Terapeuttinen puutarhatoiminta ja elvyttävän ympäristön vaikutukset.
RAY rahoitus 2011-2014 Puutarhanhoito, kalastus, maatila- ja eläinaktiviteetit, luontoon liittyvät kädentaidot Kehittäjä THL Työhön kuntouttava Green Care Gradu 2012 Terveyttä puutarhasta -Voimaantuminen green care puutarhatoiminnan ohjauksessa. Hiljaisuuden puutarhat
Toiminta ja oleminen Rauha, oleminen Terapeuttiset puutarhat Yhteisöllisyys Toiminta Terapeuttinen puutarhatoiminta
Puutarhaterapia Varsinainen puutarhaterapia määritellään tavallisesti puutarhatoiminnaksi, jolla on selkeä, nimetty kuntouttava tavoite ja sitä johtaa tähän työhön koulutuksen saanut alan ammattilainen. Puutarhaterapian lähtökohtana on siis asiakkaan tarpeet, ja ne määritellään usein yhteistyössä asiakkaan ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. Hallerin (2006) mukaan tavoitteiden tulee olla: -asiakkaalle merkityksellisiä -asiakkaan tiedossa -sellaisia johon puutarhaterapialla voidaan vaikuttaa -sellaisia, jossa on mahdollisuus saavuttaa tuloksia Puutarhaterapiassa tavoitteet kirjataan, hoitoprosessi dokumentoidaan ja tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan. Tavoitteiden muotoilemisessa Haller suosittelee selkeästi ilmaisemaan sen mitä tavoitellaan, missä olosuhteissa ja kuinka usein. Esimerkkeinä puutarhaterapialle määritellyistä tavoitteista hän esittää esim. -työkyvyn lisääminen tai saavuttaminen; tavoitteena työtehon lisääminen esim. 20 % :lla jossain määritellyssä tehtävässä tietyn ajanjakson kuluessa. -kyky hoitaa omaa puutarhaa esim. vammautumisen jälkeen; tavoitteena kyky käyttää apuvälineitä kohotettujen penkkien hoitamisessa kolmen harjoituskerran jälkeen -sosiaalisten kontaktien lisääminen; tavoitteena aloittaa keskustelu vähintään yhden ihmisen kanssa puutarhakerhossa jokaisessa kerhotapaamisessa Esimerkkinä Kellokosken ja Pitkäniemen psykiatriset sairaalat
Terapeuttinen puutarhatoiminta ( Suositeltava!) Varsinaisen puutarhaterapian lisäksi puutarhatoimintaa voidaan käyttää osana kuntouttavaa työtä ja virkistystoimintaa ilman tarkasti määriteltyä yksilöllistä tavoitteen asettelua ja ilman terapiakoulutuksen saanutta henkilöä. Tällöin toiminnasta vastaa tavallisesti hoitotyön koulutuksen saanut henkilö, joka on saanut täydennyskoulutuksen terapeuttiseen puutarhanhoitoon. Monissa laitoksissa toimintaterapeutit tai vapaaajanohjaajat järjestävät puutarhatoimintaa asiakkaille. Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito Englantilaiset puutarhaterapian organisaatio käyttävät puutarhatoiminnasta nimitystä sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito. Monien englantilaisten puutarhaterapeuttisten ohjelmien tavoitteena onkin edistää sosiaalista inkluusiota, joka nähdään vastavoimana sosiaaliselle syrjäytymiselle. Osallisuus on termi joka kuvaa sitä, että erilaiset ihmiset voivat integroitua yhteiskuntaan, löytää yhteisöjä joihin kuulua, päättää itseään koskevista asioista ja antaa oman panoksensa yhteiseen hyvään. Tähän liittyen moniin puutarhaprojekteihin Englannissa liittyy kuntouttava työ, työvalmennus ja ammatillisten tutkintojen suorittaminen. Puutarhatoiminta luo myös vajaakuntoisille ja vähemmistöihin kuuluville mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen toimintaan.
