Asiantuntijalausunto HE 85/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1/5 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Kuulemistilaisuus sosiaali- ja terveysvaliokunta klo Asiantuntijalausunto HE 85/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Omaishoidon tuesta laaditun lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen hoidon toteutumista, tukea omaishoitajan työtä sekä omaishoidon toteuttamista. Lakiin ehdotetuilla muutoksilla pyritään vahvistamaan omaishoidon asemaa yhtenä hoitomuotona ja lisäämään kiinnostusta omaishoitajana toimimiseen. Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää tätä tavoitetta kannatettavana ja lausuu muutosehdotuksista seuraavaa. Muutosesitykset lakiin omaishoidon tuesta (937/2005) Uudessa 3a pykälässä esitetään säädettäväksi kunnan velvollisuudesta järjestää omaishoitajan hoitotehtävää tukevia palveluja. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin omaishoitajalle omaishoitotehtävää varten tarvittaessa järjestettävästä valmennuksesta ja koulutuksesta. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lähtökohtaisesti valmennusta annettaisiin ennen omaishoitotehtävän alkamista, mutta sitä voitaisiin tarvittaessa antaa myös omaishoitotehtävän alettua. Lailla säädettäisiin siis toiminnasta, joka koskee omaishoidon tuen ulkopuolella olevia. Omaishoitajat ja läheiset -liitto toivoo täsmennystä lain 3 perusteluihin koskien omaishoitajien valmennusta kunnan järjestämisvelvollisuuden osalta. Liitto pitää hyvänä esitystä siitä, että valmennuksen tuottamisesta voisi vastata kunnan lisäksi muukin toimija, kuten järjestö. Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistykset ovat järjestäneet vuodesta 2010 alkaen Ovet-valmennuksia yhteistyössä kuntien, seurakuntien, oppilaitosten ja muiden järjestöjen kanssa. Valmennuksiin on osallistunut yli 1600 omaishoitajaa ja tämä yhteistyömalli on toiminut hyvin. Ovet-valmennus on 16 tunnin mittainen kokonaisuus, jonka teemoina ovat omaishoitoperhettä tukevat palvelut, omaishoitajan voimavarat ja jaksaminen, avustus- ja hoivatyön perusteet sekä vertaistuen ja osallisuuden merkitys. Omaishoitajilta saatu palaute on ollut lähes 100 % myönteistä: valmennus on koettu asiantuntevaksi, kannustavaksi ja voimia

2 LAUSUNTO 2/5 antavaksi. Vuosina tehdyn seurannan mukaan omaishoitajien tiedot ja taidot kaikilla osa-alueilla paranivat selvästi valmennuksen tuloksena. Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää tärkeänä, että jatkossa turvattaisiin järjestöjen mahdollisuus toteuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa valmennusta, ja että järjestöjen rooli kirjattaisiin lain perusteluihin. Järjestöillä on hyvät valmiudet ja osaamista valmennusten järjestämiseen. Perusteluissa todetaan, että valmennuksesta ei ole syytä tehdä ehdotonta edellytystä omaishoitosopimukselle, vaan kunnalla on syytä säilyttää mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan. Valmennuksen tarkoitus on tukea omaishoitajaa omaishoitotehtävässä. Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanta on, että valmennuksen tulee olla vapaaehtoista, eikä se saa olla edellytys omaishoitosopimukselle, koska valmennustarve saattaa syntyä myös sopimuksen solmimisen jälkeen. Valmennuksiin osallistuminen tulee mahdollistaa esimerkiksi järjestämällä hoidettavan sijaishoito valmennuksen aikana ja myöntämällä omaishoitajalle valmennukseen osallistumiseksi lakisääteisten vapaiden lisäksi muuta vapaata. Uuden pykälän 3a 2 momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Omaishoitajien hyvinvoinnin kannalta liitto pitää tärkeänä, että mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin on jokaisella omaishoitajalla vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksiin osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Perusteluissa todettujen riskitekijöiden lisäksi liitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että myös palvelujärjestelmän toimimattomuus saattaa aiheuttaa ylimääräistä rasitetta ja uupumusta omaishoitajalle. Liitto pyytää täsmentämään pykälän 2 momentin muotoilua, jossa viitataan ainoastaan sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin toisin kuin perusteluissa, joissa mainitaan myös terveyspalvelut. 