Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet

2 ESIPUHE Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta. Työryhmän tulee muun muassa laatia suosituksia kulkumuotojen yhteentoimivuuden lisäämiseksi sujuvampien ja esteettömämpien matkaketjujen kehittämiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Harri Cavén ja sihteerinä ylitarkastaja Irja Vesanen- Nikitin. Työryhmän jäseninä ovat ylitarkastaja Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö; ylitarkastaja Aini Kimpimäki, sosiaali- ja terveysministeriö; projektipäällikkö Kirsti Pesola, Vanhustyön keskusliitto ry.; yliarkkitehti Marttiina Fränti-Pitkäranta, ympäristöministeriö; Silja Siltala, Suomen kuntaliitto; erikoissuunnittelija Jouko Kokko, Stakes; Tytti Viinikainen, Tiehallinto; kehittämispäällikkö Jarkko Varjo, Ilmailulaitos; Raili Mannila, Ratahallintokeskus; Olli Kautto, Oy Matkahuolto Ab; tuotepäällikkö Teppo Sotavalta, VR Osakeyhtiö; päällikkö Heikki Kortekallio, Finnair Oyj; suunnitteluinsinööri Kari Liesaho, HKL/suunnitteluyksikkö; merenkulkutarkastaja Tapio Maskulin, Merenkulkulaitos; osastopäällikkö Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry.; autoilija Päivi Virta, Suomen Palvelutaksit ry.; toimitusjohtaja Saara Remes, Bussialan Kehittämispalvelut Oy; insinööri Timo Myllymäki, Paikallisliikenneliitto ry.; projektisihteeri Olli Nordberg, Kynnys ry.; koulutussuunnittelija Varpu Kamppinen, Invalidiliitto ry.; osastopäällikkö Jari Heiskanen, Kuurojen liitto ry.; järjestöjohtaja Mirja-Liisa Rontu, Kuulonhuoltoliitto ry.; lakimies Eero Vartio, Näkövammaisten Keskusliitto ry.; filosofian tohtori Pirkko Kiviniemi, Suomen Reumaliitto ry.; sekä Jukka Jokiniemi, Innojok Oy. Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet ylitarkastaja Irja Vesanen-Nikitin, pj. Liikenne- ja viestintäministeriö yli-insinööri Seppo Öörni, Liikenne- ja viestintäministeriö ylitarkastaja Seppo Huttunen, Itä-Suomen lääninhallitus päällikkö Heikki Kortekallio, Finnair Oyj tuotepäällikkö Teppo Sotavalta, VR Osakeyhtiö projektipäällikkö Mikko Saavola, Linja-autoliitto ry. toimitusjohtaja Saara Remes, Bussialan Kehittämispalvelut Oy osastopäällikkö Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry. autoilija Päivi Virta, Suomen Palvelutaksit ry. filosofian tohtori Pirkko Kiviniemi, Suomen Reumaliitto ry. Tutkimuksen on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta JP-Transplan Oy. Tekijöinä ovat olleet projektipäällikkö Reijo Vaarala (15.1.2001 alkaen Insinööritoimisto Liidea Oy) ja suunnittelija Max Mannola. Erityisasiantuntijana on toiminut alueasiamies Esko Kangas, Linjaautoliitto / Sisä-Suomen osasto. Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 2001 Harri Cavén osastopäällikkö, ylijohtaja

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...4 1.1 Yleistä...4 1.2 Lähtökohdat...5 1.3 Kohderyhmän kuvaus...5 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET...7 3 MATKA-KETJUJEN TOIMIVUUDEN NYKYTILA...8 3.1 Testiryhmän matkaketjun kuvaus...8 3.2 Liityntä- ja syöttöyhteydet...10 4 HAASTATTELUTUTKIMUS...12 4.1 Haastateltavat...12 4.2 Haastattelujen suoritustapa...12 4.3 Tulokset...13 4.3.1 Informaatio...13 4.3.1.1 Ennen matkaa...13 4.3.1.2 Matkan aikana...16 4.3.1.3 Matkan jälkeen...17 4.3.2 Henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti...18 4.3.2.1 Ennen matkaa...19 4.3.2.2 Matkan aikana...19 4.3.3 Fyysinen esteettömyys ja toimivuus...21 4.3.4 Maksuvälineet ja matkalippujen ennakkomyynti...23 5 SUOSITUKSET KULKUMUOTOJEN YHTEENTOIMIVUUDEN JA ESTEETTÖMYYDEN LISÄÄMISEKSI...25 5.1 Informaation saanti ja tiedonkulku...25 5.2 Henkilökohtainen palvelu...26 5.3 Fyysinen esteettömyys...28 5.3.1 Joukkoliikenteen terminaaliverkko...29 5.4 Maksuvälineet ja varausjärjestelmät...31 5.5 Suositukset kehittämistoimenpiteiksi...31 5.5.1 Suunnitelmat...32 5.5.2 Kokeiluhankkeet...32 5.5.3 Koulutus...33 LIITTEET 1. Testiryhmän yhteenveto pääkaupunkiseudun matkaketjusta 2. Haastattelujen kyselylomake 3. Markku Kunnaksen matkakertomus (huonokuuloinen) 4. Ehdotukset ja suositukset maksukorttien yhteiskäytön laajentamiseksi

4 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tutkimus liittyy liikenneministeriön 7.12.1999 asettaman joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän toimintaan, jossa on tarkoitus edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta liikkumisesteisille ja iäkkäille henkilöille. Yhtenä työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten eri joukkokulkumuotojen välistä yhteentoimivuutta ja esteettömyyttä voidaan lisätä sujuvampien matkaketjujen muodostamiseksi. Tutkimus kattaa kaikki joukkoliikennemuodot mukaan lukien juna-, linja-auto-, taksi-, lento- ja laivaliikenteen. Tässä tutkimuksessa joukkoliikennemuotojen välisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan sujuvaa matkaketjua, joka muodostuu esteettömästä matkan suunnittelusta, fyysisestä matkanteosta sekä informaation jakamisesta ja vastaanottamisesta matkaketjun eri vaiheissa. Matkaketjulla tarkoitetaan matkaa, joka käsittää vähintään kaksi eri joukkoliikennemuotoa ja jossa ainakin yksi joukkoliikennemuoto on kaukoliikennettä. Kävelymatkat terminaaleihin ja pysäkeille sisältyvät myös tarkasteltavaan ketjuun. Ajallisesti matkaketju muodostuu ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen tapahtuvista toiminnoista. Esteettömällä matkaketjulla tarkoitetaan useista kulkumuodoista muodostuvaa matkaa, jossa ma t- kaketjun jokaisessa vaiheessa: tarjotaan esteettömät mahdollisuudet matkan suunnitteluun ja matkalippujen varaamiseen, tarjotaan informaatiota monella tavalla ja sellaisessa muodossa, että se palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, turvataan tasapuoliset liikkumismahdollisuudet terminaaleissa, pysäkeillä, terminaalireiteillä ja kulkuvälineissä kaikille käyttäjäryhmille (ei tasoeroja, ei rakenteellisia esteitä, ergonomiset ratkaisut, levähdysmahdollisuudet, avunsaantimahdollisuudet jne.), suositaan helppokäyttöisiä ja mielellään eri kulkumuotoihin yhteensopivia maksujärjestelmiä, tarjotaan tasa-arvoinen kohtelu kaikille käyttäjäryhmille ja lisätään matkustamisen turvallisuutta sekä annetaan mahdollisuus palautteisiin matkaketjun eri vaiheista. Taulukko 1. Esimerkkejä matkaketjun eri vaiheiden toiminnoista. Matkaketjun vaihe Toiminta Ennen matkaa matkan suunnitteleminen henkilökohtainen tiedustelumahdollisuus aikatauluinformaatio matkalippujen ja paikkojen ennakkovaraaminen ja maksaminen muu ennakkotieto; avustamismahdollisuudet, matkatavaroiden käsit tely, tieto matkaketjun esteettömyydestä; kulkuvälineet, terminaalit, vaihtopysäkit, siirtymiset, matkan varmistaminen Matkan aikana fyysinen matkan tekeminen; terminaalit, pysäkit, vaihtotapahtumat, kulkuvälineet, siirtymiset, levähdysmahdollisuudet tieto esteettömyydestä informaatio; tietolähteenä näyttötaulut, kuulutukset, henkilökunta opastus terminaalien ja vaihtopaikkojen välillä varmistaminen henkilökohtainen palvelu / avustaminen matkan maksaminen ja maksujärjestelmät turvallisuus; poikkeus- ja hätätapaukset Matkan jälkeen palautteiden antaminen yhteystiedot vastineiden saaminen

