Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004
Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri- ja talousmaantieteilijä Richard Florida julkaisi vuonna 2002 kirjan The Rise of the Creative Class and How It is Transforming Work, Leisure, Community and Everyday Life (New York: Basic Books) Floridan teoria koski ennen kaikkea suurkaupunkiseutuja ja korosti luovien ammattien ja toimialojen (luova luokka) sekä kulttuurisen ja sosiaalisen suvaitsevuuden (maahanmuuttajat, seksuaaliset vähemmistöt, ) merkitystä talouskilpailukyvyn selittäjänä Floridan malli levisi salamannopeasti ympäri maailman ja on saanut seuraajia Suomessakin 16.11.2004 A 2
... ja luovuuden oletetut seuraukset Luovuuden uskotaan siis auttavan Suomea ja sen kaupunkiseutuja selviämään globaalissa kilpailussa. Luovuuden seurauksena olisi vahvempi talouskasvu, mutta myös vaatimukset panosta julkisia varoja luovuutta lisääviin toimiin Esimerkiksi Suomen ensimmäisillä kulttuuripolitiikan päivillä viime viikolla Jyväskylässä luovuus nähtiin muutamassa puheenvuorossa uuden talousnousun keskeiseksi moottoriksi, ja siksi tietysti vaadittiin, että julkisen vallan rahoituspanoksia kulttuuriin (ja siis luovuuteen) olisi nopeasti lisättävä. Ks. Heikki Hellmanin selostusta, HS 13.11. 2004, kulttuurisivut: Luova luokka maailmankiertueella 16.11.2004 A 3
Luovuus selittämässä sitä, mitä talouden perusteoriat eivät voi selittää Luovuus maiden ja kaupunkiseutujen talousmenestyksen jäännöserojen (residuaalien) selitysyrityksenä Samanlainen asema on ainakin ollut esimerkiksi inhimillisellä pääomalla <vrt. Jorma Ollila tv:ssä 14.11.: Suomen menestys riippuu eniten siitä, mitä täällä osataan, eikä etupäässä palkkatasosta> Ja myös sosiaalinen pääoma on maiden kehityserojen selittämättä jääneiden jäännöserojen selitysyritys 16.11.2004 A 4
Jos luovuusselitys (inhimillisen pääoman selitys / sosiaalisen pääoman selitys) olisi totta, niin... Alueet, joilla on enemmän luovuutta/inhimillistä pääomaa/sosiaalista pääomaa kuin muilla, menestyisivät paremmin talouskilpailussa Silloin talouden kehitystä voitaisiin edistää edistämällä luovuutta/inhimillistä pääomaa/sosiaalista pääomaa Mutta miten näitä edistettäisiin? Luovuus: suosimalla kulttuuria ja vähemmistöjä??? Inhimillinen pääoma: kouluttamalla ja kouluttamalla??? Sosiaalinen pääoma: edistämällä luottamusta ja vastavuoroisuuden verkostoja - mutta miten??? 16.11.2004 A 5
Jotta tiedettäisiin, onko luovuutta saatu edistetyksi ja onko tämä edistys edistänyt taloutta, tarvitaan luovuuden mittareita Richard Floridan luovuusmittaristo(euroversio, Florida & Tinagli 2004): TTT Talent Creative Class Human Capital Scientific Talent Technology Innovation Index Technology Innovation Index R&D Index Tolerance Attitudes index Values index Self Expression index 16.11.2004 A 6
Suomi kärkimaita Richard Floridan luovuusmittarilla mitattaessa Euro-luovuusindeksin kärkimaat (luovuuden taso): Ruotsi USA Suomi Euro-luovuustrendi-indeksin kärkimaat (luovuuden lisäys): Irlanti Suomi Portugali 16.11.2004 A 7
Luovuuden tilastoinnin vaikeuksia Ks. Aku Alanen: Luovuuden talous haussa. Tietoaika 11/2004 (ilmestyy) Luova luokka, kaupunkien kasvun moottori Luovat toimialat vai luova tapa toimia Luovuuden ja innovaatioiden yhteys Englannin luovat toimialat kasvaneet vauhdilla Englannin tilastokeskuksen laskelmat Englannin ja Suomen (luovan toimialan) määritelmät poikkeavat Suomen luovat toimialat englantilaisittain laskettuna Käsitteissä paljon politiikkaa mukana Luovien toimialojen arvonlisäysosuus varsin pieni mutta onko niillä muita vaikutuksia talouteen? 16.11.2004 A 8
Jääkö luovuus päiväperhoksi? Ehkä, mutta vasta aika näyttää. Ja siihen asti luovuushuuma jatkuu. Sitä ylläpitää mm. tuore valtioneuvoston globalisaatioselvitys Sen seurauksena luovuuden nimiin vannotaan ja luovuuden mittaamista sekä vaaditaan että yritetään monin tavoin Ja yhtenä seurauksena luovien ammattien ja toimialojen ihmiset (erityisesti kulttuuriväki) vaativat, että kulttuuriin pitää investoida, koska se kannattaa: talous kasvaa nopeammin (Silloin ei muisteta, että Floridan luovassa luokassa on mukana paljon muutakin: tiedemiehet, insinöörit, taiteilijat, muusikot, arkkitehdit, johtajat, erikoisammattilaiset ja muut, joiden työ on luomista tai käsitteiden kanssa työskentelyä (Florida & Tinagli 2004, 13) 16.11.2004 A 9
Luovuuden tilastoinnin lähteitä ja esimerkkejä Alanen, Aku (2004a): Mitä kuuluu kulttuuriin? Tietoaika 10/2004 Alanen, Aku (2004b): Luovuuden talous haussa. Tietoaika 11/2004 (ilmestyy) Florida, Richard & Tinagli, Irene (2004): Europe in the Creative Age. London: Demos Hellman, Heikki (2004): Luova luokka maailmankiertueella. HS 13.11.2004 Sotarauta, Markku (2004): Luovat luokat ja alueiden rakenne. Esitelmä Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä 8.11.2004 Wilenius, Markku (2004): Luova talous. Esitelmä Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä 8.11.2004 16.11.2004 A 10