OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 1 / 8 LAUSUNTOPYYNTÖNNE JULKINEN KUULEMINEN: EU:N MAHDOLLISET OMAISHOITOVAPAATA KOSKEVAT TOIMENPITEET Omaishoito Suomessa on määritelty seuraavasti : Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivantarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti - Suomen omaishoidon verkosto - Suomessa on kaikkiaan 300.000 omaishoitajaa. Valtaosa heistä hoitaa läheistään ilman virallista sopimusta. 36.000 omaishoitajaa on tehnyt kotikuntansa kanssa sopimuksen läheisen hoitamisesta. Näistä n. 22.000 omaishoitajaa on niin sitovassa ja vaativassa tilanteessa, että heille kuuluu kolme lakisääteistä vapaapäivää kuukaudessa. Suomessa tuli 1.8.2011 voimaan työsopimuslain muutos, jonka nojalla henkilö voi jäädä vapaalle ansiotyöstä omaishoitotehtävän vuoksi. Tämä hoitovapaa on palkaton ja henkilö voi hakea erikseen kunnalta omaishoidon tukea. KYSYMYKSET 1. Vastaajan tiedot: Edustavatko mielipiteenne henkilökohtaista kantaanne vai onko kyseessä organisaation virallinen kannanotto? Kyseessä on virallinen organisaation hallituksen kannanotto. Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry/ Merja Salanko-Vuorela Organisaation nimi Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry Minkä tyyppinen organisaatio on kyseessä? Kansalaisjärjestö, valtakunnallinen järjestö, 71 paikallisyhdistystä, 10.000 henkilöjäsentä. 2. Olemassa olevat omaishoitovapaata koskevat toimenpiteet 1. Miten kuvailisitte omaishoitovapaasta aiheutuvia kustannuksia maassanne kuten hallitukselle ja/tai työnantajille korvauksista koituvia välittömiä kustannuksia, työn tuottavuuden menetyksistä aiheutuvia välillisiä kustannuksia ja hallinnollisia kustannuksia (satunnaiset ja toistuvat, esim. hoitovapaahakemusten käsittelystä, rekisteröinnistä ja/tai raportoinnista aiheutuvat kustannukset)? Jos mahdollista, antakaa mitä tahansa aineistoa tai näyttöä näkemyksenne tueksi.
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 2 / 8 STM:n selvityksen mukaan (Selvitys omaishoidon tuesta ja sen vaihtelusta 1994 2006) vuonna 2006 76 prosentilla omaishoidon tukea saaneista omaishoitajista oli oikeus lakisääteiseen vapaaseen ja 58 prosenttia vapaaseen oikeutetuista käytti tätä oikeutta. Omaishoidon vapaapäivän kustannukset kunnalle ovat 102 192 euroa/hoitovuokausi (Sitra 17.3.2011; henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa/tampere). Jos arvioidaan, että maksimi toteutumasta 1 296 000 vapaavuorokautta vuodessa (36 000 x3 vrk x 12 kk) toteutuu n. 40 prosenttia, niin vapaavuorokausia on yhteensä n. 520 000. Omaishoitajien vapaapäivien kustannukset kunnille ovat siten 53 100 miljoonaa euroa /vuosi. Kustannusarvioista 1.4.2011 voimaan tulleesta työsopimuslain muutoksesta, jonka nojalla henkilö voi jäädä vapaalle ansiotyöstä omaishoitotehtävän vuoksi, lausuttiin hallituksen esityksessä näin: Työntekijän perheenjäsenen hoitamiseksi tarkoitetusta palkattomasta poissaolosta ei aiheudu työnantajalle välittömiä kustannuksia. Sen sijaan välillisiä kustannuksia aiheutuu muun muassa sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä. Toisaalta vapaalle jäävän työntekijän työpanos voidaan joissakin tapauksissa korvata töitä uudelleen järjestelemällä ja jakamalla poissaolevan tehtävät muille työntekijöille. Töiden uudelleenjärjestely ja työtehtävien jakaminen voi olla vaikeampaa erityisesti pienemmissä yrityksissä. Uudelleenjärjestelyillä voi olla seurauksia muiden työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Erityisesti pienissä yrityksissä työntekijän määräaikaiset poissaolot voivat aiheuttaa työnjärjestelyille ja sijaisten palkkaamiselle suurempia ongelmia kuin isoissa organisaatioissa. Tämä tulisi ottaa huomioon myös arvioitaessa työnantajan velvoitetta pyrkiä tekemään työjärjestelyjä työntekijän poissaolon mahdollistamiseksi. Hallituksen esitys ei ollut