5 1.2 Lähtökohdat Tutkimuksen lähtökohtana oli hyödyntää esteettömyystyöryhmän työskentelyn aikana syntyneitä raportteja ja julkaisuja sekä aiemmin samasta aiheesta tehtyä muuta kotimaista ja ulkomaista materiaalia. Valmista ja jäsenneltyä aineistoa on täydennetty eri käyttäjäryhmien sekä joukkoliikennemuotojen ja viranomaisten edustajien haastatteluilla ja kommenteilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty mm. seuraavia selvityksiä: Esteettömyystyöryhmän selvitykset Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset (LM B9/2000) Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Nykytilan kartoitus (LM 10/2000) Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Informaation kartoitus (LM 11/2000) Joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen erityisesti iäkkäiden sekä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kannalta (LVM 11/2001) Reittilentoliikenteen esteettömyyden kehittäminen (LVM 12/2001) Muut selvitykset Matkakeskusten opastus- ja informaatiojärjestelmän suunnitteluohje (LM B13/1999) Esteetön matkakeskus (LM 9/2000) Informaatio- ja maksulaitetyöryhmä - Nykytilan kuvaus (LVM) JOULI - Joukkoliikenteen yleinen informaatiojärjestelmä; Selvitys Hollannin järjestelmästä (LVM) 1.3 Kohderyhmän kuvaus Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat henkilöt, joiden kyky liikkua ja toimia itsenäisesti on sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia heikentynyt väliaikaisesti tai pysyvästi. Liikkumis- tai toimimisesteisyys voi liittyä aisteihin, liikkumiskykyyn, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn tai muihin liikkumista hankaloittaviin tekijöihin (esim. allergiat). Toimintarajoitteisuus voi olla joko ulospäin näkyvää tai näkymätöntä. Perinteisesti on arvioitu, että noin 10 % väestöstä on tavalla tai toisella liikkumisesteisiä. Näistä vain 5 % on pyörätuolin käyttäjiä. Joukkoliikenteessä liikkumisesteisyys ei matkustamisen kannalta välttämättä liity sairauteen tai vammaan. Esim. raskaiden kantamusten tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat henkilöt kokevat monenlaisia liikkumisesteitä tasoerojen ja ovien kanssa. Myös he kuuluvat kohderyhmään. Eri tavoin toimintarajoitteiset matkustajat liikkuvat usein ryhmän jäsenenä tai avustajan kanssa, jolloin liikkumisesteisyyttä vähentävät ratkaisut palvelevat myös muita matkustajia. Esteettömien palvelujen kehittäminen ja esteettömän ympäristön rakent a- minen palvelee vähintään 35-40 % väestöstä. Samalla se on lisää merkittävästi joukkoliikenteen yleistä houkuttelevuutta ja matkustamisen laatua kaikkien käyttäjäryhmien kannalta. (Lähde: Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta Nykytilan kartoitus).

6 Taulukko 2. Ote erilaisista liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden ryhmistä (ei kattava; Lähde: Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta Nykytilan kartoitus). Kohderyhmä Liikuntavammainen henkilö Näkövammainen henkilö (heikkonäköinen, syvästi heikkonäköinen, lähes sokea tai sokea henkilö) Kuulovammainen henkilö (kuuro, kuuroutunut tai huonokuuloinen) Kuurosokea henkilö Kehitysvammainen henkilö Allergikko tai hengityselinsairas henkilö Iäkäs henkilö Taakan kanssa liikkuva henkilö Suppea kuvaus Henkilö, jonka vamma voi olla synnynnäinen, tai se on voinut aiheutua tapaturmasta, lihastaudeista, poliosta, tuki- ja liikuntaelin tai muusta sairaudesta tai sairauden jälkitilasta. Liikuntavamma isia ovat myös mm. lyhytkasvuiset ja raaja -amputoidut ihmiset. Liikuntavammainen henkilö saattaa käyttää pyörätuolia tai muita apuvälineitä kuten kainalosauvoja. Tarpeena on fyysinen esteettömyys, tasoerojen minimointi, luiskien olemassaolo jne. Henkilö, joka on täysin sokea tai heikkonäköinen. Sokeat jaotellaan syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja täysin sokeisiin. Tarpeena on informaation selkeys ja erityisesti sen saaminen myös kuullussa muodossa. Suomessa on arviolta noin 80 000 näkövammaista, joista noin 10 000 on syvästi heikkonäköisiä tai sokeita. Henkilö, joka on kuuro, kuuroutunut tai huonokuuloinen. Tarpeena on visuaalinen havainnointi ts. informaation saaminen myös näkyvässä muodossa sekä hälytysten huomaaminen. Suomessa kuulovammaisten kokonaismäärä on noin 300 000 henkilöä vamman määrittelystä riippuen. Henkilö, jolla on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Useimmat heistä näkevät ja/tai kuulevat jonkin verran. Apuna voidaan käyttää erilaisia kuulemisen ja näkemisen apuvälineitä. Hyvä akustiikka ja valaistus on myös tärkeää. Apuna voi olla myös avustaja tai tulkki. Henkilö, jolla saattaa olla suunnistautumis -, ymmärtämis - ja/tai ko mmunikointiongelmia. Tarpeena on selkeä ja yhdenmukainen informaatio. Tarpeena ovat savuttomat tilat, joissa on toimiva ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi tilo jen sisustukseen, pintamateriaaleihin ja kasvillisuuteen pitää kiinnittää huomiota. Henkilö, jonka liikkumiskyky, aistit tai nopeus ovat heikentyneet iän myötä jossain laajuudessa. Tarpeena on fyysinen es - teettömyys ja informaation selkeys. Ongelmatilanteissa kaivataan usein toista ihmistä avustamaan. Suomessa on tällä hetkellä noin 0,8 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vuonna 2020 iäkkäitä henkilöitä arvioidaan olevan noin 1,1 miljoonaa. Henkilö, jonka liikku miskyky on tilapäisesti rajoittunut tai hidastunut raskaan kantamuksen vuoksi. Tarpeena on fyysinen esteettömyys ja tilan tarve. Tarpeet ovat erilaisia ja poikkeavat melko paljon toisistaan myös kohderyhmien sisällä. Täysin esteettömän toimintaympäristön rakentaminen on haasteellinen tehtävä.

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET 7 Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja matkaketjujen yhteentoimivuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi sekä edistää siten kohderyhmän itsenäistä liikkumista. Tavoitteisiin on pyritty määrittämällä suosituksia informaation saannista ja tiedonkulusta, henkilökohtaisesta palvelusta sekä fyys i- sestä esteettömyydestä ja maksuvälineistä. Tutkimuksen toivotaan omalta osaltaan lisäävän esteettömyyden huomioon ottamista ihmisten asenteissa ja eri kehittämisohjelmissa. Tällaiset ohjelmat liittyvät mm. informaation, matkakeskuksien, maksujärjestelmien ja palveluliikenneverkon kehittämiseen. Tutkimuksen painopistealueita ovat olleet: aikataulu-, reitti-, ja muun matkustajainformaation kehittäminen niin tavanomaisissa kuin poikkeustilanteissakin jaoteltuna matkaketjun eri vaiheisiin ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen maksuehtojen, -tapojen ja -välineiden kehittäminen sekä järjestelmien käytettävyys osto- ja maksutilanteissa liityntä- ja syöttöyhteyksien toimiminen terminaalien ja keskeisten vaihtopysäkkien fyysisen toimintaympäristön toimivuuden kehittäminen liikennepalvelujen yhteensovittaminen Tässä tutkimuksessa matkaketjujen toimivuus muodostaa tarkastelujen pääpainon.