Elvyttävillä puutarhaympäristöillä on pitkä -labyrintit -luostarien puutarhat -paratiisi ( islam ja kristinusko) -japanilainen puutarha -sairaaloiden pihaalueet hautausmaat HIH tutkimus terapeuttiset puutarhat hiljaisuuden puutarhat historia
Rachel ja Stephen Kaplan Elvyttävän ympäristön tunnusmerkkejä: Being away, irtautuminen Extent / Coherence, toinen maailma Compatibility, yhteensopivuus omien tarpeiden kanssa Fascination, lumoutuminen
Luonto on lepopaikka Stressioireiden väheneminen ja tarkkaavaisuuden palaaminen on todettu lukuisissa koetilanteissa erilaisilla ihmisryhmillä (esim.ulrich ym.1991).tutkimuksissa on todettu stressioireiden vähenevän merkittävästi jo 4-6 minuutissa luontoa katselemalla. Stressitason lasku: fysiologiset muutokset mitattavissa; sydämensyke, verenpaine, lihasjännitys, pulssi, ihon sähkönjohtokyky laskevat (4-7 min.). Syljestä mitatun "stressihormonin" aleneminen (kortisoli).
Ajattelu uudistuu: Suunnatun tarkkaavaisuuden elpyminen ( Attention restoration theory, Kaplan & Kaplan 1989). Kyky tarkkaavuutta ja keskittymistä edellyttävään toimintaan paranee Esim. ongelmanratkaisu tai oikolukutehtävissä suoriutuminen paranee. (20-40 min.)
Luontoympäristön vaikutus mielialaan Positiiviset emootiot lisääntyvät Metlan tutkimuksien (Tyrväinen,Silvennoinen, Korpela, Ylen, 2007) mukaan kaupunkilaisten saamalla viheraltistuksella on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Myönteiset tuntemukset lisääntyvät jo verraten vähäisestä vapaa aikaan liittyvästä viheralueiden käytöstä (20 min). Korpela testasi yhdessä Jari Hietasen ( 2006) kanssa ihmisten valmiuksia havaita ympäristön ja tunteiden välisiä yhteyksiä. Tulosten mukaan viherympäristö herättää valmiuden havaita positiivisia tunteita
Ikkunattomaan työhuoneeseen tuodut viherkasvit alentavat verenpainetta ja lihasjännitystä. Sairastavuus vähenee kun näkyvissä on viheralueita. Kaplan työtovereineen (1988) totesivat, että työpaikoilla, jossa työntekijät näkivät ikkunasta puita ja kukkia he olivat työhönsä tyytyväisempiä ja sairastelivat vähemmän kuin ne, joilla ikkunoista näkyi vain rakennuksia.
Viheraltistus vahvistaa terveyttä Metlan tutkimuksien (Tyrväinen,Silvennoinen, Korpela, Ylen, 2007) mukaan kaupunkilaisten saamalla viheraltistuksella on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia.. Selvä vaikutus on havaittavissa, kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan 2 3 kertaa kuukaudessa. Myös Ruotsissa ja Tanskassa tehtyjen tutkimusten mukaan viher- ja luontoalueiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin (Grahn ja Stigsdotter 2003, Hansen ja Nielsen 2005).
