Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa vuoden 2013 lopussa. Velan keskimääräinen suuruus oli 87 880 euroa velallista asuntokuntaa kohden. Vantaalaisten velkojen kokonaismäärä oli 4,58 miljardia euroa. Velallisten asuntokuntien määrä väheni vuoden 2013 aikana 3,4 prosentilla eli 1 860 asuntokunnalla. Keskimääräisen velan suuruus velallista asuntokuntaa kohden sen sijaan suureni 3 720 eurolla eli 4,4 prosentilla. Veloista suurimman osan muodostivat asuntovelat, joiden osuus vantaalaisten kaikesta velkamäärästä oli lähes 83 prosenttia. Asuntovelkojen osuus kaikista veloista on kasvanut Vantaalla vajaalla 9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2002 verrattuna. Kuvio 1. Vantaalaisten velat velan käyttötarkoituksen mukaan vuosina 2002 2013 Suurten kaupunkien asukkaista espoolaisilla eniten velkaa Kaikista maan asuntokunnista velkaa oli vajaalla 53 prosentilla ja kullakin velallisella asuntokunnalla keskimäärin 80 630 euroa. Velallisten asuntokuntien määrä väheni 2 prosentilla, mutta keskimääräisen velan suuruus kasvoi yli 3 prosentilla. Espoolaisilla kokonaisvelkamäärä velallista asuntokuntaa kohden (111 600 ) oli 27 prosenttia suurempi kuin vantaalaisilla. Helsinkiläisillä keskimääräinen velkarasitus (84 730 ) oli vajaa 4 prosenttia vantaalaisten velkarasitusta pienempi. Suurten kaupunkien asukkaista turkulaisilla oli keskimäärin vähiten velkaa velallista asuntokuntaa kohden (65 470 ). Suurista kaupungeista Helsingissä (6 %) keskimääräinen velka oli vuoden 2013 aikana kasvanut enemmän kuin Vantaalla (yli 4 %). Espoossa kasvua oli vajaa 4 prosenttia ja Tampereella ja Turussa runsas 3 prosenttia. Asuntovelkojen osuus kaikista veloista oli koko maassa 74 prosenttia. Vantaalaisilla osuus oli suurista kaupungeista suurin, 83 prosenttia, turkulaisilla pienin, 74 prosenttia. Asuntolainojen osuus kaikista lainoista on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa.
2 Espoolaisilla myös eniten asuntolainaa Espoolaisilla asuntovelallisilla, joita oli 37 prosenttia kaikista kaupungin asuntokunnista, asuntovelan keskiarvo oli 130 010 vuonna 2013. Muista vertailualueista poiketen espoolaisten kuin myös oululaisten keskimääräinen asuntovelka oli vuonna 2013 pienempi kuin vuotta aiemmin. Toiseksi eniten asuntovelkaa oli helsinkiläisillä, 122 250 ja vantaalaisilla kolmanneksi eniten, 111 510. Keskimäärin pienin asuntovelka velallista asuntokuntaa kohden oli turkulaisilla, 89 180. Opintovelan suuruus velallista kohden oli vantaalaisilla selvästi pienin, 5 460 ja helsinkiläisillä suurin, 7 190. Elinkeinotoimintaa varten otettua velkaa oli helsinkiläisillä keskimäärin 131 170, kun oululaisilla sitä oli 76 500. Vantaalaisilla elinkeinotoimintaa varten otettua lainaa oli keskimäärin 81 280. Oulussa ei muista poiketen elinkeinotoimintaa varten otettujen lainojen suuruus lainanottajaa kohden ollut kasvanut juuri lainkaan vuoden 2013 aikana. Muiden velkojen (esim. lainat vapaa-ajanasunnon tai auton hankintaan sekä muut kulutusluotot) kasvu oli vuonna 2013 Helsingissä suurinta. Turussa, Tampereella ja Oulussa kasvu oli pienempää kuin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Taulukko 1. Keskimääräinen velkamäärä velallista asuntokuntaa kohden velkatyypin mukaan vuosina 2012 ja 2013 1 Vuosi Velkatyyppi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2013 Kaikki velat 80 630 87 880 111 600 84 730 67 310 65 470 71 960 Asuntovelat 93 620 111 510 130 010 122 250 93 020 89 180 91 610 Muut velat 26 450 21 460 31 580 27 700 22 070 23 280 21 600 Opintovelat 5 840 5 460 6 380 7 190 