3 MATKA-KETJUJEN TOIMIVUUDEN NYKYTILA 8 Esteettömyyteen liittyvät puutteet ovat usein samantyyppisiä kaikissa kulkumuodoissa. Joissakin kulkumuodoissa on asiaan kiinnitetty enemmän huomiota kuin toisissa, mutta täysin esteetöntä eli kaikille soveltuvaa kulkumuotoa on vaikea löytää. Tunnusomaisia ongelmia ovat mm. terminaalien välinen heikko opastus, pitkät siirtymismatkat terminaalien tai vaihtopaikkojen väleillä, terminaalireittien rakenteelliset esteet ja puutteet sekä matkatavaroiden kuljettamista helpottavien apuvälineiden tai -laitteiden puuttuminen. 3.1 Testiryhmän matkaketjun kuvaus Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset -tutkimuksen testiryhmä koostui seuraavista henkilöistä: pyörätuolia käyttävä henk i- lö, sähköpyörätuolia käyttävä henkilö, ilman apuvälineitä liikkuva reumaa sairastava henkilö, näkövammainen henkilö, kuulovammainen henkilö, keppiä käyttävä iäkäs henkilö ja ilman apuvälinettä liikkuva iäkäs henkilö sekä monivammainen henkilö, jolla liikkumisvaikeuksien lisäksi on kuuloja näkövamma. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto testiryhmän näkemyksistä matkaketjusta Helsinki - Oulu. Lisäksi liitteessä 1 on esitetty testiryhmän näkemysten yhteenveto pääkaupunkiseudun matkaketjun seuraavista vaiheista; Helsingin rautatieasema, bussipysäkki Kirkkojärventiellä Espoon keskuksessa, Helsingin linja-autoasema, reitti linja-autoasemalta Kaivokadun raitiovaunupysäkille, raitiovaunupysäkki keskusta, matalalattiaraitiovaunu, vanhan mallinen raitiovaunu sekä Katajanokan terminaali ja Viking Line Cinderella. Esille tulleet positiiviset ja negatiiviset kommentit ovat tavanoma i- sia myös muiden kulkumuotojen muodostamissa matkaketjuissa. Taulukko 3. Yhteenveto testiryhmän Helsinki - Oulu matkaketjusta 9.9.1999 (+/- tarkastelu). Lähiliikenteen bussi; Helsinki - Helsinki-Vantaa lentoasema + suuri lentokoneen kuvalla varustettu opaste pysäkkikatoksessa Rautatietorilla + matalalattiabussi + kuljettaja kuulutti pysäkit usealla kielellä Helsinki-Vantaan kotimaan terminaali + bussipysäkki lähellä terminaalin sisäänkäyntiä, vain yksi risteävä taksikaistan ylitys + pitkä suojakatos + invataksin saa ajettua katoksen alle jalkakäytävälle, jossa on turvallista siirtyä ulos autosta + sisään käynti löytyy helposti + lähtöselvitystiskit ovat sisälle tultaessa suoraan edessä + asiointitiskillä on suora kontakti virkailijoihin + kaikki tarvittava palvelu on saatavilla + lähtöinformaation saa virkailijalta, monitoreista sekä osittain myös kuulutuksien välityksellä + hissit ovat helppokäyttöiset + hyvät inva-wc:t + koneeseen pääsee yhdyskäytävää pitkin sisätiloissa opastus inva-paikoille ei ollut riittävä inva-paikat sijaitsivat melko kaukana sisäänkäynnistä inva-paikalta sisäänkäyntiin pitää kulkea taksien ajoväylää pitkin (reunakivi on jalkakäytävälle siirtymisen esteenä) jalkakäytävälle ajettu invataksi aiheutti muutaman jalankulkijan valituksen inva-palvelut täytyy tilata useita päiviä ennakkoon ja paikalla pitää olla ennen muita matkustajia lentoaseman istuimet ovat matalia eikä niissä ole tukikahvoja lentoaseman pyörätuoli on epämukava istua turvatarkastuksessa laukut jäävät vartioimatta linjastoon siksi aikaa, kun pyörätuolin käyttäjät tarkistetaan manuaalisesti suurista ikkunoista tulee häiritseviä heijastuksia törmäysvaaroja: kahvilassa kaiteen pää, lähtöaulassa monitorit, vinopalkit ja teräsputkipollarit sekä tulokäytävällä käytävän päässä lasivitriinit Finnairin kotimaan reitin koneet välillä Helsinki - Oulu + turvaohjeet ovat hyvät sähkökäyttöiset pyörätuolit eivät mahdu kaikkiin konetyyppeihin + lentoemäntä neuvoo henkilökohtaisesti poistumistiet yhtä konetta kohden saa olla pyörätuolinkäyttäjiä rajoitettu määrä wc on ahdas toisinaan liikkumisesteinen matkustaja koetaan turvallisuusesteeksi käytävän vierellä, ja hänet siirretään vaivallo isesti ikkunan viereen

9 Oulun lentoasema + kentällä terminaaliin kulkua ohjaavat hyvät selkeät opasteet + inva-wc on tiloiltaan ja varustukseltaan toimiva + yhteen suuntaan kuljettavat automaattiovet terminaalista ulos Palvelulinja Onni + hoitoalan koulutuksen saanut kuljettaja, joka osaa avustaa + pyörätuoli siirretään irtoluiskaa pitkin bussiin + pyörätuoli mahtuu sisälle + irtoportaat helpottavat kävelevän sisälle siirtymistä + vakioreitit, joiden varrella auto voidaan pysäyttää missä kohtaa tahansa + matkustajat haetaan ja kuljetetaan myös kotiovelta + vapaasti kaikkien käytettävissä Matalalattiabussi + käännettävä luiska pyörätuolin siirtymistä varten + sisällä väljät tilat kahdelle pyörätuolille, jotka mahtuvat peräkkäin + kuljettajan rauhallinen ajotapa koetaan turvalliseksi Kävelykatu Rotuaari + turvallinen liikkua ja liikenteen melu ei häiritse + reunakaistojen sileällä laatoituksella on hyvä liikkua apuvälineiden kanssa Rautatieaseman ulkotilat + luiska sisäänkäynnin yhteydessä asemalaiturin puolella + hissi laiturille Oulun linja-autoasema + sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessä radan toisella puolella Invataksi Oulussa + ennakkotilausaika vain noin puoli tuntia + invatakseja on lentoasemalla koneiden saapumisaikaan useita tavallisessa taksikäytössä + hissi pyörätuolin siirtoon + hyvät pyörätuolin kiinnityshihnat pyörätuolin käyttäjien siirtymiseen portaita pitkin koneesta ulos ja koneeseen tarvitaan kaksi kantajaa kentältä terminaaliin johtavat ovet ovat manuaalisia ja pyörätuolin käyttäjä tarvitsee apua terminaali on pimeä tavallinen wc sijaitsee portaiden takana kerrosta ale m- pana inva-wc:n ovi ei pysy auki (tarvitaan apua oven avaamiseen wc-tilaan siirryttäessä) inva-wc:n ovea ei uskalla lukita tasoero bussin lattian ja jalkakäytävänvälillä liian korkea luiska ei sovellu kävelevälle irtoportaita käytettäessä täytyy ensin astua jalkakäytävälle katutasolle tilat liian ahtaat kahdelle pyörätuolille pyörätuolien kiinnittäminen hidasta lipunlukulaite vaikeasti havaittavissa mustan värinsä takia tukikaiteita liian vähän käytävällä kuljettaessa ei turvavöitä noppakiveyksellä hankala liikkua pyörätuolilla reunalla mainokset ja kahvilakalusteet ovat törmäysesteinä ja pakottavat kulkemaan keskikaistan noppakiveyksellä valaisinpylväiden ruskea sävy ei erotu riittävästi taustastaan (törmäysvaara) kevyen liikenteen kulku radan yli liian jyrkkä pyörätuolin käyttäjälle, lepotasot puuttuvat hissin ovet sulkeutuvat liian nopeasti alikulkukäytävästä laiturille kuljettavissa portaissa "lastenvaunuluiskat" törmäysvaarana laituritasoa ei ole korotettu ja tasoero Intercity-junan inva-vaunuun 35 cm inva-vaunun pysähtymiskohtaa ei tiedetä etukäteen kulkuluiska radan alta asematasolle liian jyrkkä pyörätuolin käyttäjälle, lepotasot puuttuvat ovet ovat manuaaliset sisäänkäynnin ritilän tasoero estää pyörätuolilla sisälle pääsyn kävelevien asiakkaiden hankala kulkea istumapaikoille takakautta Lähde: Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset

10 3.2 Liityntä- ja syöttöyhteydet Eri kulkumuotojen vaihtotapahtuman sujuvoittaminen, polkupyörä- ja kävelyliikenteen yhteyksien parantaminen joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin sekä pysäköinnin järjestäminen pys ä- keillä ja terminaaleissa edesauttavat toimivien matkaketjujen muodostumista. Palvelutasoa voidaan parantaa järjestämällä myös henkilöautoille ja polkupyörille saattotilat joukkoliikenteen runkoyht e- yksien pysäkeille tai terminaaleihin. Liityntäliikenteen kokeilut tekevät monilla seuduilla joukkoliikenteen käyttämisen mahdolliseksi, vaikka alueilla ei ole paljon liikennetarjontaa. Esteettömyyttä voidaan parantaa poistamalla tasoerot kulkumuotojen vaihtopaikoilla, kehittämällä maksujärjestelmiä ja lisäämällä informaatiota. Liityntäliikennejärjestelyt lisäävät liikkumisen mahdollisuuksia kaikissa käyttäjäryhmissä, koska järjestelyt tarjoavat vaihtoehdon esim. erilliskuljetuksen tilaamiselle. Liityntäkuljetukset ovat pääsääntöisesti erilliskuljetuksia edullisempia, mikä lisää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoisuutta. Sen, miten liityntäliikenne helpottaa matkustamista, määrittää ketjun heikoin lenkki, joka on tavallisesti kulj e- tusväline tai infrastruktuurin taso vaihtopaikalla. BussiTaksi -liityntäliikenteessä on kokeiltu mm. CityPlus ja TaksiExpress -järjestelmiä, joissa pikavuoromatkaan liitettiin mahdollisuus taksipalveluun lähtö- tai tulopäässä edulliseen hintaan. Jalankulun ja pyöräilyn asemaa ja turvallisuutta osana matkaketjua on lisätty järjestämällä liityntäyhteydet eri kulkumuotojen pysäkeille ja terminaaleihin sekä varaamalla tilaa polkupyörien säilytykseen. Lisäksi eri kulkumuodoissa on otettu käyttöön erilaisia yhdistelmälippuja, jotka ovat matkustajille edullisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi JunaBussi - lippu on tuote, joka yhdistää juna- ja bussimatkat yhteislipuksi. Lippua voi käyttää 13 junabussimatkojen vaihtopaikkakunnalla ja yli 40 bussireitillä. Bussiliikenteessä on myös mahdollista ostaa yhteislippuja laiva-, juna- ja lentoliikenteen kanssa. Seuraavalla sivulla taulukossa 4 on esitetty esimerkkejä tyypillisimmistä Suomessa käytössä olevista liityntäliikennemalleista. Esimerkeissä ei ole kuitenkaan välttämättä esim. kaluston osalta kiinnitetty huomiota kohderyhmän tarpeisiin. Käytössä on myös muita toimintamalleja.