Metaforat toipumisen tukena? Metaforan ja muutoksen välillä on havaittu yleisimminkin vahva yhteys- metaforan on huomattu toimivan muutoksen välineenä. YTT Harri Sarpaneva (2010) Myös ongelmien ratkaisuissa metaforilla on nähty olevan keskeinen rooli kompakteina informaation järjestäjinä ja prosessoijina: metaforat voivat tuottaa uusia tapoja ymmärtää ja ratkaista ongelmia ( Muran& Digiuseppe 1990, 79; Schön 1993)
Kaplan ja Talbot ( 1983) ryhmittelivät erämaa olosuhteissa virinnyttä spiritualiteettia seuraavasti: -tyyneys, rauha, hiljaisuus -eheyden ja kokonaisuuden kokemus -ykseys- tunne kuulumisesta universumiin. Pehmeä lumoutuminen ( soft fascination). Spiritualiteetin viriäminen
Voimaantuminen -puutarhatoiminnan ohjauksessa Hyvä ohjaus ja ohjaussuhde Terveyttä tukeva ympäristö Osallisuus Onnistumiset ja uuden oppiminen Toiminnallinen identiteetti (Salovuori 2012)
Hyvän ohjauksen elementtejä Vuorovaikutus- ja kohtaamisen taidot: keskusteleva asenne ja hyvä kuuntelu. Ohjaajan oma innostus ja läsnäolo Ennakkoluulottomuus Luottamuksen ja kunnioituksen osoittaminen Kyky reagoida muuttuneisiin tilanteisin Yksilöllinen ohjaus Ammatillisuus -kyky tunnistaa sairauden oireet ja toimintarajoitteet
Toimintarajoitteiden huomioiminen: Kohotettujen penkkien rakennusohjeita löytyy hakusanalla raised beds.
Apuvälineiden käyttö
Työvaiheitten suunnittelu Varaa kaikki tarvikkeet paikalleen Selkeät työvaiheet Mieti työvaiheitten vaativuus ( motoriset taidot, kognitiiviset taidot) Miten työvaiheita voi tarvittaessa helpottaa? Kirjallisia tai kuvallisia ohjeita saatavilla (laminoituja?) Kirjallinen hoito-ohje tai selostus kasvista, nämä voidaan koota hoitopaikan puutarhakansioon. Ei allergisoivia tai myrkyllisiä kasveja ( kts. Myrkytystietokeskus sivut)
Luontomateriaaleihin liittyviä kädentaidot, retket.
Toiminta 1 TAMMIKUU Lintujen tarkkailu Eläinten jälkien tunnistaminen Vierailu lehmätilalla ja unijuuston valmistus Pilkkiminen Huonekasvien kasvatus hedelmien siemenistä 2 HELMIKUU Kasvimaan viljelysuunnitelman laatiminen Miten kevät etenee? seurantalomake Linnunpönttöjen rakentaminen Sisäkukkien mullan vaihtaminen Huonekasvien lisääminen pistokkaista 3 MAALISKUU Esikasvatus (tomaatti, samettikukka) Pääsiäisruohon kasvatus Sipulikasvien kasvatus ruukuissa (tulppaanit, narsissit, liljat) Huovutettu lammas Kananmunien koristelu prässätyillä kasveilla 4 HUHTIKUU Esikasvatus (kurpitsa, kurkku) Kesäkukantaimien istutus amppeleihin (orvokki, samettikukka) Siilin ruokinta Kananmunankuorien värjäys keittämällä 5 TOUKOKUU Esikasvatus (krassit, ruusupapu) Esikasvatettujen taimien kouliminen Kasvimaan/kasvilavan perustaminen Perunoiden kasvatus ämpäreissä 6 KESÄKUU Luonnonkukka-asetelmien tekeminen Kotitekoinen lannoite kasveille Kasvimaalle kylväminen Perhosten houkuttelu puutarhaan
