2. Luento 26.1. Paha, pahuus ja paheet Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Aluksi pikku tarina Paavo ja Tiina ovat rakastavaisia, mutta eivät asu yhdessä Tiina viettää kesälomaansa vanhempiensa mökillä saaressa ja Paavo on mantereella Eräänä päivänä Paavo soittaa Tiinalle kertoen olevansa sairastunut vakavasti ja toivoo Tiinan tulevan välittömästi hänen luokseen Tiinalla ei ole venettä käytettävissään, sillä vanhemmat ovat lähteneet veneellä kaupunkiin Niinpä Tiina menee naapurin Matin luo, jolla on sillä hetkellä saaren ainoa vene, ja pyytää tältä venekyytiä mantereelle Matti lupaa kyyditä, jos saa vastapalvelukseksi Tiinalta seksiä
Tarina jatkuu Tiina kauhistuu ja menee seuraavaan taloon, jossa asuu Matin veli Raimo Tiina pyytää Raimoa perumaan Matin kohtuuttoman vaatimuksen, mutta Raimo murahtaa, ettei halua puuttua veljensä asioihin Niinpä Tiinalle jää vaihtoehdoksi vain maata Matin kanssa, minkä jälkeen hän saa Matilta kyydin mantereelle Tiina saapuu kuumeisen Paavon luo, mutta syyllisyydentunnossaan hän kertoo Paavolle, mitä tapahtui Paavo vihastuu Tiinan uskottomuudesta ja uhkaa jättää hänet Tiina soittaa hädissään ja itkuisena Paavon ystävälle Mikolle, joka tulee pian paikalle ja lyö vihastuneena keuhkokuumeista mutta itsekästä Paavoa Kuka teki tarinassa suurimman vääryyden ja miksi?
Gallup Suurimman vääryyden teki: 1. Paavo 2. Tiina 3. Matti 4. Raimo 5. Mikko Miksi? Entä muut?
Oikea vastaus... Tarinalla on taustansa ja myös "oikea" vastaus Kysymyksen teki Karin Alvtegenin teoksessa Varjo keskitysleirillä ollut nuori nainen nimeltään Halina Hänen ehdoton vastauksensa oli että suurin syyllinen oli Raimo, juuri siksi ettei hän tehnyt mitään Hänellä olisi ollut kuitenkin mahdollisuus estää koko tapahtumasarja, joka eteni lumivyöryn lailla kohti traagista loppuaan Kirjan henkilö Halina kertoi odottaneensa joka päivä keskitysleirillä, että joku tulisi ja pysäyttäisi sen kauhut ja mielettömyyden, mutta kukaan ei tullut, mikä ei johtunut niinkään tietämättömyydestä kuin välinpitämättömyydestä
vai onko? Martin Luther King on joskus sanonut, ettei häntä järkytä niinkään pahojen ihmisten pahuus kuin hyvien ihmisten hiljaisuus, mikä myös Alvtegenin mukaan on tarinan opetus Entä ovatko muut tulkinnat mahdollisia?? Onko hyvän tekemisen vastakohta aina paha? Ratkaiseeko motiivit ja tarkoitus vai lopputulos? (vrt. eri etiikan lajit: hyve-, velvollisuus- ja seurausetiikka) Ovatko tekeminen ja tekemättä jättäminen symmetrisiä tekoja?
Paha, pahuus ja paheet Mistä pahuus ja taipumus pahoihin tekoihin kumpuaa? Onko se vain hyvän puutetta vai jotain omaehtoista ja syvempää? Onko pahuus aina pahaa ja tuomittavaa vai onko silläkin oma roolinsa? Onko yhden paha pahaa myös toiselle? Voidaanko pahuudelle ja pahoille asioille laatia normatiiviset arviointikriteerit? Onko pahuus vain inhimillinen käsite vai onko muuallakin luonnossa pahuutta? Uskonnolliset näkökulmat ja esim. ns. teodikea-ongelma
Hyvät, pahat ja http://www.youtube.com/w atch?v=1hyv-jsjpyu
Paha vai huono? Arkikielessä (suomenkielessä) sanalla hyvä on kaksi yleistä vastakohtaa paha ja huono Mitä eroja näillä on? Onko paha moraalinen kannanotto ja huono vain arvoneutraali laatusana? Paha ihminen vs. huono auto Paha auto vs. huono ihminen? Paha ilma vs. huono ilma Onko pahuus vain hyvyyden puutetta vai onko se aktiivista pahantahtoa? Voiko hyvyys olla huonoa ja huonous hyvää? Entä hyvyys pahaa tai pahuus hyvää?
