Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei vastustuskykyä columnaris-taudille?



Samankaltaiset tiedostot
Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?

IMMUCOL: Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaristautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa

Kalataudit vuonna 2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Tuloksia vesihomekyselystä

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

Kalataudit vuonna 2017

Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Sisäilman mikrobitutkimus

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

TESTAUSSELOSTE. E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Kalatautikatsaus vuodelle 2016

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Testausseloste (1) Vesinäyte

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Maitotilan resurssitehokkuus

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla. Päivi Rintamäki PRIK-palvelut

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA

Kalojen lääkitykset. Antibiootit. Loiskäsittelyt. Anestesia. Hormonihoidot. Rokotteet

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6919 Kiwalab,

Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Pekka Kettunen

Neilikkaöljy uusi vaihtoehto kalojen nukutukseen

Terveisiä kiertovesiviljelyworkshopista. Kalaterveyspäivä Tampere

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Menjugate , Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml):

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK7192 Kiwalab,

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. ALPHA JECT 3000 Injektioneste, emulsio merilohelle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Sairauden oireet viljelykaloilla. ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Lammin Osuuspankki Lähellä ihmistä

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

CASE BENELLA INNOTORI

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Transkriptio:

Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei ä columnaris-taudille? Heidi Kunttu Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Flavobacterium columnare ja columnaris-tauti Fc esiintyy luonnonvesissä vapaassa vedessä sekä biofilmeissä (Kunttu ym. 2012) Leviää tätä reittiä pintavesilaitoksille Fc pystyy elämään kalaisännän ulkopuolella ja kuolleissa kaloissa (Kunttu ym. 2009) Säilyy ja leviää tehokkaasti kalanviljelylaitoksilla Välttelee näin antibioottilääkitystä, joka ainoa tehokas hoitomuoto Suomessa/EU:ssa ei saatavilla ennaltaehkäiseviä menetelmiä Lohikalojen immunisaatiota tutkittu erittäin vähän Fujihara & Nakatani 1971 makea vesi Ransom 1975 Becker & Fujihara 1978 Rokotetilanne 0-1+ poikaset EU:ssa ei saatavilla FryVac 1 ja 2 Tuhottu rokote lohikaloille lämmin vesi Chile, USA Ei tieteellisiä tutkimusjulkaisuja Ei saatu testattavaksi AQUAVAC-COL Heikennetty, elävä, pilkkupiikkimonni, isobassi USA Ei saa tuoda EU:hun stressi muut infektiot

IMMUCOL-projekti Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaris-tautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa Kylvetys-/immersioimmunisointi Keski-Suomen ELY-keskus, hankenumero 1001669 Myöntöpäätös 13.3.2012, muutospäätökset 8.1.2014 ja 24.4.2014 Päätös numero 2312/3561/2011 Toteutus kaksivaiheisena 2.4.2012-30.6.2015 Vastuullinen johtaja: FT Heidi Kunttu Varajohtaja: prof. Jouni Taskinen Yhteistyössä Hanka-Taimen Oy Omarahoitus Voimalohi Oy Suomen Kalankasvattajaliitto Ry FT, dos., Lotta-Riina Sundberg

IMMUCOL-projekti: aikaisemmat tulokset Vuosi 2012 alussa Fc 2010, siika KVL 2012 Kalanviljelylaitos 1-2 g 60 C:ssa tuhottu JY I Laboratorio 1,5 g 60 C:ssa tuhottu JY II Laboratorio 1,86 g Formaldehydillä tuhottu JY III Laboratorio 3,29 g Sonikoimalla ja pakastamalla tuhottu Vastaainevaste Vastustuskyky 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min? 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min 8,17 x 10 6 CFU/ml 1 min 8,0 x 10 6 CFU/ml 1 min CFU = colony forming units = bakteerisolujen lukumäärä

IMMUCOL-projekti: 2013-2014 Immunogeeni Columnaris-tautia sairastavasta kirjolohesta eristetty F. columnare -bakteeri Kokeissa käytettiin edellisenä kesänä eristettyä kantaa Taudinaiheutuskyky testattu laboratorio-olosuhteissa Tuhottu pakastamalla ja sulattamalla useita kertoja Kokeet KVL 2013 ja 2014 (kalanviljelylaitoksella) JY IV-VII (laboratoriossa) Immunisointi Tehoste 2-4 vko immunisoinnin jälkeen (KVL 2013: 8 vko immunisoinnin jälkeen) Seurattiin: Fc-vasta-aineiden tuotto plasmaan ja iholimaan Sairastuminen luonnolliseen (KVL) ja kokeelliseen Fc-infektioon (JY)