4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää hyvänä vapaajärjestelmän laajentamista niin, että kaikille sopimuksen tehneille omaishoitajille tulisi oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Tämä muutos tukisi myös omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista. Omaishoitosopimusta tehtäessä tai sitä myöhemmin tarkistettaessa arvioitaisiin, onko omaishoitaja annetun hoidon ja huolenpidon sitovuuden perusteella oikeutettu kahden vai kolmen vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti. Tiedot omaishoitajan oikeudesta lain mukaisiin vapaapäiviin merkitään omaishoitosopimukseen. Liiton mielestä vapaiden porrastaminen hoivan vaativuuden ja sitovuuden mukaan on perusteltua, mutta oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen tulee säilyä ja turvata jatkossakin omaishoitajille, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti ja jatkuvasti päivittäin. Pykälän 2 momentin mukaan kunta ja omaishoitaja voisivat sopia, että omaishoitaja pitää 1 momentissa tarkoitetun vapaapäivänsä useampana alle vuorokauden pituisena jaksona siten, että jaksojen pituus on yhteensä enintään vuorokausi. Vapaan jaksottaminen

3 LAUSUNTO 3/5 edellyttäisi kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä sitä voisi kumpikaan osapuoli yksipuolisesti vaatia. Liitto pitää hyvänä esitystä omaishoitajan mahdollisuudesta jaksottaa vapaita ja myös sitä, että jaksoittain pidetystä vapaasta voitaisiin periä enintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b pykälän tarkoittama maksu vapaavuorokautta (24 tuntia) kohti. Liitto esittää, että lain perusteluissa määritellään aika, jonka kuluessa kertyneet vapaat on pidettävä. 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma Liitto pitää hyvänä esitystä 7 2 momentin 3 kohdan muuttamiseksi. Omaishoitoperhe tarvitsee myös muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omaishoidon tueksi. Perusteluissa todetaan, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattaisiin myös omaishoitajalle annettavan valmennuksen ja koulutuksen, hyvinvointi- ja terveystarkastusten ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältö ja määrä. Liitto esittää, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa mainitut valmennus, koulutus sekä hyvinvointi- ja terveystarkastukset kirjataan myös omaishoitosopimukseen, koska niistä, toisin kuin sosiaali- ja terveyspalveluista, kunta ei anna erillisiä päätöksiä. Lisäksi liitto haluaa kiinnittää huomion seuraaviin asioihin: 1. Hallituksen esitys sisältää ristiriitaisuuksia ja epäselvyyksiä koskien lain voimaantuloa (perusteluissa ja laissa eri ajankohta) kohderyhmää (sopimusomaishoitajat, ilman sopimusta olevat) hoito- ja palvelusuunnitelmien ja sopimusten tarkistamista (vapaan piiriin tulevat uudet vai kaikki sopimukset) 2. Lain muutosten on tarkoitus astua voimaan 1.7. alkaen. Oikeus vapaaseen syntyy kaikilla sopimusomaishoitajilla ko. päivästä alkaen. Lain perusteluissa on syytä todeta miten takautuvasti myönnettävä oikeus vapaaseen toteutetaan. 