TURUN AMK TUTKII JA KEHITTÄÄ



Samankaltaiset tiedostot
Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Excellence in Action: AMK yritysrajapinnassa

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

ROCKET Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

ClimBus Business Breakfast Oulu

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Yhteistyötä laadun vuoksi

Tampere Grow. Smart. Together.

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Turku AMK:n kehittämishankkeet Koneteknologiakeskus Turku Oy:ssa. Tero Reunanen Teknologiateollisuus TKI klusterin vetäjä

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Elinkeino-ohjelman painoalat

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Löydämme tiet huomiseen

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

LARK Tekijä Aika Arkisto

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Turun AMK Kupittaan kampuskokonaisuuden kehittäminen Tulevaisuuden korkeakouluympäristö rakentuu Lahdessa -seminaari

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

Hämeen liiton rahoitus

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Certified Foresight Professional

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

- Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Transkriptio:

Tekniikka, ympäristö ja talous TURUN AMK TUTKII JA KEHITTÄÄ

Monialainen lähestymistapa on avain tulevaisuuteen. Eri alojen kohdatessa luodaan edellytyksiä uudenlaisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden syntymiselle. Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö

MONIALAISIA TULEVAISUUDEN RATKAISUJA Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalue on monialainen ja kansainvälinen toimija, jonka tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa ratkaisuja toiminta-alueensa ja elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin. Tutkimus- ja kehitystoiminta on myös oppimisympäristö ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Uudenlainen oppimisote innovaatiopedagogiikka yhdistää opetusta ja kehittämisprojekteja tavalla, joka parantaa opiskelijoiden valmiuksia tuottaa innovaatioita. Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tapahtuu tutkimusryhmissä. Ne edustavat laajaa asiantuntijuutta tekniikasta liiketoimintaan ja ympäristökysymyksiin.

Vesitutkimusryhmä VESISTÖJEN TILAN SEURANTAA JA VESIENSUOJELUA Piia Leskinen, FT Vesitutkimusryhmän vetäjä

CASE KAKSKERRANJÄRVI Kakskerranjärvi on Turun suurin järvi, jota maatalouden valumavedet, haja- ja loma-asutuksen jätevedet ja ilmalaskeuma ovat rehevöittäneet. Turun ammattikorkeakoulun vesitutkimusryhmä on tutkinut järven tilaa jo vuodesta 2008. Tutkimuksessa on seurattu erityisesti järven happitilanteen kehitystä kesäkaudella sekä järvellä olleiden hapetuslaitteiden vaikutuksia. Miten voimme parantaa vesistöjemme tilaa? Mitkä vesiensuojelun keinot ovat käytännössä toimivia pitkällä aikavälillä, mitkä kustannustehokkaita? Miten uusia teknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää vesiensuojelussa ja vesien tilan seurannassa? Turun ammattikorkeakoulun vesitutkimusryhmä toteuttaa vesiympäristön suojeluun, veden laadun seurantaan ja vesistöjen kunnostukseen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Vesitutkimusryhmän erikoisosaaminen keskittyy seuraaville alueille: 1. JATKUVATOIMISET MITTAUSMENETELMÄT Vesitutkimusryhmällä on jo yli 10 vuoden kokemus erilaisten jatkuvatoimisten antureiden käytöstä haastavissa ja vaihtelevissa kenttäolosuhteissa. 2. VESIELIÖSTÖN SUOJELU JA SEURANTA Ryhmä on tehnyt kalastokartoituksia, kunnostanut vaelluskalojen elinympäristöjä virtavesissä sekä tutkinut pyöriäisten esiintymistä Suomen aluevesillä. 3. VESIENSUOJELUN TEKNISET RATKAISUT Vesitutkimusryhmä kehittää ja testaa uusia ja käytössä olevia jäte- ja valumavesien puhdistustekniikoita yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ryhmä on myös suunnitellut ja rakennuttanut lukuisia vesiensuojelukohteita Lounais-Suomessa. 4. VESIENSUOJELUN STRATEGIAT JA TOIMINTAMALLIT Integroitu valuma-aluesuunnittelu, vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden vertailu, ravinnevirtojen kokonaisvaltainen hallinta sekä saaristoalueiden öljyntorjunnan strategian kehittäminen ovat esimerkkejä miten ryhmä pyrkii strategisella tasolla edistämään vesiensuojelua.

