Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat riskit liikenteelle? entäs Liikenteen aiheuttamat riskit iäkkäille?
Ulkona liikkumisen tärkeys iäkkäälle ihmiselle -Toimintakyky -Itsenäinen selviytyminen i kotona -Autonomia -Yksinäisyys -Depressio -Elämänlaatu Tekes, Laura Sofia Paakki 30.9.2008
Ympäristön yhteys ulkona liikkumiseen Ympäristön merkitys toimintakyvylle korostuu ikääntyessä Jalkakäytävät, turvalliset kävelyreitit ja kävelymatkan päässä olevat palvelut lisäävät fyysistä aktiivisuutta (mm. Booth ym. 2000, Brownson ym. 2003, Li ym. 2005, Spence ym. 2006.) Viheralueet ja puistot lisäävät kävelyaktiivisuutta estetiikka tärkeää! (Li ym. 2005) Raskas liikenne, mäkinen maasto, liikenteen melu ja huono valaistus yhteydessä fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen (Balfour & Kaplan 2002)
Aistitoiminnot ja liikenne - Aistien heikkeneminen vaikeuttaa ympäristön hahmottamista -Näön ja kuulon heikkeneminen altistavat tapaturmille - Reaktioaika hidastuu - Kävelynopeus hidastuu
Objektiivinen turvallisuus Mitattavia ominaisuuksia Konkreettisia esteitä Katujen liukkaus ja huono kunto Korkeat katukiveykset Huono valaistus
Subjektiivinen turvallisuus Kokemus ulkona liikkumisen turvallisuudesta t Turvattomuus rajoittaa ulkona liikkumista Turvattomuutta kokevista naisista lähes puolet liikkuu ulkona vain noin 15 min viikossa!
Subjektiivinen turvallisuus Turvattomuuden taustalla toimintakyvyn heikkeneminen i -Luottamus omiin kykyihin selviytyä ulkona Pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta Pelko muita jalankulkijoita j / pyöräilijöitä kohtaan Ympäristön haasteet
Fear of moving outdoors and development of outdoor walking difficulty in older people Rantakokko M, Mänty M, Iwarsson S, Törmäkangas T, Leinonen R, Heikkinen E, Rantanen T. (J Am Geriatr Soc 2009;57:634-640)
Taustaa Pelko on merkki turvattomuuden kokemuksesta Kaatumisen pelkoon ja rikoksen k pelkoon liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet, että pelot ovat yleisiä iäkkäillä ihmisillä Ulkona liikkumisen pelkoa ja sen vaikutuksia iäkkäiden ihmisten toimintakykyyn ei ole tutkittu aiemmin
Määritelmä Ulkona liikkumisen pelko on: Tunnetila, joka johtaa ulkona liikkumisen välttämiseen, vaikka fyysisen kuntonsa puolesta henkilö kykenisi liikkumaan ulkona
Menetelmät Tutkittavat 75-81-v, kotona asuvat jyväskyläläiset (n=727) Haastattelut ja laboratoriomittaukset Heistä 314 osallistui 3.5-vuoden seurantaan Puhelinhaastattelut puolen vuoden välein Puhelinhaastattelut puolen vuoden välein kävelyvaikeuksien selvittämiseksi
Menetelmät Itseraportoidut tiedot pelosta,liikkumiskyvystä liikkumiskyvystä (2km ja 0.5km kävely) ja ympäristötekijöistä sekä mitattu kävelynopeus Ulkona liikkumisen pelko= välttää ulkona liikkumista pelon, vaaratekijöiden tai muista jalankulkijoista johtuvan turvattomuuden takia ja/tai tuntee olonsa turvattomaksi ulkona liikkuessa Tilastomenetelminä χ²- ja t-testit, logistinen regressioanalyysi ja GEE-mallit
Tulokset 65% naisista ja 29% miehistä pelkäsi ulkona liikkumistai
Taustamuuttujat tt t jaoteltuna pelon mukaan alkutilanteessa t Pelkää Ei pelkää p-arvo n=405 n=322 keskiarvo±sd keskiarvo±sd Ikä 77.7±2.0 77.4±2.0.077 Koulutus 8.5±3.5 9.7±4.8 <.001 10m kävelynopeus, m/s 1.30±0.4 1.42±0.4 <.001 CES-D 10.7±7.8 9.5±7.3.037 % % Naisia 86 59 <.001 Yksinasuminen 63 51.001 TULE-sairaus 59 40 <.001 Huono taloudellinen tilanne 63 53.003 Kävelyvaikeus 2 km 38 32.061 Kävelyvaikeus 0.5 km 16 15.484 Jatkuu..