6 520 6 530 6 260 Elinkeinototoim.v. 81 950 81 280 116 490 131 170 92 520 117 380 76 500 2012 Kaikki velat 77 990 84 160 107 680 79 850 65 210 63 420 71 650 Asuntovelat 92 370 110 090 134 290 119 430 91 720 87 590 92 610 Muut velat 24 410 19 400 28 580 23 950 20 320 21 690 19 840 Opintovelat 5 700 5 360 6 200 6 960 6 330 6 350 6 270 Elinkeinototoim.v. 75 920 76 980 109 010 117 120 84 780 104 270 76 390 Muutos 2012 13 Kaikki velat 3,4 4,4 3,6 6,1 3,2 3,2 0,4 % Asuntovelat 1,4 1,0-3,2 2,4 1,9 1,8-1,1 Muut velat 8,4 10,6 10,5 15,7 8,6 7,3 8,9 Opintovelat 2,5 1,9 2,9 3,3 3,0 2,8-0,2 Elinkeinototoim.v. 7,9 5,6 6,9 12,0 9,1 12,6 0,1 Asuntovelallisten määrä lisääntyi selvästi muita suuria kaupunkeja enemmän Helsingissä. Turussa asuntovelallisten määrä väheni hieman. Vantaalla asuntovelallisten määrä kasvoi yhtä maltillisesti kuin koko maassa. Opintovelallisten määrä kasvoi Turussa, Tampereella ja Oulussa muita enemmän, Vantaalla vähiten, samaa tahtia kuin koko maassa. Elinkeinotoimintaan velkaa ottaneiden määrä kasvoi Vantaata lukuun ottamatta muilla vertailualueilla. Suurinta kasvu oli Tampereella. Muuta velkaa ottaneita oli kaikilla vertailualueilla selvästi aiempaa vähemmän. Joka kolmannella maan asuntokunnista oli asuntovelkaa vuonna 2013. Vantaalaisista asuntovelkaa oli 36 prosentilla, espoolaisista 37 ja helsinkiläisistä 26 prosentilla. Muuta velkaa oli alle joka kolmannella vantaalaisella ja lähes yhtä usealla espoolaisella asuntokunnalla, muissa suurissa kaupungeissa harvemmilla. Opintovelkaa vantaalaisista asuntokunnista oli joka kymmenennellä, kun oululaisista asuntokunnista sitä oli lähes joka viidennellä. 1 Ouluun liittyivät vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii.
3 Taulukko 2. Velallisten asuntokuntien lukumäärät velkatyypin mukaan vuosina 2012 ja 2013 1 Vuosi Velkatyyppi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2013 Kaikki velat 1 365 865 52 131 64 289 157 617 58 811 47 580 51 876 Asuntovelat 872 930 33 971 41 930 87 861 32 718 25 664 31 946 Muut velat 766 560 29 118 33 496 73 795 26 088 22 437 24 921 Opintovelat 287 604 9 587 13 108 50 245 19 746 16 033 16 916 Elinkeinototoim.v. 78 680 1 425 2 836 6 246 2 280 1 700 2 126 2012 Kaikki velat 1 393 711 53 993 65 239 162 268 59 793 48 479 52 711 Asuntovelat 869 777 33 845 41 504 81 875 32 439 25 693 31 830 Muut velat 851 696 33 914 37 743 88 680 30 558 25 677 28 731 Opintovelat 280 511 9 357 12 603 48 203 18 890 15 336 16 208 Elinkeinototoim.v. 78 596 1 428 2 702 6 147 2 165 1 632 2 055 Muutos 2012 13, % Kaikki velat -2,0-3,4-1,5-2,9-1,6-1,9-1,6 Asuntovelat 0,4 0,4 1,0 7,3 0,9-0,1 0,3 Muut velat -10,0-14,1-11,3-16,8-14,6-12,6-13,3 Opintovelat 2,5 2,5 4,0 4,2 4,5 4,5 4,4 Elinkeinototoim.v. 0,1-0,2 5,0 1,6 5,3 4,2 3,5 Korkoja vantaalaiset asuntokunnat maksoivat veloistaan vuonna 2013 kaikkiaan 75,4 miljoonaa euroa, mikä on 27 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012 ja 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2002. Kun kaikki velat lasketaan yhteen, korkoja kertyi velallista vantaalaista asuntokuntaa kohden vuonna 2013 keskimäärin 1 446 euroa (120,5 /kk). Vuosittainen korkorasitus velallista kohden väheni vuodesta 2002 vuoteen 2013 keskimäärin 327 eurolla maksajaa kohden ja 458 eurolla vuodesta 2012. Maksetuista koroista asuntolainan korkojen osuus oli Vantaalla 72 prosenttia. Espoossa asuntolainojen korko-osuus oli 70 prosenttia, muissa suurissa kaupungeissa vähemmän ja koko maassa vajaa 64 prosenttia. Taulukko 3. Velallisten asuntokuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista vuonna 2013 velkatyypin mukaan Vuosi Velkatyyppi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2013 Kaikki velat 52,5 54,6 56,5 50,0 50,5 48,4 56,8 Asuntovelat 33,6 35,6 36,8 26,3 28,1 26,1 35,0 Muut velat 29,5 30,5 29,4 23,4 22,4 22,8 27,2 Opintovelat 11,1 10,0 11,5 15,9 17,0 16,3 18,5 Elinkeinototoim.velat 3,0 1,5 2,5 2,0 2,0 1,7 2,3 Vantaalainen asuntokunta maksoi asuntolainoistaan korkoja keskimäärin 1 590 vuodessa (132 /kk). Se on vuodessa vajaa 640 vähemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2008, jolloin korkotaso oli ylimmillään, vantaalaisten asuntolainojen korkorasitus oli keskimäärin 4 650 vuodessa (388 /kk) eli kolminkertainen vuoden 2013 tasoon verrattuna. Vantaalaisia asuntokuntia enemmän asuntolainan korkoja vuonna 2012 maksoivat espoolaiset asuntovelalliset asuntokunnat, 1 800 vuodessa, ja helsinkiläiset 1 660 vuodessa. Muissa isoissa kaupungeissa asuntolainojen vuosikorko oli 1 200-1 300 ja koko maassa 1 390 euroa. Elinkeinotoiminnan veloista helsinkiläiset asuntokunnat maksoivat korkoja keskimäärin 2 250 vuodessa, turkulaiset 1 950, espoolaiset 1 860, tamperelaiset 1 620, vantaalaiset 1 410 ja oululaiset 1 260 vuodessa. Muista lainoista vuosikorkoja kertyi eniten espoolaisille asuntokunnille keskimäärin 760, helsinkiläisille 690, vantaalaisille 635, tamperelaisille 600, turkulaisille 590 ja oululaisille 575.
4 Asuntokuntien velkaantumisaste 2 oli Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Oulussa ja koko maassa yli 100 prosenttia vuonna 2013 Vantaalaisten asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot 1) olivat vuonna 2013 keskimäärin 41 780 euroa. Vuoteen 2002 verrattuna kasvua on ollut 15 prosenttia. Vuonna 2013 asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo väheni Vantaalla vajaalla prosentilla. Espoolaisten asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2013 noin 11 500 euroa suuremmat kuin vantaalaisten eli 53 280 asuntokuntaa kohden. Helsinkiläisillä käytettävissä olevia rahatuloja oli saman verran kuin vantaalaisilla, 41 780 euroa, oululaisilla 36 630 euroa, tamperelaisilla 34 620 euroa ja turkulaisilla 33 140 euroa asuntokuntaa kohden. Käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2013 turkulaisilla ja tamperelaisilla saman verran (15 %) kuin vantaalaisilla, helsinkiläisillä ja espoolaisilla 16 prosenttia, mutta oululaisilla vain 11 prosenttia. Koko maassa kasvu oli hieman suurempaa kuin missään suurista kaupungeista. Vuoden 2013 aikana käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden väheni Vantaan ohella Tampereella sekä Oulussa. Turussa ja koko maassa keskimäärin se pysyi ennallaan, mutta kasvoi hieman Helsingissä ja Espoossa. Velallista asuntokuntaa kohden laskettu kokonaisvelkamäärä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2013 vantaalaisilla 151 prosenttia, helsinkiläisillä 161, espoolaisilla 145, turkulaisilla 131 prosenttia, tamperelaisilla 126 ja oululaisilla 73 prosenttia. Koko maassa kasvua oli 129 prosenttia. Asuntovelkojen kasvu asuntovelallista kohden oli suhteellisesti suurin Helsingissä, missä ne kasvoivat 121 prosenttia. Vantaalla kasvua oli 117, Espoossa 111, Oulussa 59, Tampereella 111 ja Turussa 115 prosenttia. Koko maassakin kasvu oli 111 prosenttia. Verrattaessa asuntokuntien yhteenlaskettuja käytettävissä olevia tuloja ja velkoja keskenään saadaan tulokseksi asuntokuntien velkaantumisaste. Jos velkojen yhteissumma on kaupungissa suurempi kuin käytettävissä olevien tulojen kokonaismäärä, saa velkaantumisaste suuremman arvon kuin 100. Velkaantumisaste kohosi