Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2011 Etsinnässä ihmisen näköiset palvelut 2000-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Peruslinjauksista on kuitenkin varsin suuri yksimielisyys: Panostamalla ehkäisevään työhön ja huolehtimalla riittävistä, asiakaslähtöisistä hoito-, kuntoutus- ja tukipalveluista yhteiskunnalle tienataan melkoinen säästöpotti. Puhumattakaan yksilöiden ja perheiden lisääntyneestä hyvinvoinnista. Päämäärä ja tavoitteet ovat selkeät ja yleisesti tunnustetut, mutta valitettavasti toteutus kangertelee liian usein. Muutosta on tapahtunut myös asenneilmastossa ja eettisissä periaatteissa suhteessa yksilön oikeuksiin ja vastuuseen. Yksilön vastuuta halutaan korostaa silloinkin, kun vaikeuksien ja palveluntarpeen aiheuttajana ovat yhteiskunnalliset päätökset ja/ tai talouden sanelemat reunaehdot. Nykykriteereillä meillä on kasvava joukko ihmisiä heille kuuluvien palvelujen ulkopuolella. Hinta muutoksesta on kova niin euroina kuin ihmisten pahoinvointinakin mitattuna. Jostain syystä olemme valmiita tämän kasvavan ja kohtuuttoman laskun maksamaan! Myönteisiäkin asioita on onneksi nähtävissä: Palvelujen kehittämisen keskiössä on yhä useammin aidosti ihminen omine tarpeineen. Asiakkaita kuunnellaan ja heidät otetaan osaksi palvelukäytäntöjen suunnittelua. Kokemusasiantuntijuus, vertaistuki ja arjen selviytymistä edistävät tukitoimet ovat saamassa niille kuuluvan merkityksensä ihmisten palvelemisessa. Kehittämistyökin on yhä enemmän ihmislähtöistä, eikä enää yhtä organisaatiolähtöistä kuin aiemmin. Viime kädessä ihminen on aina itse oman elämänsä paras asiantuntija ja saamansa palvelun tärkein arvioitsija. Tukevamman otteen omasta elämästään löytänyt ihminen tai perhe, tai uutta luottamusta tavalliseen arkeen saanut asiakas on paras tunnustus hyvin tehdystä työstä. Ihmisen kokemusäänen kuunteleminen on tärkeä ja voimaannuttava kokemus myös meille palvelutyötä tekeville. Seppo Sulkko Johtaja Kehittämiskeskus Tyynelä seppo.sulkko@tyynela.fi www.tyynela.fi Tässä numerossa: Mila, 16, motivoitui päihteettömään tulevaisuuteen Maarit, 53, kamppailee KiipiItin keinoin raittiuteen Saat Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun tuoreet uutiset kaksi kertaa vuodessa omaan sähköpostiisi.
LAPSI- JA PERHEPALVELU- KESKUS RUUSU Lapsi- ja perhetyö laajeni Riippuvuusklinikka Tyynelä integroitui kesän alussa Kirkkopalvelujen lapsi- ja perhetyöhön. Uudistunut Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu on vahva lapsi- ja perhepalvelujen kokonaisuus, jonka keskeisenä lisäarvona on riippuvuustyön osaaminen. Riippuvuusklinikka tarjoaa edelleen palveluja myös aikuissosiaalityön asiakkaille. Myös kurssitoiminta jatkuu entiseen tapaan. Riippuvuusklinikka Tyynelä toimii Perhekuntoutusklinikka Ruusun yhteydessä Pieksämäen Naarajärvellä. Lastenkoti Ruusun toiminta jatkuu Pieksämäen keskustassa. Uudistuneen Ruusun kautta on mahdollisuus yhdistää laitospalveluja kotiin vietäviin lähipalveluihin. TEYTTÄ. YDÄMME ATKAISUN I NUOREN EN. LASTENKOTI RUUSU Huvilakatu 31 76130 Pieksämäki Lastenkodin vastaava ohjaaja: Mika Weissmann, p. 040 153 4925 Vastaanotto-osasto: 040 581 2885 Kotiosastot: 0400 731 866 Paikkatiedustelut: 040 168 1676 Tämä paperi on saanut EU-ympäristömerkin