yksimielinen kustannusten osalta. Työnantajajärjestöt suhtautuvat uuden vapaamuodon perustamiseen kielteisesti, koska uudet vapaamuodot ovat niiden näkemyksen mukaan ristiriidassa työurien pidentämistavoitteen kanssa ja niistä aiheutuu lisäksi merkittäviä lisäkustannuksia yrityksille. --------------------- Suomessa omaishoidon tuen hoitopalkkioiden ja palveluiden kustannukset vuodessa ovat noin 13 200 e/omaishoitaja. Jos esim. henkilö hakeutuisi työelämästä hoitovapaalle kolmeksi kuukaudeksi, olisivat kustannukset kunnalle noin 3 300 e/omaishoitaja. Jos tällainen henkilö hoitaisi laitoshoitokuntoista läheistään ko. ajan, olisi tämä kunnalle noin kolme kertaa edullisempi vaihtoehto, kuin laitoshoitona toteutettu hoito. Lisäksi: Suomessa on jokaisessa kunnassa omaishoidon asioita hoitava henkilö. Järjestelmä on siis jo olemassa hakemusten käsittelyyn ja merkittäviä kustannuksia uudistuksesta ei ole näkyvissä järjestelyiden osalta. Omaishoitovapaasta aiheutuvia taloudellisia seuraamuksia olisi hyvä pohtia ja todentaa laajaalaisemmin. Kustannusten lisäksi tulee tehdä laskelmat saaduista säästöistä eri tahoille.
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 3 / 8 2. Mitkä ovat mielestänne pääasialliset omaishoitovapaasta koituvat hyödyt maassanne? Esim. omaishoitajien lisääntynyt hyvinvointi, hoidettavien omaisten parantunut terveydentila, omaistaan hoitavan suurempi itsenäisyys, työntekijän varmuus työpaikasta ja tulosta, sukupuolten tasaarvo, taloudelliset hyödyt (joko omaishoitajalle itselleen tai laajemmin) jne. Lakiin omaishoidon tuesta (937/2005) on kirjattu vaativassa ja sitovassa omaishoitotehtävässä oleville omaishoitajille kolme lakisääteistä vapaavuorokautta kuukaudessa. Kunnan tulee järjestää hoidettavan hoito vapaan ajalta eikä hoidettavalta saa periä omavastuuna kuin 10,60 hoitomaksua. Tämä lisää omaishoitajien jaksavuutta ja sitä kautta omaishoitosuhteitten kestoa. Omaishoitajan suurin ongelma on jatkuva sidoksissa oleminen ja tämä vähentää sitä. Kuitenkin lakisääteisistä vapaista käytetään vain noin puolet, koska omaishoitaja ei halua jättää hoidettavaa vieraan hoitoon tai soveltuvaa hoitopaikkaa ei ole tarjolla. 3. Millainen vaikutus omaishoitovapaalla on ollut sukupuolten tasa-arvoon maassanne? Mainitkaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviä esimerkkejä kuten naisten työllisyysaste, osa-aikaisten työntekijöiden osuus naisten ja miesten kokonaistyöllisyydestä, sukupuolten palkkaero, ammatillinen ja vertikaalinen eriytyminen ja sukupuolten palkkaero. Jos mahdollista, tarkentakaa kunkin esimerkin kohdalla, minkätyyppisestä vaikutuksesta on kyse (esim. myönteinen, kielteinen) ja vaikutuksen suuruus (erittäin suuri, merkittävä, vähäinen tai merkityksetön). Missä vain mahdollista, antakaa näkemystenne tueksi aineistoa tai muuta näyttöä. Otteita selvityshenkilö Elli Aaltosen valtakunnallisessa omaishoidon uudistamisraportista, 2004. Raportti toimi pohjana omaishoitolain valmistelussa. Laki tuli voimaan 2006 ja lainsäädäntötasolla vapaa oikeuksia ja vapaiden järjestämistä parannettiin: Tämän selvityksen palkkio- ja palveluesityksillä pyritään osaltaan kaventamaan sitä kuilua, mikä omaishoidossa sukupuolten välillä tällä hetkellä on. Kun palkkiot ovat pienet, yleensä naiset tyytyvät tekemään moraaliseen hoitovastuuseen vedoten omia voimavaroja koettelevaa omaishoitotyötä vuosikausia. Omaishoitajista miehiä on 25 % ja hoidettavista miehiä on yli puolet. Naisten pidempi elinikä merkitsee sitä, että miehet keskimäärin hyötyvät puolisohoidosta enemmän kuin naiset. Kyse on myös siitä, miten työssä olevat, niin miehet kuin naiset, olisivat mahdollisia määräaikaisesti ottamaan osaa vanhempiensa tai muiden läheistensä hoitamiseen. Työntekijöiden sidokset kotitalouteen ja perheeseen nähdään vielä kapeasti, pienten lasten ja lasten vanhempien perspektiivistä. Jatkossa