KVL 2013 Toimiiko kylvetys suuremmalla immunogeeniannoksella kuin 2012 kalanviljelyolosuhteissa, kun ensimmäinen immunisointi tehdään mädille? KVL 2013 Kalanviljelylaitos mäti 0,69-0,8 g 2,076 x 10 7 CFU/ml 15 min 1,0 x 10 8 CFU/ml 1 min? Kolme taudinpurkausta Lääkintä II ja III yhteydessä Ei tta Varjokylvetysimmunisoitujen kokonaiskuolleisuus (14,3 %) immunisoitujen (11,7 %) kuolleisuutta korkeampi (tilastollisesti merkitsevä tulos: Survival analysis) Mutta: Johtui ensimmäisen taudinpurkauksen kuolleisuudesta, jolloin altaita vain yksi/käsittely

KVL 2014 Toimiiko kylvetys suuremmalla annoksella, pidemmällä immunogeenille altistusajalla ja suuremmilla kaloilla kuin 2013 kalanviljelyolosuhteissa? KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min

KVL 2014 KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min? Kuolleisus % Kokonaiskuolleisuus (% ± SE) taudinpurkausaikana 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 45,37 Kylv.imm. 61,53 Varjokylv.imm. Kumul. mort % 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Kumulatiivinen mortaliteetti (%) taudinpurkauskautena Varjokylv.imm. Kylv.imm Lämpötila 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lämpötila ( C) Käsittely Päivä nro Antibioottikuurin aloitus Taudinpurkaus alkoi myöhään Lääkintä kokeen lopussa Ei tta Varjokylvetysimmunisoitujen kokonaiskuolleisuus immunisoitujen kuolleisuutta korkeampi tilastollisesti merkitsevä tulos (Survival analysis) Mutta: Altaiden välillä suurta vaihtelua käsittelyjen sisällä Korkea kuolleisuus molemmissa käsittelyissä

JY IV Toimiiko kylvetys isoilla kaloilla ja pitkällä immunogeenille altistusajalla? JY IV Laboratorio 19,26 g 1,0 x 10 6 CFU/ml 2 h Ei tta Immunisoitujen ja varjo-immunisoitujen kuolleisuus yhtä suuri (ei tilastollisesti merkitsevää eroa käsittelyjen välillä: Survival analysis)

JY V Toimiiko kylvetys, ruokinta tai immunisointi ruumiinonteloon (IP) 4-8 g kaloilla ja suurella immunogeeniannoksella? JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: 200 000 CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min

JY V JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: 200 000 CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min Huomattava en nousu IP-immunisoiduilla Vähäinen en nousu plasmassa kylvetys-, kylvetys+ruokinta- ja varjo-ip-immunisoiduilla (vain Freundin täydellinen adjuvantti, ei immunogeeniä) Tilastollisesti merkitsevä tulos (Oneway ANOVA): kylvetys ja kylv+ruok vs. ruokinta ja varjokylv+varjoruok Kylvetysimmunisoitujen kuolleisuus alhaisempi kuin muiden käsittelyjen (tilastollisesti merkitsevä tulos: Survival analysis) Merkitseviä eroja myös muiden käsittelyjen välillä Abs (405 nm) 2,200 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000 Vasta-ainevaste, 1/20 laimennus a a b b Kumul. mort. (%) 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Kylvetys-, ruokinta-, kylvetys+ruokinta- ja IP-immunisointi + bakteeriinfektio Kylv+inf Ruok+inf Kylv+ruok+inf Varjokylv+varjoruok+inf IP+inf Varjo-IP+inf e d e c d b c b a 0,00 0 12 24 36 48 60 72 84 96 108 120 132 144 156 168 180 192 204 216 Käsittely Aika: h infektion jälkeen

JY VI-VII Toimiiko kylvetys rautaköyhällä kasvatusalustalla tuotetulla immunogeenillä ja suurella immunogeeniannoksella? Kylvetys rautaköyhällä kasvatusalustalla kasvatetulla, heikennetyllä (elävä) Flavobacterium psychrophilum -bakteerilla alentaa kuolleisuutta hopealohella (Oncorhynchus kisutch) kokeellisessa F. psychrophilum -infektiossa (Long et al. 2013: Enhanced efficacy of an attenuated Flavobacterium psychrophilum strain cultured under iron-limited conditions, FSI 35: 1477-1482) Fc tehostaa ulkokuoren rautaa sitovien proteiinien tuotantoa rautaköyhällä kasvualustalla kasvatettaessa voivat toimia immunogeeneinä (Guan et al. 2013: Identification of iron acquisition machinery in Flavobacterium columnare, DAO 106: 129-138) JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min JY VII Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min Infektio JY VII Immunisointi JY VI Infektio JY VI