WWW.RUUSU-LASTENSUOJELU.FI RAUHALLINEN MAALAISMILJÖÖ TARJOAA HYVÄT PUITTEET PERHEEN KUNTOUTUS- PROSESSILLE. TURVALLINEN JA OTA YHTEYTTÄ. VÄLITTÄVÄ K VUN LASTENKOTI RUUSU YHDESSÄ LÖYDÄMME PARHAAN RATKAISUN PERHEEN TILANTEESEEN. ASPAIKKA LAPSI- JA PERHE- PALVELUKESKUS RUUSU PERHEKUNTOUTUSKLINIKKA RUUSU Vilhulantie 251 D 76850 Naarajärvi Paikkatiedustelut ja päivystys p. 040 751 5104 Vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Mäenpää pirjo.maenpaa@ptkruusu.fi p. 040 160 7084 Tämä paperi on saanut EU-ympäristömerkin WWW.RUUSU-LASTENSUOJELU.FI PERHE- KUNTOUTUKSESTA APUA PERHEILLE PERHEKUNTOUTUS- KLINIKKA RUUSU OTA YHTEYTTÄ. LAPSI- JA PERHE- PALVELUKESKUS RUUSU LAPSI- JA PERHEPALVELUKESKUS RUUSU Huvilakatu 31 76130 Pieksämäki Sosiaalityöntekijä Tiina Kyröläinen ruusu@ptkruusu.fi p. 040 168 1676 Tämä paperi on saanut EU-ympäristömerkin WWW.RUUSU-LASTENSUOJELU.FI PALVELUT L YHDESSÄ LÖYDÄMME PARHAAN RATKAISUN VAATIVAANKIN AHELLA TILANTEESEEN. SINUA LAPSI- JA PERHEPALVELUKESKUS RUUSUN JALKAUTUVAT PALVELUT Lastenkoti Ruusun vastaanottoosasto palvelee kriisitilanteissa ja silloin kun lapsen ja hänen perheensä tuen tarve vaatii selvittelyä. Sijoitukset ovat kiireellisiä tai avohuollon tukitoimena tapahtuvia. Laitosjaksoon voidaan yhdistää kotiin annettavaa perhe- tai päihdetyötä. Lastenkodin kotiosastot tarjoavat yli 12-vuotiaille sijoitetuille lapsille välittävän yhteisön ja ammattitaitoisen kasvun ja tuen. Itsenäistyvän nuoren apuna ovat jälkihuoltopalvelut ja mahdollisuus tukiasumiseen. Lastenkoti Ruusu, vastaava ohjaaja Mika Weissmann, p. 040 153 4925, mika.weissmann@ptkruusu.fi Paikkatiedustelut, p. 040 168 1676 Perhekuntoutusklinikka tarjoaa ratkaisuja silloin kun perheen omat voimavarat ovat hiipumassa. Kuntoutusprosessin aikana perheelle rakennetaan eväät vaikeasta elämäntilanteesta selviämiseen. Klinikkajakson jälkeen kuntoutuminen jatkuu perheen arjessa lähipalvelujen avulla. Perhekuntoutusklinikan yhteydessä on lapsiperheille suunnattu turvakoti, joka tarjoaa välitöntä apua akuutissa kriisitilanteessa ja mahdollisuuden jatkotyöskentelyyn koko perheen kanssa. Perhekuntoutusklinikka Ruusu, vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Mäenpää, p. 040 160 7084, pirjo.maenpaa@ptkruusu.fi Paikkatiedustelut ja päivystys, p. 040 751 5104 Ruusun jalkautuvat palvelut tuovat suunnitelmallista ja voimavaroja vahvistavaa apua perheiden arkeen. Kotona ja perheiden lähiympäristössä toteutettavat palvelut räätälöidään lasten, nuorten ja vanhempien tarpeiden mukaan. Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu, sosiaalityöntekijä Tiina Kyröläinen, p. 040 168 1676, ruusu@ptkruusu.fi 2
Lastensuojelun ja riippuvuustyön yhteistyö on tehostanut nuorten ja heidän perheidensä kuntoutumista. Mila hyötyi päihdearvioinnista Mila, 16, tuli päihteidenkäytön vuoksi Lastenkoti Ruusuun 30 päivän jaksolle. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta arviointi- ja motivointityöskentelyyn, jotta hän pystyisi peilaamaan suhdettaan päihteisiin. Mila tarttui tilaisuuteen. Hän alkoi jäsentää tilannettaan ja päihteiden tuomia haittoja. Vastuun ottaminen omasta käyttäytymisestä vahvisti päihteidenkäytön hallintaa. Kotiinpaluun jälkeen palvelu on jatkunut kerran viikossa henkilökohtaisina tapaamisina. LAPSI- JA PERHE- PALVELUKESKUS RUUSU LAPSI- JA PERHE- PALVELUKESKUS RUUSU Riippuvuusklinikka Tyynelän integroituminen Ruusuun on avannut palvelumallin, jossa riippuvuustyön erityisosaaminen hyödynnetään myös lastensuojelussa. Riippuvuustyöskentely soveltuu nuorille, joilla on päihde- tai peliongelmia. Prosessi toteutetaan arviointi- ja motivointityöskentelynä sekä henkilökohtaisena palveluohjauksellisena terapiana. Milan kohdalla laitosjakso toimi pysäyttäjänä ja realisoivana vaiheena prosessissa, jossa rakennetaan perusta pitkäjänteiselle muutostyöskentelylle. Milan omaan arkeen ulottuvalla palvelulla vahvistetaan muutosmotivaation säilyminen. Kotiin tuotavissa palveluissa on noussut esiin asioita, joita ei aiemmin ole tiedostettu. Milan lähiverkosto on lähtenyt hyvin mukaan. Malli on vahvistanut nuorta ja perhettä kiinnittymään oman paikkakuntansa palveluihin. Mila on mainio esimerkki varhaisen puuttumisen toimivuudesta. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä kevyemmin toimenpitein tilanne voidaan saada hallintaan. 3
Lue lisää: www.kirkkopalvelut.fi/ruusu Ensimmäiset perheet kuntoutumisen tiellä Perhekuntoutusklinikka on pelastanut minut ja poikani. Minä sain klinikalla ympärilleni joukon ammattilaisia. Olin hakenut apua jo pitkään, mutta tuntui, etten saa sitä mistään. Moni asia on nyt nytkähtänyt eteenpäin. Olen saanut toivoa, että asiat järjestyvät, vaikka vielä on montaa asiaa kesken. Tyytyväisen äidin palaute kertoo, että Perhekuntoutusklinkikka Ruusu on löytänyt paikkansa perheiden kuntoutuspaikkana. Ajatus räätälöityjen palveluiden tarjoamisesta perheiden vaikeisiin ja mitä vaihtelevimpiin elämäntilanteisiin on osoittautunut haasteelliseksi, mutta perheitä aidosti auttavaksi malliksi. Klinikkajaksolla perheet ovat saaneet kokonaisvaltaista tukea ja apua, mikä on jatkunut tarpeen mukaisilla palveluilla perheiden kotona. Erityisen toimivaksi on havaittu turvakodin toimintatapa. Perheen tilanteen arviointi kokonaisuutena ja ulkopuolisen tekijän ottaminen mukaan työskentelyyn on tuonut hyviä tuloksia. Parhaimmillaan turvakotijakso on aloittanut perheessä eheyttävän prosessin. Perhekuntoutusklinikan palvelujen piirissä olleet perheet ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuuteen pysähtyä miettimään omaa tilannettaan ja löytää uusia ratkaisuja elämänsä ongelmakohtiin. Klinikan luova työyhteisö on päässyt käyttämään kaikkia voimavarojaan yksilöllisten ratkaisujen miettimisessä. Perheiden palautetta: Meidän tiimi toimi kuin kympin hiiva käymissangossa! Kiitos! Sai aina sanoa omat mielipiteensä, ja niitä kuunneltiin. Kiitos virikkeellisestä toiminnasta ja tuesta! Tosi hyvä tuki ja keskusteluapu. Ilman viimeistä viikkoa olisi ollut vaikea jatkaa elämää kotona. Erityisen tärkeää minulle oli, että sai pysähtyä miettimään ja purkamaan tunteita. Kiitollista palautetta on saatu myös korttien muodossa. 4