Puutarhatoiminnan tavoitteet toiminnan suunnittelun pohjana Tavoite: Esim. yhteisöllisyyden lisääntyminen Toimintamuotoja: -tehtäviä joissa tarvitaan kaveria, ryhmätehtäviä -tapaamispaikkoja, kahvipausseja -alueita, joista huolehditaan yhdessä -yhteisiä kohokohtia; retkiä, juhlia Käytännön toimintakalenteri & tilojen suunnittelu
Puutarhaterapiaryhmien tavoitteita, Pitkäniemen sairaala Nuorisopsykiatrian osastoiden terapeuttisen puutarharyhmän tavoitteena on aktivoida nuoria kiinnostumaan osaston ulkopuolisesta tekemisestä koulun loma-ajalla. Lisäksi herätellään nuorten omaa halua huolehtia asuinympäristön viihtyisyydestä, luodaan heille ensimmäisiä kokemuksia kesätöiden tekemisestä ja pyritään muutenkin nauttimaan pihassa ja puutarhassa tapahtuvasta yhdessä tekemisestä. Ryhmän tavoitteena on tarjota psykogeriatrian osaston potilaille mielekästä puutarhatoimintaa ja tuoda puutarha vanhuksia lähemmäksi. Tavoitteena on nyt alkavassa ryhmässä mm. lisätä viihtyisyyttä osastojen sisääntulon piha-alueella. Ryhmän sisäiset tavoitteet muodostuvat ryhmäprosessin edetessä. Suunniteltujen ryhmäkertojen jälkeen on tavoitteena arvioida ryhmän ohjaajien ja osastojen edustajien kesken ryhmän onnistumista ja toimivuutta sekä jatkon toteuttamista vuosiympyrän mukaisesti teemaryhmittäin, esim. keväisin kukkien istutus, kesäisin kukkien hoitoa, talvella kukkakimppujen tekoa osastoilla. Oikeuspsykiatrian osasto 2: n terapeuttisen puutarharyhmän tavoitteena oli saada potilaat kiinnostumaan osaston aidatun ulkoilupihan viihtyisyydestä sekä kantamaan vastuuta pihan kasvien hoidosta kesän aikana. Omat tavoitteet puutarhatoiminnalle?
Historiaa Puutarhaympäristöjen hyvinvointia lisäävä vaikutus on tiedetty jo hyvin kauan. Kuitenkin vasta 1800- luvun alussa tätä tietoa alettiin uudelleen soveltaa psykiatrisessa hoidossa, kun havaittiin puutarhatöiden rauhoittava vaikutus. Myös Suomessa mielisairaaloiden yhteyteen rakennettiin puutarha-alueita 1900- luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin puutarhaterapian käyttö laajeni maailmalla vähitellen psykiatria potilaista myös muihin asiakasryhmiin, ja toisen maailmansodan jälkeen sitä käytettiin Yhdysvalloissa muun muassa veteraanien kuntoutukseen. 1950-luvulla käynnistyivät alan yliopistokoulutukset Yhdysvalloissa ja ensimmäinen puutarhaterapiaa käsittelevä kirja Therapy through horticulture ilmestyi vuonna 1960. 1978 Englantiin perustettiin Horticultural Therapy järjestö. Human Issues in Horticulture sisällöt Suomen 2000 luvun taitteessa. Ammatillinen täydennyskoulutus käynnistyi. Toiminta ulkomailla vakiintui osaksi toimintaterapiaa ja osaksi Green Care - konseptia.
Green Care; terapeuttinen puutarhanhoito, eläinavusteiset aktiviteetit, toiminnallisuus maatila- ja luontoympäristöissä. Esim: Terapeuttisen puutarhanhoidon käyttö Saksassa 400 hoitoyksikössä Thrive; Englannissa vuosittain n. 900 projektia. STH, Social and therapeutic horticulture Kuntouttava työ, oppiminen, osallisuus.