JY VI JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min Erittäin vähäinen en nousu plasmassa sekä normaalissa että rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kaloilla Tilastollinen ero varjo- ja/tai kontrollikäsittelyihin (Oneway ANOVA) Kuolleisuudet yhtä suuret infektiossa (100 %) Normaalissa kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kuolleisuus eteni hitaimmin Tilastollisesti merkitsevä tulos (Survival analysis) Vasta-ainevaste Fc-bakteerille, 1/20 laimennus Immunisointi normaalissa vs. rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä + infektio 2,200 100,00 Abs (405 nm) 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 Kumul. mort. (%) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 Kylvetys + inf Kylvetys-Fe + inf Varjokylv + inf Kontrolli a b c 0,600 0,400 0,200 0,000 a b a b c Kylvetys Kylvetys-Fe Varjokylv Kontrolli c 30,00 20,00 10,00 0,00 0 12 24 36 48 60 72 84 96 108 120 132 144 d Käsittely Aika: h infektion jälkeen

JY VII JY VI Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min Vähäinen en nousu plasmassa sekä normaalissa että rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kaloilla Tilastollinen ero varjo- ja kontrollikäsittelyihin (Kruskal-Wallis) Kuolleisuudet yhtä suuret infektiossa (100 %) Taudinkulussa ei eroja käsittelyjen välillä (Survival analysis) Vasta-ainevaste Fc-bakteerille, 1/20 laimennus Immunisointi normaalissa vs. rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä + infektio 2,200 100,00 Abs (405 nm) 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 a a Kumul. mort. (%) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 Kylvetys + inf Kylvetys-Fe + inf Varjo-kylv + inf Kontrolli 0,400 20,00 0,200 b b 10,00 0,000 Kylvetys Kylvetys-Fe Varjokylv Kontrolli 0,00 0 12 24 36 48 60 72 84 96 108 120 132 144 156 168 180 Käsittely Aika: h infektion jälkeen

Yhteenveto tuloksista Kalanviljelylaitoksen kokeet Ei Fc-spesifistä tta suurellakaan immunogeeniannoksella ja pitkällä immunogeenille altistusajalla Kaikissa projektin aikana tehdyissä kokeissa immunisoiduilla hiukan alhaisempi kokonaiskuolleisuus kuin kontrolleilla Immunisointi vaikutti jollain tasolla vaikka en nousua ei pystytty todentamaan? Syy: laitokselle veden mukana tulevat muut elimistölle vieraat tekijät (loiset, muut bakteerit, ym.), joiden aikaansaamat immuunipuolustuksen reaktiot peittävät alleen kylvetysimmunisoinnin aikaan saaman, laboratoriokokeissa havaitun en vähäisen nousun? MUTTA Suuri kokonaiskuolleisuus molemmissa ryhmissä Ei vältytty lääkitykseltä Ei käytännön hyötyä kalanviljelijöille! KVL 2012 Kalanviljelylaitos 1-2 g 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min? KVL 2013 Kalanviljelylaitos mäti 0,69-0,8 g 2,076 x 10 7 CFU/ml 15 min 1,0 x 10 8 CFU/ml 1 min? KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min?

Yhteenveto tuloksista Laboratoriokokeet Vasta-ainevasteen lievä nousu plasmassa suurella immunogeeniannoksella Altistusajan oltava 5 min tai enemmän Kokeesta riippuen alensi kuolleisuutta suojavaikutus infektiossa epävarma Ei tarpeeksi voimakas Immunogeenin tuottotavalla ei vaikutusta? Selvitys kesken! Immunisointikäsittelyt rankkoja pienille kaloille! Kuolleisuus joissakin kokeissa korkeampi kuin varjoimmunisoiduilla JY I Laboratorio 1,5 g 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min JY II Laboratorio 1,86 g 8,17 x 10 6 CFU/ml 1 min JY III Laboratorio 3,29 g 8,0 x 10 6 CFU/ml 1 min JY IV Laboratorio 19,26 g 1,0 x 10 6 CFU/ml 2 h JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: 200 000 CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min JY VII Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min

IMMUCOL-projekti Ei kalanviljelijöitä hyödyttävää suojavaikutusta kylvetysimmunisoinnilla vaikka viitteitä suojavaikutuksesta on Vasta-ainevasteen lievä nousu lupaava tulevaisuuden tutkimusten kannalta, koska yleisesti kylvetysimmunisointi tehottomampi kuin IP-immunisointi vaste saatiin pienille kaloille Projektin loppuaika Immunogeenin tuottotavan ja saannon optimointi normaalissa ja rautaköyhässä kasvatusalustassa

Kiitos Seurantaryhmä Yrjö Lankinen, Savon Taimen Oy Mari Nykänen, Keski-Suomen ELY-keskus Pia Vennerström, Evira Risto Kannel, Luke Jyväskylän yliopisto Prof. Jouni Taskinen FT, dos., Lotta-Riina Sundberg FT, dos., Katja Pulkkinen FT Nina Pekkala FM Sari Aaltonen FM Marjo Aaltonen LuK Liisa Alaoutinen LuK Johanna Kantanen Laboratoriomestari Nina Honkanen Harjoittelija Hanna Suonia