Taulukko 4. Esimerkkejä Suomessa käytössä olevista liityntäliikennemalleista. 11 Liityntäliikenne Taksi + muu kulkumuoto Airport Taxi MansePlus LentoTaksi LentoBussi JunaBussi JunaLaiva TaksiJuna BussiPolkupyörä BussiLaiva Kutsuohjatut järjestelmät Pikavuoropysäkkien liityntäjärjestelyt HenkilöautoJuna / HenkilöautoBussi Esimerkkejä käytöstä taksiasemien järjestäminen lento-, juna-, bussi- ja laivaterminaaleihin taksin puhelinnumeron asettaminen terminaaleihin ja tärkeimpiin vaihtopaikkoihin matkustajien kuljettaminen kiinteään hintaan lentokentältä kaupungin keskustaan / kotiosoitteeseen tai päinvastainen toimintamalli yhteistaksi, johon kootaan useita matkustajia kerralla toimii 21 paikkakunnalla / seudulla liityntäkuljetuksen hoitaminen Tampereelta ja sen ympäryskunnista Tampereen linja-autoasemalle Express-pikavuoroille tai päinvastainen toimintamalli käytössä esim. Joensuussa, Rovaniemellä ja Kemijärvellä kaukoliikenteen reittien vieminen lentoasemien kautta; esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle järjestetään suoria bussireittejä useilta seuduilta lentoaseman jatkoyhteysbussien järjestäminen bussien kaukoliikenteelle; esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on vaihtopaikka, jossa lentoaseman yhteys odottaa kaukoliikenteen vuoroa junareitin hoitaminen osittain linja -autolla (hiljainen aika / vähän kysytyt yhteydet); vuorot on merkitty aikatauluihin junaliikenteen lippu kelpaa koko matkaketjussa matkakeskuksissa juna- ja bussimatkan muodostaminen matkaketjuksi sekä paikallisilla että seudun ulkopuolisilla matkoilla kauko- ja paikallisliikenteen reittien vieminen rautatieasemien kautta henkilöliikenteen junareitin vieminen satamaan saakka (esim. Turku) käytössä esim. Tampereella ja Jyväskylässä polkupyörien pysäköintimahdollisuuksien järjestäminen pysäkeille kauko- ja paikallisliikenteen reittien vieminen laivaterminaaliin tai reittien ajaminen terminaalin ohitse bussimatkan liittäminen laivamatkoihin, risteilyihin ja pakettimatkoihin matkojenyhdistelykeskuksista tai jostain muusta paikasta liityntäkuljetusten järjestäminen runkoliikenteen terminaaleihin tai vaihtopysäkeille esimerkiksi Lapin keskussairaalan kuljetuksissa Kelan toimihenkilö suunnittelee sairaalakuljetusten matkaketjut. Asiakkaalle annetaan/lähetetään älykortti, johon on ladattu matkustusoikeutta matkaketjun tai bussimatkan tekemistä varten. Järjestelmä hyödyntää olemassa olevaa joukkoliikenteen tarjontaa. Seinäjoen keskussairaalan kuljetuksissa sairaalakuljetukset yhdistellään samaan taksikyytiin syöttöliikenteen yhteyksien järjestäminen palveluliikenteellä runkoliikenteen terminaaleihin tai pysäkeille Turun tiepiirissä muutaman keskeisen pikavuoropysäkin kehittäminen soveltumaan paremmin liityntäliikenteeseen seuraaville kulkumuodoille: henkilöautolle saatto, liityntäpysäköinti, bussien kaupunkiliikenne ja kevyt liikenne henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestäminen junien tai bussien terminaaleihin liityntäpysäköintipaikkojen osoittaminen opastusmerkeillä, joissa kerrotaan jatkoyhteyksien lähtöajat tai vuorotiheys reaaliajassa (toteutettu pääkaupunkiseudulla)

12 4 HAASTATTELUTUTKIMUS 4.1 Haastateltavat Haastateltavina olivat eri käyttäjäryhmien, joukkoliikennemuotojen ja viranomaisten edustajat sekä lähes kaikki tämän tut kimuksen työjaoksen jäsenet. Haastatteluista kirjoitettiin myös erilliset muistiot. Mielipiteensä kulkumuotojen yhteentoimivuudesta ja esteettömyydestä kertoivat seuraavat henkilöt eri organisaatioista: Heikki Kortekallio, Finnair Oyj Kenneth Ekholm, Finnair Oyj (näkövammainen) Teppo Sotavalta, VR Osakeyhtiö Mikko Saavola, Linja-autoliitto ry. Lauri Kivikkokangas, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry. Jouni Salakka, Suomen Taksiliitto ry. Seppo Huttunen, Itä-Suomen lääninhallitus Pirkko Kiviniemi, Suomen Reumaliitto ry. Kaisa Alanne, Kuurojen liitto ry. Helinä Hirn, Näkövammaisten Keskusliitto ry. (kouluttaja) Varpu Kamppinen, Invalidiliitto ry. Kirsti Pesola, Vanhustyön keskusliitto ry. Olli Nordberg, Kynnys ry. Markku Kunnas, huonokuuloinen Jukka Jokiniemi, näkövammainen Laivaliikenteen osalta esteettömyystyöryhmän aikaisemmissa selvityksissä haastateltiin Silja Line Oy:n, Viking Line Oy:n ja Tallink Oy:n varustamoiden edustajia. Haastatteluissa sivuttiin myös kulkumuotojen väliseen yhteentoimivuuteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita, joita hyödynnettiin tässä tutkimuksessa. 4.2 Haastattelujen suoritustapa Kaikki haastattelut tehtiin puhelimitse. Haastattelun runko perustui ennalta jaettuun aineistoon, joka on esitetty liitteessä 2. Haastateltavia pyydettiin lähestymään tiedusteltavia asioita seuraavista näkökulmista: 1. miten liikkumisesteisten ja iäkkäiden matkustajien tarpeet on nykyään otettu huomioon eri ma t- kaketjujen vaiheissa? 2. miten eri matkaketjujen yhteentoimivuutta voidaan jatkossa kehittää ajatellen erityisesti aikatauluja, informaation jakamista, rahastusjärjestelmiä tai vaihtotilanteiden palveluja? Operaattoreita pyydettiin vastauksissaan tuomaan esille erityisesti omaa kulkumuotoa koskevia kehittämisehdotuksia koskien mm. informaation ymmärrettävyyttä tai maksujärjestelmien helppokäyttöisyyttä. Kohderyhmien edustajilta pyydettiin ehdotuksia mm. matkaketjujen sujuvuuden lisäämiseksi sekä esityksiä kehittämistoimenpiteiden vastuunkantajista ja eri intressiryhmien yhteistyön mahdollisuuksista. Haastatteluissa ei kiinnitetty erityistä huomiota matkaketjujen toimivuuteen liittyviin ongelmiin, koska nämä olivat tulleet melko hyvin esille esteettömyystyöryhmän aikaisemmissa selvityksissä. Ongelmia suuremman huomion saivat nykytilanteen toimivat osa-alueet ja erilaiset kehittämisvisiot.

