelle rakennettavalla pysäköintitaloon, jonne ajo tapahtuu Neilikkakujan kautta. Rakentaminen on pääosin kahdeksankerroksista. Nykyiset rakennukset puretaan. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) A9 Tikkurila 002224. Osoitteessa Orvokkirinne 4 kaavamuutosalueelle suunnitellaan asumista. Tontin nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa. Pysäköinti suunnitellaan maantasopysäköintinä. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kotilainen) A10 Tikkurila. Tikkurilan jokirannan kehittämissuunnitelma. Selvitystyö käynnistyy keväällä. (Tirkkonen) A11 Tikkurila 002228. Talvikkitie 7-9. Entisen Anttilan tavaratalon paikalle kaavoitetaan keskustamaista kerrostaloasumista. Pysäköinti sijoittuu tontille osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Katutasoon tulee liiketilaa. Kaavatyö alkaa keväällä. (Niva) A12 Tikkurila 002229. Valkoisenlähteentien ja Orvokkitien kulmaan on suunnitteilla kaavamuutos, jossa tullaan tarkastelemaan alueen rakennusoikeuden tehostamismahdollisuuksia asuinkerrostalorakentamisella. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskinen, Kotilainen) A13 Tikkurila 062600. Tikkurilan kaavarunko, Tikkurilan keskustaan on valmisteilla kaavarunko, jolla määritellään reunaehdot alueen tuleville asemakaavamuutoksille. Kaavarunko on tulossa nähtäville kevään aikana. (Niva, Kotilainen, Koskinen, Muukka, Tirkkonen) A14 Hiekkaharju 002164. Taukopuistoon suunnitellaan kahta asuinkerrostaloa. Rakentaminen voi olla pohjoiskulmassa enintään seitsemän- ja etelämpänä nelikerroksista. Kävelyreittinä nykyisin toimiva Sorapolku korvataan tontin ja Hiekkaharjun koulun väliin rakennettavalla kevyenliikenteenreitillä. Taukopuisto sijaitsee Talvikki- ja Talkootien kulmassa. Nähtäville keväällä. (Niva, Koskinen) A15 Pakkala 511800. Backaksen kartano. Selvitys- ja inventointityöt käynnistyvät kevään aikana. (Kotilainen) A16 Tammisto 002215. Uusi irtaimistovarastopalveluja tuottava varasto Sähkötie 12:ssa. (Vanhala) A17 Hiekkaharju 002227. Talkootoriin länsireunalle rajautuvalle tontille tutkitaan mahdollisuutta rakentaa asuinkerrostalo osoitteeseen Talkootie 1. Kerrostalon kivijalkaan suunnitellaan liiketiloja ja pysäköintitilat kellariin. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä entinen Elannon liikerakennus. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kotilainen) A18 Pakkala. Lustikullan asumisen yleissuunnitelma. (Tirkkonen) A19 Pakkala 002124. Pakkalankujan ja Lentoasemantien väliin lisää asumista ja liiketilaa. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Häsänen) A20 Koivuhaka 002093. Koivuhaanpuiston yritysalue. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.1.14 A21 Koivuhaka 002166. Asuinpientalojen aluetta täydennetään. 12 13

VANTAAN ENERGIA Alue muuttuu työpaikka-alueesta asuinpientalojen alueeksi, mitä se jo käytännössä onkin. Nähtävillä keväällä. (Niva, Vanhala) A22 Viertola 002152. Klökars. Osmankäämintien ja Koisotien kulmaan on kaavoitettu asuinkortteli, jonka eteläosa on varattu asuinpientaloille. Koisotien varteen voidaan rakentaa palvelurakennuksia tai vaihtoehtoisesti tavallisia asuinkerrostaloja. Kaavatyö päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) A23 Viertola 002136. Uutta asuinrakentamista Keravanjoen läheisyyteen 280 asukkaalle. Ositteessa Osmankäämintie 5 7, muutetaan teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelin nykyiset rakennukset puretaan, ja tilalle rakennetaan 3-6 kerroksisia kerrostaloja. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Ölander) A24 Pakkala 002194. Hotelli- ja kylpyläkeskus Flamingon laajenee nykyisen pysäköinti- ja huoltopihan päälle. Laajennus rakennetaan pitkänä, kuusikerroksisena rakennuksena nykyisen hotellirakennuksen itäpuolelle. Nähtävillä keväällä. (Niva) A25 Tikkurila 002190. Hotelli Vantaa laajentaa Tikkurilantien katualueen päälle. Uutta rakennusoikeutta 4 500 kerrosneliömetriä. Nähtävillä keväällä. (Niva) A26 Koivuhaka 002193. Koisoniittyyn, osoitteeseen Koisotie 8, suunnitellaan tehostettua ja tuettua asumista sekä tiloja asumispalveluille. Rakennukset on suunniteltu sijoittuvan lähelle Koisotietä pihatilojen suuntautuessa Tikkurilan keskuspuistoon ja Kylmäojalle päin. Nähtävillä kesällä. (Kotilainen) A27 Jokiniemi 002200. Metsänhoitajankuja 6:en suunnitellaan kahta uutta kaksikerroksista luhtitaloa, jotka sijoittuvat suojellun assistenttien talon pohjois- ja eteläpuolelle. Nähtävillä keväällä. (Niva, Koskinen) A28 Veromies 002191. 70-luvun kerrostalot puretaan uusien tieltä. Pyhtäänkorventiellä, suojellun Aerolan naapurissa on viisi 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa. Rakennukset ovat huonokuntoisia, eikä niitä kannata korjata. Omistaja VVO aikoo rakentaa purettavien talojen tilalle uudet: kolme kuusikerroksista pistetaloa ja yhden kolmekerroksisen pienkerrostalon. Hanke vaatii asemakaavan muutosta. Kaavatyö käynnistyy keväällä. (Niva) A29 Veromies 002210. Aviator. Manttaalikujan länsipuolelle on tulossa kaavamuutos teollisuusja varastorakennusten ja laitosten korttelialueelle. Tontin sisäisten järjestelyjen lisäksi pyörätien paikka muuttuu. Toimintaa monipuolistetaan, niin että näyttely- ja pienimuotoinen liiketila tulevat mahdollisiksi. Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Kaavatyö alkaa keväällä. (Niva) A30 Koivuhaka 002211 (001536). Uusitie 12 ja 15. L&T:n varikon järjestelyt ja kahden omakotitontin laajennus. Kaavatyö käynnistyi keväällä. (Vanhala, Kuparinen) A31 Pakkala 002177. Rautakesko Oy (K-rauta Vantaanportti). Asemakaavan saattaminen ajan tasalle tontin nykyisen käyttötarkoituksen mukaan. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tirkkonen) Tikkurilan keskustan uudistaminen vauhdissa Torninosturit värittävät Tikkurilan keskustan kaupunkikuvaa vielä jonkin aikaa, mutta paljon valmistakin on jo syntynyt. Aseman liepeille on alkuvuonna valmistunut kaksi uutta kerrostaloa, kaksi on parhaillaan rakenteilla. Kielotieltä pääsee Lummekujaa pitkin hurauttamaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen, Tikkuparkkiin, joka osaltaan auttaa keskustaa vaivanneeseen parkkipaikkapulaan. Kesällä torikahveja voi nautiskella vain kivenheiton päässä Tikkurilan asemasta, kun torikauppa siirtyy nykyiseltä Peltolan torilta kaupungintalon kupeeseen. Uuden Tikkurilanaukion torin kiveystä tehdään parhaillaan ja työ valmistuu kesän aikana. Kaupungintalon edustalle tuleva vesiaihe ja torin kukkaistutusalue viimeistellään myöhemmin. Vilkkaan Tikkurilan aseman palvelutasoa oleellisesti nostavan uuden toimistoja liikekeskus Dixin ensimmäinen vaihe valmistuu lokakuussa 2014. Silloin ovensa avaavat muun muassa liikekeskuksen päivittäistavarakauppa, useat pikkuliikkeet, kahvilat ja ravintolat. Dixin katutasossa otetaan tuolloin käyttöön myös uusi bussiterminaali sekä yhteispalvelupiste. MILLA HAMARI Tikkurilan keskustauudistuksen viimeisimmät kuulumiset löydät netistä: vantaa.fi/tikkurilankeskusta Jätevoimalan koekäyttö alkaa keväällä Vantaan Energia rakentaa Itä-Vantaalle Suomen suurinta jätevoimalaa. Voimala on yksi merkittävimmistä hankkeista Vantaan Energian historiassa. VANTAAN ENERGIA Jätevoimala valmistuu juuri oikeaan aikaan, sillä EU-direktiivi kieltää sekajätteen kaatopaikkaläjityksen vuodesta 2016 alkaen. Vantaan Energian jätevoimalan rakentaminen on edennyt hyvin aikataulussaan. Helmikuussa aloitettiin voi- malan käyttöönottovalmistelut koekäyttöä varten. Valmistelevana työnä höyryputkistot puhdistettiin korkeapaineisella vesihöyryllä rautaperäisestä hitsauskuonasta. Koekäytöt jätteellä alkavat nyt kevään aikana, ja ne jatkuvat koko kesän ajan. Voimala otetaan normaaliin tuotantokäyttöön syksyllä 2014. Voimalan rakennustöiden viimeistelyn ohessa tehdään myös pihatöitä, mm. kulkuväyliä asfaltoidaan ja pihalle istutetaan kasvillisuutta. Jätevoimalalle rakennetaan paraikaa myös näyttelytilaa, jossa vierailijoilla on mahdollisuus tutustua voimalan toimintaan ja saada opastusta jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Jätevoimala on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Sen käyttämää polttoainetta, kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä, ei viedä enää kaatopaikoille, vaan se poltetaan energiaksi. Toisin kuin kaatopaikat, jätevoimala ei aiheuta hajuhaittoja eikä haitallisia päästöjä maaperään tai vesistöihin. Voimalassa jäte käsitellään suljetuissa tiloissa ja savukaasut puhdistetaan tarkasti. Sekajäte on kotimaista polttoainetta, joka parantaa pääkaupunkiseudun energiaomavaraisuutta. Jätevoimalassa tuotettavalle Uusiolämmölle ja Uusiosähkölle on myönnetty Avainlippumerkki. Suomalaisen Työn Liitto myöntää Avainlippu-merkin Suomessa valmistetuille tuotteille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia omakustannearvosta. Jätevoimalassa tuotetaan vuodessa 920 GWh (gigawattituntia) kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä. Se vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta ja kolmasosaa Vantaan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Voimalan korkean hyötysuhteen ansiosta polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan talteen 95 %. Jätevoimala vähentää fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, maakaasu) käyttöä Vantaan Energian tuotannossa 30 % ja samalla Vantaan Energian hiilidioksidipäästöjä Vantaalla noin 20 %. Jätevoima on tulevaisuuden tapa lämmittää kaukolämmöllä kaupunkeja ja tuottaa sähköä ilman, että ympäristönkuormitus lisääntyy. Voit seurata jätevoimalan rakentumista webkameran kautta: www.vantaanenergia.fi/kamera. VANTAAN KAUPUNKI ITÄ-VANTAA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Aluearkkitehti Vesa Karisalo (09) 8392 2684 Lassi Tolkki (09) 8392 2678 Mikel Aizpuru-Ruiz (09) 8392 2261 Noora Koskivaara (09) 8392 3608 Eeva Sauramo (09) 8392 3045 Jukka Köykkä (09) 8392 2261 C1 Vallinoja 880800. Vallinoja 8 -asemakaava, tiivis-matala -pientaloja kaupungin omistamille maille. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C2 Havukoski 002186. Tarhapuiston purettavan koulun tilalle asuinkerrostalorakentamista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C3 Havukoski 002114 Muutoksen tarkoituksena on, että Koivukylän vanhan ostoskeskuksen ja radan väliin voidaan rakentaa kauppakeskus ja asuinrakennuksia. Tällä tavoin Koivukylän keskustasta saadaan vetovoimainen ja viihtyisä alueen keskus. Uudet liikerakennukset olisivat II-kerroksisia ja asuinrakennukset V-kerroksisia. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tolkki) C4 Asola 721300 Lipstikan alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja sekä kerrostaloihin että pientaloihin. Alue sijoittuu Valtimotien, Asolanväylän ja sähkölinjojen väliin. Nähtäville keväällä. (Tolkki) C5 Hakunila 002226 Hevoshaantien varteen kaavoitetaan Kormuniityn asuinalue ja lisäksi erityisasumista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki, Koskivaara, Aizpuru) C6 Länsimäki 002187. Pallas. Purettavan koulurakennuksen tilalle uutta asuinrakentamista. Nähtäville syksyllä. (Sauramo) C7 Länsimäki 000000. Maalinauhantiellä asuntojen täydennysrakentamista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Köykkä) C8 Hakkila 062400. Vantaan Akselin kaavarunko 2 laaditaan Hakkilan pohjoisosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Uudelleen nähtäville keväällä. (Köykkä) C9 Hakkila 002095. Honkatalon alueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan Honkakallionkuja 2:en siirtynyttä Metso Oyj:n teollisuustoimintaa. Nähtäville kesällä. (Köykkä) C10 Hakkila 002118. Oy Kontino Ab laajentaa tuotantotiloja Hakintie 6-8 tonteilla, jotka yhdistetään. Nähtäville keväällä. (Sauramo) C11 Hakkila 002084. Teollisuus ja varastorakentamista Ramirentille osoitteessa Tikkurilantie 12. Käsittely riippuu sopimustilanteesta. (Sauramo) C12 Hakkila 002176. K-Rauta 75:n ja Konekeskon kaavamääräyksiä muutetaan vastaamaan uusittua kaupan ohjauksen lainsäädäntöä. Muutosalue sijaitsee Koivukylänväylän eteläpuolella Lahdenväylän ja Vanhan Porvoontien välissä. Nähtäville keväällä. (Sauramo) C13 Koivukylä 002233. Leinelän keskustakortteli ja Primavera-aukio. Alueelle tulee asumista ja liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C14 Hakunila 001987. Destian varikko Kaskelan eteläosassa halutaan muuttaa asuinkerrostaloalueeksi. Hakija: Senaatti-kiinteistöt ja kaupunki. Nähtäville keväällä. (Karisalo, Köykkä) C15 Hakunila 001873. Hakunilan kauppakeskus. Linja-autovarikon tilalle keskustan laajennus, johon sijoittuu kauppakeskus ja erikoistavarakauppaa. Alueelle tulee lisäksi keskustamaista asuntorakentamista. Muutosalue sijaitsee Vanhan Lahdentien, Jokiniementien ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) C16 Leppäkorpi 840500. Asumista, virkistysalueita, lähikauppa. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskivaara, Aizpuru) C17 Nikinmäki 002206. Harrikuja, senioriasuntoja, asuntoja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskivaara) C18 Kuninkaala 002214. Osoitteessa Porttisuontie 11 Unikulma Oy:n tontti muutetaan liikerakennusten kortteliksi. Nähtäville keväällä. (Sauramo) Ekotehokas kaupunkirakenne Vantaan maankäytön tavoitteena on kestävä kehitys, ja osaltaan vastata ympäristöhaasteisiin. Maankäytön ja alueiden käytön suunnittelu on avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kestävä maankäyttö ja ekotehokas kaupunkirakenne edellyttävät uusia suunnittelun toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja. Vantaan kaupunki on mukana kehittämässä mm. Kaupunkien ja kunti- Kestävä hulevesien hallinta Rankkasateista johtuvat hulevesitulvat ovat lisääntyneet Vantaan alueella. Ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan hulevesitulvia. Vantaalla on tavoitteena hulevesien kestävä ja kokonaisvaltainen hallinta siten, että hulevesistä ei aiheudu haittaa rakennetulle eikä luonnonympäristölle. Kestävän ja kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan lähtötiedoksi tarvitaan tietoa purojen virtaamien kantokyvystä. C19 Metsola 002218. Metsotornin pääkäyttötarkoitus muuttuu ikäihmisten hoivakodiksi. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C20 Korso 002223. Kulomäen kioski, Kulotie 4 kohdalla oleva torialue. Kaavatyö alkaa keväällä. (Aizpuru) C21 Matari 001956. Virkistysaluetta tonttimaaksi. (Koskivaara) C22 Nikinmäki R00115. Keski-Nikinmäki 2, Rakentamisohje (Koskivaara) C23 Kuninkaanmäki, Sotunki, Itä-Hakkila, Hakunila, Ojanko, Nikinmäki, Länsisalmi 091400. Kuusijärvi-Sipoonkorpi -selvitys, Sipoonkorven kansallispuiston ympäristön ja Kuusijäven virkistysalueen toiminnallinen ja maisemallinen selvitys. Päätöskäsittelyyn kesällä. (Muukka) C24 Päiväkumpu 750800. Seniorikeskus Ulpuntielle. Selvitystyö käynnissä. (Koskivaara) C25 Matari 002128. Seniorikeskus Joukontielle. Selvitystyö käynnissä. (Koskivaara) C26 Ojanko R00114. Håkansbölen rakentamisohjeet, kaupungin omistamille luovutettaville pientalotonteille. (Tolkki) C27 Havukoski 741600. Rosenlundin alueella tutkitaan omakotimaista täydennysrakentamista. Hiekkaharjun golfalueen laajennus myös asemakaavaan. Käsittely riippuu sopimustilanteesta. (Karisalo) C28 Länsimäki Y/P7. Östersundomin yhteinen yleiskaava, yhdessä yleiskaavayksikön kanssa. (Karisalo, Köykkä) C29 Vallinoja 081200. Vallinojan asuntoalueen kaavarunko. Alueella laaditaan perusselvityksiä. (Tolkki) Vaarala 000000 Lähdepuisto. Yleiskaavan mukainen asuntotäydennysrakentamiskohde. Kaavatyö alkaa vuoden kuluessa kun Kehä 3:n melusuojaus varmistuu. (Sauramo) en aluetasoisia ekolaskureita - KEKO -hankkeessa, jossa luodaan alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu. Työkalun toimivuutta arvioidaan kevään aikana sekä eri kaavatasoilla että kaavojen ilmastovaikutusten arvioinnissa, joka on kirjattu yhdeksi Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan ympäristöohjelman tavoitteeksi. (Kankkunen) Purojen kantokykyä arvioidaan ensisijaisesti purojen valuma-alueiden vettä läpäisemättömien pinnan perusteella. Vettä läpäisemättömän pinnan määrällä on vaikutus puron veden laatuun, virtaamiin sekä biologiseen tilaan ja eroosioon. Selvityksen lopputuloksena saadaan purojen valuma-alueiden herkkyysluokittelu, jota voidaan hyödyntää yleiskaavatason hulevesien hallinnan ja maankäytön suunnittelussa. (Kankkunen) 14 15