Esa Leinonen, TkL, Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmän vetäjä

Rakennetun ympäristön tutkimusryhmä PERUSTUSTEN VAHVISTAMISEN JA PUURAKENTAMISEN TUTKIMUSTA PERUSTUSTEN VAHVISTAMINEN on yksi nopeimmin kasvavista korjausrakentamisen osa-alueista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Pohjarakentamisen tutkimus- ja kehitystyö on kohdistunut lähinnä perustustenvahvistuksen osaamisen vahvistamiseen ja uuden porapaalun kehittämiseen. Turun ammattikorkeakoulu on saanut koko Euroopan kattavan patentin ns. OSD-paaluteknologiaan. Tulevaisuuden teemana on maalämmön talteenoton liittäminen talojen perustuksiin mm. korjausrakentamisen yhteydessä. PUURAKENTAMISEN TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN keskiössä on Timperi-puurunkojärjestelmä, jolle Turun ammattikorkeakoulu on saanut hyödyllisyysmallisuojan (ns. pikkupatentti). Timperi-tekniikassa kehitetään parhaillaan liimapuukomponentteja, joita voidaan käyttää mm. puukerrostalon rakenteissa. Timperi-puurunkojärjestelmän kehittäminen on tarjonnut monipuolisia mahdollisuuksia opiskelijoille projektiopintoihin ja opinnäytetöihin.

Mika Lauren, insinööri (ylempi AMK) Energiateknologian tutkimusryhmän vetäjä TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET: Polttomoottorikehitys Palaminen ja jälkikäsittelyjärjestelmät Vaihtoehtoiset polttoaineet Pienhiukkaset Mallinnus ja simulointi Energian talteenotto Lämmönsiirtimet Polttomoottoreiden hukkalämmön hyötykäyttö Energiavarastot, hajautettu energiantuotanto, älykkäät sähköverkot jne. Kulkuneuvot ja logistiikka Kulkuneuvojen energiatehokas käyttö Energiatehokas liikennelogistiikka Elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöity opetustoiminta

Energiateknologian tutkimusryhmä PÄÄSTÖJEN KONTROLLOINTIA JA ENERGIATEHOKKUUSTUTKIMUSTA Turun ammattikorkeakoulun moottoritutkimuslaboratorio on tehnyt soveltavaa polttomoottoritutkimustyötä 1990-luvulta lähtien. Vähäpäästöisiä ja taloudellisia moottoreita tarvitaan ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Moottoritutkimuksen lisäksi energiateknologian tutkimusryhmä tarjoaa TKI-osaamista energian talteenottojärjestelmien ja kulkuneuvojen energiatehokkuuden parantamisessa. Moottorilaboratoriossa on pyörrevirtadynamometrein varustettuja tutkimuspenkkejä ja monipuoliset, nykyaikaiset tiedonkeruu- ja mittauslaitteet. Tutkimustyöt ovat valtaosin tilaustutkimuksia. Asiakkaina ja yhteistyökumppaneina on yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Toiminta keskittyy kolmelle painopistealueelle: ENERGIATEHOKKAAT POLTTOMOOTTORIT Pitkäkestoisissa projekteissa tutkitaan keinoja, joilla polttomoottorit saadaan täyttämään globaalit, alati tiukkenevat päästövaatimukset siten, että moottorien energiatehokkuus paranee. Tutkimustoiminta keskittyy ennen muuta työkoneiden, voimaloiden ja laivojen dieselmoottorien päästöihin ja energiatehokkuuteen. Tavoitteena on päästövaatimukset täyttäviä, mutta silti vähän tilaa vieviä, kustannustehokkaita ja asiakkaan suorituskykytarpeet täyttäviä diesel- ja kaasumoottoreita. ENERGIAN TALTEENOTTOJÄRJESTELMÄT Polttomoottoriprosessista vapautuu huomattava määrä hukkalämpöä esimerkiksi pakokaasujen muodossa, ja lämmön talteenoton periaate on sovellettavissa moniin muihinkin teollisuusprosesseihin. Hukkaenergiavirtojen hyödyntäminen on jatkossa kiinteä osa energiateknologian tutkimusryhmän osaamistarjontaa. KULKUNEUVOJEN ENERGIATEHOKKUUS Kolmas tutkimuksen painopistealue keskittyy ajoneuvojen käyttöön liikenteessä sekä kokonaisten toimitusketjujen energiatehokkuuden optimointiin. Kehittyneiden teknologioiden lisäksi tarvitaan oikeanlaista käyttöä, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä energiatehokkuus. Turun AMK on esimerkiksi kouluttanut Turun joukkoliikenteen linja-autonkuljettajia ajamaan uusilla hybridibusseilla mahdollisimman optimaalisesti.