on kyse on myös perhesidoksesta, jota tarvitaan sairaiden ja vanhusten sekä heidän lastensa välisessä työssä. Miehen saattaa olla jopa kiusallista olla sidoksissa äitinsä tai isänsä hoitoon ja siksi se jää usein työyhteisössä kertomatta. Työelämässä saattavat sellaiset työntekijät, jotka rekrytointitilanteessa kertovat omaishoitosidoksestaan, olla työntekijöinä epätasa-arvoisessa asemassa muihin työntekijöihin nähden. Työelämän omaishoitomyönteisyys tarkoittaa myös näiden asioiden tasa-arvoistamista. Tämän selvitystyön työelämään liittyvillä esityksillä on tavoitteena lisätä miesten halukkuutta ja mahdollisuutta ottaa osaa omaishoitotyöhön naisten rinnalla ja sitä kautta tasapuolistaa sitä mahdollista kehitystä, että
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 4 / 8 naisvaltaiset alat kantaisivat vastuun väestön uusiutumisen ohella myös ikääntyvän väestön huollosta. Uudistuksilla on tavoitteena vaikuttaa myönteisesti naisvaltaisten toimialojen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta myös naisten työmarkkina-asemaan. Selvityshenkilön esitys korostaa omaishoitajien jaksamisen turvaamista ja muuta tukemista. Koska omaishoitajista on tällä hetkellä naisia 75 %, ehdotukset hoitajien tukemisesta, hoitoa helpottavista laitteista ja välineistä, vapaapäivistä, kuntouttavan työotteen hallinnasta ja kuntoutuksesta lisäävät heidän elämän hallintaa ja motivaatiota hoitotyöhön. Samoin selvityshenkilön esitykset lisätä omaishoidon tuen palveluja ja monipuolistaa sijaishoidon vaihtoehtoja sekä käyttää näiden palvelujen hankintaan palveluseteliä ja ostopalveluja lisäävät osaltaan naisyrittäjyyttä. Lisäksi ote hallituksen esityksestä 1.4.2011 voimaan tulleesta työsopimuslain muutoksesta, jonka nojalla henkilö voi jäädä vapaalle ansiotyöstä omaishoitotehtävän vuoksi: Perhevapaiden käyttö jakaantuu sukupuolten kesken epätasaisesti. Jo tällä hetkellä naiset jäävät perhevapaille huomattavasti miehiä useammin. Myös ehdotetun uuden vapaan käyttäjäkunnasta merkittävä osa tullee olemaan naisia. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen vaikuttaa osaltaan määräaikaisten työsuhteiden yleisyyteen aloilla, joilla työntekijöillä on runsaasti perhevapaita. 4. Mitä lisäarvoa omaishoitovapaalla on mielestänne verrattuna muihin perhevapaisiin (vanhempainvapaa, äkillisten perhesyiden vuoksi otettu vapaa jne.)? Mikäli omaishoitaja jää virkavapaalle ansiotyöstä (pitempiaikainen vapaa), tulee siitä aina sopia hänen työnantajansa kanssa. uuden lainsäädännön selkeä lisähyöty on se, että työntekijä voi palata työhönsä ilmoitettuaan siitä kuukautta ennen työnantajalleen. Omaishoitotilanteissa voi tapahtua äkillisiä muutoksia ja tämä takaa paluun entiseen työtehtävään. Suomessa ei ole korvausjärjestelmää ansiotyöstä hoitovapaalle jääville,vaan omaishoidon tuki haetaan kunnalta ja se käsitellään aina tapauskohtaisesti omaishoidon tuesta annetun lain perusteella. Sen sijaan Suomessa omaishoidon tukea saavien omaishoitajien vapaan aikainen hoito tulee järjestää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla (omaishoitosopimuksen tehneellä 3 lakisääteistä vapaavrk/kk). Omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavia palveluja voivat olla esimerkiksi tilapäinen kotipalvelu, lyhytaikainen laitoshoito terveydenhuollon tai sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä annettava päivätai yöhoito taikka perhehoito. Jos hoidettava on kehitysvammainen, hoito voi olla myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (jäljempänä kehitysvammalaki, 519/1977) 2 :n 6 kohdassa tarkoitettuna erityishuoltona annettavaa yksilöllistä hoitoa tai muuta huolenpitoa. Omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavilla palveluilla tarkoitetaan vain sitä osaa, joka koskee lakisääteisiä vapaita ja niistä voidaan periä hoidettavalta hoitomaksua enintään 10,60 euroa vuorokaudessa.