13 4.3 Tulokset Haastattelujen tulokset käsiteltiin seuraavalla jaottelulla: informaatio (kohta 4.3.1), henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti (4.3.2), fyysinen esteettömyys ja toimivuus (4.3.3) ja maksuvälineet ja matkalippujen ennakkomyynti (4.3.4). Matkaketjujen toimivuustarkasteluissa on haastattelututkimuksen lisäksi otettu huomioon työjaoksen neuvotteluissa sekä esteettömyystyöryhmän aikaisemmissa selvityksissä esille tulleet näkökohdat ja kehittämisehdotukset. Valittua lähestymistapaa tuki se, että tämän tutkimuksen työjaoksen jäsenet olivat olleet mukana myös muissa esteettömyystyöryhmän tutkimusprojekteissa. Liitteessä 3 on esitetty Markku Kunnaksen matkakertomus matkaketjusta välillä Helsinki Kuopio siihen liittyvine liityntämatkoineen. 4.3.1 Informaatio 4.3.1.1 Ennen matkaa Ongelmat Keskeinen ongelma on yhdenmukaisen informaation saaminen katkeamattomasti koko matkaketjusta. Matkustajien tietotarpeet poikkeavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä säännöllinen joukkoliikenteen käyttäjä tai satunnaiskäyttäjä. Säännölliselle käyttäjälle syntyy ongelmatilanteita lähinnä häiriö- ja poikkeustilanteissa tai vaihtoyhteyksissä ja vaihtoehtoisissa reittien valinnoissa. Satunnaiskäyttäjälle tai joukkoliikennejärjestelmää tuntemattomalle käyttäjälle saattaa syntyä ongelmia jo siitä, mistä informaatiota on saatavissa. Tietoa tarvitaan mm. aikatauluista, sopivista kulkumuodoista ja linjoista, vaihtoyhteyksistä, fyysisestä esteettömyydestä sekä mahdollisista muutoksista ja häiriötilanteista. Matka jätetään joukkoliikenteen sijasta tekemättä tai matkustajat saattavat käyttää jotain muuta kulkumuotoa, ellei tietoa aikatauluista, fyysisestä toimintaympäristöstä, kalustosta tai opastuksesta saada kaikista matkaketjun vaiheista. Yksittäisistä kulkumuodoista on saatavissa kohtuullisesti tietoa eri lähteistä varsinkin aikataulujen osalta. Sen sijaan kaikkien kulkumuotojen aikataulujen tai matkaketjun esteettömyyden selvittäminen etukäteen on vaikeaa ainakin samasta tietolähteestä. Erityisen vaikeaa on saada tietoa matkaketjun fyysisestä toimivuudesta kuten käsin avattavista ovista, kulkuvälineiden matalalattiaisuudesta, pyörätuolin käytön esteistä, henkilökohtaisesta avunsaannista jne. Informaation muoto saattaa myös olla vaikeasti luettavaa liian pienen tekstikoon tai värien huonon kontrastin vuoksi esim. teksti- TV:ssä tai internetissä. Tekstipuhelimien käyttö voi olla hankalaa toiminnan hitauden, jonotuksen ja ruuhkaisuuden vuoksi. Puhelinpalvelujen käyttö on myös suhteellisen kallista. Lisäksi huonokuulo i- silla ja iäkkäillä henkilöillä voivat käyttökustannukset nousta puhelujen pitkittymisen vuoksi. Eri kulkumuodoissa samaa tarkoittava asia voidaan myös esittää monella tavalla, jolloin käyttäjälle saattaa syntyä epätietoisuus informaation sisällöstä. Informaation tarpeet "Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten kannalta - Informaation kartoitus" - selvityksessä on ennen matkaa saatavan informaation tarpeet kiteytetty seuraavasti: Informaatiota tarvitaan koko liikennejärjestelmästä ja sen tarjoamista palveluista. Tarjonta muuttuu koko ajan, joten tiedot muutoksista ovat erityisen tärkeitä. Matkustajan täytyy voida suunnitella etukäteen koko matkaketjunsa ja varmistua matkan onnistumisesta. Informaatiota tulee voida tilata kotiin. Ennen matkaa tarvitaan tietoa tarjolla olevista kulkuvälineistä, aikatauluista, matkaan kuluvasta

14 ajasta, pysäkeistä, asemista, pysäköintipaikoista, kävelymatkojen pituuksista vaihdettaessa kulkuvälinettä, reittivaihtoehdoista, matkojen hinnoista ja lippuvaihtoehdoista, lipunostopaikoista, matkatavaran kuljetuksista ja jatkoyhteyksistä. Vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti tietoa matkan aikana saatavista erityispalveluista, niiden käyttömahdollisuuksista, yksityiskohtaista tietoa kalustosta, pyörätuolin käyttömahdollisuuksista terminaaleissa ja kulkuvälineissä. Tiedot muutoksista: linjamuutokset, aikataulumuutokset, uudet vaihtomahdollisuudet, juhlapyhien erikoisjärjestelyt. Tieto on saatava matkaketjussa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen matkalle lähtöä, terminaalissa tai edellisessä kulkuvälineessä. Liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden valmiudet suunnitella matkaketju etukäteen riippuu vamman tai toimintarajoitteisuuden laadusta. Informaation tarpeeseen vaikuttaa myös matkan pituus. Yleensä ensimmäiseksi valitaan käytettävä kulkumuoto ja seuraavaksi soitetaan valitun kulkumuodon operaattorille. Valinta tapahtuu pääasiassa kokemuksen perusteella, koska vertailutietoa vaihtoehdoista ei ole riittävästi saatavilla. Informaation viestittämisen keinot Tavallisimmat keinot saada informaatiota ovat painetut aikataulutuotteet puhelinpalvelut ja henkilökohtainen palvelu informaatiopalvelut internetissä informaatiopalvelut teksti-tv:ssä informaatiopalvelut tekstiviestikyselynä (SMS-tekstiviesti) Haastattelujen mukaan matkan suunnittelussa eniten käytettyjä menetelmiä ovat: henkilökohtaiset palvelut puhelinneuvonta on kalleudesta huolimatta suosituin faksi ja sähköposti painetut aikataulutuotteet internet- ja kännykkäpalvelut pääasiassa nuoremman väestönryhmän suosima ja esimerkkejä tärkeistä apuvälineistä ovat näkövammaisilla henkilöillä puhesyntetisaattorit ja pistekirjoitukset kuulovammaisilla henkilöillä induktiosilmukat ja muut kuuntelujärjestelmät Iäkkäillä henkilöillä on usein aistit, päätöksentekokyky, muisti ja uusien asioiden omaksuminen heikompaa kuin nuoremmilla henkilöillä. Tämä vaikuttaa informaation omaksumiseen. Näköva m- maisia henkilöitä palvelevien ääni- ja puheinformaation kuten kuulutusten käyttäminen on vähäistä. Yleensä kuulovammaisilla ja iäkkäillä henkilöillä on helpompaa omaksua visuaalista informaatiota. Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista informaatiopalveluista ennen matkaa Lentoliikenteen aikataulukirjassa kerrotaan lähtö- ja saapumisajat, lentoyhtiö, joidenkin lentojen osalta konetyyppi, kohdetiedot, lennon aikainen palvelutaso, lentohinnat, matkatavaraohjeet, linjaautoaikataulut Helsingissä jne. Finnair Oyj:n aikatauluissa esitetään mm. linkit ExpressBus:iin sekä AirPort-taksien yhteystiedot. Konetyyppien pohjapiirustuksissa esitetään mm. sisäänkäynnit, poistumistiet, matkatavaroiden säilytyspaikat ja wc:iden sijainti. Kohdepaikoista tietoa annetaan mm. linja-auto- ja taksiyhteyksistä.