PERTTI RAAMI YLEISKAAVA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola (09) 8392 2745 Sakari Jäppinen (09) 8392 2593 Anne Mäkynen (09) 8392 2988 Paula Kankkunen (09) 8392 2300 Joukkoliikennekaupunki Selvityksessä pohditaan miten Kehäradan myötä 2015 syntyvä vantaalainen joukkoliikennekaupunki voisi lähivuosikymmeninä kehittyä. Tavoitteena on asemien ja joukkoliikenteen runkoväylien solmukohtien rakentaminen miellyttäviksi, eläviksi ja toimiviksi paikoiksi. Keinoja ovat sekä asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen lisääminen että joukkoliikenteen ja kävelyn mahdollisuuksien parantaminen. Selvitys valmistuu 2014. (Siivola) Aviapoliksen kaavarunko Aviapoliksen uusi keskusta kasvaa uuden aseman ja Jumbon välisel- le alueelle Lentoasemantien molemmin puolin. Voimassa olevat suunnitelmat eivät riitä hyvän kaupunkiympäristön rakentamiseksi, joten alueelle laaditaan nyt kattava kaavarunko. Työtä tehdään laajan yhteis-työverkoston kanssa siten, että suunnitteluun saadaan mukaan myös yksityisten toimijoiden ja maanomistajien uudet ideat. Kaavarungon tavoitteet määritellään kevään 2014 aikana ja koko työ valmistuu syksyllä 2015. (Häsänen, Siivola, Jäppinen) Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman laatiminen on käynnistynyt tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun kanssa. Molempien suunnitelmien tavoitteet ja luonnos laaditaan Menettelyä on hyödynnetty Vantaalla jo yli sadassa rakennushankkeessa, ja kiinnostus etenkin kerrostalohankkeiden kohdalla on edelleen lisääntynyt, kertoo Vantaan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki. Ympäristöministeriö päätti vuoden 2013 lopulla jatkaa alun perin kolmivuotiseksi suunnittelemaansa vuoden 2014 aikana. Suunnitelmat valmistuvat vuonna 2015. Suunnitelmien esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuus 1.4.2014 klo 18 20 Heurekassa Vantaalla. (Siivola) Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat mm. seuraavien teemojen osalta elinkeinot, logistiikka, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. (Siivola) Östersundomin yhteinen yleiskaava Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisen yleiskaavan laadinta on loppusuorallayleiskaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville ja lausunnoille vuoden 2014 aikana. Yhteisen yleiskaavan rakenteen selkiydyttyä on tarpeen aloittaa Itämetron jatkeen ensimmäisen metroaseman ympäristön ns. Porvarin alueen tarkempi suunnittelu. Suunnittelualue sijoittuu Vantaan Länsimäen ja Länsisalmen sekä Helsingin Salmenkallion kaupunginosiin Kehä III:n ja Itäväylän liittymän ympärille. (Siivola, Karisalo) Lakikokeilu tiivistää asuinalueita Vantaa on mukana kokeilussa, jossa toimivalta rakennusoikeuden ylityksissä on siirretty ELY -keskukselta kaupungeille. Kevennetty menettely vähentää byrokratiaa ja voi säästää hankkeeseen ryhtyvältä aikaa jopa kuukausia. MILLA HAMARI Tehokasta kerrostalorakentamista Myyrmäessä. kokeilua vuoden 2018 loppuun saakka siitä saatujen hyvien kokemusten perusteella. Samalla kokeilua laajennettiin koskemaan maamme kymmentä suurinta kaupunkia. Rakennusvalvonta voi myöntää vähäiset poikkeamiset 30 prosenttiin asti, tätä suuremmista poikkeamista päättää asemakaavoituksessa aluearkkitehti. Lisärakentamisella tuloja kerrostaloyhtiöille Vantaan viherrakenne Edellinen koko Vantaan viherrakenteen selvitys on tehty vuonna 2002 Viherrakennetta tarkastellaan nyt ekosysteemipalveluiden näkökulmasta ja selvityksessä käsitellään muun muassa viljelymaata ja metsiä sekä erilaisia virkistyksen ja hyvinvoinnin palveluita. Virkistysalueiden lisäksi tarkastellaan kaikkien kasvullisten alueiden merkitystä viherrakenteen osana. Viherrakenneselvitys auttaa Vantaan maankäytön tehostamisen selvitystä sekä vuorovaikutusta. Uudenmaan viherrakenteeseen ja suojeluun painottuvaan vaihemaakuntakaavaan ja muihin seudullisiin maankäyttöselvityksiin. (Mäkynen) Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa jatketaan maankäytön tarkoituksenmukaista ja oikeanaikaista kehittämistä sekä selvitetään resurssien kohdentamisen tarpeet kehitettäville alueille. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin prosessia kehitetään kaupungin eri tulosalueiden välillä siten, että työnjako ja tiedonkulku paranevat. Osana ohjelmointia koostetaan alkuvuodesta 2014 yhteinen näkemys yleisten rakennusten korttelialueista. (Jäppinen) Lakikokeilu ei hyödytä pelkästään uudishankkeita, sillä 1960- ja -70-luvuilla syntyneet aluekeskukset ovat Vantaallakin viimeistään nyt peruskorjausvaiheessa ja taloyhtiöt voivat lisärakentamisella kattaa vaikkapa korjauskuluja. Kysyntä etenkin pienistä kerrostaloasunnoista on tällä hetkellä Vantaalla vilkasta, joten esimerkiksi putkiremonttia suunniteltaessa kannattaa kerrostaloyhtiössä aina selvittää mahdollisuus lisäkerrosten rakentamiseen tai vaikkapa kellaritilojen asumiskäyttöön muuttamiseen. Aseman vieressä asuva ei tarvitse autoa Lisärakentamisen lisäksi asuinalueet tiivistyvät myös asuintalojen parkkipaikkojen määrää vähentämällä. Vantaa kokeileekin parhaillaan asemien seutuja koskevan pysäköintinormin väljennystä, mikä tarkoittaa, että kaupungin edellyttämä minimivaatimus aseman läheisyydessä sijaitsevassa asuintalossa on nykyisin yksi autopaikka 130 kerrosneliömetriä kohti. Aiemmin vaatimus oli vähintään yksi autopaikka noin 90 115 neliömetriä kohti. Parkkipaikkoja voi toki halutessaan rakentaa enemmänkin. Joukkoliikenneyhteydet tulevat varsinkin Kehäradan myötä olemaan kaupungissamme monin paikoin niin hyvät, että auto ei ole välttämättömyys kaikille. Pysäköintinormia on päätetty väljentää kokeiluluontoisesti vuoden 2018 loppuun saakka. Normin väljentämisen toivotaan alentavan asuntojen hintoja. Lisärakentaminenkin voi tulla aiempaa edullisemmaksi, sillä vaikka asuntoja tulisi kerrostaloyhtiöön yhden kerroksen verran lisää, ei autopaikkoja välttämättä tarvita aiempaa enempää. KADUT JA VIHERALUEET 2014 Katuja ja viheralueita 35 miljoonalla tänä vuonna Katujen ja viheralueiden eli kunnallistekniikan rakentamisohjelman toteuttamiseen on kuluvalle vuodelle Vantaalla varattu yhteensä 35 miljoonaa euroa. Noin 80 prosenttia summasta kuluu liikennealueiden rakentamiseen ja parantamiseen. Katujen alle kaupunki rakentaa vesihuoltolinjoja yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa noin yhdeksällä miljoonalla eurolla. Hankkeet toteutetaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan strategian mukaisesti, ja kaupungin lakisääteisistä rakentamisvelvollisuuksista huolehditaan. Elinkeinopoliittisesti merkittävien alueiden ja asuntotuotanto-ohjelman kohteiden kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan sopimusten mukaisesti. Kivistön keskusta ja asuntomessut keskiössä Merkittävimmät rakennushankkeet liittyvät Kivistön uuden keskustan sekä MYYRMÄKI KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Vanhankyläntien raitti Mm. koulureittinä toimivan kevyen liikenteen yhteyden korottaminen toimivuuden varmistamiseksi tulvatilanteessa. 2 Pähkinärinne 4 Uuden asuinalueen katuyhteyksien rakentaminen. Hankkeeseen sisältyvät Hämeenkyläntien liikennejärjestelyt sekä uudet kadut Kolmikallionkuja ja Kolmikallionrinne. 3 Vieteriritie, vieterikuja ja vieteririnne sekä Viisaritie Kaupungin omakotitalotonttien uudet katuyhteydet. Hankkeessa tehdään myös muutostöitä Viisaritielle. 4 Loiskekuja Uuden asuinalueen katuyhteyksien Loiskepolku ja Loiskekuja rakentaminen, sekä Raappavuorentien kaistajärjestelyt. 5 Punamultatorin terminaali Bussiterminaalialueen muutostyöt. Jokeri 2-bussilinjaan liittyvät liikennejärjestelyt. 6 Otsikkotie ja Uutistie Uusien katuyhteyksien rakentaminen toimitila- ja logistiikka-alueen liikennöinnin mahdollistamiseksi. VIHERALUEET 7 Hämevaara/ Pöllökallio Uuden asuinalueen rakentamiseksi Multaoja siirrettiin tontilta puistoalueelle. Samalla rakennettiin Hämevaarasta Pähkinärinteeseen johtava ulkoilureittiyhteys. Pöllökallion reunavyöhykkeeseen tehdään monilajisia täydennysistutuksia. (Backman) 8 Hämeenkylä/ Kolmikallionpuisto Uuden, Pähkinärinne 4-nimisen asuinalueen viereen on suunniteltu puisto, jossa käsitellään kosteikkomaisessa painanteessa alueen hulevesiä. Tänä vuonna valmistuu puiston asuntomessualueen katu- ja vesihuoltoyhteyksiin. Myös Keimolanmäessä käynnistyy iso maarakennusurakka, kun uuden asuinalueen katuyhteyksien rakentaminen alkaa kuluvan vuoden aikana. Kehä III:n parantamisen toinen vaihe jatkuu muun muassa Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymien rakentamisella sekä Lahdenväylän ja Porvoonväylän välisen osuuden töiden aloittamisella. Katuverkon kiireellisimpien täydennys- sekä kuntovajekohteiden rakentamiseen on varattu noin kaksi miljoonaa euroa. Nämä ovat kohteita, joissa on ilmennyt esimerkiksi vakavia hulevesiongelmia tai puutteita koulureittien liikenneturvallisuudessa. Liikuntapaikkarakentamisen merkittävimmät hankkeet ovat Kartanonkosken liikuntapuiston rakentaminen sekä Korson urheilukentän perusparantaminen. Puistoja asuinalueille ja keskustoihin Puistoja rakennetaan pääasiassa uusille eteläosa reitteineen. Puistoon tulee muutama istumapaikka, jätteiden syväkeräyssäiliö ja valaistusta. (Tammisto, Backman) 9 Vapaala/Rajatorpanpuisto asuin- ja yritysalueille sekä keskusta-alueille. Merkittävimpiä hankkeita ovat Kivistön asuntomessualueen puistojen sekä Leinelän Kukkukallion rakentaminen. Puistojen perusparantamisen osuus on noin 20 prosenttia viheralueiden rakentamisesta. Kohteiden valinnassa on painotettu erityisesti turvallisuutta. Lisätietoja katujen suunnittelusta ja rakentamisesta Rakentamisohjelma: Kaupungininsinööri Henry Westlin, p. 8392 2427, kehitysinsinööri Paula Jääskeläinen, p. 8392 3540 Suunnittelu: Kadunsuunnittelupäällikkö Olli Lappalainen, p. 8392 2419, suunnitteluinsinööri Ossi Pakarinen, p. 8392 2415 Toteutus: Rakennuttajapäällikkö Kari Saatsi, p. 8392 2698, työpäällikkö Jari Gärdström, p. 8393 2279 Piikkirinteen päässä Rajatorpanpuistossa olevan pallottelualueen ympärillä oleva huonokuntoinen puuaita poistetaan. Pallottelualueen maali uusitaan ja asfalttiin maalataan Rakentamisohjelmaa täydennetään vuoden edetessä työohjelmilla, jotka tekninen lautakunta hyväksyy. Kunnallistekniikan investointikohteisiin voi tutustua myös kaupungin internet-sivuilla: http:// www.vantaa.fi/fi/kadut_ja_liikenne/ katujen_suunnittelu_ja_rakentaminen Lisätietoja viheralueiden ja urheilupuistojen suunnittelusta ja rakentamisesta Suunnittelu: Puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen, p. 8392 9334 Aviapoliksen, Kivistön ja Myyrmäen suuralueet: Aluesuunnittelija Satu Nätynki, p. 8392 2772 Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueet: Aluesuunnittelija Eija Välimäki, p. 8392 3148 Hakunilan ja Korso-Koivukylän suuralueet: Aluesuunnittelija Camilla Lindroth-Vanhala, p. 8392 2422 Liikunta- ja urheilualueiden suunnittelu: Suunnitteluinsinööri Ari Asikainen, p. 8392 9267 Rakentaminen ja perusparantaminen: Työpäällikkö Bo Backman 8392 2665, viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen, p. 8392 2691, valvojapuutarhuri Juha Kivimäki, p. 8392 2659 pelikuviot ja hyppyruudut. Alue kunnostaan puu- ja pensasistutuksin puistomaiseksi suojaviheralueeksi. Puistokäytävä kunnostetaan ja sen varrella olevat 16 17

valaisimet uusitaan. (Nätynki, Kosonen) 10 Petikko/ Petikon luontovirkistysalue Tallimäentien varteen sijoittuvan paikoitusalueen sekä levähdys- ja kuntoilualueen loppuun saattaminen. Alueelle lisätään opastusta sekä paikoitusmahdollisuuksia. (Backman) 11 Myyrmäki/Leirimäki Asemakaavamuutoksessa Kilterinkaaren varrella poistuneen puistoleikkipaikan tilalle suunnitellaan uusi pieni puistoleikkipaikka ja sinne johtavat käytävät sekä valaistus. (Nätynki, Backman) 12 Martinlaakso/ Laajakorven koiraaitaus Laajakorven koira-aitauksen aita ja portit uusitaan. Vanhat heikkokuntoiset verkko-aidat ovat ongelmallisia, koska routiva maa liikuttelevat aitarakenteita, jolloin portit vääntyvät, aidat nousevat ja kallistelevat. Aidat ovat myös kovin alttiita ilkivallalle. Uuden kolmilankaverkkoaidan ja porttien rakenne on kestävämpi ja toimintavarmempi, jolloin kunnossapitokustannuksetkin ovat edullisemmat. Aita asennetaan 0,2 m maan sisään, jolloin koirien kaivaminen ei aiheuta ongelmia ja karkaamisia. Uusien aitojen korkeus 1,4m. (Kosonen) 13 Myyrmäki/ Myyrmäen koira-aitaus ja palstanviljelyalue Solkipolulta Pohjois- Kaarelantielle johtavan puistokäytävän varrelle on rakennettu koiraaitaus ja palstaviljelyalue. Osa käytäväverkostosta on valaistu. Työt on aloitettu vuonna 2012. Alueelle tehdään viimeistelytöitä. (Backman) KIVISTÖ KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Kivistön keskusta ja asuntomessualue Kivistön keskustan, asuntomessualueen katujen ja Ruusukvartsinkadun rakentaminen. 2 Keimolanmäki Uuden asuinalueen eteläosan kunnallistekniikan rakentaminen. VIHERALUEET 3 Keimola/Keimolan Isosuo Keimolassa sijaitsevan Keimolan Isosuon luonnonsuojelualueen pitkospuureitin, polkuyhteyden ja pienen pysäköintipaikan 14 Martinlaakso/Kivivuori Metsikköpolun varrella olevan puistoleikkipaikan huonokuntoinen puuaita uusitaan ja tilalle rakennetaan ympäristöön paremmin sopiva kolmilankaverkkoaita. Leikkialueen valaistus uusitaan energiaystävällisillä ja kestävillä led-valaisimilla. (Nätynki, Kosonen) 15 Vantaanlaakso/ Myllärinpuisto Polkuverkoston, viivästyspainanteiden ja hulevesijärjestelmän rakentaminen. (Backman) 16 Vantaanlaakso/ Vantaankosken pallokentän paikoitusalue Vuonna 2013 aloitetun paikoitusalueen rakentamisen loppuunsaattaminen. (Backman) 17 Viinikkala/ Vantaankoski Vantaankoskella Mustakosken sillan länsipuolella sijaitseva puinen polkurakenne kunnostetaan. (Nätynki, Backman) 18 Kaivoksela/ Vetokannas Rakentamista jatketaan paikoitusjärjestelyillä ja viheralueiden viimeistelytyöllä. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2014. (Backman) SUUNNITTELUOHJELMA 19 Hämeenkylä/ Yhteismaanpuisto Hämeenkylän kirkon läheisyydessä olevaan Yhteismaanpuistoon on istutettu 26 erilaista puulajia. Kasvillisuuden esittelemiseksi puistoon suunnitellaan uusi opastaulu- ja materiaali. (Nätynki) 20 Askisto/ Pikkujärvi-Kakolanmäki Pikkujärven ja Kakolanmäen luonnonsuojelualueelle suunnitellaan alueen hoito- ja rakentaminen. Suoalueelle suunniteltu pitkospuureitti ja siihen liittyvä käytäväosuus pyritään toteuttamaan esteettömänä. Suunnittelu on tehty yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. (Nätynki, Backman) 4 Kivistö/Maitorpanpuisto Maitorpanpuistoon rakennettava leikkipaikka tarjoaa monipuoliset puitteet pienten lasten leikkiin. Aidatun leikkialueen ulkopuolelle sijoitetaan välineitä myös isoille lapsille. Puistoon rakennetaan uusi kulkuyhteys Maitorpantieltä leikkipaikalle ja sieltä Kersantintielle. Suunnittelussa on huomioitu alueen metsäinen luonne, leikkipaikan turvallisuus ja kestävyys. Puisto valmistuu vuonna 2015. (Nätynki, Backman) 5 Kivistö/ Lipunkantajankenttä Kenttä rakennetaan vuoden 2014 aikana murskepintaiseksi. Alue tulee palvelemaan eri muodoissa tulevia asuntomessuja sekä myöhemmin mm. Aurinkokiven koulun käyttöä. (Backman) 6-7 Kivistö/ Kvartsijuonenpuisto, Rubiinipuisto, Tiikerinsilmänpuisto, Kenraalinpuisto Kivistön vuoden 2015 asuntomessualueen viheralueiden rakentaminen on käynnistynyt. Kvartsijuonenpuiston hiekkakuoppaan on tulossa monipuolinen toimintakeidas kaikenikäisille käyttäjille. Kenraalinpuiston lähivirkistysalueella pääpaino on ulkoilureitistön rakentamisessa sekä metsämaisemanhoidossa. (Keskinen, Backman) käyttösuunnitelman mukaiset pitkospuu- ja polkureitistöt, silta, opastetaulut ja luonnonsuojelualueen rajat merkitään maastoon pylväillä. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. (Nätynki) 21 Hämeenkylä/Autiomäki Pähkinärinteessä sijaitsevan Autiomäki -nimisen lähivirkistysalueen maisemanhoidon suunnittelu. Tehtävien metsänhoitotöiden tavoitteena on kallioisella alueella olevien komeiden mäntyjen ja muiden puuyksilöiden esiintuominen ja puuston elinvoimaisuuden ylläpitäminen. (Nätynki/ Ervasti) 22 Vapaala/Sahapuisto Vapaalassa sijaitsevan Sahapuiston leikkialueen ja koira-aitauksen perusparantaminen. Leikkipaikan aita, varusteet ja valaistus uusitaan. Leikkipaikan läheisyydessä olevan koirapuiston sijaintia tarkistetaan ja alueen aita sekä varusteet uusitaan. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa vuonna 2014. Toteutus vuonna 2015. (Nätynki) 23 Myyrmäki/ Myyrmäen urheilupuisto Myyrmäen urheilukentän paikoitusalueen pintamateriaalit suunnitellaan helpommin kunnossapidettäviksi. (Keskinen) 24 Myyrmäki/ Kuplapuisto ja Viherpuisto Uuden Loiskekujan täydennysrakentamisalueen vierellä sijaitsevien puistojen käytävälinjauksia ja hulevesien ohjaamista tarkastetaan.(keskinen) 25 Myyrmäki/Myyrmäen keskusta Myyrmäen keskustaan laaditaan asemakaavoitukseen liittyen lähiympäristösuunnitelma, jossa keskeisessä asemassa ovat alueen kevyenliikenteen kulkuyhteydet sekä Paalutorin ja Paalukylänpuiston asema osana tulevaa keskustarakennetta. (Keskinen) 26-29 Kaivoksela/ Aapraminpuisto, Husbackanniitty, Vaskipelto, Vaskivuoren eteläosa Uuden Kaivoksela 3B- asuinalueen puistojen suunnitelmat viimeistellään. Aapraminpuistoon suunnitellaan monipuolinen aidattu puistoleikkipaikka, jonka ympärillä säästetään mäen olevaa puustoa. Husbackanniityn ja Vaskipellon lähivirkistysalueet säilytetään avoimina viheralueina, joiden kautta kulkee Mätäojanvarren ulkoilureitti. Alueen keskellä kulkevasta purosta kehitetään monimuotoinen vesiaihe.(keskinen) 30 Kaivoksela/ Kaivokselan liikuntapuiston paikoitusalue Kaivokselan liikuntapuiston perusparannus jatkuu paikoitusalueen suunnittelulla ja rakentamisella Luolapolun päässä olevan kääntöpaikan yhteyteen. (Asikainen) Löydä oman alueesi suunnitelmat! 8 Kivistö/ Kenraalinpuiston toimintapuisto Kenraalinpuiston toimintapuistoon on toteutettu monipuolinen leikkialue eri-ikäisille lapsille sekä ulkoliikuntavälinealue ja pulkkamäki. Pieni puistoskeittipaikka rakennetaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. (Backman) KIVISTÖ, SUUNNITTELUOHJELMA 9 Keimola/ Pikku-Keimolanpuisto Keimolanmäen uuden asuinalueen 1. rakennusvaiheeseen liittyvälle puistoalueelle suunnitellaan kuntoilupaikka sekä vesiaihe. (Keskinen) 10 Kivistö/Safiiriaukio ja Safiiripolku Kivistön tulevan aseman viereen ratakannen päälle sijoittuvalle Safiiriaukiolle laaditaan yleissuunnitelma. Tavoitteena on monikäyttöisen ja viihtyisän kaupunkitilan muodostuminen. Suunnitelmaan liittyy myös taidekiveysten ja valaistuksen sijoittaminen aukiolle ja taideakselille. (Keskinen/ Lappalainen) 11 Kivistö/Lipunkantajanpuisto, Timanttikiteenpuisto, Lippupuisto ja Lipunkantajankenttä Kivistön keskustan ja Vanhan Kivistön väliselle laajalle viher- ja urheilualueelle on valmistumassa yleissuunnitelma. Suunnittelutyötä jatketaan osa-aluekohtaisten toteutussuunnitelmien laatimisella. Suunnittelun yleisinä tavoitteina on ollut kattavan reitti- ja latuverkoston luominen, uusien toimintojen keskittäminen sekä metsäalueiden suunnittelussa liito-oravan elinpiirin huomioiminen. (Keskinen) 12 Kivistö/ Murronpuiston hulevesiallas Kivistön keskustan pohjoisosan hulevedet johdetaan Koivupäänojaa pitkin Vantaanjokeen. Kivistön keskustan asemakaavaluonnoksessa on varattu paikka hulevesialtaalle Murtotien lähellä sijaitsevalta peltoalueelta. Suunnittelun tavoitteena on viivyttää ja puhdistaa alueelta tulevia hulevesiä sekä muodostaa tulevasta puistoalueesta monimuotoinen ulkoiluympäristö. Yleissuunnitelman laatiminen käynnistetään v. 2014 aikana. (Keskinen) SATU NÄTYNKI Leikkiä ja parkouria Kenraalinpuistossa Parkour-välineitä testattiin sankoin joukoin heti avajaispäivänä. Kanniston pientaloalueelle Kivistöön valmistui loppuvuodesta 2013 Kenraalinpuiston monipuolinen leikkialue, jossa on mahdollisuuksia leikkiin, pelaamiseen ja yhdessä liikkumiseen kaiken ikäisille. Kanniston koulun kupeessa, Kenraalinpolun päässä sijaitsevassa toimintapuistossa on pienille lapsille oma aidattu leikkialueensa, josta löytyy muun muassa erikoisuutena sininen veturi. Veturin ohjaksissa voi kuvitella ajavansa vaikka tulevaa AVIAPOLIS KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Varpukalliontie ja kuja Teollisuusalueen katuyhteyksien rakentaminen. 2 Tikkurilantien kaistajärjestelyt Uusi liittymä logistiikkakeskuksen tontille. Hankkeessa tehdään myös kaistajärjestelyjä Tikkurilantielle. 3 Ylästöntie Valtion kanssa yhteishankkeena toteutettava Ylästöntien perusparantaminen. 4 Suutarinkuja Uuden katuyhteyden rakentaminen omakotitalotonteille. 5 Karhumäentie ja Aviabulevardi Kehäradan Aviapoliksen aseman alueen liikennejärjestelyt mm. bussiliikenteen vaatimuksien mukaisiksi. 6 Markkatie Uuden katuyhteyden rakentaminen Robert Huberin tieltä länteen. VIHERALUEET 7-8 Veromies/ Karhumäenkallio ja Karhumäenpuisto Karhumäenkallion puistoon suunnitellaan Tiiranpuistosta itään jatkuva pääulkoilureitti levähdyspaikkoineen. Metsäisestä puistosta laaditaan maisemanhoitosuunnitelma, jossa suositaan etenkin komeita mäntyjä. Hienot kallioseinämät ja isot siirtolohkareet otetaan esiin. Lentoasemantien yli rakennettava kevyenliikenteensilta yhdistää Karhumäenkallion Karhumäenpuistoon ja -aukioon, joiden Kehärataa pitkin. Isommille leikkijöille puistossa on parkour-alue, kiipeilyverkko sekä elektroninen peli- ja skeittialue, jossa reippaan ulkoilun voi yhdistää tietokonepeleihin. Pelialueen läheisyydessä on myös ulkoliikuntavälineitä, joilla voi vaikkapa vetää leukoja tai polkea kuntopyörällä. Alueen tunnusmerkkinä on kiipeilyverkko, joka kohoaa yli 7 metrin korkeuteen. Pienille lapsille oma aidattu leikkialue. MILLA HAMARI aiemmin laaditut suunnitelmat päivitetään ajan tasalle. Puistoihin ja aukiolle suunnitellaan taideaiheita. (Välimäki, Backman) 9 Pakkala/ Kartanonkosken liikuntapuisto Alueelle rakennetaan mm. talvella tekojäänä toimiva monitoimikenttä, tekonurmialueet, miniareena, beachvolley-ja futiskentät, tekniikka-alue sekä ulkokuntoilupaikka. Krakanojan varsi säilyy avoimena niittyalueena. Rakentamisohjelmassa kohde on vuosina 2013-15. (Backman) SUUNNITTELUOHJELMA 10 Pakkala/ Pakkala 3C Juhlapuiston ja Spanskinpuiston toteutussuunnitelmat viimeistellään ja Antaksenrannan suunnitelmiin lisätään luonnonmukaiset hulevesienkäsittelyaltaat. Juhlapuisto ja Spanskinpuisto tulevat olemaan pieniä luonnonmukaisia läpikulkupuistoja. Antaksenrannasta tulee laaja-alainen Krakanojaa reunustava puoliavoin lähivirkistysalue. (Tammisto) 11 Veromies/ Tiiranpuisto Tiiranpuiston länsiosaan suunnitellaan urbaani kivetty kaupunkiaukio. Itäosaan sijoittuva osa kehitetään reheväksi puistoksi, johon sisältyy mm. käytäväverkosto, oleskelualue ja hulevesiaihe. Tiiranpuiston pohjoisosaan suunnitellaan yleiskaavan mukainen ulkoilureitti, joka on osa Kehä III:n pohjoispuolista itä-länsisuuntaista pääulkoilureitistöä. Tiiranpuistoon suunnitellaan taideaiheita. (Välimäki) 12 Pakkala/ Tilkunpelto Tilkunpellon lähivirkistysalueen suunnitelma Vantaa saa Sortti-aseman keväällä 2015 Jätteiden lajittelu hyötykäyttöön helpottuu Vantaalla, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY avaa Sortti-aseman Ruskeasantaan keväällä 2015. Uusi Sortti-asema sijoittuu liikenteellisesti hyvälle paikalle Tuusulanväylän läheisyyteen. Asemalle kuljetaan Koivukylän liittymän kautta. tarkistetaan välillä Vapaaherrankuja Valimotie. Puistokäytävän ja Kavaljeerintien varren omakotitalojen väliin suunnitellut puu- ja pensasistutukset yhtenäistetään aiemmin rakennetun Tilkunpellon osuuden mukaiseksi. (Nätynki) JENNI-JUSTIINA NIEMI/HSY Rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaaleja muun muassa pohja- ja julkisivurakenteissa. Tontilla pyritään hyödyntämään aurinko- ja maalämpöenergiaa. Aseman katosrakenteiksi tulee viherkattoja, jotka ovat osa laajempaa hulevesien käsittelyjärjestelmää. Tällä hetkellä HSY:llä on yksi Sorttiasema Espoossa ja kaksi Helsingissä. Sorttiasemat ovat suosittuja: vuonna 2012 asemilla kävi lähes 340 000 asiakasta. HSY:n Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, kotitalouksien vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Lisäksi asemilla vastaanotetaan maksua vastaan puutarhajätettä, puujätettä, energiajätettä ja sekajätettä. Sortti-asemien osoitteet ja aukioloajat: www.hsy.fi HSY 13 Ylästö/ Pitkäkosken reittisuunnitelma Pitkäkosken luonnonsuojelualueen ympäristöarvojen turvaamiseksi alueelle suunnitellaan luonnonsuojelualueen ohittava kuntoilu-/latuyhteys sähkölinjojen alle. (Asikainen) 18 19

Kenestä Vuoden vantaalainen pyöräilijä? Ehdota tuttua, naapuria tai vaikka itseäsi! Vantaan kaupungin Poljintyöryhmä hakee Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2014 -tittelin saajaa. Ehdokas Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi voi olla yksityishenkilö tai yhteisö. Esimerkillisyys pyörällä liikkujana voi syntyä jo vakituisesta työ- tai koulumatkan pyöräilystä. Muita ansioita ovat esimerkiksi pyöräilyn edistäminen vaikkapa lähipiirissä tai osallistuminen pyöräilyn seura- tai järjestötoimintaan. Perustelut ehdokkaan valitsemiseksi TIKKURILA KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU/ 1 Ratatie Ratatietä rakennetaan uudelleen Tikkurilan uuden aseman rakennustöiden yhteydessä. 2 Mesikukantie, Lehtitie, Apilatie ja Kukantie Katujen ja vesihuoltolinjojen saneeraus. voi esittää vapaamuotoisesti. Ehdottajien kesken arvotaan huhtikuun valintakokouksessa kolme Etelä-Suomen retkeilykarttaa. Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2014 julkistetaan ja palkitaan lahjakortilla toukokuussa Vantaan kaupunkijuhlan ja valtakunnallisen pyöräilyviikon aikaan. Lähetä ehdotuksesi Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi Poljin-työryhmälle 4.4.2014 mennessä sähköpostilla timo. vaisto@vantaa.fi. Vaihtoehtoisesti kirjeessä osoitteella Kuntatekniikan keskus, Timo Väistö, Kielotie 13, 01300 Vantaa. VIHERALUEET 3 Koivuhaka/ Tikkurilan keskuspuisto, länsiosa Puiston hulevesialtaiden, vihertöiden ja polkuverkoston rakentamista jatketaan. (Backman) 4 Koivuhaka/ Arboretum Arboretumiin suunnitellaan ja sijoitetaan uusi opastaulu. (Välimäki, Törrönen) 5 Ruskeasanta/ Kuismapuisto Puistoleikkipaikan ja pelikentän perusparantamista jatketaan. Alueen tilanjakoa selkiytetään ja huonokuntoiset leikkivälineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Toiminnat suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. (Välimäki, Kosonen) 6 Koivuhaka/ Kylmäojan varren ulkoilureitti Kylmäojan puron länsipuolelle, Koisotien ja Läntisen Valkoisenlähteentien väliselle osuudelle rakennetaan valaistava reitti, latuyhteys sekä levähdyspaikkoja. Rakentaminen on osa Kylmäojan purolaakson yleissuunnitelman toteuttamista. Puronvarsikasvillisuutta käsitellään varovasti luontoarvot huomioiden. Alueen kasvillisuutta kehitetään jalopuuvaltaiseen suuntaan ja maisema-altaan rantavyöhykkeelle istutetaan rantakasvillisuutta. (Backman) 7 Viertola/ Viertolanranta Keravanjoen rannalla sijaitsevan puiston viereen rakennettavan tontin kohdalla ulkoilureitin ja maaston tasausta on jouduttu muuttamaan. Puistossa sijainnut kiipeilyverkko siirretään Bäckbynpuistoon. (Backman) 8 Simonkylä/ Simonkylän koira-aitaus Simonkylän koira-aitauksen aita ja portit uusitaan. Vanhat heikkokuntoiset verkko-aidat ovat ongelmallisia, koska routiva maa liikuttelevat aitarakenteita, jolloin portit vääntyvät, aidat nousevat ja kallistelevat. Aidat ovat myös kovin alttiita ilkivallalle. Uuden kolmilankaverkkoaidan ja porttien rakenne on kestävämpi ja toimintavarmempi, jolloin kunnossapitokustannuksetkin ovat edullisemmat. Aita asennetaan 0,2 m maan sisään, jolloin koirien kaivaminen ei aiheuta ongelmia ja karkaamisia. Uusien aitojen korkeus 1,4m. (Kosonen) 9 Simonkylä/Malminiitynpuisto Malminiitynpuiston suunnittelua jatketaan. Tarkoituksena on siirtää frisbeegolfrata Simonmetsänpuistosta Malminiitynpuistoon. Samalla tarkastellaan puiston reittiverkoston kehittämistä sekä muutoksia asemakaavan muuttumisen myötä. Olemassa oleva koirapuisto säilyy alueella. (Törrönen) 10 Hiekkaharju/ Hiekkaharju 5B puistot Uuden asuinalueen keskeisen leikkialueen Sipulipuiston suunnitelmat on päivitetty ajan tasalle. Muut suunnitelmat tarkistetaan vuosien 2014-15 aikana. Vuoden 2014 rakennetaan keskeinen osa Sipulipuistoa valmiiksi. Puistoon tulee aidattu leikkialue sekä pieni pelinurmi. Leikkialueen keskelle sijoitetaan puinen sipuliveistos. (Välimäki, Backman) 11 Hakkila/ Maarinkunnaan koira-aitaus Maarinojan viheralueelle Keravanjoen ulkoilureitin varteen suunnitellaan koira-aitaus, joka palvelee mm. Jokiniemen, Hakkilan ja Kuninkaalan asukkaita. Tavoitteena on toteuttaa viihtyisä ja turvallinen, aidattu ja valaistu alue erikseen pienille ja isoille koirille. Koiraaitauksen varustukseen kuuluvat lisäksi mm. opastetaulut, joissa esitellään koira-aitauksen säännöt. (Välimäki, Backman) HALUATKO EDISTÄÄ PYÖRÄILYÄ VASTAA KYSELYYN! Vantaan kaupunki tekee kevään aikana pyöräilyn edistämisohjelman vuosille 2014 2020. Ohjelman päätavoitteina on kasvattaa pyöräilyn suosiota ja parantaa pyöräilyn turvallisuutta Vantaalla. Ohjelmassa asetetaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä pyöräteiden rakentamisesta aina pyöräilyn viestintään ja markkinointiin. Kaupungin Internet-sivuilla on 14.3. 31.3. linkki kyselyyn, johon vastaamalla voit vaikuttaa pyöräilyolosuhteisiin Vantaalla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ohjelman teossa. Kysely on kaikille avoin. Tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida vantaalaisia valitsemaan yhä useammin kestävä tapa liikkua. 