..jatkuu Pelkää Ei pelkää p-arvo n=405 n=322 % % Katujen huono kunto 23 14.002 Mäkinen maasto 27 17.001 Pitkät etäisyydet 12 8.100 Levähdyspaikkojen puute 13 10.168 Liikenteen melu 16 7 <.001 Vaaralliset tienristeykseti t t 15 11.134
Ulkona liikkumisen pelkoon yhteydessä olevat tekijät Malli 1 vakioitu iällä ja sukupuolella Malli 2 täysi malli, vakioitu myös ympäristötekijöillä Malli 1 Malli 2 OR 95% CI OR 95% CI Koulutus 0.94 0.90-0.98 0.96 0.91-1.01 Taloudellinen tilanne 1.49 1.09-2.04 1.13 0.77-1.65 TULE-sairaus 194 1.94 142-2 1.42 2.66 190 1.90 133-2 1.33 2.73 CES-D 1.02 0.99-1.04 1.00 0.98-1.03 MMSE 0.96 0.90-1.02 0.93 0.85-1.02 Kävelynopeus, m/s 0.58 0.36-0.94 0.87 0.48-1.56 Kävelyvaikeus 0.5km 1.01 0.48-2.15 0.84 0.29-2.38 Kävelyvaikeus 2km 1.1919 0.75-1.82 0.91 0.50-1.67 Jatkuu..
..jatkuu malli 1 malli 2 OR 95% CI OR 95% CI Katujen huono kunto 1.71 1.13-2.58 1.32 0.81-2.15 Mäkinen maasto 1.59 1.08-2.32 1.32 0.83-2.10 Pitkät etäisyydet 1.36 0.81-2.31 1.18 0.64-2.19 Levähdyspaikkojen puute 1.36 0.84-2.22 1.07 0.58-1.98 Liikenteen melu 267 2.67 157-4 1.57-4.5656 245 2.45 134-4 1.34-4.4848 Vaaralliset tienristeykset 1.43 0.90-2.29 1.16 0.66-2.02
Kävelyvaikeudet 2km ja 0.5km kävelyssä 3.5- vuoden seurannan aikana OR adjustoitu iällä, sukupuolella,koulutusvuosilla, TULE-sairauksilla, depressiivisillä oireilla, kävelynopeudella ja ympäristötekijöillä 2 km walk 0.5 km walk 50 OR 3.10 [1.49-6.46] 50 Prevale nce (%) 40 30 20 p=.009 Prevalen n ce (%) 40 30 20 OR 4.60 [1.92-11.00] p=.024 10 10 0 0 6 12 18 24 30 36 42 Months 0 0 6 12 18 24 30 36 42 Months No fear of moving outdoors Fear of moving outdoors
Johtopäätökset Pelko on yleistä iäkkäillä ihmisilläi illä Estää ulkona liikkumista Eri ympäristötekijät yhteydessä pelkoon, erityisesti i ti liikenteen melu Ongelmat aistitoiminnoissa, jolloin ympäristön hahmottaminen vaikeaa Pelko johtaa kävelyvaikeuksien syntymiseen y Pelko ensimmäinen merkki toimintakyvyn heikkenemisestä Pelko rajoittaa aktiivisuutta, i tt johtaen toimintakyvyn i t heikkenemiseen
Miten pelkoa voidaan vähentää? Muuttamalla yksilöä tai ympäristöä: Toimintakyvyn parantaminen Ympäristön muutokset Katujen kunto Liikenteen melu Pitkät etäisyydet» Levähdyspaikat
Kiitos!