15 Junaliikenteen aikatauluissa ja www-sivuilla esitetään lähtö- ja saapumisaikataulujen lisäksi mm. junatyypit ja tarjolla olevat palvelut kuten inva- ja ravintolavaunut, hissit, matalalattiavaunut sekä puhelin. Aikatauluissa esitetään myös tärkeimmät bussien ja taksien liityntäyhteydet ja kelloajat. Junaliikenteen aikatauluja esitetään myös teksti-tv:ssä ja tekstiviestipalveluna. Junaliikenteen vammaispalvelunumeroa mainostetaan mm. kaikkien vammaisjärjestöjen lehdissä. Vammaispalvelunumeron kautta asiakas voi sopia asemalla tai junassa tarvitsemastaan avusta junamatkan osalta. VR Osakeyhtiöllä on matkan suunnittelua ja tiedottamista varten käytössä JourneyPlanner-järjestelmä, joka suunnittelee reitti- ja aikataulutietojen perusteella matkan käyttäjän määrittelemien kohteiden välille. Järjestelmän avulla voidaan esittää asiakkaalle nopeasti parhaat mahdolliset matkaketjut. Järjestelmä toimii myös lippuautomaattien perustana. Linja-autoliikenteen pikavuoroliikenteen aikatauluvihkoissa annetaan tietoa mm. joidenkin asemien portaattomuudesta, inva-wc:stä, tärkeimmistä vaihtopysäkeistä, asemien aukioloajoista, etäisyyksistä rautatie-, lento-, laiva- ja taksiliikenteen terminaaleille, pikavuoroyrityksistä sekä pik a- vuorojen yhteyksistä ulkomaille, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin ja Turun satamiin. Pääkaupunkiseudulla ilmoitetaan paikallisliikenteen aikatauluissa myös matalalattiabussien käyttö. Joillakin seuduilla matalalattiavuorot jätetään ilmoittamatta, koska se velvoittaa liikennöitsijöitä hoitamaan kyseiset vuorot matalalattiakalustolla myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Oy Matkahuolto Ab:n ja VR Osakeyhtiön yhteistyössä julkaisemassa JunaBussi -aikataulukirjassa annetaan tietoa mm. Suomen juna-linja-auto matkaketjujen kulkumuotojen vaihtoyhteyksistä 32 paikkakunnalla. LaivaBussi- ja LentoBussi aikatauluissa annetaan tietoa suorista yhteyksistä terminaaleihin. Myös JunaLaiva aikatauluja on olemassa, mutta JunaLento -aikataulut eivät toistaiseksi kohtaa toisiaan. Eri kulkumuotojen yhteiset aikataulutuotteet eivät ole kuitenkaan aina toimivia; esimerkiksi Turisti koetaan vaikeaselkoiseksi. Taksiliikenteessä erityistaksien tarve pitää ilmoittaa tilauksen yhteydessä etukäteen. Invataksi täytyy tilata usein suoraan yrittäjältä. Internetissä on eri kulkumuotojen kotisivuilla tai linkkipalvelujen kautta saatavissa aikatauluista kattavaa tietoa. Lentoliikenteen, junien kaukoliikenteen, linja-autojen pikavuoroliikenteen ja Oy Matkahuolto Ab:n kotisivuilla on käytössä hakupalvelu, jonka avulla käyttäjä voi saada tietoa haluamansa yhteysvälin aikatauluista sekä mahdollisesti reiteistä ja hinnoista. Laivaliikenteessä varustamojen internet-sivuilla on saatavissa tietoa mm. aikatauluista, terminaalien liityntäkuljetuksista, muiden kulkumuotojen www-linkeistä, reittihinnoista, alennuksista jne. Internet-palvelujen käyttö lisääntyy koko ajan. Tutkimusten mukaan noin 40 % kaukojunilla matkustavista on tarkistanut aik a- taulun internetin kautta. Teksti-TV:ssä on mahdollista saada aikataulutietoa junien kaukoliikenteestä 430-alkuisilta sivuilta ja linja-autoliikenteen pikavuoroliikenteestä 440-alkuisilta sivuilta. Asiakkailla on myös mahdollisuus tilata matkapuhelimeensa SMS-tekstiviestinä mm. VR Osakeyhtiön ja Tampereen kaupungin liikennelaitoksen (TaKL) liikenteen reitit ja aikataulut. VR Osakeyhtiöllä asiakkaalle lähetettävä tieto sisältää yhteysvälin, lähtöpäivän, junan numeron, lähtöajan, saapumisajan sekä tarvittaessa vaihtopaikan ja -ajan. TaKL:n tekstiviestijärjestelmässä asiakas voi tilata pysäkkikohtaisen aikataulun tekstiviestinä matkapuhelimensa näytölle. Matkatoimistot ovat tärkeitä tiedonjakajia ennen kaikkea lento- ja laivaliikenteessä, mutta myös pitkämatkaisessa juna- ja bussiliikenteessä. Tiedotusvälineiden, lähinnä sanomalehtien ja erilaisten tiedotteiden, avulla annetaan tietoa varsinkin linjaston, aikataulujen ja hintojen muutoksista. Matkan varauksen yhteydessä saatavista palveluista kerrotaan kohdassa 4.3.2.1 Ennen matkaa.

16 4.3.1.2 Matkan aikana Ongelmat Informaatiota on usein runsaasti tarjolla, mutta se ei aina ole sellaisessa muodossa, joka palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä. Samoin tiedon luotettavuudessa ja ajantasaisuudessa esiintyy joskus puutteita. Yleensä tiedotetaan liian vähän myöhästymisistä, poikkeustilanteista ja terminaalien käyttömahdollisuuksista. Pysäkkikohtaiset aikataulut tärkeimmillä vaihtopysäkeillä ovat puutteellisia tai niissä kerrotaan vain pääteasemien lähtöajat, jolloin matkustajilla ei ole tarkkaa tietoa kulkuvälineen saapumisesta pysäkille. Informaation tarpeet Matkalla pysäkille on tärkeää saada tietoa mahdollisista ruuhkista, onnettomuuksista, erityisjärjestelyistä, pysäkin tai terminaalin sijainnista, matkojen pituuksista pysäkille jne. Terminaaleissa ja pysäkeillä tarvitaan informaatiota mm. seuraavista asioista aikataulu- ja odotusaikatiedot mieluiten reaaliajassa palvelupisteiden kuten lipunmyyntipaikkojen sijainnit terminaalien palveluiden määrä ja laatu esim. wc, lepopaikat, virvokkeet, lehdet jne. kulkuvälineiden lähtö- ja saapumispaikkojen sijainnit toimintaohjeet kulkuvälineissä; käytettävät maksuvälineet, paikkatiedot, matalalattiaisuus jne. Kulkuvälineessä tarvitaan informaatiota mm. seuraavista asioista: istuinpaikat matkatavaroiden säilytyspaikat poistumispysäkkien nimet audiovisuaalisesti, laitureiden poistumispuolet, henkilökunnan avunsaantimahdollisuudet jne. saapumisajat vaihtoyhteydet kulkuvälineiden tarjoamat palvelut mahdolliset myöhästymiset ja muut poikkeamat Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista informaatiopalveluista matkan aikana Monitorit, näyttötaulut ja ajantasaiset informaatiopalvelut Yleensä kaikkien kulkumuotojen suurimmissa terminaaleissa on monitorit, sähköiset näyttötaulut tai ainakin painettuja aikataulutuotteita sisältävät näyttötaulut. Junaliikenteessä on reaaliaikaisen matkustajainformaation avulla asemien laiturimonitoreissa ja näyttötauluissa mahdollista esittää junien todellinen saapumisaika ja mahdolliset poikkeavuudet säännöllisistä aikatauluista. Toistaiseksi järjestelmä on käytössä pääkaupunkiseudun lähiradoilla, Tampereella ja välillä Helsinki-Turku. Seinäjoen matkakeskuksessa ilmoitetaan junien myöhästyminen aikataulun mukaisista ajoista. Lentoasemien näyttötauluista selviää koneiden lähtö- ja saapumisaikataulut ja -paikat, aikataulupoikkeamat, lentonumero sekä siirtymiskehotus portille. Joillakin linja-autoasemilla asiakkaille näyt e- tään aikataulu- ja reitti-informaatiota monitoreilla ja sähköisillä näyttötauluilla. Satamissa ja lentoasemilla voi myös olla monitoreja, joissa näytetään lähtevien bussien aikataulut. Informaatiota voi saada myös erilaisista lippuautomaateista. Esimerkiksi VR Osakeyhtiön lippuautomaatista asiakas voi omatoimisesti tutustua eri reittivaihtoehtoihin, aikatauluihin ja hintoihin. Ajantasaisia pysäkki-informaatiojärjestelmiä käytetään Espoon Tapiolassa ja Westendissä, Helsin-

17 gissä raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23. Tampereen paikallisliikenteessä ollaan ottamassa käyttöön ajantasainen pysäkki-informaatiojärjestelmä. Ajantasaisia informaatiopalveluja pidetään hyvinä ja niiden käyttö on lisääntymässä. Erityisesti nuorempi väestö käyttää lisääntyvässä määrin internet- ja kännykkäpalveluja (tekstiviestit, wap). Kulkuvälineet Pendolino-junissa ja intercity-junien 2-kerrosvaunuissa näytetään matkustamon kattoon asennetuissa informaationäytöissä matkustajille mm. saapumisaseman linja-autojen liityntäliikenteen lähtöpaikka. YTV-alueella 423-järjestelmän piirissä olevissa raitiovaunuissa ja linja-autoissa näytetään kulkuvälineessä olevalla näytöllä seuraavan pysäkin nimi. Uusissa AirBus-lentokoneissa on myös monitorit jakamassa informaatiota. Kuulutukset Kuulutuksilla voi saada tietoa ajankohtaisista liikennöintiin liittyvistä asioista mm. vaihtoyhteyksistä. Junakuulutuksissa ilmoitetaan automaattisesti ennen asemalle saapumista seuraavan aseman tai asemien nimet sekä tärkeimmillä yhteysasemilla tärkeimmät bussi-, laiva- tai lentoliikenteen jatkoyhteydet. Konduktööri voi tarvittaessa myös informoida matkustajia muista tarpeellisista asioista kuten odottamattomista viivytyksistä. Junissa automaattinen kuulutusjärjestelmä kertoo matkustajille seuraavan aseman junan todelliseen sijaintiin perustuen. YTV-alueella 423-järjestelmän piirissä olevissa raitiovaunuissa ja linja-autoissa kuulutetaan seuraava pysäkki tai sen läheisyydessä oleva terminaali. Bussien pikavuoroliikenteessä voidaan kuuluttaa tärkeimmät vaihtopysäkit tai taajaman muut pysäkit. Terminaaleissa kuulutusten laatu on usein heikkoa taustamelun tai kaiun vuoksi. Vaihtotapahtumista ja fyysisestä toimintaympäristöstä tiedotetaan liian vähän. Muut informaatiovälineet Muita tärkeitä informaatiolähteitä ovat mm. puhelinpalvelut ja painetut aikataulutuotteet. Matkaketju varmistetaan yleensä henkilökohtaisen palvelun avulla, koska terminaaleissa jaettava informaatio sisältää tietoa yleensä vain yhdestä kulkumuodosta. Poikkeus- ja hätätilanteet Poikkeus- ja hätätilanteista informoidaan terminaaleissa kuulutuksilla tai näyttötauluilla. Kulkuvälineissä informointi tapahtuu pääasiassa kuljettajien tai muun henkilökunnan välityksellä, jolloin voi olla vaarana, että tieto ei saavuta esimerkiksi kuulovammaisia henkilöitä. Laivoissa on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla vastuualue hätätilanteen sattuessa. 4.3.1.3 Matkan jälkeen Palautteen antaminen yhdellä kulkumuodolla tehtävästä matkasta on yleensä melko vaivatonta. Sen sijaan koko matkaketjusta palautteen antaminen on työläämpää, koska vastuunkantajaa on vaikea löytää. Vastuu jakaantuu eri operaattoreille, joilla on usein oma laatujärjestelmä ohjaamassa palautteiden käsittelyä. Monella yrittäjällä on mm. internet-sivuilla palautemahdollisuus tai ainakin yhteystiedot niiden antamiseen. Asiakkaan on usein vaikea tietää, kenelle palautteet osoitetaan. Yleensä operaattorit kiinnittävät toistuviin palautteisiin huomiota, mutta yksittäiset palautteet voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Lentoliikenteessä Finnair Oyj:ssa analysoidaan kaikki palautteet ja tarkoitusta varten on perustettu oma osasto. Linja-autoliikenteessä ExpressBus-pikavuoroliikenteessä palautteisiin annetaan aina vastine. Vastineesta huolehtii bussiyrittäjä ExpressBus-järjestelmän tuotepäällikön koordinoimana. Joidenkin bussiyritysten oma laatujärjestelmä edellyttää aina vasti-