12 Jokiniemi/ Muinaispuisto Muinaispuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa. Keravanjoen varren ulkoilureitin osuudelle laaditaan valaistussuunnitelma. Rakentamiseen kuuluu vanhan puutarhan jäänteen ja sen yhteydessä sijaitsevan luonnonkivin reunustetun puutarhaterassin kunnostaminen, maisemanhoito sekä valaistun ulkoilureitin rakentaminen. Suunnitelma on tehty yhteistyössä museoviraston ja kaupunginmuseon kanssa. (Välimäki, Backman) Vuoden vantaalainen pyöräilijä on valittu jo kuudesti, vuodesta 2008 lähtien. Valittujen joukossa on ollut kaikenikäisiä, miehiä, naisia, nuoria ja perheitä. TIKKURILA, SUUNNITTELUOHJELMA 13 Koivuhaka/ Tikkurilan keskuspuisto, Koisotien eteläpuoli Tikkurilan keskuspuiston itäisestä, Koisotien eteläpuolella sijaitsevasta alueesta laaditaan toteutussuunnitelma. Suunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää alueelle erilaisia osa-alueita ja toimintoja, kuten oleskelu- ja pelialueita, monikäyttönurmi sekä viljelypalstoja. Alueen ulkoilureittiyhteydet, kasvillisuusalueet sekä avoimien osien laajuus tarkennetaan. (Välimäki) 14 Tikkurila/ Tikkurilanpuisto Tikkurilanpuiston toteutussuunnitelmat viimeistellään. Tavoitteena on luoda puistosta ja torista osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa. Suunnittelussa huomioidaan eri ikäryhmät ja erityisesti esteettömyys. Itäiseen osaan puistosta suunnitellaan liikunnan, kuntoilun ja leikin osa-alue. Läntinen osa on avoimempaa, kallistettua nurmea vesiaiheineen oleskelua, auringonottoa ja erilaisia tapahtumia varten. Säilynyt puusto ja monipuoliset kukkivat pensaat ja perennat muodostavat vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Puistoon ja torille integroidaan eri taiteilijoiden teoksia osaksi muita rakenteita. Alueelle suunnitellaan korkeatasoinen valaistus. (Keskinen) 15 Tikkurila/ Tikkurilan pato Tikkurilan padosta laaditaan korjaussuunnitelma padossa havaittujen puutteiden vuoksi. Työn yhteydessä tarkastellaan myös kalaportaiden toimivuutta sekä eri korjausmenetelmien vaikutuksia virtaamiin, kalastoon ja kaupunkikuvaan. (Keskinen, Asikainen) 16 Jokiniemi/ Winterinmäki Winterinmäen viheralueelle laaditaan valaistussuunnitelma välille Lauri Korpisenpolku Urheilutie. Käytäväosuuden varrelle suunnitellaan levähdyspaikkoja. (Välimäki) 17 Hakkila/Kanervapuisto Kuntoradan siirrosta Kanervannummesta Kanervapuistoon laaditaan toteutussuunnitelma. Hiihtoladun viereen suunnitellaan myös seudullinen ulkoilureitti. (Tammisto) PERTTI RAAMI Puisto- ja viheralueille saa käyttölupia verkosta KOIVUKYLÄ KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Koivukylänväylä ja Päiväkummuntien liittymä Päiväkummuntien liittymän rakentaminen ja siihen liittyvät Koivukylänväylän kaistajärjestelyt. 2 Elmontie Uuden kadun rakentaminen Valtimotieltä pohjoiseen. Elmontien ympärille suunnitellaan asumista. VIHERALUEET 3 Ilola/ Atlaspuisto Pientaloalueella sijaitseva puisto suunnitellaan viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi ja sen toiminnot suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Puistoleikkipaikan välineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Leikkialue aidataan ja valaistaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat sekä tehdään tarvittaessa täydennysistutuksia. Suunnittelu tehdään asukasyhteistyönä. (Välimäki, Kosonen) 4 Simonkylä/ Simonkylän pururata Simonkylän kuntoradan valaistuksen uusiminen aloitetaan rakentamalla uusi älykäs LEDvalaistus yhdysreitille kuntoradalta Ilolan ABC:n alikululle. Hanke jatkuu myöhemmin kuntoradan koko pohjoisen lenkin valaisimien uusimisella nykyvaatimusten mukaisiksi. (Asikainen) 5 Koivukylä/ Kukkukallio Leinelän keskeisen viheralueen rakentaminen pitää sisällään pääreitit, aukiomaiset sisääntuloalueet, oleskelupaikat sekä puistoon suunnitellut taideteokset. Puustoa hoidetaan osana rakentamista ja lisäksi tehdään täydennysistutuksia. Puisto rakennetaan valmiiksi vuonna 2015. (Backman) Puistokirppikset, myyjäiset, markkinat ja muut yleisötapahtumat piristävät katukuvaa kevään saapuessa. Sinäkin voit halutessasi järjestää puistokirppiksen, jos keväinen siivousvimma iskee ja haluat tyhjentää kaapit turhasta tavarasta. Kaupungin hallitsemilla alueilla kuten puistoissa, aukioilla tai katualueella tapahtuvaan toimintaan tarvitaan lupa, jonka voi helposti hakea netistä. Luvan kaupungilta tarvitsee esimerkiksi erilaisten tapahtumien ja tempausten järjestämiseen, myyntitoimintaan, kesäterassien sijoittamisiin, liikemainontaan, työmaa-alueen tarpeisiin ja varastointiin. Koulujen ja muiden kaupungin omistamien kiinteistöjen ja niiden pihojen osalta vastaa niitä hallinnoiva tilakeskus. Muut kaupungin omistamat rakentamattomat alueet ovat yrityspalvelun hallinnassa. Toiminnasta riippuen katualueen tilapäinen käyttö saattaa vaatia myös tilapäisen liikennejärjestelyn katualueella työn suorittamiseksi, jolloin on haettava lupa myös tilapäisestä liikennejärjestelystä. Tälläisiä toimintoja ovat mm. rakennustyömaat, siirtolavojen sijoitus, katualueen aitaaminen sekä erilaiset tapahtumat katualueella. Lupaa voi hakea netissä osoitteessa http://www.vantaa.fi/fi/kadut_ja_liikenne/luvat_ja_yhteydenotot/katualueluvat. Hae lupaa ajoissa, sillä hakemusten käsittelyaika on noin 5 arkipäivää hakemuksen saapumisesta. SUUNNITTELUOHJELMA 6 Koivukylä/Rekolanoja Kehäradan kohdalla Uuden ratasillan ympäristöön laaditaan maisemasuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa Rekolanojan virtavesiympäristön tilaa, kalaston elinolosuhteita sekä alueen luontoja virkistyskäyttöarvoja. (Keskinen) 7 Koivukylä/Ojalehto Puistoleikkipaikasta laaditaan perusparannussuunnitelma. Suunnittelussa huomioidaan alueen turvallisuus ja viihtyisyys ja sen toiminnot suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Leikkipaikan välineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Valaistuksen ja käytäväyhteyksien uusimisen tarve arvioidaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat sekä arvioidaan lisäistutusten tarve. Suunnittelu tehdään asukasyhteistyönä loppuvuodesta 2014. (Välimäki) Katualueille yleisimmin myönnettäviä lupia on vuosittain seuraavasti: Kaivuulupa noin 700 Tilapäiset liikennejärjestelyt noin 150 Kadun tilapäinen käyttö noin 200 Mainoskangasluvat ja tilapäiset opasteet yms. noin 200 EEVA KORVOLA Ympäristöä ja latuverkostoa suunnitellaan. 8 Havukoski/Rautkallio Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Valaistuksen tarve arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan valaistussuunnitelma. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosien 2014-2015 aikana. (Lindroth-Vanhala) 9 Rekola/ Joukontien silta Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisen Keravanjoen ylittävän sillan suunnittelu ja lupamenettely käynnistetään. Sillan kautta toteutetaan yleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys Keravanjoen vartta pitkin. (Keskinen) 10 Asola/Elmon urheilupuiston ladut Kulokukkula (Kulomäen täyttömäki) Kulomäki Asolanväylä latuverkoston täydennyssuunnittelu käynnistetään Elmon urheilupuiston osalta, koska uusi Lipstikan asuinalue katkaisee osan nykyisistä latuyhteyksistä. (Asikainen) VANTAAN KAUPUNKI 20 21

PERTTI RAAMI KORSO KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Harrikuja ja Täkytie sekä Nikinmäentie ja Ongenkoukku Harrikujan ja Täkytien rakentaminen valmistuu. Nikinmäentien ja Ongenkoukun rakentamista jatketaan pohjoiseen. 2 Sääskitie Sääskitien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. 3 Sipoontie Nikinmäentien liittymän vaatimat rakennustyöt. Hanke sisältää mm. Sipoontien alittavan alikulkutunnelin rakentamisen. VIHERALUEET 4 Mikkola/ Maarukanpuisto Puistoon rakennetaan polkuyhteys. Samalla arvioidaan, lisätäänkö polun yhteyteen levähdyspaikka ja istutuksia. (Lindroth-Vanhala, Backman) 5 Matari/ Kiertotähdenpuisto Kiertotähdenpuiston skeittialueen suunnittelu on tehty yhteistyössä asukkaiden, lajin harrastajien ja yhdistysten kanssa. Skeitti- Puunpolton vaikutusta ilmanlaatuun selvitetään Vantaan Ruskeasannan pientaloalueelle siirrettyllä mittausasemalla. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. paikan rakentaminen on aloitettu ja sitä jatketaan vuosien 2014-2015 aikana. (Backman) 6 Korso/ Korson urheilukenttä Kentälle rakennetaan tekojäärata ja monitoimiareena, muovipinnoitteinen areena mm. futsalia, sählyä ja käsipalloa varten sekä kuntoilulaitteita. Oleva palloilukenttä sekä yleisurheilupaikkoja kunnostetaan. Alueen valaistusta, suoja-aitoja ja kuivatusta parannetaan. (Backman) SUUNNITTELUOHJELMA 7 Korso/ Korson keskuspuisto Puiston lampien ympäristön ja asukaspuiston yleissuunnitelma viimeistellään talven 2014 aikana. Yleissuunnitelmassa on esitetty puiston viihtyisyyttä, kestävyyttä ja turvallisuutta lisäävät kunnostustoimenpiteet. Suunnittelua jatketaan toteutussuunnittelulla vuoden 2014 loppupuolella. Lisätietoja Korson keskuspuiston suunnittelusta www.vantaa.fi/ viheralue. (Lindroth-Vanhala) 8 Nikinmäki/ Pohjois-Nikinmäen puistoreitit, Siimapuisto Yleissuunnitelmavaiheessa esitettyjen puistoreittien sijoittuminen ja laajuus tarkistetaan. Reiteistä laaditaan toteutus- ja valaistussuunnitelma vuoden 2014 aikana. (Lindroth-Vanhala) Kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta Pienhiukkasia mitataan Ruskeasannassa Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia. Vantaan kaupungin ympäristöohjelmat uusittiin viime vuoden aikana. Ohjelmat ajanjaksolle 2013 2016 laadittiin kaupungin kaikille toimialoille. Lisäksi kerättiin koko kaupunkia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet omaksi kokonaisuudekseen. Ohjelmien avulla kaupungissa jatketaan suunnitelmallista työtä ympäristöasioiden kehittämiseksi sekä ympäristöhaasteisiin ja yhteisiin sitoumuksiin vastaamiseksi. Yksi ympäristöohjelmien painotuksista on ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääminen niin kaupungin työntekijöille kuin asukkaille ja yrityksillekin. Yrityksille tarjotaan ympäristö- ja energiatietoa monipuolisesti. Kaupunki ohjaa hankinnoillaan ympäristöasioiden huomioon ottamista, ja yrityksille tarjotaan apua ympäristöasioiden hallintaan kaupungin tu- EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä. Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla alhaisia. Siirrettävien mittausasemien lisäksi keman Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän kautta. Kaavoitus puolestaan antaa työkalut ekotehokkaalle maankäytölle ja liikennesuunnittelulle. Vantaan ympäristöohjelmat pyrkivät osaltaan vaikuttamaan suurimpiin nykyisiin ympäristöhuoliin, joita ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Vantaan kaupungin ympäristöohjelmassa on esitetty kuusi päämäärää, joiden alle tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu. Päämäärät ovat: ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen, materiaalija energiatehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ekotehokas kaupunkirakenne sekä kestävä rakentaminen ja rakennusten käyttö. TINA KRISTIANSSON Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Vantaalla pysyvä mittausasema on Tikkurilassa Neilikkatiellä, Espoossa Leppävaarassa ja Luukissa. Helsingissä mittausasemat ovat keskustassa Mannerheimintiellä, Kallion urheilukentällä, Vartiokylässä ja Vallilassa Hämeentiellä. Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu PIRJO KIVISTÖ HAKUNILA KADUT JA VIHERALUEET 2014 KADUT SUUNNITTELU-/ 1 Sompakuja Uuden asuinalueen katuyhteyden rakentaminen. VIHERALUEET 2 Itä-Hakkila/ Saagapuisto Nykyiset huonokuntoiset pitkospuut uusitaan. (Lindroth-Vanhala, Backman) 3 Hakunila/Nissbackan kartanorauniot Nissbackan kartanoraunioille suunnitellaan ja sijoitetaan uusi opastaulu. Selvitetään myös alueen valaistuksen parantamista. (Keskinen, Törrönen) 4 Hakunila/ Hepopuisto Leikkipaikka kunnostetaan selkeyttämällä tilanjakoa ja uusimalla huonokuntoiset leikkivälineet. Suunnittelussa ja välineiden valinnassa painotetaan kestävyyttä, monipuolisuutta ja turvallisuutta kaupunkimainen ympäristö huomioiden. Toimintoja laajennetaan sijoittamalla nykyiselle allasalueelle isommille lapsille suunnattuja välineitä. Pienemmille lapsille tarkoitetun leikkipaikan aitaus uusitaan ja paikan valoisuutta, turvallisuutta ja kunnossapidettävyyttä lisätään harkiten tehtävillä puiden poistoilla. Leikkipaikan valaistus uusitaan. Suunnittelu tehdään yhteistyössä lähiasukkaiden ja alueen yhteistyötahojen kanssa. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) 5 Hakunila/Hevoshaan puiston portaat Puistoalueelle Hevoshaka suunnitellaan käytäväyhteydet Hepokujalta Hevoshaantielle. Yhteydet sijoittuvat paikoituskannen molemmin puolin. Talvikunnossapidettäviin portaisiin lisätään valaistus. Rakentaminen vuoden 2014 aikana. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) 6 Länsimäki/ Kuntopuisto Kuntopuistossa toteutetaan ympäristötaideprojekti yhteistyössä Vantaan ammattiopiston Varian kulttuuristarttiryhmän nuorten kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alueelle sijoittuvan päiväkodin ja palvelutalon kanssa. Kuntopuistoon suunnitellaan luentojen, työpajojen ja maastokäyntien perusteella kevään 2014 aikana ympäristötaideteoksia. Projektin tavoitteena on nuorten osallisuuden ja ryhmätaitojen vahvistaminen taide- Urbaanina ja kesäisenä puistolajina tunnettu frisbeegolf kasvattaa suosiotaan. Itä-Vantaalle Malminiittyyn kaavaillaan uutta frisbeegolfrataa, joka olisi ajanmukainen ja kaikille turvallinen. Frisbeegolfin suosion yksi salaisuus piilee lajin edullisuudessa ja käytännöllisyydessä. Suomessa harrastajia arvioidaan olevan jo noin 35 000. Simonmetsän ja Päiväkummun radat ovat olleet suosittuja pienuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Pelaamisväylien osittainen ristiin meneminen on luonut säännöllisesti vaaratilanteita niin pelaajille kuin ohikulkijoillekin. Keskinäisiltä konflikteilta ei ole vältytty. Malminiityn radan myötä frisbeegolfaaminen loppuu Simonmetsässä, joskin alueelle jää pari harjoituskoria. Radalta radalle Malminiittyyn rakennettavan radan tarkoituksena on kovan kysynnän ohella ja ympäristökasvatuksen keinoin. Projekti on Vantaan kaupungin opetustoimen, kulttuuripalveluiden lastenkulttuuriyksikön ja viheralueyksikön yhteistyöhanke ja se pohjautuu Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, Hyvikseen: www.vantaanhyvis.fi ja valtakunnalliseen Taikalamppu-verkoston taidekasvatukseen: www.taikalamppu.fi.(lindroth-vanhala) Frisbeegolfaajat saavat Malminiittyyn uuden radan vastata tavoitteeseen tukea lajin harrastamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Moniin muihin liikuntapaikkoihin verrattuna frisbeegolfrata on edullinen ja hyödyllinen investointi, kertoo kaupungin viheralueyksikön maisema-arkkitehti Sirpa Törrönen. Malminiityn radan suunnittelussa lähtökohtina ovat käyttäjälähtöisyys ja turvallisuus. Yhdeksänväyläisen radan suunnittelussa on kuultu alan harrastajien näkemyksiä sekä huomioitu ohikulkijat: Malminiitty on sijainniltaan loistava, sillä puistoa ei juuri käytetä kesäisin. Ratojen väylät sijoitetaan niin, ettei kenenkään pitäisi osua tielle. Frisbeegolfaajien ei myöskään tarvitse nähdä vaivaa Malminiittyyn päästäkseen, sillä paikka sijaitsee aivan Leinelän tulevan aseman kupeessa. ANTTI SIIKA-AHO SUUNNITTELUOHJELMA 7 Kuninkaanmäki/Kuusijärven reittiyhteys ja silta Kuusijärven ulkoilualueen ja Sipoonkorven kansallispuiston välisen ulkoilureittiyhteyden parantamiseksi Vanhan Porvoontien yli suunnitellaan kevyen liikenteen silta. Sillan lisäksi suunnitellaan uudet ulkoilu- ja latureittiyhteydet sillalta olemassa olevaan reitistöön. (Tammisto) 8 Itä-Hakkila/Kaskikallion reitit Kaskikallioon suunnitellut reittiyhteydet tarkistetaan. Reittiyhteys Itä-Hakkilan puistoon pyritään toteuttamaan ensisijaisesti. (Lindroth-Vanhala) 9 Hakunila/ Harmopuisto Hakunilanraittiin ja uusittuun leikkipaikkaan rajoittuvan Harmopuiston osalle laaditaan kunnostussuunnitelma. Huonokuntoiset, korkeat pensaat poistetaan ja tarvittavia puiden poistoja tehdään harkitusti. Tilanjakoa selkeytetään maastonmuotoilulla ja matalalla kasvillisuudella. (Lindroth-Vanhala) 10 Hakunila/ Hakunilan urheilupuisto Urheilupuiston alueelle tehdään yleissuunnitelman päivitys, jossa tullaan huomioimaan mm. uuden ylipainehallin, skeittialueen sekä pienen frisbeegolf-harjoitusradan sijoittuminen alueelle. Samalla tarkastellaan liikuntapuiston yleistä toimivuutta sekä tehdään aluevarauksia tuleville toiminnoille ja tapahtumille. (Asikainen) 11 Vaarala/Lähdepuisto Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Valaistuksen tarve arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan valaistussuunnitelma. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosien 2014-2015 aikana. (Lindroth-Vanhala) 12 Rajakylä/ Latupuisto Latupuistoon suunnitellaan käynnissä olevaan Kehä III:n ja Porvoonväylän parantamishankkeeseen liittyvä meluvalli sekä ulkoilureitti- ja latuyhteydet. Pulkkamäki säilyy puistoalueella. (Keskinen) 13 Rajakylä/ Rajakylän liikuntapuisto Liikuntapuiston alueelle tehdään uuden asemakaavan mukainen yleissuunnitelma, jonka ajatuksena on kehittää ja monipuolistaa alueen lajitarjontaa sekä selkeyttää kulkuväyliä ja toimintoja. Tavoitteena on luoda liikuntapuisto, josta löytyy kaikille kuntoilu- ja harrastusmahdollisuuksia ikään ja osaamistasoon katsomatta. Myös alueen saavutettavuutta tullaan parantamaan uudella parkkipaikalla sekä erillisillä pyöräpaikoilla. (Asikainen) Frisbeegolf on viime vuosina kasvattanut suosiotaan etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. SAKARI MANNINEN 22 23