So bad, it s good! Ovatko hyvän, pahan ja huonon käsitteet vakiintuneita ja vastakohtaisia? Otsikon termillä tarkoitetaan usein elokuvia ja muita kulttuurimuotoja, jotka on arvioitu huonoiksi, mutka jotka usein vasta ajan kanssa saavat tiettyä kultti- tai camp-mainetta Huono voi siis kääntyä hyväksi, mutta entä paha? Paha tarkoitus voi tahtomattaan tuottaa jotain hyvää, mutta voiko ko. tekoa silti pitää aidosti hyvänä? Myös eri kielissä käsiterajat vaihtelevat jonkin verran, vrt. esim. suomen paha/huono ja engl. evil/bad/poor Amer. badass ( kova jätkä ), mutta ei esim. evilass
Lisää käsitepyörittelyä Mitä seuraavista sanapareista tulee mieleen? 1. Hyvä paha 2. Hyvyys pahuus 3. Hyve pahe 4. Oikea väärä 5. Oikeus - vääryys 6. Oikeamielinen väärämielinen Ovatko symmetrisiä? Absoluuttisia vai suhteellisia? Intentio ja moraali Diskreettejä vai jatkuvia? Vertailu ja aste-erot
Hyve ja pahe Keskeinen käsitepari erityisesti antiikin moraalifilosofiassa, josta siivilöitynyt vahvasti erityisesti kristinuskoon Jako perustuu ihmisen luonteenpiirteisiin, jolloin hyveet tuottavat hyviä tekoja ja hyvää käytöstä, paheet taas pahoja tekoja ja huonoa käytöstä Hyveellinen ihminen toimii siis periaatteessa aina ja kaikissa tilanteissa hyveellisesti ja hyveidensä mukaisesti, paheellinen paheellisesti vaikka näillekin voidaan asettaa rajaavia kriteereitä Hyve-etiikka on etiikan suuntaus, jossa korostetaan hyveiden roolia ja lähestytään etiikkaa ja eettisiä valintoja niiden kautta Pahe-etiikkaa ei sen sijaan ainakaan tietääkseni ole missään yritetty kehittää vakavissaan; ironisessa sävyssä varmaan kylläkin
Pahe Hyveen vastakohta, joka ohjaa ihmisen toimintaa Moraaliselta kannalta ajatellen pahe on epätoivottava luonteenpiirre Voidaan määritellä hyveiden turmeltumisena, mikä voi tarkoittaa sitä, ettei joko käytä hyvettä, väärinkäyttää sitä tai käyttää liikaa Antiikin Kreikan pääpaheet (vrt. neljä hyvettä): 1. Mielettömyys (käytännöllisen viisauden puute tai väärinkäyttö) 2. Pelkuruus (rohkeuden puute tai väärinkäyttö) 3. Turmelus (oikeamielisyyden puute tai väärinkäyttö) 4. Himo (kohtuullisuuden puute tai väärinkäyttö)
Pahe ja synti Synti (kr. hamartía, "harhaanosuminen") on Raamatussa ja antiikin kreikkalaisessa filosofiassa käytetty termi, joka arkikielessä tarkoittaa moraalisesti pahoja ja kielletyiksi luokiteltuja tekoja Uskonnollisessa yhteydessä synnillä tarkoitetaan nimenomaan Jumalan tahtoa vastaan rikkomista ja toisaalta tämän rikkomisen aiheuttamaa jumalatonta olotilaa Kristinuskon eri kirkkokuntien välillä on toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mitä synti tarkoittaa Luterilaisuus, ortodoksisuus ja katolilaisuus korostavat erilaisia piirteitä synnin luonteesta