18 neen antamista. Junaliikenteessä kaikki palautteet tilastoidaan, mutta vastine annetaan tilanteen mukaan. Taksiliikenteessä kaikki palautteet osoitetaan alueen taksitarkastajalle tai -yhdistykselle, joka selvittää asian ja ilmoittaa tarvittaessa tapauksesta asiaankuuluvalle taksiautoilijalle. Taulukko 5. Haastatteluissa esille tulleita informaation kehittämisvisioita. Kehittämisvisiot on esitetty tarkemmin kohdassa 5.1. Informaatio ennen matkaa kulkumuotojen välille tulee rakentaa yhteinen informaatiojärjestelmä puhelinpalvelut tulee saada saman numeron alle tai ainakin siirtopalvelut tulee järjestää internet-palvelut kaikilla kulkumuodoilla tulee olla vähintään linkkipalvelut eri ku l- kumuotojen palvelimille kännykkäpalveluita (wap) tulee lisätä varmistuspalvelu tulee olla koko matkaketjun osalta internet- ja kännykkäpalveluja tulee lisätä terminaaleista ja vaihtopaikoista tulee tiedottaa mahdollisimman kattavasti matkojen varausjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kattava perinteiset informaatiomuodot tulee säilyttää ja edelleen kehittää henkilökohtaisia palveluita tulee kehittää ihminen ihmiselle, puhelinpalvelut aikataulujulkaisuja tulee kehittää asiakaspalvelupisteisiin tulee varata kynä ja paperia matkojenyhdistelykeskuksien toimintaan tulee lisätä informaation jakamista matkakeskusten määrää tulee lisätä matkaketjun varausjärjestelmiä tulee kehittää Informaatio matkan aikana terminaalien ja vaihtopaikkojen monitorien ja näyttötaulujen määrää ja laatua tulee parantaa reaaliaikaista tietoa tulee lisätä eri toimintojen ja reittien esteettömyydestä tiedottamista tulee lisätä kulkuvälineisiin tulee asentaa lisää monitoreja eri kulkumuotojen terminaalien ja vaihtopaikkojen väliset reitit tulee opastaa henkilökunnan kouluttamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ääniälykorttien käyttöä tulee laajentaa inva-paikat tulee merkitä paremmin palvelupisteisiin ja kulkuvälineisiin tulee rakentaa lisää kuuntelujärjestelmiä Informaatio matkan jälkeen palautteiden antaminen koko matkaketjusta tulee voida antaa samaan paikkaan 4.3.2 Henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti Henkilökohtaisen palvelun osalta on keskeistä joukkoliikennehenkilökunnan asenteet, taito ja osaaminen. Informaation kartoitustyössä tehtyjen haastattelujen perusteella kaikissa eri liikkumisesteisten henkilöryhmissä löytyi esimerkkejä siitä, että informaatiota haettiin tai ainakin sen oikeellisuus tarkistettiin palveluhenkilökunnalta. Monissa tapauksissa haastatellut olivat törmänneet siihen, että palveluhenkilökunnalla ei aina ole riittävää tietämystä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden erityistarpeista. Joukkoliikenteen henkilökunnan koulutuksessa ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota vammaisryhmien tarpeisiin tai avuntarpeen tunnistamiseen. Avunsaanti voi olla liikkumisesteiselle henkilölle vaikeaa, jos vamma ei näy päälle. Ongelman vakavuus kasvaa mahdollisissa hätätilanteissa.

19 4.3.2.1 Ennen matkaa Henkilökohtaista palvelua on mahdollista saada yhden kulkumuodon osalta puhelimitse tai terminaalin neuvonta- tai infopisteessä. Puhelinpalvelujen käytössä keskeinen asia on saatavan tiedon täsmällisyys ja palvelun hinta. Matkatoimistosta voi saada samalla kertaa palvelua laajemmasta matkaketjusta. Matkakeskuksesta saa palvelua sekä juna- että linja-autoliikenteestä samalta luukulta. Matkaketjun suunnitteluun ja matkustusvaihtoehtojen etsimiseen tarvitaan yleensä eri joukkoliikennevälineiden yhteys-, aikataulu- ja hintatietoja. Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista henkilökohtaista palvelua edistävistä järjestelmistä ennen matkaa Lentoliikenteessä on eri myyntipisteiden varaustoiminnan ja lipunmyynnin yleisenä tukena käytössä Amadeus tai jokin muu tietojärjestelmä, jossa on oma tietopaketti ns. PRM-matkustajien (= liikkumisesteisten henkilöiden) palvelemista varten. Tämä auttaa myyntitilanteessa ottamaan huomioon erilaiset varaukseen liittyvät näkökohdat ja tarpeet esiin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osalta. Lähtökohtana on se, että asiakas ilmoittaa etukäteen esim. liikkumiseen tai toimimiseen liittyvät mahdolliset avun tarpeet matkan aikana. Tällä tavoin tarvittava tieto saadaan lentoyhtiön tietojärjestelmään ja näin voidaan edistää avun saantia lentomatkan eri vaiheissa. Tietojärjestelmiin liittyen useat lentoyhtiöt ovat myös kehittäneet erilaisia kanta-asiakasjärjestelmiä, joiden avulla yhtiön tiedostoihin voidaan luoda valmiita asiakasprofiileja. Profiileista ilmenee asiakasta koskevat perustiedot, jotka varausvaiheessa helpottavat tarvittavien asiakastietojen huomioon ottamista matkaa varten. (LÄHDE: Reittilentoliikenteen esteettömyyden kehittäminen) Kuopiossa, Pietarsaaressa, Tuusulassa ja Seinäjoella on matkojenyhdistelykeskus. Niiden tehtävä on ohjata palveluliikennettä ja yhdistellä erilliskuljetukset kaikille avoimiksi kuljetuksiksi sekä lisätä joukkoliikenteen palvelutasoa alueilla, joissa se on muuten heikkoa. Palveluliikenteen ja matkojenyhdistelykeskuksien palvelut ovat yhteiskunnan maksamaa toimintaa ja osa joukkoliikennejärjestelmää. Toistaiseksi kuitenkin vain osa niiden järjestämistä kuljetuksista on kaikille avoimia, vaikka tätä määrää pyritään lisäämään. Toiminnan lähtökohtana on se, että se soveltuu erityisesti iäkkäille ja muille toimimisesteisille henkilöille, joiden tarpeet on otettu huomioon mm. kalustossa, henkilökohtaisessa palvelussa, aikatauluissa, ajorytmissä ja reitissä. Korkeatasoiset palvelut helpottavat kuitenkin kaikkien matkustajien joukkoliikenteen käyttöä. Kulkuvälineinä käytetään erityistä palveluliikenteen kalustoa, takseja ja/tai linja-autoja. Lapin keskussairaalassa on kokeiltu asiakkaille yksilöllisesti suunniteltuja matkaketjuja. Tässä kokeilussa asiakkaalle on tehty matkasuunnitelma, jossa yhdistellään eri matkustustapoja. Julkista liikennettä hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista. Matkat "linjan varteen" eli lähimmälle linjaautopysäkille tai -asemalle tehdään yleensä taksilla, jolloin molemmat maantieliikenteen päämuodot ovat osallisina matkaketjuja luomassa. 4.3.2.2 Matkan aikana Yleensä avuntarve on suurin kulkuvälineeseen nousemisessa tai poistumisessa ja istuinpaikalle pääsemisessä. Terminaalit, vaihtopysäkit ja kulkuvälineet Kaikissa terminaaleissa on yleensä palvelupiste, jossa saa tietoa ainakin oman kulkumuodon aik a- tauluista. Sen sijaan tietoa esteettömyydestä esim. kulkuvälineiden osalta saa rajoitetusti. Muiden kulkumuotojen henkilökohtaisesta palvelusta ja avunsaannin mahdollisuuksista ei yleensä saa tietoa.