Tero Reunanen, DI, Teknologiateollisuuden tutkimusryhmän vetäjä

Teknologiateollisuuden tutkimusryhmä KEHITYSTYÖTÄ YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TUTKIMUSRYHMÄ kehittää ratkaisuja teknologiateollisuuden toimintaan. Painopistealoina ovat: konepajateollisuus, meriteollisuus, tuotantoautomaatio, tuotekehitys sekä digitaalinen tuoteprosessi Hankkeemme tehdään yhteistyössä yritysten kanssa ja toteutamme ne usein monialaisesti. Tällöin voidaan kattaa laajempia kokonaisuuksia ja toimintoja. Toimimme osaltamme Koneteknologiakeskus Turku Oy:n tiloissa, jolloin käytössämme ovat tuotantoteollisuuden uusimpia teknologioita käyttävät laitteistot ja tilat. CASE KOMEAT KOMEAT -hanke (eli kone- ja metalliteknologia-alan pienet T&K-projektit) toimii sateenvarjohankkeena useille yritysyhteistyöprojekteille. Hankkeen aikana on toteutettu useita yhteistyöprojekteja liittyen erilaisiin yritysten tuotekehitys-, tuotannonkehitys- ja tutkimustarpeisiin. Projektit toteutetaan ensisijaisesti opiskelijavoimin, jolloin opiskelijat saavat kokemusta yritysten toiminnasta. Osaprojekteissa on suunniteltu ja toteutettu mm. metallin käsittelyyn tarkoitettuja erikoislaitteita, laaduntarkkailulaite kappaleiden lujuuden mittaukseen ja tuotantolaitteiston toiminnallinen pienoismalli.

Yhteistyö on voimaa Piia Nurmi, KTM Kestävän kehityksen ja yritysvastuun tutkimusryhmän vetäjä

Kestävän kehityksen ja yritysvastuun tutkimusryhmä LIIKETOIMINTAA KEHITTÄMÄSSÄ, KESTÄVÄN KEHITYKSEN RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ Kestävän kehityksen ja yritysvastuun tutkimusryhmä on alueellinen kehittäjä, kouluttaja ja tutkija. Tiimin yleisenä tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen mukaista toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla sekä olla mukana kehittämässä vastuullista liiketoimintaa yrityksissä. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yritysvastuu on avointa ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa, vastuuta yrityksen toimintojen vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Yritysvastuun strateginen merkitys liiketoiminalle kasvaa koko ajan. Ryhmän mielenkiinnon kohteina ovat: kestävien innovaatioiden tuottaminen, resurssitehokkuus ja yritysverkostot, jäte- ja materiaalivirtojen hallinta, ympäristöliiketoiminta ja cleantech, vastuullinen liiketoiminta ja liiketoimintaetiikka, energiatehokkuus, biopohjaiset energialähteet, luonnonmateriaalit sekä ympäristöviestintä ja -kasvatus. CASE YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNAN ALUEELLINEN VERKOSTO egreennet-ympäristöosaamisverkosto on Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksille ja ympäristöalan toimijoille suunnattu verkostoitumiskanava, jonka avulla pyritään kehittämään ja lisäämään ympäristöosaamista alueella. Projekti pyrkii tekemään ympäristöliiketoiminnan mahdollisuuksia näkyviksi. Ympäristöliiketoimintaa voi olla kaikilla toimialoilla. Turun AMK vetää tätä monivuotista hanketta ja sen toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa pysyväksi toiminnaksi. CASE PLEEC PLANNING FOR ENERGY EFFICIENT CITIES ENERGIAÄLYKKÄÄN KAUPUNGIN MALLI PLEEC-hankkeessa luodaan energiaälykkään kaupungin toimintaohjelma, jolla vastataan EU:n asettamaan tavoitteeseen lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuutta tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja uusiutumattomien energiavarojen käytön vähentämiseksi. Hankkeessa tunnistetaan energiansäästömahdollisuuksia kaupunkisuunnittelun eri osa-alueilla liikkumisesta jätehuoltoon, teknologisiin ratkaisuihin ja käyttäytymisen ohjaamiseen sekä laaditaan kuudelle mallikaupungille energiatehokkaan toiminnan malli sekä toimintasuunnitelma.