Tavoitteena rasismivapaa Vantaa Vantaa on tulevina vuosina yhä kansainvälisempi, eikä suvaitsemattomuuteen ole silloin varaa. Rasismivapaa Vantaa -verkosto työskentelee ennakkoluulojen voittamiseksi. Oppisopimuksella ammattiin Työuran alkuun polkaiseminen on hankalaa monille nuorille. Jos kouluarvosanat eivät riitä opiskelupaikan nappaamiseen eikä kokemusta työelämästä ole tarpeeksi, oppisopimuskoulutus on varteenotettava vaihtoehto. ANNA ESKOLA ANNA GROTH Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi voi toimia monin tavoin. Rasismivapaa Vantaa -verkostoon kuuluu toistakymmentä vantaalaista yhdistystä, seurakuntia sekä kaupungin maahanmuuttajatoimijoita. Verkostoon voi ilmoittautua kuka vaan eikä mukanaolo velvoita mihinkään. Toimintaan voi osallistua vaikka vain tykkäämällä ver- koston Facebook-ryhmästä. Rasismivapaa Vantaa järjestää tapahtumia ja jakaa tietoa. Rasisminvastaisen viikon päätapahtuma on tänä vuonna 21.3. kauppakeskus Tikkurissa. Koululaisille järjestetään taidekilpailu, johon voi osallistua piirroksella, valokuvalla, videolla tai vaikka runolla. Suvaitsevaisuusteemat ovat nuorille tuttuja, sillä Rasismivapaa Vantaa -taidekilpailu 13 18-vuotiaille vantaalaisnuorille Teos voi käsitellä rasismia eri näkökulmista, esimerkiksi ajatuksia ja kokemuksia rasismista, omia ennakkoluuloja tai keinoja rasismin vähentämiseen. Osallistumisaika on 24.2. 30.4. ja voittajat julkistetaan 17.5. Sun Festivalin yhteydessä. Palkintoina on tabletteja ja elokuvalipuilla. Lisätietoja: www.vantaalla. info. Rasisminvastaisen päivän pääjuhla Pe 21.3.2014 klo 13 18 Kauppakeskus Tikkuri, Asematie 4 10 Apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren avaa tilaisuuden. Esiintyjinä mm. Hamana Diara, Sirkus Magentan Haviksen tytöt, Muhamed Bangoura, Hazalla Medina, Indreni, Street Kings. Monikulttuurisen nuorisotyön avoimet ovet La 22.3.2014 klo 15 18 Vaskivuorentie 25, 2. krs., (Kelan talo) R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry esittelee toimintaansa. Tule tutustumaan monikulttuuriseen nuorisotyöhömme ja avaa ovi uuteen kulttuuriin. Päivän teemana on somalialainen kulttuuri: tutustu somalialaiseen pukeutumiseen ja maistele somalialaisia herkkuja. Voit kokeilla hennatatuointeja, oppia pari sanaa somaliaa ja testata tietosi leikkimielisessä tietovisassa! Lisätietoja: Jenni Tahvanainen 045 1431799 tai Aadan Ibrahim 045 258 3350. VANTAAN KAUPUNKI nykypäivän koulumaailma on yhä monikulttuurisempi. Se on hyvä asia. Mitä nuorempana kohtaa ihmisiä eri kansallisuuksista, sitä luonnollisempaa se on. Edellytykset kohtaamisille on otettava huomioon kaikessa, jo esimerkiksi uusia asuinalueita kaavoitettaessa, painottaa Suve Pääsukene, toiminnanjohtaja Vantaan järjestöringistä, joka on yksi verkostossa mukanaolevista yhdistyksistä. Ilmapiiri on muuttunut Suve Pääsukenen mielestä Vantaa on suvaitsevainen ja hyvä paikka kaikille asukkaille. Vantaa on kaupunkina hyvin valmistautunut vastaanottamaan maahanmuuttajia. Järjestöt ja virkamiehet toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä, vuorovaikutusta on paljon. Toisaalta Pääsukenen mielestä Suomessa näkyy merkkejä ilmapiirin kovenemisesta. Ihmisiä leimataan helposti pelkän nimen tai ihonvärin perusteella, ja vihaa saavat yhtäkkiä päälleen ruotsinkieliset. Mitä silloin on rasismin arki niille, jotka erottuvat vielä enemmän? Onko ihminen iäti maahanmuuttaja, vaikka suku olisi tullut tänne vuosikymmeniä sitten? info VANTAAN JÄRJESTÖRINKI RY Vantaalaisten yhdistysten yhteistyöjärjestö Yli 50 jäsenyhdistystä Kouluttaa maahanmuuttajien yhdistyksiä toimimaan suomalaisen yhdistyskäytännön ja yhdistyslain mukaisesti Kolme matalan kynnyksen neuvontapistettä maahanmuuttajille: Myyrmäen Myyringissä, Tikkurilan Violassa ja Koivukylän nettikahvila Kafnetissa. Maksutonta neuvontaa ilman ajanvarausta Lisätietoja www.vantaalla.info. Vaikuta alueesi kehittämiseen osallistu alueneuvonpitoon Alueneuvonpidot ovat suuralueiden yhteisiä tapaamisia, joissa aluetoimikunta, muut paikalliset luottamushenkilöt, yhteisöt ja asukkaat pohtivat yhdessä, miten aluetta tulisi kehittää. Huhtikuussa alueneuvonpitoja järjestetään kahdella suuralueella. Aviapolis 1.4. klo 18 20 Teema: palveluiden saavutettavuus Paikka: Point, Hagelstamintie 1 Hakunila 23.4. klo 18 20 Teemat: asuinalueiden kehittämisohjelma Länsimäessä ja arjen turvallisuus Vanhat kaupunkikortit poistuivat käytöstä vuoden 2013 lopussa. Jos vanhalle kaupunkikortille on jäänyt lunastamattomia sarjalippuaterioita, ateri- Suve Pääsukene Paikka ilmoitetaan Vantaan verkkosivuilla vantaa.fi/hakunila. Kahvitarjoilu, ei ennakkoilmoittautumista. ELLA TANSKANEN Syömättömät ateriat korvataan oiden hinta korvataan kortinhaltijalle yhteispalvelussa. Korvausta tulee hakea viimeistään 31. maaliskuuta. ANNA ESKOLA Millaista neuvontaa haluaisit kaupungin palveluista? Vastaa kyselyyn vantaa.fi/ osallistu ANNA GROTH SAKARI MANNINEN Roosa Haavisto oppii kaupan työrutiineja Tomi Utin opastuksella. Toimet tepsivät Irtisanomisia siellä, irtisanomisia täällä talousuutiset ovat pitkään olleet synkkää luettavaa ja se näkyy kuntien työttömyystilastoissa. Vantaalla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin maltillista. Tämä on aktiivisten työllisyystoimien ansiota. Niin kauan kuin työttömien määrä kasvaa, työllisyydestä on vaikea saada hyviä uutisia. Iloita voi silti suhteellisistakin onnistumisista. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Vantaalla viime vuonna 10,9 prosenttia, kun vastaavat luvut olivat Helsingissä 40,1 prosenttia ja Espoossa 71,4 prosenttia. Tähän on vai- Kannattaa käydä kysymässä kaupoista, koska kauppiaat voivat pitkälle itse päättää nämä asiat. Jalan oven väliin saaminen vaatii vain omaa aktiivisuutta, kertoo kauppias Tomi Utti Hakunilan K-Supermarketista. Viime vuoden syksyllä Utti antoi mahdollisuuden Roosa Haavistolle, joka nyt suorittaa merkonomiopintojaan oppisopimuskoulutuksena. Utti painottaa, ANNA ESKOLA että nuoren tulee ennen muuta todistaa oma halunsa tehdä töitä. Kauppiaan urani aikana on käynyt niinkin, että on minun täytynyt erottaa palkattomaan työharjoitteluun tulleita ihmisiä, kun heiltä on puuttunut motivaatio tai kyky kantaa vastuuta. Petralaiset potkivat liikkeelle Kaupungin Petra-työllisyyshankkeessa nuoria kannustetaan oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuksella voi opiskella niin toisen asteen tutkinnon kuin yrittäjän ammattitutkinnonkin. Itse olin ajatellut, että haluaisin suoraan töihin, mutta petralaiset patistivat, että kannattaa harkita oppisopimuskoulutusta. Huomasin, että kaupan alalle on vaikea päästä ilman koulutusta, joten päädyin lähettämään joukon hakemuksia ja pääsin tänne, Haavisto iloitsee. Opiskelusta noin 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, vain teoriaopinnot tulee suorittaa koulunpenkkiä kuluttamalla. Utti on päättänyt, että Haaviston kohdalla opintoihin liittyvät projektityöt kuttanut mm. Työraide-työllisyyshanke. Työraide on osa valtakunnallista pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää kuntakokeiluhanketta. Noin kuusi kuukautta kestävän jakson aikana työnhakija saa kokonaisvaltaista työnhaun ohjausta. Työraiteelle hakeudutaan TEtoimiston kautta. Vantaan kuntakokeiluhankkeet ovat asiakasvolyymiltaan suuria verrattuna naapurikuntiin. Se varmasti vaikuttaa siihen, että Vantaan kehitys on ollut poikkeava, arvioi projektipäällikkö Anne Matilainen Työraide-hankkeesta. Yli 1100 vantaalaista pitkäaikaistyötöntä oli viime vuonna Työraiteen palveluohjauksessa. Työllistyneitä on yhteensä 199 ja sen lisäksi on oppisopimuksen aloittaneita ja yrittäjäksi ryhtyneitä. Joka viides asiakas pääsi takaisin työhön. Työraiteen lisäksi olemme pystyneet tarjoamaan lähes jokaiselle asiakkaalle jotain työllistymistä tai hänen tilannettaan edistävää palvelua, kuten työ- ja toimintakyvyn kartoitusta, koulutus- tai työkokeilupaikan tai kuntouttavaa työtoimintaa, kertoo Matilainen. ANNA GROTH nivotaan mahdollisimman hyvin kaupassa tehtäviin hommiin. Töissä asiat opetellaan yksi kokonaisuus kerrallaan ihan käytännön tasolla tekemällä hommia. Ja se on selvä, että Roosa ei voi laiskotella koulussa pidettävillä lähijaksoillakaan, siitä minä pidän huolen, nauraa Utti. Lisätietoja oppisopimuksesta: www. oppisopimus.net, www.vantaa.fi/petra ja facebook/petraprojekti. Nuorten mahdollisuuksien torit Petra järjestää rekrytointitapahtumia kevään aikana. Nuoret pääsevät juttelemaan työnantajien kanssa leppoisissa tunnelmissa ja kuulevat, millaisia ominaisuuksia työnantajat oikeasti haluavat. Työnantajat keräävät innokkaiden nuorten yhteystietoja ylös, jotta toritapahtuman jälkeen voidaan edetä jatkokeskusteluihin tällaisia tapahtumia tarvitaan Suomessa enemmänkin, totesi helmikuun toritapahtumassa vieraillut työministeri Lauri Ihalainen. Kevään seuraavat toritapahtumat: 19.3. kello 12 15 Monitoimitalo Vernissa, Tikkurilantie 36 23.4. kello 12 15 Tikkurilan TEtoimiston infotila, Vernissakatu 8 C Lisäksi 9.5. järjestetään Flamingossa Petra -projektin, TE-toimiston, Työraiteen, yritysten ja oppilaitosten yhteinen rekrytointitilaisuus matalan kynnyksen periaatteella. Kesätyöseteleiden haku käynnissä! Työnantaja, tartu tilaisuuteen ja ota kaupungin kesätyösetelit käyttöösi. Kaupunki tukee paikallisia yrityksiä 300 euron kesätyösetelillä, kun yritys palkkaa 1996 1999 syntyneen vantaalaisen nuoren töihin. Setelit ovat voimassa toukokuun alusta syyskuun loppuun ja niitä voi hakea 30. kesäkuuta asti. Yhdelle yritykselle voidaan myöntää enintään viisi seteliä. www.vantaa.fi/kesatyoseteli. ANNA ESKOLA 24 25

Naapurukset ystävystyivät 40 vuoden jälkeen Toimeentulotukea voi hakea myös Kelan toimipisteitä Elämä kuljetti entiset naapurit sattumalta palvelutalon vierekkäisiin asuntoihin. Samalla he löysivät toisistaan sen, mitä moni seniori on vailla seuraa. Yhteisöllisyyttä kaivataan senioriasumiseen yhä enemmän. Vantaalaiset voivat nyt hakea toimeentulotukea myös Kelan toimipisteistä Myymäessä, Hakunilassa, Tikkurilassa ja Korsossa. TUULIA HALTTUNEN TUULIA HALTTUNEN Aihe Kankaanpää ja Saini Saarinen nauttivat yhdessäolosta Koivukylän palvelutalossa. Aihe Kankaanpää, 89, keittää kahvit Saini Saariselle, 73, joka viikko. Nyt kahvin kanssa herkuteltiin kääretortulla, jonka Aihe sai pojaltaan. Mulla on aina kaapit täynnä herkkuja, kun lapset käy kylässä, Aihe nauraa. Aihe ja Saini asuivat vuosikymmenet parinsadan metrin päässä toisistaan Vantaan Simonkylässä. He myös työskentelivät samassa yrityksessä, mutta olivat vain hyvän päivän tuttuja. Elämä vei heidät välillä eri suuntiin, mutta saattoi entiset naapurukset uudestaan yhteen kaksi vuotta sitten, kun kumpikin muutti Koivukylän palvelutalon viidenteen kerrokseen. Aihe sanoo muistaneensa Sainin vuosien takaa. Kaikki naisethan minä tunsin, Aihe virnistää. No leikkiä, leikkiä. Kyllä minä muistin hyvin kun täällä nähtiin että sehän on Saini Elannolta. Aihe muutti palvelutaloon vaimonsa mukana. Aiemmin hän toimi monta vuotta tämän omaishoitajana. Saini taas muutti Koivukylään äkillisen sairastumisensa vuoksi. Alussa oli ikävä omaan kotiin, Saini muistelee. Molemmat jäivät leskeksi noin puoli-toista vuotta sitten. Silloin oli mukava, kun talosta löytyi joku, jonka kanssa puhua. Me jutellaan kaikkea muuta paitsi päivän politiikkaa, Aihe hymyilee. Parivaljakko onkin totuttu näkemään usein yhdessä, ja huhuja liikkuu myös käytäväromanssista. Hyviä ystäviä ollaan, Aihe vakuuttelee. Ennakointi ja oma asenne tärkeitä Vantaalla on tällä hetkellä noin 35 000 yli 65-vuotiasta asukasta, joista noin 11 000 on 75 vuotta täyttäneitä. Vaikka väestön ikääntyminen on haaste, ovat niin Vantaan, valtion kuin järjestöjenkin edustajat olleet yhtä mieltä siitä, että ikäihmisille on tarjottava laatusuositusten ja ikäihmisten tarpeiden mukaisia asuntoja. Ikääntyvien kannattaa myös itse ennakoida asumisratkaisujaan hyvissä ajoin, jotta kotona voisi asua mahdollisimman pitkään. Toiset sanovat että on yksinäistä, mutta eivät koskaan että tule käymään. Erityisasumisen asiantuntija Elisa Rannan mukaan asunnon muunneltavuus on valttia, ja esimerkiksi matalat kynnykset, tilavat kääntymispaikat, leveät oviaukot ja hissi helpottavat, jos liikuntakyky heikkenee. Myös omaa jaksamista kiinteistönhuollon kannalta, kuten lumitöiden ja lämmitysjärjestelmien ylläpidon osalta, on hyvä miettiä tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi kodin läheisten palveluiden saatavuus ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä seniorivuosien asumisessa. Yhteisöllistä asumista kaivataan senioreiden asumiseen yhä enemmän lievittämään yksinäisyyttä ja tuomaan turvallisuuden tunnetta. Aihe ja Saini osallistuvat aktiivisesti talon yhteisiin karaoke- ja kahvitteluhetkiin, mutta tietävät yksinäisyyden monen ikäisensä ongelmaksi. Yhteisöllisyyttä voi jokainen rakentaa myös itse, ratkaisevaa on oma asenne muihin. Toiset sanovat että on yksinäistä, mutta eivät koskaan että tule käymään, Aihe miettii. Avustuksia asuntojen korjauksiin ja hissien rakentamiseen Kaupunki myöntää avustuksia vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen sosiaalisin perustein. Asunnon asukkaista ainakin yhden tulee olla 65 vuotta täyttänyt tai vammainen eikä ruokakunnan tulot tai varallisuus saa ylittää asetettuja rajoja. Esimerkiksi kaksihenkisen ruokakunnan pysyvät bruttotulot saavat olla korkeintaan 2 555 euroa kuussa. Jos hakijana on rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, tuloraja yhden hengen taloudessa on 1 990 euroa kuussa. Suunnitelmallisen korjaamisen edistämiseksi myönnetään kuntotutkimusavustusta kosteusvaurioituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin. Tarveharkintaisilla energiaavustuksilla tuetaan pienituloisia pientalojen omistajia energiatalouden parantamisessa tai uusiutuvan energian käyttöönotossa. Näissä avustuksissa käytetään samoja tulorajoja kuin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen myönnettävissä avustuksissa. Avustusta voidaan myöntää lisäksi hissin rakentamiseen ja muun liikkumisesteen poistamiseen, sekä terveyshaitan poistamiseen, jos hakijaruokakunta on joutunut asuntonsa terveyshaittojen vuoksi suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ilman omaa syytään. Avustusten hakuaika päättyy 27. maaliskuuta. Terveyshaittojen, rakennettavien hissien ja muiden liikkumisesteiden osalta avustusta voidaan kuitenkin hakea myös normaalin hakuajan jälkeen. Hakulomakkeita voi tulostaa internetistä sivulta www.ara.fi. Hakemukset jätetään osoitteella: Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, Korjausavustukset, Kielotie 28, 01300 Vantaa. Hakemus tulee jättää ennen töiden aloittamista. Lisätietoja antaa korjausneuvoja Pekka Kinnari, p. 09 8392 3649. PIRJO KIVISTÖ VAPPU VIENAMO Vantaalla on kokeiltu uudenlaista palveluyhteistyötä Kelan kanssa ja osa vantaalaisista toimeentulotuen hakijoista on saanut myös toimeentulotuen Kelan toimipisteen kautta. Kesällä 2013 alkanutta kokeilua laajennetaan nyt koskemaan kaikkia vantaalaisia toimeentulotuen tarvitsijoita. Nyt tehty päätös koskee ajanjaksoa 1.3. 