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 5 / 8 5. Mitkä toimenpiteet ovat parhaiten kannustaneet miehiä ottamaan omaishoitovapaata? Miksi? Jos mahdollista, antakaa aineistoa tai muuta näyttöä näkemyksenne tueksi Suomessa ei ole vielä kokemuksia asiasta, koska työsopimuslain muutos on tullut voimaan vasta 1.4.2011. Suomessa miesten ja naisten tasa-arvo on pitkälle viety ja uskomme, että vapaata tulevat ottamaan sekä miehet että naiset. Suomessa omaishoitajista valtaosa on naisia. 3. EU:n mahdollinen omaishoitovapaata koskeva aloite 1. Tarvitaanko mielestänne omaishoitovapaata koskevaa EU:n aloitetta? Jos tarvitaan, millainen aloite (lainsäädäntö-/ ei-lainsäädäntöaloite) tuottaisi suurimman lisäarvon EU:lle? Mitä etuja ja haittoja tällaisella aloitteella olisi? EU:n alueella on arvioiden mukaan noin 100.000.000 omaishoitajaa. Euroopan väestö ikääntyy ja myös esim. vammaisten osalta omaishoito on suuri arjessa selviytymisen kysymys. Olisi tärkeää luoda enemmän mahdollisuuksia ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseksi. Mielestämme aloitteen tulisi olla suositus ja sen mukaan tietty aika voisi olla esim. äitiyslomaan verrattavaa sosiaaliturvalla korvattavaa aikaa. Aloite ei kuitenkaan saisi huonontaa omaishoitajien asemaa sellaisissa maissa, joissa omaishoitovapaa on säännelty laissa. Omaishoitovapaa pienentäisi erityisesti vanhusten ja vammaisten hoidosta aiheutuvia kustannuksia ja mahdollistaisi nykyistä paremmin sen, että ihmiset voivat olla samanaikaisesti omaishoitajina ja ansiotyössä. 2. Jos tuette lainsäädännöllisiä vaihtoehtoja, minkä avulla saavutettaisiin paras kustannus hyöty -tasapaino? 3. Mitä lisäarvoa omaishoitovapaata koskeva EU-aloite toisi verrattuna olemassa oleviin toimenpiteisiin tai mahdollisiin tuleviin aloitteisiin jäsenvaltiotasolla? Vaikka Suomessa itse omaishoitohoitovapaa sisältyy työsopimuslakiin, ei meillä ole säännelty työnantajille palkanmaksuvelvoitetta tai hoitovapaan aikaista sosiaaliturvaa. Yhtenäinen käytäntö koko Euroopan tasolla antaisi myös kustannustietoa siitä, mitä vaikutuksia kansantaloudelle on ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisella. 4. Kuinka suuret kustannukset todennäköisesti seuraisi lainsäädäntöaloitteesta, joka koskisi oikeutta omaishoitovapaaseen aina 3 kk:een asti EU: tasolla? Kustannuksista ei tietääksemme ole saatavilla tarkkoja tietoja edes Suomessa, mutta yleisesti Suomessa asiaa arvioitiin näin: Suomessa arvioitiin hallituksen esityksessä, että Ehdotettu työsopimuslain 4 luvun 7 a laajentaisi työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä pois työstä määräajaksi. Tästä voisi olla seurauksena työurien kokonaiskeston lyheneminen. Toisaalta ehdotettu muutos voi edistää työssä jaksamista, sillä vapaan avulla voidaan merkittävästi helpottaa työ- ja perhe-elämän
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 6 / 8 yhteensovittamista. Työsopimuslaissa ei nykyisellään turvata perheenjäsentään hoitavalle oikeutta saada palkatonta vapaata työsuhteestaan hoidon ajaksi. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijä joutuu eroamaan työstään voidakseen hoitaa perheenjäsentään. Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden kohdalla tämä saattaa merkitä pysyvää siirtymistä pois työelämästä. Tutkimusten mukaan ikääntyvien työntekijöiden uudelleen työllistyminen on erittäin vaikeaa. Ehdotukseen liittyvä oikeus palata poissaolon päätyttyä takaisin työhön merkitsee parannusta työntekijän asemaan turvaamalla työmarkkinoilla pysymistä ja työuran jatkumista hoidon jälkeen. 