Viime aikoina on oivallettu, että myynti- ja osto-osaamista tarvitaan paitsi myynnin ja hankinnan tehtävissä myös enenevässä määrin monissa muissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Marjo Kumpula, KTT Myynnin ja ostojen tutkimusryhmän vetäjä

Myynnin ja ostojen tutkimusryhmä MYYNNIN JA OSTOTOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ Tutkimusryhmän tavoitteena on myynti- ja osto-osaamista tutkimalla ja kehittämällä edistää alueen yritysten kilpailukykyä ja siten vaikuttaa koko Varsinais-Suomen menestykseen. Ei riitä, että tuotteet ja palvelut ovat korkealaatuisia, vaan ne tulee osata myös myydä niin paikallisesti kuin globaalisti. Suomessa tulisikin nostaa myyntiosaaminen teknologiaosaamisen rinnalle; hyväkään teknologia ei myy itse itseään. Ostotoiminnan tutkimus puolestaan pyrkii vastaamaan niihin haasteisiin, joita yhä strategisemmaksi muuttuva ostotoiminta organisaatioille aiheuttaa. Yhtenä osa-alueena on toimittajien arviointiin liittyvä työ sekä vastuullinen hankinta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tapahtuu yrityselämän, kouluttajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä. Opiskelijat osallistuvat kehittämistyöhön erilaisten soveltavien tutkimushankkeiden, opinnäytetöiden ja harjoittelun muodossa. Myynnin ja ostojen tutkimusryhmän painopistealueita ovat: Myyntiosaamisen eri osa-alueiden kehittäminen Myynnin menestystekijöiden tutkiminen Myyntiprosessien kehittäminen Asiakaskeskeisen myyntikulttuurin kehittäminen Pitkäaikaisten ja kannattavien asiakassuhteiden luominen ja kehittäminen Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen Asiakastiedon hallinta B2B-ratkaisumyynti Kansainvälisen myynnin kehittäminen Finanssipalvelujen myynti Ostotoiminnan kehittäminen Materiaali- ja palveluhankinnat Toimitusketjun hallinnan tutkimus Toimittajien arviointityökalujen kehittäminen Ostojen kategorialuokittelut Yrityksen tuontiprosessin kehittäminen Julkiset hankinnat CASE: KANSAINVÄLINEN MYYNTIKILPAILU European Sales Competition -hanke kehittää yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa eurooppalaisen myyntikoulutusmallin. Myyntikilpailun avulla valmennetaan opiskelijoiden B2B-myyntitaitoja, hyödynnetään innovatiivisia myynnin opetusmenetelmiä, lisätään yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä parannetaan yritysten kilpailukykyä tehostuvan myyntitoiminnan ansiosta. CASE: OSAAMISLUOTSI Osaamisluotsi-projektin tuotteena syntyi Laatuluotsityökirja, jonka keskeisenä tavoitteena on auttaa yrityksiä tunnistamaan logistiikkaprosessinsa kehittämistarpeita ja kannustaa niitä oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Työkirjan avulla voidaan arvioida yrityksen logistiikkaprosessia ja sen osana mm. yrityksen ostotoimintaa ja tilaus- toimitusprosessia. Liiketoiminnan logistiikan opiskelijat käyttävät työkirjaa yhtenä oppimistehtävänään ammattiharjoittelussa eri organisaatioissa. Työkirjaa tehtiin yhteistyössä paikallisen kuljetusyrityksen kanssa, joka oli samaan aikaan luomassa omaa laatujärjestelmäänsä.