Vangit Viherympäristöt parantavat myös vankien hyvinvointia ja niitä hyödynnetään aktiivisesti vankiloiden kuntoutusohjelmissa. Jo 1982 vankien hyvinvointia tutkinut Moore totesi ikkunastaan peltoja ja metsiä näkevien vankien sairastelevan vähemmän kuin ne, joiden ikkunat olivat vankilan pihalle. Kolme vuotta myöhemmin West havaitsi tutkimuksessaan, että luonnonmaisemia näkevät vangit kärsivät harvemmin stressin oireista kuin ne, joilla oli näkymä vankilan muureille tai muihin rakennuksiin. HM Prison Bedford, Hiljaisuuden puutarha, Chelsea Flower Show Vilppulan avovankila, Kerava PR-vuorovaikutus ympäristön kanssa
Vaikutus mielenterveyteen Tutkimusten mukaan terapeuttinen puutarhatoiminta tuottaa parhaat vasteet masennuspotilaiden hoidossa. (Gonzalez et al. 2009). (Erja Rappe ja Minna-Helena Melin) Luontoympäristöjen käytöllä pitkät perinteet psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Lapinlahti, Pitkäniemi, Kellokoski, Niuvanniemi.
Ikääntyneet (Erja Rappe 2005) Tutkimukseen osallistuneet vanhukset liittivät kasvien kasvattamiseen merkityksiä, jotka voitiin yhdistää heidän psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Kasveja kasvattaessaan vanhukset saivat mahdollisuuden käyttää kognitiivisia kykyjään monipuolisesti. He tulkitsivat kasvien tarpeita ja sopeuttivat toimintaansa vallitsevien tilanteiden mukaan. Erilaisten tunteiden ja ajallisen jatkuvuuden kokeminen liittyi kasvien kasvatukseen niin miehillä kuin naisillakin. Kasvien kauneus ja kehityksen seuraaminen tuottivat iloa ja myönteistä odotettavaa osallistujien elämään. Kasvit ja niiden kasvattaminen ilmenivät myös asukkaiden välisessä vuorovaikutuksessa erilaisina rooleina ja kasvattajaa koskevina päätelminä. Aineiston perusteella kasvit ja niiden kasvatus voitiin liittää erityisesti sellaisiin laitosympäristössä uhattuihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin kuten itsemääräämisoikeuteen, hallinnan tunteeseen ja identiteettiin.
Vuonna 2005 Thrive toteutti yhdessä Loughboroughin yliopiston kanssa laajan tutkimuksen puutarhaterapian vaikuttavuudesta. Puutarhaterapian todettiin parantavan tehokkaasti osallistujien sosiaalisia suhteita, itsetuntoa ja kuntoutumista itsenäisempään elämään. Puutarha projektit tarjosivat mahdollisuuksia myös itsereflektioon, rentoutumiseen ja osallisuuteen normaaliin työntekoon. Vaikutukset fyysiseen ja henkiseen terveyteen, elämänlaatuun ja hyvinvointiin olivat selkeästi myönteiset.
Ikääntyneet ja puutarhatoiminta Tavoitteet; Hyvät muistot, orientoituminen aikaan, normaaliuden tunne, motoriikan ja fysiikan harjoitus, virikkeet ja positiiviset kokemukset. Esteettömyys Carry on Gardening (Thrive) http://www.carryongardening.org.uk/ This section of the website gives you information about the equipment and tools which can make gardening easier and more enjoyable when you have a disability.
Aistipuutarhat Ruoki kaikkia aisteja
Äänimaailma puutarhassa
Vesiaiheet
Kohtaamispaikkoja
Eläimet puutarhassa
Linkkejä: Thrive http://www.thrive.org.uk/ AHTA http://www.ahta.org/ Sveriges lantbruksuniversitet http://www.slu.se/sv/fakulteter/ltj/ Hälsans Natur http://www.halsansnatur.se/hem.html Human issues in Horticulture http://aggie-horticulture.tamu.edu/humanissues/otherl.html German Association for Horticulture and Therapy http://www.ggut.org/english/index.html Horticultural Therapy Program at Kansas State University www.oznet.ksu.edu/horttherapy/ Horticultural Therapy Society of N.S.W. HT Institute Horticultural Therapy and Therapeutic Recreation Info http://www.cultivatensw.org.au/ www.htinstitute.org/ www.horticulturaltherapy.info Green Care Finland MTT