Koivurannan palvelukeskus Muistelumasiinasta iloa vanhuksille Äiti jo vanhus tarkastelee seinälle heijastettuja oman elämänsä kuvia. Muistot ja tunteet vaihtelevat ilosta haikeuteen. Aina kun seinälle ilmestyy kauniisti puetun pikkutytön kuva, vanhus toistaa ääni täynnä äidinonnea: Minun Pirjoni. Virtuaali 10 -hankkeen alkuvaiheessa unelmoitiin, voisiko vanhuksen, vammaisen tai vuoteeseen sidotun ihmisen huone olla elämyksellinen ympäristö. Valkoisen katon ja seinien tuijottaminen voisi muuttua oman eletyn elämän kuviksi. Tietotekniikkaa hyväksi käyttäen katossa voisivat kulkea kotoa otetut vanhat valokuvat ja videot tai yhtälailla samaan aikaan kuvatut suvun uuden perheenjäsenen ristiäiset. Koivurannan asukkaita ja virikeohjaaja Riitta Kuparinen tunnistamassa vanhan Pieksämäen näkymiä. omaisten välille. Vierailijan ei tarvitse kantaa vastuuta seuranpidosta, vaan nauttia vuorovaikutuksellisesta muistelusta. Virtuaalikymppi-hankkeessa on haettu tekniikan avulla virkeyttä ja vuorovaikutusta kaikkein heikkokuntoisimpien vanhusten elämään. Koivurannan vanhukset pääsivät koekäyttäjien joukkoon, koska talon johto on ollut mukana, DiaKin hallinnoiman hankkeen suunnittelussa sen alusta alkaen. Nyt tuo kaikki on totta. Kuvia, ääntä ja videoita toistava helppokäyttöinen laite on ollut käytössä Koivurannassa keväästä asti. Kokemukset ovat vain positiivisia. Laitteistoa on käytetty sekä ryhminä että yksilöllisesti. Kolmelle vanhukselle on tehty omista valokuvista omat muistitikut, ja uusia valmistetaan sitä mukaa kuin kuvia saadaan. Yhteisissä tiloissa käytettävä laite on kätevästi siirrettävissä vanhuksen huoneeseen. Laite on tuonut uusia tapoja yhdessäoloon vanhusten ja Koivurannan palvelukeskuksessa vanhus saa hoivan, huolenpidon ja asumispalvelut. Lähtökohtana on taata turvallinen, laadukas ja omaa toimintakykyä mahdollisimman pitkään tukeva elämä. Palvelukeskuksessa on 25 laitospaikkaa ja 35 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niihin Pieksämäen kaupunki osoittaa asukkaat, jotka eivät selviydy kotona minkään tuetun palvelun turvin. Lisäksi Koivurannassa on 20 rivitaloyksiötä ja -kaksioita, jotka on tarkoitettu itsenäiseen vuokra-asumiseen. Ota yhteyttä Ritva Häkkinen, p. 0400 741 262, ritva.hakkinen@kirkkopalvelut.fi 5
kehittämiskeskus tyynelä Yksin en olisi selvinnyt Maarit, 53, käytti alkoholia vuodesta 1998 lähtien haitallisesti. Osaltaan liikakäyttöä ylläpiti levoton ja alkoholisoitunut asuinympäristö. Elämä keskittyi alkoholin ympärille, ja Maarit eristäytyi muusta sosiaalisesta ympäristöstään. Käänne tapahtui toukokuussa 2010. Terveys oli reistaillut, mutta Maarit torjui sitkeästi avuntarjoukset ja lääkäriin menon. Ystävien sinnikkyyden tuloksena hän lopulta suostui lähtemään sairaalaan, jonne oli jäätävä: palaaminen kotiin olisi voinut johtaa kuolemaan. Kiipit-projektityöntekijä Helena Kärkkäinen (vas.) on ollut Maaritin arjessa säännöllisesti mukana. Sairaalajakson jälkeen Maarit siirtyi kolmen kuukauden päihdekuntoutusjaksolle, jonka aikana hän kävi yksilö- ja ryhmäterapiassa ja alkoi pitää huolta itsestään. Kuntoutumisen tueksi Maaritin ympärille koottiin verkosto kotipaikkakunnalta. Tueksi järjestyi avopuolison ja ystävän lisäksi ryhmä, johon kuului sosiaalityöntekijä, mielenterveyshoitaja, diakonissa sekä KiipIt-projektin tukihenkilö. Tämä piti säännöllistä yhteyttä Maaritiin ja jalkautui auttamaan uuden elämän haasteissa. Yhdessä täytettiin virastojen lomakkeita, ratkottiin asumisasioita ja keskusteltiin päihteettömästä elämästä. Tieto siitä, että tukihenkikö oli puhelinsoiton päässä, rauhoitti mieltä. Raittiutta on takana nyt vuosi ja neljä