Ammatillisen korkeakouluopetuksen tehtävänä on kouluttaa uutta sukupolvea, jonka tiedot, taidot ja asenteet ovat innovaatioita mahdollistavia ja edistäviä. Taru Penttilä, FT, KTL Innovaatiopedagogiikan tutkimusryhmän vetäjä

Innovaatiopedagogiikan tutkimusryhmä INNOVAATIOTAIDOT OSAKSI KORKEAKOULUOPETUSTA Innovaatiopedagogiikka on oppimisote, joka määrittelee uudella tavalla kuinka tietoa omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, että saadaan aikaan innovaatioita. Innovaatiopedagogiikalla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka mahdollistaa työelämän innovaatioprosesseihin osallistumisen. Innovaatiopedagogiikan tutkimusryhmä on oppimisen ja opetuksen kehittäjä, kouluttaja ja tutkija. Tutkimusryhmän yleisenä tavoitteena on olla mukana kehittämässä innovaatiopedagogiikkaa ja sitä kautta tulevaisuuden osaajia ja liiketoiminnan menestyjiä. Toimintaan kuuluu tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi innovaatiopedagogiikan tuotteistaminen, kouluttaminen ja konsultointi. CASE INCODE Työelämän edellyttämän yhteisö- ja verkosto-osaamisen arviointiin ei kansainvälisestikään ole olemassa riittäviä mittausmenetelmiä. Siksi tarvitaan työkaluja, joilla voidaan todentaa opiskelijan ns. innovaatiokompetenssien kehittymistä. Ilman innovaatio-osaamiseen liittyvää mittaristoa on vaikea hahmottaa niin nykytilaa kuin koulutuksen aikaansaamaa muutosta osaamisessa. Tarvitaan innovaatiobarometri, joka mahdollistaa innovaatiokompetenssien määrittämisen ja niihin liittyvän tavoitteellisen kehittämisen. Tätä mittaria kehitetään eurooppalaisessa INCODE-hankkeessa. CASE INNOKOMPPI INNOVAATIOKOMPETENSSIEN MITTAAMINEN INNOKOMPPI-hanke vastaa työelämän osaamishaasteisiin tuottamalla oppilaitosten käyttöön menetelmiä, joilla voidaan aiempaa paremmin selvittää eri pedagogisten toimintatapojen vaikuttavuutta innovaatiovalmiuksien kasvattamisessa. Uusien menetelmien avulla voidaan jatkossa kohdistaa koulutukseen varatut resurssit toimintaan, jotka parhaiten tuottavat työmarkkinoiden tarvitsemaa innovaatio-osaamista.

INNOVAATIO- PEDAGOGIIKKA KESTÄVÄ KEHITYS LIIKETOIMINNAN LOGISTIIKKA KALA- JA YMPÄRISTÖTALOUS INNOVAATIO- PEDAGOGIIKKA MYYNTI JA OSTO MYYNTITYÖ YLEMMÄT KOULUTUS- OHJELMAT VESITUTKIMUS PALVELU- TOIMINTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MUOTOILU KONE- JA TUOTANTO- TEKNIIKKA ENERGIA- TEKNOLOGIA TEKNOLOGIA- TEOLLISUUS RAKENNUS- TEKNIIKKA AUTO- JA KULJETUSTEKNIIKKA KESTÄVÄ KEHITYS JA YRITYSVASTUU RAKENNUSALAN TYÖNJOHTO TUOTANTOTALOUS YMPÄRISTÖ- TEKNOLOGIA

TUTKIMUS- JA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ FT Juha Kääriä, puh. 050 598 5776 VESITUTKIMUSRYHMÄ FT Piia Leskinen, puh. 050 598 5626 Ota yhteyttä! Turun ammattikorkeakoulu Tekniikka, ympäristö ja talous Sepänkatu 1, 20700 Turku tyt.tki@turkuamk.fi Sähköposti: etu.sukunimi@turkuamk.fi RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TUTKIMUSRYHMÄ TkL Esa Leinonen, puh. 044 907 4590 ENERGIATEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Ins. (ylempi AMK) Mika Lauren, puh. 044 907 2058 TEKNOLOGIATEOLLISUUS- TUTKIMUSRYHMÄ DI Tero Reunanen, puh. 044 907 4592 KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA YRITYSVASTUUN TUTKIMUSRYHMÄ KTM Piia Nurmi, puh. 040 355 0931 MYYNNIN JA OSTOJEN TUTKIMUSRYHMÄ KTT Marjo Kumpula, puh. 050 598 5564 INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA- TUTKIMUSRYHMÄ FT, KTL Taru Penttilä, puh. 044 907 4588