20 Vaihtopysäkeillä apua tarvitsevat henkilöt ovat oman henkilökohtaisen avustajan tai kanssamatkustajien palvelujen varassa. Kuljettajat voivat avustaa kulkuvälineeseen nousemisessa ja istuinpaikalle pääsemisessä. Liityntäliikenteessä voi syntyä ongelmia, jos etukäteen tilattu avustaja ei saavu sovittuun paikkaan esim. invapysäköintipaikkaan terminaaliin siirtymistä varten. Yhteys avustajaan tai korvaavan avun järjestäminen voi olla matkan aikana vaikeaa. Kulkuvälineissä henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti on kuljettajan tai muun henkilökunnan varassa, ellei kuljetettavalla henkilöllä ole mukana henkilökohtaista avustajaa. Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista henkilökohtaisesta palveluista terminaaleissa, pysäkeillä ja kulkuvälineissä Lentoasemahenkilökunta pyrkii avustamaan mahdollisuuksien mukaan lentoasemille tulevia apua tarvitsevia matkustajia siirryttäessä esim. paikoitusalueelta tai linja-autopysäkiltä terminaaliin, jos matkustaja sitä etukäteen pyytää. Lähtöselvityksessä tarkistetaan, että asiakkaan ennakkoon ilmoittama avun tarve on kirjattu oikein lähtöselvitysjärjestelmään ja hänelle annetaan tarkoituksenmukainen paikka lentokoneesta. Lähtöselvitysjärjestelmän kautta PRM-tieto lähetetään koneen miehistölle ja määräasemalle. Lentoasemilla apua tarvitsevia henkilöitä avustetaan tarvittaessa lentoyhtiön toimesta. Lentoaseman terminaaleissa on matkustajan liikkumisen helpottamiseksi käytössä myös matkatavarakärryt sekä tarvittaessa pyörätuoli. Juna-asemilla avustuksesta huolehtivat konduktööri tai asemapalveluhenkilöstö. Yksilöllisen palvelun saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa varsinkin sesonkiaikoina. Suurimmilla asemilla on mahdollisuus saada pyydettäessä avustusta VR-asemapalvelun kautta. Linja-autoasemilla henkilökohtaista avustusta on mahdollista saada jossain laajuudessa kuljettajalta, autoemännältä, asemahenkilökunnalta tai erikoispikavuoroliikenteessä autohenkilökunnalta. Apua tarvitaan yleensä kulkuvälineeseen nousemisessa ja poistumisessa, istuinpaikalle siirtymisessä sekä matkatavaroiden käsittelyssä. Laivaliikenteessä varustamojen nykykäytännön mukaan apua tarvitsevilla henkilöillä on oltava aina mukana oma henkilökohtainen avustaja. Tätä pakollista avustajakäytäntöä on arvosteltu paljon vammaisjärjestöjen taholta. Henkilökohtainen avunsaanti tapahtuu eri kulkumuotojen kulkuvälineissä esim. seuraavasti: linja-autoissa kuljettajan on vaikeaa avustaa auton liikkuessa kaukoliikenteessä kuljettajat avustavat matkatavaroiden sijoittelussa sekä kulkuvälineeseen nousemisessa ja kulkuvälineestä poistumisessa paikallisliikenteessä vastaavaa avustusta voi saada kuljettajalta pyydettäessä takseissa kuljettaja avustaa tarvittaessa ns. vaihtoehtoistakseissa on mahdollisuus matkustaa pyörätuolissa istuen ja kuljettaja voi tarvittaessa toimia avustajana invataksien palveluihin kuuluu vammaisen asiakkaan kuljetus ovelta ovelle kutsuohjaukseen perustuvassa palveluliikenteessä palveluun kuuluu henkilökohtainen avustaminen kotiovelta lähtiessä asiakas saatetaan tarpeen vaatiessa seuraavan kulkumuodon terminaalille, vaihtopysäkille tai kulkuvälineeseen, jos eri kulkumuotojen aikataulujen yhteensovittaminen on otettu huomioon jo tilausvaiheessa. lentokoneissa matkustamohenkilökunta avustaa matkatavaroiden sijoittelussa ja istuinpaikalle pääsemisessä apua tarvitsevat matkustat hoidetaan lentokoneeseen ja sieltä pois henkilökunta avustaa matkan aikana myös esim. wc:n siirtymisessä ja ruokailutarjoilussa voimassa olevan käytännön mukaan henkilökunta ei avusta syömisessä tai wc:ssä

21 junissa konduktööri avustaa mahdollisuuksien mukaan vastaavissa asioissa kuin lentokoneen matkustamohenkilökunta, mutta resurssit ovat lentoliikennettä heikommat laivaliikenteessä on liikkumis- ja toimimisesteisellä henkilöllä oltava mukana oma avustaja poikkeus- ja hätätilanteissa jokaisella henkilökunnan jäsenellä on kuitenkin oma vastuualue hoidettavanaan Taulukko 6. Haastatteluissa esille tulleet henkilökohtaisen palvelun kehittämisvisiot. Kehittämisvisiot on esitetty tarkemmin kohdassa 5.1. Henkilökohtainen palvelu ennen matkaa tietojärjestelmien käyttöä tulee laajentaa PRM-matkustajien palvelemista varten kaikissa kulkumu odoissa (kts. sivu 19) terminaaleissa tulee lisätä henkilökohtaisen avustajan käyttömahdollisuuksia yhteistyötä operaattoreiden ja kohderyhmän etujärjestöjen kanssa tulee lisätä kaikkien kulkumuotojen henkilökunnan koulutusta tulee lisätä eri kulkumuotojen välistä yhteentoimivuutta tulee lisätä matkojenyhdistelykeskuksien välistä yhteistyötä tulee lisätä Henkilökohtainen palvelu matkan aikana henkilökohtainen avustus tulee turvata koko matkaketjun ajaksi terminaaleihin tulee palkata avustavaa henkilökuntaa palveluliikennettä tulee kehittää kaikkien kulkumuotojen henkilökunnan koulutusta tulee lisätä kulkuvälineisiin tulee asentaa henkilökunnan kutsujärjestelmiä henkilökohtaista avuntarvetta tulee minimoida ainakin seuraavilla toimenpiteillä: fyysisen toimintaympäristön ja kulkuvälineiden kehittäminen esteettömäksi (ma talalattiaka lustot, sopivat istuimet, portaattomat ratkaisut, luiskat,...) informaation lisääminen ja kehittäminen inva-paikkojen parempi merkitseminen 4.3.3 Fyysinen esteettömyys ja toimivuus Matkaketjun fyysisen toimintaympäristöön vaikuttavat terminaalien, pysäkkien ja kulkuvälineiden ominaisuudet. Vieraan ihmisen on vaikeaa hahmottaa matkaketjun fyysinen toimintaympäristö etukäteen ilman visuaalista havainnointia. Lentoliikenteen aikatauluissa esitetään eri konetyyppien ja joidenkin terminaalien pohjapiirustuksia. Linja-autoliikenteessä pikavuorojen aikatauluvihkoissa esitetään joidenkin asemien portaattomuustietoja. Piirustuksia lukemaan tottumattomille on kuitenkin fyysisen toimintaympäristön hahmottaminen vaikeaa. Esteettömyyden sanallinen kuvaaminen on myös vaikeaa, jos tila ei ole täysin esteetön. Joitakin ominaisuuksia, kuten portaattomuus, hissien käyttömahdollisuus, korotetut laiturit tai lämmitetyt kulkureitit, on kuitenkin syytä ilmoittaa aina. Valitettavasti näistä ominaisuuksista on erittäin vaikeaa saada tietoa etukäteen eikä uusien vie s- tintäjärjestelmien tuomia mahdollisuuksia, kuten 3D-mallintamista, olla vielä hyödynnetty riittävästi. Esimerkkejä fyysisen esteettömyyden ongelmista Terminaalit ja niiden ympäristö Eri kulkumuotojen terminaaleissa voi olla erilaisia rakenteellisia esteitä. Reittien kattaminen ja kulkuteiden lämmittäminen on vielä harvinaista ja näin liikkuminen ainakin talvella voi olla hankalaa ja turvatonta. Tasoerot ja tukikahvojen puuttuminen voivat vaikeuttaa kulkuvälineisiin nousemista tai poistumista. Ongelmia voi syntyä myös matkatavaroiden kuljettamisessa, säilyttämisessä tai lepotilojen löytämisessä.