31.5. Mikäli kokemukset ovat hyviä, kokeilua jatketaan myös tästä eteenpäin. Yhteistyökokeilun piirissä ovat nyt olleet Kelan etuuksia sekä kaupungin VANTAAN KAUPUNKI Työnantaja, onko töitä vammaiselle? Moni vammainen tai osatyökykyinen haluaa päästä osalliseksi työelämästä, joten sopivia työpaikkoja tarvitaan. Työvoimahallinto tukee usein työntekijän palkkaamista, jolloin työnantaja maksaa osan palkasta. Palkkauksen tuki harkitaan tapauskohtaisesti ja se on riippuvainen TE-palveluiden ohjeistuksista. Työvalmentajan palvelut ovat työnantajalle ilmaisia. toimeentulotukea saavat yhteiset asiakkaat Myyrmäessä ja Korsossa. Kokeilussa ovat olleet mukana Korson ja Myyrmäen sosiaaliasemat ja Kelan toimipisteet. Palveluyhteistyökokeilu on suoraviivaistanut toimintaa niin, että asiakkailla on mahdollisuus saada kaikki sosiaaliturvaetuudet kerralla kuntoon, ilman useita asiointikertoja eri pisteissä, kertoo aikuissosiaalityöstä Vantaalla vastaava palvelupäällikkö Virve Flinkkilä. Lisäksi tässä toimintatavassa on etuna se, että yhdessä toimien pystymme Ota yhteyttä vammaisten työllistämispalveluihin ja selvitä, millaisia tukia vammaisten työllistämiseen voi saada. Yhteydenotot Petri Eskola, p. 040 742 6188. Tule kuulemaan vammaisen työllistämisestä! Keskiviikkona 9.4. klo 9-12 järjestettävä työllisyysseminaari on tarkoitettu vantaalaisille työnantajille ja yrittäjille, jotka haluavat lisätietoa vammaisen henkilön palkkaamisesta. Seminaari järjestetään Saga Furs Oyj:n tiloissa, Martinkyläntie 48. Ilmoittautuminen sähköpostitse: tuettu.tyollistaminen@ vantaa.fi. Seminaari on osa Vantaan vammaispoliittista ohjelmaa Wampoa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla vammaisasioihin. VAPPU VIENAMO vähentämään etuuksien takaisinperintää. Kokeiluajanjaksolla kaikki vantaalaiset toi- Tule teknologialainaamoon Tikkurilan kirjastossa sijaitseva teknologialainaamo tarjoaa senioreille ja miksei muillekin vantaalaisille mahdollisuuden tutustua asumisen turvallisuuteen, terveyden seurantaan ja omahoitoon, yhteydenpitoon ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä toimintakykyyn, liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviin teknologiaratkaisuihin. Aukioloajat: ma, ke, to ja pe 12 17, ti klo 12 19. Laitteita saa kokeilla ja testata itsenäisesti tai opastetusti Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja projektityöntekijän asiantuntevalla avustuksella. Sosiaaliturvaetuudet kerralla kuntoon! Lisäksi Teknologialainaamosta voi halutessaan lainata itseään kiinnostavan tuotteen tai palvelun kotiin kokeiltavaksi. Teknologialainaamon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta hyvinvointiteknologiasta, tukea senioreiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista sähköisten ratkaisujen avulla sekä edistää teknologiayritysten käyttäjälähtöistä tuotekehitystä. Lue lisää hankkeesta, jonka osana teknologialainaamo toimii: www.laurea.fi/ mhealthbooster VAPPU VIENAMO meentulotuen tarpeessa olevat ja Kelan asiakkaat - sosiaaliturvaetuuksien muodosta riippumatta voivat jatkossa jättää hakemuksensa johonkin Kelan Vantaalla sijaitsevasta neljästä palvelupisteestä (Myymäki, Hakunila, Tikkurila, Korso). Kelan kautta asiakkailla on mahdollista saada etuuskäsittelijän päätös toimeentulotuesta, mutta harkinnanvarainen toimeentulotuki edellyttää jatkossakin kaupungin sosiaalityön tekemää arviointia. Kokeilun aikana on selvitetty asiakkaiden kokemuksia uudesta asiointimallista sekä arvioitu kokeilumallin toimivuutta ja jatkokehitysmuotoja. Kokeilua on pidetty onnistuneena ja siitä saadut kokemukset on kiinnostanut myös muita kuntia. VANTAAN KAUPUNKI 26 27

Kevään tärkeitä hakuaikoja Vantaan kuvataidekouluun haetaan 1. 31.3. Vantaan kuvataidekoulu tarjoaa taiteen perusopetusta 5 20-vuotiaille vantaalaisille. Ota yhteyttä kuvataidekoulun toimistoon: kuvataidekoulu@vantaa.fi tai puh. 09 839 24379. Lisätietoja: vantaa.fi/kuvataidekoulu, facebook.com/vantaankuviskoulu Kerhotoimintaan haetaan 11.4. mennessä Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaisten ohjaamat kerhot 2,5 5-vuotiaille lapsille ovat maksuttomia elokuusta lähtien. Lapsesi kerhopaikan varmistat hakemalla paikkaa 11.4. mennessä. Kerhotoimintaan osallistuvan lapsen huoltaja on oikeutettu kotihoidontukeen. Kerhoon haetaan päivähoitohakemuksella, jonka saa kerhosta, asukaspuistosta tai päiväkodista. Hakemuksen voi tulostaa netissä tai lähettää sähköisenä hakemuksena osoitteessa vantaa.fi/ paivahoito > varhaiskasvatuksen kerhot. Kerhotoiminta käynnistyy 12.8.2014 ja päättyy 29.5.2015. Kerhotoimintaa ei ole koulujen loma-aikoina. Iltapäiväkerhoihin haetaan 1. 15.4. Iltapäiväkerhopaikkoja myönnettäessä ensisijalla ovat 1. vuosiluokan oppilaat, joiden huoltajat työskentelevät tai opiske- Muista hakea kerhoihin! levat kokopäiväisesti. Hinta lukuvuonna 2013 2014 oli 4 h/80 ja 5 h/110. Haku tapahtuu osoitteessa https://wilma.edu. vantaa.fi. Koulutulokkaiden huoltajat käyttävät samaa Wilma -tunnusta kuin kouluun ilmoittautumisessa. Muut huoltajat käyttävät omia Wilma -tunnuksiaan. Hakea voi myös lomakkeella, jonka saa verkosta (vantaa.fi/verkkoasiointi > Opetus ja kasvatus), sivistysvirastosta, koululta tai toimintapaikasta. Postitusosoite: Vantaan kaupunki, Sivistysvirasto, Raija Oinonen, Asematie 6 A, 01300 Vantaa. Liikunnallisille kesäleireille ilmoittaudutaan 25.4. Kesäloman alussa on tarjolla leirejä 1 4-luokkalaisille ja syksyllä koulunsa aloittaville lapsille. Leirit kestävät viikon, mutta lapsi voi ilmoittautua useammallekin viikolle. Jokaiselle 14 leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 osallis- MARKO ALANEN Kivoja kesäkursseja ja uusia harrastuksia! Hae oma opinto-ohjelmasi opistotalolta, Myyringistä, kirjastosta tai yhteispalvelupisteistä. Opinto-ohjelmia ei jaeta enää koteihin. Ilmoittautuminen kursseillemme alkaa tiistaina 18.3. klo 13. Tervetuloa meille! vantaa.fi/aikuisopisto Vantaan aikuisopisto - Muutakin kuin kirjaviisautta. tujaa. Ilmoittautuminen on perjantaina 25.4. klo 9 alkaen liikuntapalveluiden verkkosivuilla vantaa.fi/liikunta > lasten ja nuorten liikunta > liikunnalliset leirit. MARKO NISSINEN Kirjastomummo ja kirjastovaari kavereina Helena, Hellu ja Pera, aloittivat tammikuussa Hakunilan kirjaston kirjastomummoina ja -vaarina. PAULA PUUSTINEN, MINNA SAASTAMOINEN Helena (Hellu) Siniketo ja Pertti (Pera) Oksman Lasten Vantaa tarjoaa vuorovaikutusta ja tietoa Sosiaalisen median hyötykäyttö on tätä päivää myös kaupungin toiminnoissa ja viestinnässä. Helmikuussa julkaistiin alle kouluikäisten lasten ja alakoululaisten vanhemmille suunnattu Lasten Vantaa -Facebook-sivu. Sivulla jaetaan ajankohtaista tietoa lasten kasvuun ja kehitykseen liitty- Hakunilan kirjastossa käy koulupäivien jälkeen paljon lapsia pelaamassa, lukemassa ja viettämässä aikaa. Usein he kaipaisivat aikuisen seuraa. Hakunilan kirjastossa laitettiinkin viidakkorummut pärisemään, jotta löydettäisiin reippaita vapaaehtoisia kirjastomummoiksi ja -vaareiksi. Helena, Hellu ja Pera vastasivat kutsuun. He ovat käyneet viikoittain kirjastossa pitämässä lapsille seuraa. He pelaavat, lukevat ja piirtelevät yhdessä lasten kanssa. Sekin riittää, että joskus vain ollaan. Kirjastomummot ja -vaari eivät tuputa seuraansa, mutta ovat aina valmiita vaikka Kimble- vistä asioista sekä Vantaan kaupungin ja muiden toimijoiden lapsiperheille suunnatuista palveluista ja tapahtumista. Lasten Vantaa -sivu toimii vuorovaikutuskanavana asukkaiden ja kaupungin eri toimijoiden sekä muun muassa järjestöjen välillä. Sivun toivotaan edistävän avoimuutta, keskustelua ja yhteisöllisyyttä. Sivuston kautta kutsutaan asukkaita mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Viereisestä QR-koodista pääset suoraan Lasten Vantaaseen. Tykkää ja keskustele! facebook.com/lastenvantaa JENNI MÄENPÄÄ, NINA KONTTINEN matsiin. Vastuu järjestyksenpidosta on edelleen kirjaston henkilökunnalla, joka on aina taustalla tukena. Kokemukset toiminnasta ovat olleet myönteisiä, ja nyt kaivataankin lisää vapaaehtoisia kirjastomummoja ja -vaareja mukaan! Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Hakunilan kirjastoon. Kirjaston väki etsii uusia ideoita lasten ja nuorten toiminnalle kirjastoissa. Helmikuussa selvitettiin lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteita ja järjestettiin Ootko inessä? tapahtuma Sitran Uusi turvallisuus foorumin hankerahaston tukemana. Koko hässäkästä tehtiin video, jonka voit piakkoin bongata mm. Hakunilan kirjaston Facebookissa. Järjestöt, yhdistykset, esiintyjät, työpajojen pitäjät sekä muut toimijat! Tule mukaan toteuttamaan kanssamme monikulttuurista SUN FESTIVAL -perhetapahtumaa lauantaina 17.5. klo 10 15. Tapahtumapaikkana on Sinirikon puisto Tikkurilassa. Ohjelmaan ilmoittautuminen 31.3. mennessä. Tarkemmat ohjeet löydät verkosta: vantaa.fi/sunfestival Lisätietoja: Vantaan kaupunki, kulttuurituottaja Viivi Paju viivi.paju@vantaa.fi, 050 312 1776 Vantaalaisnuoret elokuvan ammattilaisten opissa Jenni Toivoniemi (vas.) Tuuli Kentta, Monika Koroliova, Lois de Medeiros ja Kirsikka Saari. Vantaalla lapset ja nuoret tekevät taidetta huippuammattilaisten johdolla. Elokuva Poikaystävä on valmistunut vantaalaisten teinityttöjen ja Korso-elokuvan käsikirjoittajien Kirsikka Saaren ja Jenni Toivoniemen yhteistyönä. Viime keväänä Mikkolan ja Korson tytöille järjestettiin elokuvatyöpajoja, joissa nuoret ideoivat ja käsikirjoittivat elokuvaa, harjoittelivat kohtauksia ja tapasivat elokuvan ammattilaisia. Tytöt halusivat päästä tekemään oikeaa elokuvaa ja ideat tulivat heiltä, kertoo Kirsikka Saari. Käsikirjoittamisen ja suunnittelun lisäksi nuoret näyttelevät keskeiset roolit elokuvassa. Lyhytelokuvaa esitetään muun muassa Vantaan kaupungin nuorisotiloilla tämän vuoden aikana. Sen voi tilata esitettäväksi eri tapahtumien yhteyteen, hanna.nyman@vantaa.fi. Poikaystävä-elokuva on osallistunut Helsingin lyhytelokuvafestivaaleille HANNA NYMAN Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi ovat käsikirjoittaneet Akseli Tuomivaaran pitkän esikoiselo-kuvan Korso, joka sai ensi-iltansa elokuvateattereissa 28.2. Elokuva kertoo korsolaisesta Markuksesta, joka haaveilee katukoristähteydestä New Yorkissa. Voit katsoa Korso-elokuvan tekijöiden ajatuksia myös Vantaa-kanavalla osoitteessa vantaakanava.fi! ja Tampereen lyhytelokuvafestivaalien Myrsky-hankkeen elokuvien sarjaan. Elokuvan valmistumista ovat tukeneet sivistystoimi ja Taikalamppu-hanke sekä Suomen lasten ja nuoren säätiön Myrskyhanke. Saaren käsikirjoittama Pitääkö mun kaikki hoitaa? oli ehdolla parhaan lyhytelokuvan Oscar-palkinnon saajaksi maaliskuun alussa. HANNA NYMAN Lasta kuunnellaan herkällä korvalla Vantaalaisessa päivähoidossa kehitetään vuorovaikutusta ja kuunnellaan lasten ajatuksia arjen touhuissa entistä enemmän. Näin on sovittu varhaiskasvatussuunnitelmien päivityksen tuloksena. MERVI TALONEN Varhaiskasvatussuunnitelma on kasvattajien yhteinen näkemys toiminnan järjestämisestä sekä siitä kuva vanhemmille ja päättäjille, miten päivähoidossa toimitaan. Keskeiseen asemaan nousee yhteistyö perheiden kanssa, lapsen yksilöllisyyden ja kehitystason huomioiminen sekä kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen. Alle kouluikäisille ja heistä erityisesti pienimmille lapsille aikuisen merkitys on ratkaiseva, jotta lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarmo Lounassalo korostaa, että pienet lapset ovat riippuvaisia aikuisen kannattelusta. Päivän aktiviteetit, lepo ja ulkoilu tukevat ja vievät eteenpäin lapsen kehitystä. Leikki on lapsille tärkeää. Leikin tukeminen saikin suunnitelmissa erityishuomiota. Hyödynnämme lasten omia ideoita sekä tieto- ja viestintätekniikkaa leikin kehittämisessä. Havainnoimme leikkitilanteita videoimalla, jotta voimme kuulla lasten ajatuksia herkällä korvalla ja tukea lasten kehitystä oikealla taval- Leikki vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lasten terveyteen ja hyvinvointiin. la. Leikkitaitojen kehittyminen tarvitsee aikaa ja rauhaa sekä aikuisen ymmärtä- MARKO ALANEN Varhaiskasvatuksen toimintayksikköön voi kuulua päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoito, kerhot sekä avoin toiminta. Varhaiskasvatussuunnitelman tasot Valtakunnallinen suunnitelma Kuntatason suunnitelma Kunnan harkinnassa on päättää, tehdäänkö yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Vantaalla näin on tehty, ja suunnitelmat on nyt päivitetty. Tutustu päivitettyyn lapsesi päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan VASUun verkossa vantaa.fi/paivahoito > päivähoito alueittain vää suhtautumista. Jokainen yksikkö kehitti perustehtäväänsä omista lähtökohdistaan. Kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma tuki yksiköiden suunnitelmien työstämistä. Kaksivuotisen valmistelun aikana henkilöstö on tullut yhä tietoisemmaksi siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä heidän työssään. Suuntana on syvempi ymmärrys varhaislapsuuden merkityksestä. 28 29