Hamartia Raamatussa synnistä käytetään useimmiten sanaa hamartia, jonka alkukielinen merkitys on laajempi kuin mitä käännökset yleensä voivat ilmaista Alkukielellä tarkoittaa erehdystä, tieltä eksymistä, maalin ohi ampumista ja jumalallisen lain rikkomista Kristillisissä tulkinnoissa painotetaan merkitystä, joka viittaa jumalallisen lain rikkomiseen Antiikin Kreikan uskonnollisessa maailmassa hamartialla oli tärkeä rooli Dionysoksen palvontaan liittyvissä teatteriesityksissä eli tragedioissa Tragedia-kirjallisuuden yhteydessä syntiä tarkoittava sana käännetään usein "traagiseksi erehdykseksi"
Aristoteles ja traaginen erehdys Aristoteleen mukaan traaginen erehdys on teko, jonka seurauksena tragediasankari ajautuu kertomuksessa surulliseen kohtaloon Kyseessä teko, jonka sankari suorittaa täysin vapaaehtoisesti Teko on traaginen sen vuoksi, että vapaaehtoisuudesta huolimatta sankari on olosuhteiden tai oman tietämättömyytensä armoilla Aristoteleen mukaan traaginen erehdys on teko, joka toisinaan ansaitsee muilta ihmisiltä moittimista, toisinaan taas ei Traaginen erehdys ei johdu pelkästään sankarin luonteen huonoudesta vaan myös olosuhteiden pakosta
Katharsis Aristoteleen mukaan tragedian päämäärä on katharsis, emotionaalinen puhdistuminen Tragedian kautta katsojat saattoivat puhdistua kielteisistä tunteista Seuratessaan tragedian hahmoja ihmiset pystyivät samaistumaan heihin Nähdessään näytelmän henkilöiden kärsivän ihmiset käsittelivät omaa suruaan ja kokivat tunteensa jalostuneemmalla tavalla Uusi testamentti käyttää samaa puhdistautumista tarkoittavaa sanaa kuin Aristoteles viitatessaan "synneistä puhdistautumiseen"
Muita Raamatun syntikäsitteitä Hamartian ohella Raamatussa esiintyy useita muitakin termejä, jotka käännöksissä käännetään yleensä yhdellä käsitteellä (esim. suom. synti) 1. Anomia tarkoittaa lain rikkomista 2. Ofeilima merkitsee velkaa laiminlyömisestä, väärämielisyydestä, sopimuksen rikkomisesta tms. 3. Agnoema tarkoittaa liukastumista, kompastumista, vahingossa tehtyä pahaa yms. 4. Parakon tarkoittaa tottelemattomuutta, mutta viittaa myös väärin kuulemiseen 5. Parabasis viitaa lain rikkomiseen kiertämällä oikea 6. Asebeia tarkoittaa aktiivista toimintaa Jumalaa vastaan
Augustinus ja (peri)synti Kirkkoisä Augustinuksen (354-430) vaikutusvaltaisen tulkinnan mukaan synti on osa ihmisen perusteluonnetta Raamatussa kuvataan, kuinka ensimmäiset ihmiset syyllistyivät perisyntiin rikkomalla Jumalan tahtoa vastaan Augustinuksen mukaan ihmisellä oli vapaa tahto ennen kuin hän syyllistyi perisyntiin, mutta sen jälkeen ovat perisyntisiä ja pohjimmiltaan turmeltuneita olentoja, joten he tarvitsevat kirkkoa pelastamaan heidät sakramentaalisen armon kasteen ja ripin avulla Ortodoksit eri mieltä tästä, ja tämä on Pyhän Hengen alkuperäkiistan ( filioque ) ohella toinen keskeinen syy kirkkokuntien eroon v. 1054
Seitsemän kuolemansyntiä Varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetty paheiden luokitus Ne ovat ns. pääpaheita, joista muut synnit seuraavat Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin: 1. Ylpeys (turhamaisuus) 2. Kateus 3. Viha 4. Laiskuus 5. Ahneus 6. Ylensyönti (kohtuuttomuus) 7. Himo