5. Mitkä olisivat mielestänne todennäköiset hyödyt lainsäädäntöaloitteesta jonka mukaan omaishoitovapaata voisi saada EU-tasolla jopa 3 kk? Esim. omaishoitajien lisääntynyt hyvinvointi, hoidettavan omaisen parantunut terveys, työntekijän varmuus työpaikasta ja tulosta, omaishoitajien pysyminen työmarkkinoilla jne. Omaishoitajien pysyminen työmarkkinoilla on keskeisin positiivinen hyöty aloitteesta. Paluumahdollisuus entiseen työhön sekä mahdollisuus ottaa tarvittaessa virkavapaata lisää mahdollisuutta hoitaa läheisiään myös ansiotyön ohella lisää omaisistaan huolehtivien määrää, joten vaikutus on pitempiaikainen kuin pelkästään virkavapausaika. Lisääntynyt hyvinvointi ja elämänhallinnan kokemus on tässä keskeistä. 6. Millainen vaikutus mahdollisella omaishoitovapaata koskevalla EUtoimenpiteellä olisi sukupuolten tasa-arvoon maassanne? Mainitkaa tähän liittyviä seikkoja kuten naisten työllisyysaste, osa-aikatyöntekijöiden osuus naisten ja miesten kokonaistyöllisyydessä, sukupuolten palkkaero, ammatillinen ja vertikaalinen eriytyminen ja sukupuolten palkkaero. Aina kun mahdollista, tarkentakaa minkä tyyppisestä vaikutuksesta on kyse (esim. myönteinen, kielteinen) ja vaikutuksen suuruus (erittäin suuri, merkittävä, vähäinen, merkityksetön). Uskomme toimenpiteellä olevan myönteinen vaikutus. Suomessa miesten ja naisten osalta sukupuolella on merkitystä vain tietyillä aloilla. Yleisesti miesten ja naisten on yhtä helppo työllistyä. Omaishoitovapaamahdollisuus antaa sekä naisille että miehille lisää valinnan vapautta. Perheille tulee enemmän mahdollisuuksia valita, miten omaishoidon hankalat muutostilanteet esim. sairaalasta kotiutuminen, saattohoito yms. saadaan yhteensovitettua työeläämän kanssa. liitollamme ei ole asiasta tutkimustietoa. MUUT KOMMENTIT JA EHDOTETUT VIITTAUKSET Sosiaalihuoltolakiin lisättiin uusi 27 b :n 2 momentti 5 päivänä joulukuuta 1997 annetulla lailla (1109/1997). Kaikkein sitovinta hoitotyötä tekevät omaishoitajat saivat lakisääteisen oikeuden yhden vuorokauden vapaaseen. Vapaata kertyi niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hoitaja oli ollut sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Jatkuva päivittäinen sidonnaisuus oli hallituksen esityksen (HE 166/1997) perustelujen mukaan kysymyksessä, kun hoidettava tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa päiväsaikaan niin runsaasti, että hoitajan on oltava hoidettavan luona pääsääntöisesti aamusta iltaan. Lakisääteisen vapaan määrä lisääntyi vuoden 2002 alusta kahteen vuorokauteen kalenterikuukautta kohden, kun sosiaalihuoltolain 27 b :n 2
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 7 / 8 momenttia muutettiin 30 päivänä marraskuuta 2001 annetulla lailla (1134/ 2001). Samalla vapaaseen oikeutettujen piiriä laajennettiin lisäämällä säännökseen täsmennys, jonka mukaan omaishoitajan sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Sosiaalihuoltolain 27 b :n 2 momentin mukaan kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Vuonna 1997 annetun hallituksen esityksen mukaan hoito on perusteltua pyrkiä järjestämään ensisijaisesti hoidettavan toivomalla tavalla. Vapaan lakisääteisyys ei kuitenkaan merkitse, että kunnalla olisi ehdoton velvollisuus toteuttaa omaishoitajan vapaan aikainen hoito nimenomaan hoidettavan enempää kuin hoitajankaan haluamassa muodossa. Lakisääteiset vapaapäivät voidaan pitää kuukausittain tai ne voidaan jaksottaa hoitajan ja kunnan välillä sovitulla tavalla. Vuonna 1997 annetun hallituksen esityksen perustelujen mukaan tavoitteena on, että vapaa järjestetään säännöllisesti ja suunnitelmallisesti ottaen huomioon erityisesti hoitajan yksilölliset toivomukset kuitenkin niin, että huomioon otetaan myös kunnan mahdollisuudet järjestää korvaava hoito tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Laki omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan omaishoidon tuesta 2 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (937/2005) 4 :n 1 momentti ja 6 seuraavasti: 4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta Perhevapaita koskeva työsopimuslain muutos Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi (197/2011). Samalla on muutettu työsopimuslain 7 luvun 9 :n 2 momentin säännöstä perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomisesta. Muutokset tulevat voimaan 1.4.2011 lukien. Lainmuutokset ovat yleiskirjeen liitteenä. Työsopimuslain 7 a :n perusteella työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi. Työntekijän työstä poisjääminen edellyttää aina sopimusta työntekijän ja työnantajan kanssa. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen. Lain perustelujen mukaan työnantajan olisi kuitenkin selvitettävä erilaiset vaihtoehdot töiden järjestämiseksi ja tarvittaessa selvitettävä työntekijälle, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa olosuhteissa asuvien henkilöiden lisäksi esimerkiksi takenevassa tai etenevässä polvessa olevien työntekijöiden tai tämän puolison, avopuolison taikka työntekijän kanssa rekisteröidyssä
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO ry Sivu 8 / 8 parisuhteessa elävän henkilön lähisukulaisia. Muulla läheisellä tarkoitetaan esimerkiksi hoidettavan avopuolisoa tai ystävää, joka on käytännössä osallistunut hoitoon ja huolenpitoon. Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta, vaan sen pituus ja muut järjestelyt määritellään tehtävässä sopimuksessa. Myös työhön paluusta kesken vapaan on sovittava. Tilanteessa, jossa työntekijällä on perusteltu syy keskeyttää vapaa, voi työntekijä palata työhön ilman sopimistakin ilmoittamalla paluusta työnantajalla viimeistään kuukautta ennen paluuta. Perusteltua syytä arvioidaan samoin perustein kuin muitakin perhevapaiden keskeyttämistilanteita. Käytännössä perusteena keskeyttämiselle olisivat lähinnä tilanteet, joissa hoidettavan terveydentilassa tapahtuneet muutokset, joiden jälkeen edellytyksiä perheenjäsenen hoitamiselle kotona ei enää ole. Ennenaikainen työhön paluu olisi mahdollista myös silloin, kun hoitajan omissa edellytyksissä selviytyä hoitotehtävistä tapahtuu oleellisia muutoksia. Muutokset hoitajan taloudellisessa tilanteessa eivät ole säännöksessä tarkoitettu perusteltu syy työhön paluulle. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Työsopimuslain 7 luvun 9 koskee perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomissuojaa. Kielto irtisanoa työntekijää perhevapaan käyttämisen perusteella koskee myös uutta 7a :n mukaista vapaata (9 :n 1 momentti). Sen sijaan 9 2 momentti (irtisanomisperustetta koskeva olettama) ja 9 :n 3 momentti (kielto irtisanoa perhevapaalla olevan työntekijä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla) eivät koske uutta 7a :n mukaista vapaata. Työsopimuslain 7 a :n säännöstä sovelletaan sellaisenaan myös viranhaltijoihin, koska kunnallisesta viranhaltijasta annetun (KVhL) lain 29 :n ja KVTES V luvun 6 :n mukaan viranhaltijoiden perhevapaat määräytyvät suoraan työsopimuslain säännösten perusteella. Viranhaltijoilla on KVhL 38 :n mukaan perhevapaiden osalta vastaavasti sama irtisanomissuoja kuin työntekijöillä työsopimuslain 7 luvun 9 :ssä. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. Vaikka KVTES:n 2010 2011 V luvun 6 :n 2 mom:ssa ei erikseen mainita ko. vapaan palkattomuudesta, vapaan luonteesta johtuu, että se on palkatonta aikaa kuten muutkin perhevapaat (äitiyslomaa lukuun ottamatta). KVTES:n määräystä tullaan tältä osin tarkentamaan seuraavassa sopimuksessa. Yleiskirjeestä on neuvoteltu pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa ja sen sisällöstä ollaan yksimielisiä.