FELIX SIIVONEN Pitkäkosken luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaan Ylästössä. Luontoretkillä lintuja, hyönteisiä ja geologiaa Vaihda Vantaa-kanavalle! Vantaa-kanava on videopalvelu, joka näyttää päätöksentekoa, uudistuksia, tapahtumia ja tarinoita Vantaalta EEVA KORVOLA Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Kurkistuskulmia kaupunkiin, kuvailee Vantaa-kanavan vastaava toimittaja, Katja Savopirtti, uuden kanavan konseptia. Taajuudelle pääsee missä vain ja milloin vain, sillä Vantaa-kanavaa voi katsella myös mobiilissa. Valtuustolähetyksiä voi katsoa suorina lähetyksinä tai jälkikäteen tallenteina. Keskeisiä aiheita avataan minivideoissa. Faktassa nähdään poliitikkojen vuoropuheluita päätettävistä aiheista. Vastaaja puolestaan kertoo tiivistetysti, mitä tehdyistä päätöksistä seuraa. Päätöksenteon popularisoinnin lisäksi kanava rakentaa myönteistä kuvaa kasvavasta ja kehittyvästä Vantaasta. Liikkuvan kuvan avulla voimme näyttää, mitä Vantaalla on meneillään ja myös visioida, millainen on tulevaisuuden suurkaupunki joukkoliikenteen risteyskohdassa, kertoo Savopirtti. Esimerkiksi Vantaan kehällä nähdyt päiväkoti-ikäiset junapojat ovat ilahduttaneet kanavan katsojia junatietämyksellään. Heidän kauttaan tuleva kehärata on yhdistynyt tuleviin sukupolviin jo rakennusvaiheessa. Vantaa-kanava on suunnattu myös tuleville vantaalaisille. Vantaan kehällä ja myöhemmin avattavalla kansainvälisellä osiolla houkutellaan uusia asukkaita ja yrittäjiä. Vantaa-kanavalla voi myös kysyä ja kommentoida sekä jakaa videoita. Käyttäjillä on mahdollisuus itse tuottaa sisältöä kanavalle ja näyttää, millainen Vantaa on asukkaiden silmin. Omissa videoissa MITÄ LÄHIALUEELLASI TAPAHTUU? Lähetä meille oma video tai juttuvinkki! Oman videon kuvaaminen käy helposti vaikka kännykkäkameralla. Omia videoita, aihevinkkejä, palautetta ja kysymyksiä voit lähettää osoitteeseen kanava@vantaa.fi. KUVAT VANTAAN KAUPUNKI esiintyvät jo niin paikalliset bändit kuin roolipelaajat ja urheilijat. Tule mukaan: vantaakanava.fi! Vantaan kaupunki järjestää tänä vuonna 21 luontoretkeä. Retkiteemoja ovat mm. lintujen kevätmuuton seuranta ja kevään eteneminen, perheretket, luontokohteisiin tutustuminen, hyönteiset ja geologia. Myös kaupunkiluonto puronvarsilla ja täyttömäellä ovat retkiaiheina. Ohjelmassa on myös kaksi vaellusta sekä yksi sieniretki. Luontoretkillä tutustutaan mm. Timmermalmin, Gubmossenin, Pitkäkosken, Tammiston, Kalkkikallion ja Mätäojan luonnonsuojelualueisiin. Puronvarsien kauneutta ja merkitystä kaupunkiluontona tarkastellaan myös Kylmäojalla ja Rekolanojalla. Tammiston luonnonsuojelualueella, Petikon luontovirkistysalueella ja Vantaan luontokoulun ympäristössä retkeillään perheen pienimpien kanssa. Sipoonkorvessa vaelletaan sekä keväällä että syksyllä. Lähde retkelle pääkaupunkiseudun luontoon 2014 -retkikalenteria on huhtikuun alusta lähtien Vantaalla jaossa kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä sekä saatavilla myös netissä www.vantaa.fi. SINIKKA RANTALAINEN Kirjan kirjoittajan Tapio Salmisen esitelmä Kirkonkylä-seminaarissa perjantaina 11.4. Heurekassa. Uutuuskirja kertoo keskiajan Vantaasta Hehtaarikaupalla rauhallista ja puhdasta luontoa Timmermalmin luonnonsuojelualue sijaitsee Askistossa Espoon rajan tuntumassa. Lähes seitsemänkymmenen hehtaarin alue on ollut suojeltu vuodesta 2006. Luonnonsuojelualueeseen kuuluu metsää, suota ja avokalliota. Jyrkkien kallioiden välisellä suoalueella maasto vaihtelee puuttomasta rahkasuosta rehevään rämeeseen. Puron varrella on ruoho- ja saniaiskorpea. Alueen pohjoisosassa puolestaan on vanha kuusi- VANTAAN KAUPUNKI sekametsä ja tervaleppäkorpi. Timmermalmilta löytyy tuttujen lajien lisäksi myös muutamia erikoisuuksia. Luonnonsuojelualue on esimerkiksi liito-oraville tärkeä alue. Myös koko Etelä-Suomessa harvinaista pikkutervakkoa voi bongata suon itäpuolen kalliometsäalueelta. Hieman tutumpia lajeja ovat pähkinäpensas ja lehmus, jotka viihtyvät suojelualueen eteläosan lehdossa. MERI HÄMÄLÄINEN Tiesitkö, että useat Helsingin pitäjän talontyttäret lähtivät keskiajalla Tallinnaan piikomaan? Mikä oli pitäjän yleisin pojan nimi vuonna 1545? Tutkija Tapio Salminen on kirjoittanut mittavan teoksen keskiajan ihmisten elämästä ja kohtaloista. Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika -kirja tuo nyt laajat arkistoaineistot ja arkeologiset löydöt jokaisen ulottuville. Kirja on myynnissä Vantaan kaupunginmuseolla, yhteispalvelupisteissä ja kirjakaupoissa. Museokaupassa kirjan hinta on 38. ANNI RISSANEN Tutustu junapoikien, Tomin ja Onnin, seikkailuihin! Junapojat vierailevat muun muassa paikallisjunan ohjaamossa ja jäljittävät Kehärataa. Katso tähtihetkiä Vantaan liikuntagaalasta. Gaalassa palkittiin menestyneitä vantaalaisia urheilijoita, seuroja ja elämäntyöntekijöitä. Millainen on voimakas kaupunki? Painiharrastajat kysyvät, elinkeinojohtaja vastaa. Katso helmikuussa ensi-iltansa saaneen Korso-elokuvan trailer! Mukana käsikirjoittajien kommentteja elokuvasta. 30 31

Turvallisuutta Vantaalla vahvistetaan yhteistyöllä Vantaan kaupungin kaiken toiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja hyvinvointia edistävä toimintaympäristö perheille, työssäkäynnille ja liikkumiselle kaupungissamme. Turvallinen kaupunki on perusta asukkaiden hyvälle elämälle. Sisäilma voi olla varsinainen epäpuhtauksien koktaili Moni ihmettelee, miksi työpaikalla tai koulussa väsyttää, särkee päätä, kirvelee silmiä ja kutittaa kurkkua, mutta kun pääsee kotiin, oireet katoavat. PIRJO KIVISTÖ Lämpötila vaikuttaa sisäilman laatuun. Yleensä ihmiset oireilevat sitä enemmän mitä korkeampi lämpötila on. KUVAT VANTAAN KAUPUNKI JOUKO SILLANPÄÄ Onnettomuuksien tai väkivallan seurauksena on Vantaalla vuosittain sairaalahoitoon joutunut lähes 3 000 ihmistä. Lievästi loukkaantuneita avoterveydenhuollon palveluissa käyneitä lienee 15 000 16 000 vuosittain. Runsas 100 vantaalaista kuolee tai loukkaan vuodessa onnettomuuksien tai väkivallan seurauksena. Kaatumiset ja putoamiset ovat suurin yksittäinen syy loukkaantumisiin. Vantaan kaupungin sivistystoimen tiloja, liikuntasaleja, luokkatiloja, auditorioita sekä monitoimikeskus LUMO:n tiloja voi hakea Timmi4.0 -tilavarausjärjestelmän kautta. Lisätietoja tilojen varauksesta sekä järjestelmän käytöstä löydät osoitteesta vantaa.fi/tilavaraukset ja vantaa.fi/lumo. Liikuntapalveluiden tilat tulevat myös haettavaksi Timmi4.0:n kautta asteittain vuoden 2014 aikana. Aikataulusta tarkemmin liikuntapaikkojen sivuilta vantaa.fi/liikunta. Kevään aikana myös Myyringin, Koivukylän Kafnetin, Mölandetin ja Skomarsin torpan käyttövuorot tulevat sähköisesti haettaviksi. Tiloja voivat varata kokouskäyttöön esimerkiksi vantaalaiset yhdistykset. Hakijan tulee ensin rekisteröityä Timmin käyttäjäksi. Myyringin, Kafnetin ja Violan tilahakemukset 25.4. mennessä, toistaiseksi lomakkeella. Lisätietoja: vantaa.fi/asukastilat. Monen ihmisen elämänlaatu heikkenee tilapäisesti tai jopa pysyvästi loukkaantumisen seurauksena. Yhdessä turvallinen kaupunki Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2013 2016 asettaa kaupungin turvallisuustyölle tavoitteet ja päälinjat. Turvallisuussuunnitelmassa keskitytään onnettomuuksien ja tapaturmien vähentämiseen, lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja lasten turvallisuuteen, vahingontekojen vähentämiseen, yleisten paikkojen ja katujen turvallisuuteen sekä ympäristöturvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Turvallisuuden parantamiseksi toimitaan laajalla kaupungin, pelastuslaitokseen, poliisin, seurakuntien, yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä. Päihteiden käytön vähentämisellä kaikissa ikäryhmissä me kaikki voimme vaikuttavimmin toimia loukkaantumisten vähentämiseksi. Onnettomuuksissa, tapaturmissa tai väkivallan seurauksena erittäin usein sekä loukkaantunut että loukkaantumisen mahdollisesti aiheuttanut on ollut alkoholia huomattavasti nauttinut. Tilavaraukset kätevästi yhdestä paikasta Kaupunginosien yhteisöllisyyden vahvistaminen, perheiden hyvinvointi ja nuorille hyviä kokemuksia tarjoava koulu vaikuttavat merkittävästi turvallisuutta parantavan myönteisen ilmapiirin kehittymiseen Vantaalla. Kaupunginvaltuuston hyväksymää turvallisuussuunnitelmaa toteuttamalla kaupungin kaikki toimialat yhdessä monien yhteistyökumppanien kanssa tekevät työtä hyvinvoivan, suvaitsevan ja kaikille asukkaille turvallisen elinympäristön mahdollistavan Vantaan hyväksi. PERTTI RAAMI info TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄÄTAVOITTEET Vantaan kokonaisturvallisuuden vahvistetaan tehokkaalla turvallisuusyhteistyön verkostolla. Onnettomuuksien, tapaturmien tai rikosten seurauksena sairaalahoitoon joutuneiden vantaalaisten määrä asukaslukuun suhteutettuna vähenee. Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenee 25 prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Kesäkohteita yhdistyksille Vantaalla rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea Sipoon saariston Mölandet 21:n käyttövuoroja kesälle. Pikku-Bulders Vantaanlaaksossa on haettavana Vantaalla rekisteröityjen eläkeläisjärjestöjen käyttöön. Kirjallinen hakemus 1.huhtikuuta mennessä: Kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa tai kirjaamo@ vantaa.fi. Mukaan toivottu ajankohta, ryhmän koko sekä yhdistyksen nimi, yhdyshenkilön osoite ja puhelinnumero. Lisätietoja: Harri Raita, 09 8392 9286 SAKARI MANNINEN Rakenteiden tiivistäminen on tärkeää sisäilman laadun varmistamiseksi. Oireilu voi johtua siitä, että työpaikoilla, kouluissa ja muissa paikoissa, missä on samanaikaisesti kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä, hengitettävä sisäilma on varsinainen epäpuhtauksien koktaili, toteaa sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell Vantaan tilakeskuksesta. Oireiden katoaminen kotona voi johtua Lignellin mukaan siitä, että kotona sisäilma on kosteampaa kotonahan käydään suihkussa, pestään ja kuivataan pyykkiä, laitetaan ruokaa ja tiskataan. Kotona ilmakuutioita on henkilöä kohti enemmän. Kolmas tekijä voi olla koneellinen ilmanvaihto, joka työpaikoilla ja kouluissa on mitoitukseltaan kotia tehokkaampi. Liikkuva ilma liikuttaa pölyä ja aiheuttaa vedon tunnetta, Lignell sanoo. Yleisesti sisäilmaa heikentävät rakennusmateriaaleista ja puhdistus- ja siivousaineista tulevat erilaiset kemialliset tekijät sekä hengityksen tuottama hiilidioksidi ja ihmisten käyttämät hajusteet. Kosteusvauriot vaikuttavat sisäilmaan, mutta jos vaurio huomataan ajoissa ja se korjataan nopeasti, se ei ehdi aiheuttaa sisäilman laadun huononemista. Viime vuosina tutkimuksilla todennettujen sisäilmaongelmien takia on Vantaalla suljettu Myllymäen koulu sekä Kirkonkylän ja Menninkäisen päiväkodit. Näissä korjaukset olisivat olleet niin laajoja ja kalliita, että niitä ei ollut järkevää toteuttaa. Pari vuokratiloissa ollutta avointa päiväkotia on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, kun tilojen omistaja katsoi korjaamisen tulevan liian kalliiksi. Mikrobit kulkevat mukanamme Sisäympäristöasiantuntija Lignell totea, että suurin osa työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien sisäilmakoktailista muodostuu jokaisen koko ajan mukanamme kuljettamista hiukkasmaisista mikrobeista, kuten bakteereista, homeista ja hiivoista. Ne voivat olla peräisin kotieläimistä, tekstiileistä, ruuanlaitosta, huonekaluista, sisäkasvien mullasta ja vaikka bussissa tavatuista muista ihmisistä. Ulkoilmassa mikrobeja on kaikkialla erityisesti keväisin ja syksyisin. Niitä ihmiset kuljettavat mukanaan sisätiloihin. Koneellisissa ilmanvaihtojärjestelmissä ne jäävät suodattimiin, mutta avatusta ikkunasta ne pääsevät suoraan sisälle. Lämpötila vaikuttaa sisäilman laatuun. Yleensä ihmiset oireilevat sitä enemmän, mitä korkeampi lämpötila on ilman kosteus on tärkeä: Ihmisen kannalta paras olisi 30 40 prosentin suhteellinen kosteus. Talvella se voi kuitenkin laskea jopa 10 prosenttiin ja aiheuttaa ihon ja limakalvojen kuivumista. Ilmanvaihdolla suuri merkitys Tilakeskusjohtaja Pekka Walleniuksen mukaan tilakeskukseen tulee vuosittain noin 150 ilmoitusta sisäilma-asioista. Eriasteisessa käsittelyssä on koko ajan noin 60 ilmoitusta, jotka liittyvät sisäilmaan. Pääosa ilmoituksista koskee kouluja ja päiväkoteja. Kaikkiaan Vantaalla on kouluja runsaat 60 ja päiväkotitiloja noin 150. Sisäilmatutkimuksiin ja -korjauksiin kaupunki on varannut vuosittain 2,5 miljoonaa euroa. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja selvitetään, tarpeen mukaan tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteen. Joskus tilanne selviää helposti, joskus se vaatii hyvinkin pitkän ja perusteellisen selvittelyn ja korjauksen, Wallenius toteaa. Ulla Lignell kertoo, että suurin osa sisäilmaongelmista liittyy jollain tavalla ilmanvaihtoon. Kun jossain epäillään sisäilmaongelmaa, aina ensimmäisenä selvitetäänkin, että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Ilmanvaihdon säädön lisäksi tärkeää on rakenteiden tiivistäminen. Jos rakenteissa on rakoja, ilmanvaihto voi imeä korvausilmaa rakojen kautta ja samalla voi tulla sisään mikrobeja, pölyä ja kuituja. Wallenius kertoo, että ilmanvaihto toteutetaan kaikissa tiloissa niiden rakentamis- tai uusimisvaiheessa voimassa olevien määräysten mukaisesti tietylle henkilömäärälle. Oikein säädettynä ja käytettynä ilmanvaihdon pitäisi riittää normaalioloissa. Miten ilmanvaihto riittää esimerkiksi vanhemmissa kouluissa ns. tuplatuntien aikana? Varmasti ainakin lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus nousevat. Tilanne pahenee edelleen päivän aikana, jos välituntien aikanakaan ei mennä ulos, vaan sadat oppilaat ovat viisi kuusikin tuntia samoissa tiloissa. Näin tilojen käyttötavat ja -tottumukset voivat ratkaisevasti vaikuttaa sisäilmaolosuhteisiin ja siten jokaisen hyvinvointiin, Wallenius toteaa. Tiloissa, joissa oleskelee suuria määriä ihmisiä, ilmanvaihdon on oltava tehokasta. Liikkuva ilma kuitenkin tuntuu paitsi vetona, myös liikuttaa pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia. Siksi on tärkeää, että sekä ilmanvaihtokanavat että tilat siivotaan säännöllisesti ja hyvin. Olisi hyvä kokeilla, mitä vaikutusta sisäilman laatuun olisi tehostetulla siivouksella ja ennakoivalla huollolla, jolla seurattaisiin, että vaikeammin siivottavat paikat ovat puhtaat ja että ilmanvaihto toimii suunnitelman mukaisesti. Se maksaa tietysti enemmän, mutta tulisiko siihen satsattu summa takaisin vähempinä sisäilmaongelmina, niiden tutkimisina ja korjauksina, Pekka Wallenius pohtii. Ulla Lignell pitää siivousta ja hyvää järjestystä tärkeänä. Esimerkiksi paperit ja muut pölyävät tavarat tulee säilyttää ovellisissa kaapeissa, vaatteet ja tekstiilit on käsiteltävä erillisessä tilassa ja mullassa kasvavista huonekasveista tulee luopua, jos epäillään, että ne aiheuttavat oireita jollekin. Esimerkiksi Turussa on näin tehty. Kiinteistön omistaja tutkii ja korjaa Jos tiloissa epäillään olevan jotain, mistä voi aiheutua terveyshaittaa, on epäilystä ensimmäisenä ilmoitettava kiinteistön omistajalle. Kiinteistön omistajan velvollisuus on selvittää tilanne ja korjata, jos aihetta on, sanoo terveysinsinööri Kari Grönberg kaupungin ympäristökeskuksesta. Kaupungin tiloista vastaa tilakeskus ja käytännön kiinteistönhoidosta huolehtii kaupungin yhtiö Vantti. Sovitun käytännön mukaan kosteusvauriojäljistä, hajuista, tunkkaisuudesta ja oireilusta ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa yhteyttä tilakeskukseen. Pieniä korjaus- ja säätötoimenpiteitä varten on vikailmoitusjärjestelmä, jolla saadaan suoraan yhteys kiinteistönhoitoon tai kunnossapitoon. Jos haitasta tai sen korjaamisesta syntyy erimielisyyttä, seuraava askel on ottaa yhteyttä viranomaiseen, joka esimerkiksi koulu- ja päiväkotilasten osalta on ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuolto, tiloissa työskentelevien aikuisten osalta työsuojeluviranomainen, sanoo Grönberg. Viranomainen selvittää terveyshaitan olemassaolon ja voi velvoittaa kiinteistönomistajan selvittämään, mistä haitta johtuu sekä korjaamaan sen. Usein haitan aiheuttaja ei löydy pelkillä mittauksilla, vaan joudutaan avaamaan rakenteita. Joskus joudutaan avaamaan rakenteita monista paikoista ja laajaltakin alueelta, ennen kuin aiheuttaja löytyy, Grönberg toteaa. 32 33