kuukautta. Elämä tuntuu hyvältä. Vuoden raittiuden kunniaksi Maarit ja avomies hankkivat koiranpennun iloksi ja kannustajaksi. Päihteetön elämä on saanut tilaa ajatuksissa ja voimaantuminen on käynnistynyt. Maarit on osallistunut aktiivisesti vertaistukiryhmään ja kantaa ajoittain vastuuta ryhmän vetämisestä. Raittius on tuonut uusia ystäviä ja suhde sukulaisiin on parantunut. Hyvää mieltä tuottaa toisten kannustus, luottamus ja tuki. KiipIt-projekti tukee päihdekuntoutujaa erityisesti kuntoutumisprosessin nivelvaiheissa. Tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan päihteetöntä elämää ennaltaehkäisten ja lieventäen retkahduksia. KiipIt -projektityöntekijä tulee tueksi asiakkaan arkeen yhdistäen ammattiosaamisensa paikallisen osaamisen kanssa. Katso lisää: www.tyynela.fi Projektikoordinaattori: Kirsi Eskola, p. 040 553 6612, kirsi.eskola@tyynela.fi 6
TULOSSA Opas rahapeliongelmien kohtaamiseen Peliongelmien hoito on kannattavaa. Useimmat asiakkaat hyötyvät hoidosta, ja osa selviytyy ongelmasta varsin lyhyessä ajassa. Onnistunut hoito parantaa myös pelaajan läheisten elämänlaatua. Ongelmapelaajan auttamisessa toimivat pitkälti samat keinot, jotka auttamistyön ammattilaiset hallitsevat jo peruskoulutuksensa ansiosta. Monesti olennaisinta on rohkaistua hyödyntämään omaa osaamistaan pelaajan ongelmien ratkaisussa. Pelissä-hanke julkaisee syksyn 2011 aikana rahapeliongelmien tunnistamista, puheeksiottoa, arviointia ja hoitoa käsittelevän oppaan, joka on suunnattu etenkin työssään rahapeliongelmia kohtaaville. Opas auttaa rahapeliongelmien tunnistamisessa sekä pelaajien ohjaamisessa edelleen tarvittavien palveluiden luo. Opas pohjautuu vuosina 2008-2011 toimineen Pelissä-hankkeen tuloksiin ja sisältää hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja työvälineitä. Maksuton opas on saatavissa painettuna ja sähköisenä versiona marraskuussa 2011 www.pelissa.fi -sivuston kautta. PELISSÄ-hanke (2008 2011) on Keski- ja Itä-Suomen ongelmapelaajien hoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Hankkeessa kehitetään ongelmapelaajien ja heidän läheisten palveluja, koulutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä tutkitaan ongelmapelaamiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kysy lisää: Jyrki Vihriälä p. 040 744 2796, jyrki.vihriala@sovatek.fi Petri Miettinen p. 050 5576708, petri.miettinen@kuopionkriisikeskus.fi Mari Tuomainen p. 040 822 2780, mari.tuomainen@tyynela.fi Kehittämiskeskus Tyynelä tarjoaa kehittämisen erityisosaamista ja kumppanuutta riippuvuusalan verkostoissa. Kehittämispalvelumme mahdollistavat päihde- ja peliriippuvaisille hyvän elämän ja turvaavat paremman arjen. Kehittämiskeskuksella on laajat valtakunnalliset kumppanuus-ja yhteistyöverkostot. Hanke- ja tutkimustoiminnassa olemme verkottuneet alueellisesti pääosin Itä- ja Keski-Suomeen. Seppo Sulkko, p. 0400 655 932, seppo.sulkko@tyynela.fi 7
Hei, tässä olivat Kirkkopalvelujen sosiaalipalvelujen tuoreimmat kuulumiset Pieksämäeltä. Alla olevista linkeistä pääset YouTubeen, jossa voit katsella esitykset Ruusun eri toimitiloista. Malta odottaa avautumista jokunen hetki: Katso Lastenkoti Ruusun esittely Katso Perhekuntoutusklinikka ja turvakoti Ruusun esittely Kuvat: Kirkkopalvelut/kuva-arkisto