Tuomas ja 7 kuolemansyntiä Tuomas Akvinolaisen (1225-1274) täsmensi ja kodifioi jo aiemminkin esitetyn listan seitsemän kuolemansynnistä, jotka voidaan hyve-etiikan mukaisesti ymmärtää myös yksilöiden ja ryhmien ominaispaheiksi Esimerkiksi ylpeys on erityisesti aateliston ja ritarien, kateus talonpoikaiston, viha hallitsevien ruhtinaiden, hengellinen laiskuus papiston ja kirkon sekä oppineiden, ahneus porvariston, kohtuuttomuus ja juoppous kenen tahansa, irstaus ja hekumallisuus erityisesti ylioppilaiden synti Seitsemän on myös symbolisesti suosittu luku, ja niinpä ko. listassa on erityistä hohtoa, ja se esiintyykin monissa uskonnollisissa ja vähemmän uskonnollisissa kulttuuri konteksteissa
Kuolemansynnit ja anteeksianto Erotuksena lievemmistä (veniaalisista) synneistä kuolemansynnit ovat syntejä, jotka rikkovat ihmisen suhteen Jumalaan Suhde Jumalaan palautetaan anteeksiannolla sakramentissa (kaste ja rippi), joka palauttaa kuolemansynnin tehneen armon tilaan, jossa kuollut ihminen pelastuu Katumaton kuolemansynti johtaa sen sijaan kadotukseen, mistä ko. nimitys; lievemmät synnit katumattominakaan eivät taas tee tätä
Vapaa tahto Katolisen moraaliopetuksen mukaan kuolemansynti on synti, jossa kolme seuraavaa ehtoa täyttyvät: 1. Vakava asia 2. Tietämys asian vakavuudesta 3. Vapaa suostumus Henkilö siis tekee vapaasta tahdosta, kenenkään pakottamatta, täysin tietäen tekonsa olevan vakava synti, vakavan rikkeen Jumalan tahtoa vastaan Pakotus ja tietämättömyys teosta vähentävät siten siitä seuraavaa syyllisyyttä
Seitsemän (Se7en) 1995 Seitsemää kuolemansyntiä hyödyntävä kehuttu ja aikanaan varsin shokeeraava trilleri Leffatykki.comin arviosta: Ajatuksia herättävä Se7en on samanaikaisesti syntisen hyvä ja pyhäksi luokiteltava mestariteos. Amen.
Pahan ongelma (teodikea) Kristinuskon oppeihin liittyvä teologinen ja uskonnonfilosofinen ongelma Ongelma esitetään yleensä jumaluskon vastattavaksi seuraavassa muodossa: jos Jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä Pahan ongelman nimitys teodikea (kreikan sanoista theos jumala, dike oikeudenmukaisuus) on peräisin Gottfried Leibnizin teoksesta Théodicée vuodelta 1710 Teodikea merkitsee jumalan hyvyyden puolustamista pahan olemassaolosta huolimatta
Pahan viehätys Erittäin suosittu teema kirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa Miksi? Tarinan dynamiikka Tarinan moraalinen koskettavuus ja mahdollinen opetus Draaman kaari ja katharsis Jännityselementti Hyvän ja pahan taistelu keskeinen kulttuurimeemi, joka mahdollistaa myös ironiset lähestymistavat Kyynisyys ja ironia, esim. ns. film noir Ristiriitaiset elementit, esim. sankarin puutteet ja kohtalokkaat vampit, femme fatale Kielletyn hedelmän viehätys, syntisen hyvä
Antoisaa elokuvailtaa Good girls go to heaven, bad girls go everywhere Mae West Helen Gurley Brown Gloria Steinem Seksin ja synnin epäpyhä allianssi Aiheesta lisää ensi kerralla http://www.youtube.com /watch?v=7a-e7unta2k