ANNA GROTH Tillbaks till arbetslivet Det finns många orsaker till varför en människa hamnar utanför arbetslivet en längre tid än hon skulle vilja. Den rehabiliterande arbetsverksamheten hjälper att hitta tillbaka till rullorna. ANNA GROTH Uppsägningar här och där har varit vardag redan en längre tid. Dessutom finns det en hel del jobb som försvunnit t.ex. p.g.a. automatisering. Det syns i vårt arbete, berättar Camilla Sippola, förman för arbetsverksamhet i rehabiliterande syfte. Vanda stad erbjuder rehabiliterande arbetsverksamhet då man inte lyckas få jobb andra vägar. Man kommer till verksamheten alltid via en aktiveringsplan som görs i TE-byrån. Sysselsättningsplatsen kan vara till exempel i dagis, servicehem, församlingar, bibliotek eller nån av stadens sysselsättningsservicens verkstäder. På många ställen är en stark svenska ett stort plus. Det här är också en ypperlig möjlighet att pröva på en ny bransch man funderat på. Efter tre månader på dagis märker man kanske att man inte heller vill utbilda sig till barnskötare, säger Sippola. Satsning ger resultat Enligt Camilla Sippola är personer som kommer till den rehabiliterande arbetsverksamheten väl motiverade. Då hittar man lätt någonting annat även efter sysselsättningsperioden. Det kan fast vara på gång Den rehabiliterande arbetsverksamheten är en lagstadgad verksamhet, som syftar till att stärka arbetsberedskapen hos långtidsarbetslösa. Sysselsättningsplatsen organiseras via en aktiveringsplan, som görs i TE-byrån. Utöver arbetslöshetsunderstöd får man 9 /dag i ersättning. Dessutom ersätts resekostnaderna och Vanda stad ordnar olycksfallsförsäkring. Man gör ett skriftlig avtal med sysselsättningsplatsen, men man är inte i arbetsförhållande till den. fråga om att bli anställd med lönesubvention eller att få en arbetsprövnings- eller läroavtalsplats. Ibland visar det sig under sysselsättningsperioden att människan har t.ex. sådana hälsoproblem att hon inte klarar av att jobba. Det är också ett viktigt resultat att problemen kommer fram och människan får den rätta hjälpen, påminner Sippola. Vanda stad satsar mycket på sysselsättningen, utöver rehabiliterande arbetsverksamhet kan man få stöd från både TYP (Servicecentren för arbetskraften) eller via projektet Työraide. Det har gett resultat. Utveckligen är betydligt måttligare här än i grannkommunerna. Förra året ökade mängden långtidsarbetslösa i Vanda med 10,9 % när motsvarande siffrorna var 71,4 % i Esbo och 40,1 % i Helsingfors. Staden jobbar hårt för att situationen är ännu bättre i år. Ota selkävoitto EM-paineista Touché! Tarjolla hykerryttäviä siltatilanteita, laajakaarisia suorituksia ja vyörytysten puolustusta. Huhtikuun alussa Vantaalla on mahdollisuus päästä seuraamaan Euroopan parhaita painijoita sinisissä ja punaisissa trikoissaan. ANNA GROTH EM-painit kokoaa molskeille noin 500 vanhan mantereen parasta painijaa 40 maasta. Euroopan mestaruuksista otellaan kreikkalais-roomalaisessa painissa, vapaapainissa ja naispainissa. Painin sääntöjä on juuri muutettu yleisöystävällisemmiksi. Luvassa on vähemmän paikallaan junnaamista ja enemmän näyttäviä heittoja, lupaa EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tuija Lintunen Ylä-Tikkurilan Kipinästä, joka on päävastuussa järjestelyistä yhdessä Painiliiton kanssa. EM-painit ovat Suomen suurin urheilutapahtuma tänä vuonna. Isoja kisoja ei voi järjestää ilman vapaaehtoisia, joita tarvitaan lähes 250. Työkokemuksen ja työtodistuksen lisäksi urakasta tarjotaan palkkioksi ruokailu. Joskus opiskelijat onnistuvat saamaan vapaaehtoistyöstä myös kurssisuorituksen. Talkoisiin voi vielä ilmoittautua www.empainit2014.fi -sivujen kautta. YLE lähettää tapahtumasta selostusta joka päivä. Kisojen suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Lähde sinäkin pois passiivisuusalueelta ja tule molskin ääreen ottamaan selvää mikä on parterre, clinch ja zone. EM-PAINIT Ti su 1. 6.4. klo 10 21, tauko n. klo 15 18. Tikkurilan Urheilupuisto Trio-areena, ent. Tikkurilan jäähalli. Päiväkohtaiset liput alkaen 12,50 ti, ke, to ja 17,50 pe, la, su. Kolmen päivän lippupaketit alkaen 53,50 ti to ja 93,50 pe su. www.lippu.fi Päiväkohtaisia lippuja myös ovelta. Painin kansainväliset säännöt ovat juuri muuttuneet ja molskilla on nyt luvassa enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita. MARI MÄKINEN Dickursby daghem har öppnats Dickursby nya daghem började sin verksamhet 10 februari. Daghemmet erbjuder utrymmen för fyra barngrupper. När skolan renoverades, byggdes en ny gymnastiksal och en matsal som också dagiset får använda. De äldsta barnen kommer att äta lunch och mellanmål i matsalen. Daghemmet erbjuder fina möjligheter, med sina små och lite större utrymmen. Smågruppsverksamhet och mångsidiga utrymmen gör det tryggare för barnen och barnens stressnivå hålls lägre. Fostrarna har också bättre möjligheter att bemöta varje enskilt barn. I det nya daghemmet finns också ett naturforskningsrum och ett pysselrum. De små lekrummen är möblerade enligt olika teman: Hemleken, butiksleken, kuddrummet och rolleken. Gården ligger bredvid skogen och på skolgården finns en bollplan och parkour -bana. Utmärkt för motoriska övningar och lekar. LINDA SAARELA Camilla Sippola LINDA SAARELA KOM MED PÅ VANDA RÅDSLAG! Svenska kommittén bjuder in till en öppen svenskspråkig invånarafton för alla Vandabor, onsdag 2.4.2014 kl. 18 i den nyrenoverade Dickursby skola, adress Idrottsvägen 4. Välkommen! DICKURSBY SKOLA ÖPPNAR SINA DÖRRAR Dickursby skola öppnade sina dörrar den 3.3. Den gamla skolan har klassrum, slöjdsal och lärarrum. Den nya delen har en rymlig gymnastiksal och matsal. Renoveringen av gamla byggnaden har skett enligt museiverkets direktiv för att bevara den anrika stämningen. Ursprungliga skolan, stockhuset från 1896 renoveras i mars. Där kommer det att finnas förskola och bibliotek. VANDA SVENSKA PENSIONÄRERS PROGRAM Ons. 26.3 allsång, tors. 27.3 blomsterbingo i Folkhälsanhuset i Dickursby, fre. 28.3 blomsterbingo i Myrans, Krukgränden 5. Mån. 14.4 sittdans och tors. 24.4 blomsterbingo i Folkhälsanhuset i Dickursby. EARTH HOUR SLÄCKER LJUSEN I MYRBACKA Lör. 29.3 kl. 20.30 20.45 släcks ljuset på Påltorget i Myrbacka under Earth Hour evenemanget. Eldgruppen Tulikansa förevisar en eldshow. En kvällsandakt med levande ljus ordnar Vantaankoski församling kl. 20.50. Ta med ditt eget ljus och kom till Påltorget! Arrangörer: Vanda stad och Vantaankoski församling. VANDA MUSIKINSTITUT BJUDER PÅ CHOIR ROCK Ons. 9.4 och tors. 10.4 kl. 18.30 i Martinus, Mårtensdalsvägen 36. Vanda musikinstitutets svenska enhets körer bjuder på konsert i konserthuset Martinus 9 och 10.4. Konserterna heter Choirs Rock. Barn och ungdomskörerna sjunger allt från Ronja Rövardotter och samisk jojk till dagens hetaste pop och rocklåtar. Mera info: Vmise, tfn 0500 697628. KNATTEKINO Tis. 6.5 kl. 10.15 i Barnens kulturhus Totem, Myrbackavägen 6, visas Mumintrollets äventyr Våren, katastrofen och draken. Föreställningen räcker 25 min. JOONAS PUHAKKA Sulkapallon huippukisat Vantaalla Vantaalla järjestetään 3. 6.4. sulkapallon Euroopan sarjan huippukisa 17. Finnish Open -turnaus. Vuodesta 2009 lähtien turnaus on järjestetty Vantaan Energia Areenalla Myyrmäessä, niin myös tänä keväänä. PÄIVI RAINIO Viime vuonna Ville Lång eteni kisassa välieriin. Nyt vuosi alkoi vastaavan kisan voitolla Ruotsissa, joten mahdollisuudet loppuotteluunkin ovat olemassa. Helmikuussa Suomen miehet ottivat historialliset EMpronssit joukkuekisassa Sveitsissä. Matkalla mitaleille kaatui Euroopan rankinglistan nelonen Venäjä ja aina haastava Ruotsi. Finnish Open -turnauksessa on mahdollisuus nähdä myös muut Rion ja Tokion olympialaisiin tähtäävät suomalaiset ja joukko kansainvälisiä huippuja. He kohtaavat toisensa alustavan aikataulun mukaan seuraavasti: torstaina 3.4. karsinta (arvio) klo 9.00 21.00 perjantaina 4.4. alkukierrokset klo 9.00 21.00 lauantaina 5.4. puolivälierät klo 10.00 13.30 ja välierät klo 16.00 19.30 sunnuntaina 6.4. finaalit klo 11.00 15.00 Aikataulu ja muu ohjelma päivittyvät osoitteessa www. sulkapallo.fi/finnishopen. Tule siis paikan päälle kannustamaan suomalaispelaajat voittoon! 34 35

Maailman ihanimmat tytöt Maailman ihanin tyttö on valokuvaaja ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen palkittu valokuvaprojekti, joka on toteutettu yhteistyössä kymmenen lastenkodissa kasvaneen tytön kanssa. Kuvasarjoista muodostuu kasvutarina näkymättömien lapsien näkyväksi tulemisesta ja itsensä hyväksymisestä. Ympäri Suomea vaikuttavissa luonnonmaisemissa kuvatuissa teoksissa kuvatulle ja katsojalle annetaan mahdollisuus nähdä itsensä ja maailma toisin. ANN-MARI ANTTILA Voimauttava valokuva on Savolaisen kehittämä menetelmä, joka perustuu vastavuoroiseen vaikuttamiseen. Kuvaustilanteet toteutetaan niin, että kuvattu saa itse määrätä miten hän haluaa tulla nähdyksi. Menetelmässä keskiöön nousevat yksilön itsemääräämisoikeus ja oman identiteetin etsiminen. Dokumentaarisuuden sijaan voimauttavassa valokuvassa keskitytään tunnetason kuvaamiseen. Vantaan taidemuseon näyttelyssä on esillä myös Savolaisen luotsaaman uuden Valokuvan voimaa tv-sarjan päähenkilöiden ottamia valokuvia sekä Pia Långin valokuvaprojektia esittelevää Maailman ihanin tyttö -kirjaa varten toteuttamaa taidegrafiikkaa. WWW.VANTAA.FI/TAIDEMUSEO VANTAAN TAIDEMUSEO TI, KE, PE 11 18 TO 13 20 LA 10 16 SU, MA SULJETTU VAPAA PÄÄSY poimintoja MUSIIKKI FRUTAS TROPICALES Pe 21. 23.3., Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Latinalaisamerikkalaisen musiikin tapahtuma Konserttitalo Martinuksessa. Lisätietoja vantaa.fi/martinus LAPSILLE BRAVO! -TEATTERIFESTIVAALI Pe 21. 30.3. Bravo! on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterin festivaali. Esityksiä festivaalin aikana Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Koko ohjelmisto: www.bravofinland.org. ENTEET JA ENNUSTEET KOIRAMÄEN TAPAAN -NÄYTTELY Ma 24.2. 26.3. Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 Avoinna ma 17.3.ja 24.3. klo 9 15 Ryhmille pakolliset vierailuvaraukset p. 09 839 35499 Ma 31.3. 24.4. Taidetalo Pessi, Kielotie 12 14 Avoinna yleisölle maanantaisin: 31.3., 7.4., 14.4. ja ti 22.4. klo 9 15 Ryhmille pakolliset vierailuvaraukset p. 040 843 6665 Avoinna viikonloppuisin 5. 6.4. ja 12. 13.4. klo 13 17 Perhelauantai -ohjelmat 5.4. klo 13 15: Satu- ja leikkituokio Koiramäen tapaan, ohjaajana Mia Piipponen klo 13.00 13.30 & 14.00 14.30 Bremenin soittoniekat -esitys klo 14.30 15 12.4. klo 13 15 Eläinlaulutuokiot, ohjaajana Mia Piipponen klo 13.00 13.30 & 14.00 14.30 Virpomisvitsa -paja, ohjaajana Elisa Laurila, nonstop klo 13 15 Lisätietoja: vantaa.fi/kulttuuri TOTTATARUA LASTEN KIRJALLISUUSTAPAHTUMA Su 30.3. klo 10 15 Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo Point, Hagelstamintie 1 Tarjolla on jälleen monenlaista tekemistä 0 12-vuotiaille ja heidän perheilleen. Tervetuloa! KOTISEUTU PINTAA SYVEMMÄLTÄ TUTKIMUSTULOKSIA HISTORIALLISESTA KIRKONKYLÄSTÄ Pe 11.4. klo 12 16 Auditorio Virtanen, Heureka Seminaarissa historioitsija Tapio Salminen kertoo Helsingin pitäjän ja kirkonkylän keskiajasta, Kirkonkyläprojektin tutkijat Riina Koivisto ja Karoliina Junno-Huikari elämästä muuttuvassa kylässä, arkkitehti Amanda Eskola kylän rakennushistoriallisista arvoista sekä arkeologi Andreas Koivisto pappilan ympäristössä tehdyistä kaivauksista. Vapaa pääsy. Järj.Vantaan kaupunginmuseo. Yhteistyössä: Heureka. TULISHOW ILMASTON PUOLESTA MYYRMÄESSÄ La 29.3. klo 20.30. Paalutori, Myyrmäki Tulikansan esittämä tulishow Vantaan seurakunnat järjestää tulishown jälkeen kynttilähartauden noin klo 20.50. Järjestäjät: Vantaan kaupunki ja Vantaankosken seurakunta. Tapahtumaa tukee Aktia ja Vantaan Energia. KESKUSTELLEN TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA VALOKUVA KATSOO TAKAISIN Ke 9.4.klo 18 20, Galleria K, Asematie 7 Taide Elämä Filosofia on esitelmäja keskustelusarja taiteen ja filosofian leikkauspisteistä. Teema vaihtuu keväisin ja syksyisin. Tilaisuuksia vetää filosofian ja estetiikan tutkija Miika Luoto. Vieraana kirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen. ke 23.4. klo 18 20. Tanssi, taide ja kehollisuus. Vieraana Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen professori, tanssija-koreografi Kirsi Monni. KIRJASTOBRUNSSI La 26.4. klo 11 14 Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Kevään uudessa kirjastotapahtumassa, Vantaan ensimmäisessä kirjastobrunssissa, on tarjolla maukasta brunssia kirjastoympäristössä. Kirjastobrunssiin on vapaa pääsy, mutta omakustanteinen ruoka. TANSSI LOISTEFESTARI Pe 21. 27.3. Helsinki, Espoo, Vantaa Vuosittain järjestettävän nuorten kulttuurikatselmuksen teemana on tänä vuonna tanssi.. Tapahtuma ei ole kilpailu, vaan palautteen tarkoitus on kannustaa ja rohkaista nuoria. Vantaalla katselmoidaan Vernissalla. Järj. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan nuoriso- ja kulttuuritoimet. Lisätiedot: nuoriso.hel.fi/loiste KIRJASTOTANSSIT Ti 29.4. klo 13 Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5 Kansainvälistä Tanssin päivää vietetään Hakunilan kirjastolla tanssien. Livemusiikkista vastaa, perinteistä tanssimusiikkia soittava NitroTrio. TANSSIN VIIKOT VANTAALLA Ti 22. 29.4. Tanssin tarjotin esittelee tänä keväänä kotimaista tanssiteatteria eri-ikäisille yleisöille, yleisöä mukaan tanssimaan houkuttelevia ilmaistapahtumia Jumbossa ja Hakunilan kirjastossa sekä tietenkin huipputason tanssijoita Kansainvälisen Tanssin päivän gaalassa. Lisätietoja ELÄVIÄ KUVIA KEVÄÄN 2014 MATINEAELOKUVAT Elokuvateatterit Bio Grand (Kielotie 7, Tikkurila) ja Kino Myyri (Kilterinraitti 6, Myyrmäkitalo) Liput: 6 / Bio Grand, 6.50 / Kino Myyri. Elokuvaesittelyt, esitysajat ja varaustiedot ks: www.vantaa.fi/ matineaelokuvat KÄSIN TEHTYÄ VANTAAN KUVATAIDEKOULUN KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2014 Vantaan kuvataidekoulussa runsaasti lyhytkursseja keväällä. Materiaalit kuuluvat kaikilla kursseilla kurssimaksuun. Lisätiedot www.vantaankuvataidekoulu.fi, ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 09 8392 4379 tai kuvataidekoulu@ vantaa.fi YMPÄRISTÖ KOMPOSTOINTIKURSSI Kwe 23.4. klo 10 20 Lumo, Urpiaisentie 14 HSY järjestää eri puolilla pääkaupunkiseutua kevään aikana kaikille asukkaille avoimia ja maksuttomia kompostointikursseja. Lisäksi taloyhtiöt tai omakoti- ja muut yhdistykset voivat halutessaan tilata HSY:n tarjoamaa maksutonta kompostointineuvontaa. Kokoa vähintään 10 hengen ryhmä ja ota yhteyttä: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy / Ympäristökoulu Polku, p. 0400 348 100, polku@kierratyskeskus.fi. ILMOITTAUDU SIIVOUSTALKOISIIN! Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot järjestetään 22.4 23.5. Sopivia talkookohteita ovat yleiset alueet kuten metsiköt ja tienpientareet. Talkoissa on tarkoituksena kerätä yhteisiltä alueilta pois luontoon kuulumattomat roskat. Kaupunki tarjoaa jätesäkit sekä siivousvälineitä ja tarvittaessa vie jätteet pois sovitusta paikasta. Talkoisiin ilmoittaudutaan 31.3 9.5 välisenä aikana, arkisin klo 9 13 seuraavasti: Länsi-Vantaa, Mervi Viitanen, p. 040 551 8243 Tikkurila-Hakunila-Länsimäki- Pakkala-Tammisto, Jarmo Uutela, p. 0400 605 852 Korso-Koivukylä, Pirkko Aittoniemi, p. 0400 981 294 Vantaan kaupungin asukaslehti Vanda stads invånartidning Julkaisija Vantaan kaupunki Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Jenni Jusslin Taitto Markku Lappalainen Painos 101 000 ISSN 2323-8712 Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Jakelujuniorit Oy Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti Palaute asukaslehti@vantaa.fi 36