Oulussa vuonna 2005, Vantaalla ja Espoossa vuonna 2008 ja Helsingissä vuonna 2012 yli sadan eli asuntokuntien velkamäärä oli tuona vuonna suurempi kuin käytettävissä olevien rahatulojen kokonaismäärä. Koko maassa näin kävi vuonna 2010. Tampereella ja Turussa velkaantumisasteen arvo on vielä alle sadan. Asuntokuntien velkaantumiskehitys on vuodesta 2002 vuoteen 2013 ollut nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vuonna 2013 velkaantumisaste pysyi Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella samana kuin vuotta aiemmin. Espoossa ja Oulussa se aleni, mutta Turussa kasvoi. Taulukko 4. Asuntokuntien velat suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin koko maassa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2002 2013 Vuosi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2002 58 58 60 48 52 49 76 2003 64 65 68 54 57 54 83 2004 69 72 76 59 63 59 90 2005 77 82 85 69 71 68 100 2006 84 90 91 74 77 73 108 2007 89 97 93 78 82 80 112 2008 96 103 101 84 87 84 113 2009 99 105 107 89 89 87 115 2010 102 108 110 91 91 89 115 2011 106 112 114 96 95 92 115 2012 110 115 120 101 98 95 113 2013 110 115 118 101 98 96 112 muutos 2002 13, prosenttiyksikköä +52 +57 +58 +53 +46 +47 +36 1 Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot on vastaava käsite kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot, mutta siitä puuttuvat laskennalliset tuloerät (esim. omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot). Käsite sisältää työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot = kotitalouden jäsenten yhteenlasketut palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) + saadut tulonsiirrot vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla. 2 Velkaantumisaste = (asuntokuntien velat yhteensä/asuntokuntien tulot yhteensä)*100
5 Asuntokuntien velkaantumisaste Helsingin seudun kehyskunnissa Velkaantumisaste Helsingin seudun kehyskunnissa oli selvästi suurempaa kuin seudun kolmessa isossa kaupungissa. Suurinta se oli Pornaisissa (172 %) ja matalinta Keravalla (107 %). Useimmissa kunnissa velkaantuminen oli hieman pienentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Keravalaisilla asuntokunnilla velkaa oli myös vähiten, keskimäärin 80 250 euroa velallista asuntokuntaa kohden, kun Kauniaisissa vastaava luku oli yli kaksi kertaa niin suuri, 184 080 euroa. Taulukko 5. Tietoja kehyskuntien veloista ja velkaantumisesta vuodelta 2013 Kunta asuntokuntia yhteensä velat yhteensä velalliset asuntokunnat käytettävissä oleva rahatulo yht. velalliset asuntokunnat, % velka keskimäärin /asuntokunta velat/ rahatulo % Hyvinkää 21 970 991 249 086 11 760 867 597 070 53,5 84 290 114 Järvenpää 18 524 1 010 587 778 10 732 791 053 645 57,9 94 170 128 Kauniainen 3 669 381 039 015 2 070 335 683 040 56,4 184 080 114 Kerava 16 598 730 693 052 9 105 684 524 219 54,9 80 250 107 Kirkkonummi 15 274 1 149 607 180 9 451 782 443 354 61,9 121 640 150 Mäntsälä 8 405 568 916 644 5 263 368 463 041 62,6 108 100 154 Nurmijärvi 16 280 1 195 382 669 10 437 807 006 514 64,1 114 530 148 Pornainen 1 878 157 595 035 1 336 91 574 742 71,1 117 960 172 Sipoo 7 509 611 739 705 4 709 402 227 263 62,7 129 910 152 Tuusula 15 610 1 085 555 419 9 813 772 299 652 62,9 110 620 141 Vihti 12 186 863 998 130 7 700 568 766 207 63,2 112 210 152 Lähde: Tilastokeskus, StatFin tilastotietokanta http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-490-4 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Puh. (09) 8392 2716 ISSN 1799-702X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B1 :2015