3. Perusteluissa todetaan, että lain muutoksista ohjeistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfon kautta. Liitto pitää tätä riittämättömänä ja esittää sosiaali- ja terveysministeriön Omaishoidon tuki Opas kuntien päättäjille oppaan (2006) päivittämistä. Esitys sosiaalihuoltolain muuttamiseksi 27 a Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa Lakiin ehdotetaan lisättäväksi omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaita koskevaa sääntelyä. Kunnan järjestämät vapaat omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle lisättäisiin 14 :n listaukseen kunnallisena sosiaalipalveluna järjestettävistä palveluista. Lisäksi lakiin lisättäisiin uusi 27 a, jossa täsmennettäisiin niitä edellytyksiä, jolloin kunta voi järjestää omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle vapaata. Tällä muutoksella parannettaisiin kunnan mahdollisuuksia tukea niitä omaisia ja läheisiä, jotka osallistuvat tiiviisti tuen tarpeessa olevan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämiseen. Säännös

4 LAUSUNTO 4/5 koskisi käytännössä niitä omaishoidon tuesta annetun lain 3 :n edellytykset täyttäviä henkilöitä, jotka eivät ole tehneet omaishoitosopimusta. Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää tätä muutosta hyvänä, mutta toteaa, että se koskettaa vain pientä osaa ilman sopimusta olevista omaishoitajista. Liitto pyytää täsmentämään ilman sopimusta oleville omaishoitajille myönnettävien vapaapäivien lukumäärän sekä vapaapäivien myöntämisen kriteerit. Liitto pitää hyvänä myös esitystä omaishoitajan vapaan aikaisen hoidettavan hoivan järjestämisestä sekä hoitomaksun määräytymisperusteista. Omaishoitajat ja läheiset -liitto korostaa, että vapaan myöntämisestä sosiaalihuoltolain perusteella ei saa muodostua omaishoidon tukea korvaava käytäntö, jos hakija täyttää omaishoidon tuen kriteerit. Liitto pitää ensisijaisen tärkeänä saada maahan yhtenäiset, valtakunnalliset omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit sekä selkeä käytäntö, jonka mukaan omaishoidon tuki myönnetään aina, kun hakija täyttää kriteerit. Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamisesta 6 c Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaan aikaiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin lisättäisiin uusi 6 c, jossa säädettäisiin sosiaalihuoltolain 27 a :n 1 momentissa tarkoitetun vapaan ajaksi järjestettävien palvelujen asiakasmaksusta. Pykälässä viitattaisiin lain 6 b :ään, jossa säädetään omaishoitajan vapaan aikaisten palvelujen asiakasmaksusta. Sosiaalihuoltolain 27 a :n mukaan järjestettävän vapaan aikaisen palvelun asiakasmaksu määräytyisi samoin perustein kuin omaishoidon tuesta annetun lain mukaan järjestettävässä vapaassa. Liitto pitää tätä esitystä hyvänä, mutta esittää, että asiakasmaksut sisältyisivät asiakasmaksukattojärjestelmään. Omaishoitajat ja läheiset -liitto haluaa vielä todeta, että omaishoidon tuessa on kysymys kokonaisuudesta, johon omaishoitajan vapaiden lisäksi kuuluvat omaishoitajan palkkio ja omaishoitoa tukevat muut palvelut. Keskittymällä vapaisiin ja asettamalla tavoitteeksi laitoshoidon siirtäminen myöhemmäksi menetetään omaishoidon tuen ennaltaehkäisevä vaikutus. Omaishoitoa ei saa tarkastella laitoshoidon vaihtoehtona, vaan nähdä myös ennaltaehkäisevänä hoitomuotona. Omaishoitoperheiden hyvinvointiin vaikuttavat suuresti myös muut yhteiskunnalliset päätökset. Esimerkiksi asiakas- ja palvelumaksujen jatkuva korottaminen heikentää omaishoitoperheiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluja. Omaishoitajat ja läheiset -liitto toteaa, että esitetyt lakimuutokset ovat askeleita oikeaan suuntaan ja vastaavat osittain kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman esityksistä. Esitetyistä muutoksista puuttuu tärkein eli omaishoitajien yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen. Liitto vaatii, että omaishoitolainsäädäntöä kehitetään kokonaisuutena, jossa turvataan omaishoitajien parempi oikeusturva siten, etteivät kunnat voi yksipuolisesti irtisanoa sopimuksia, heikentää omaishoitoperheiden palveluita ja omaishoidon tukea. Lainsäädännössä tulisi selkeästi todeta, että omaishoito on yksi hoitomuoto muiden hoitomuotojen rinnalla. Omaishoidon tukeminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Esitysten vaikutuksissa todetaan uudistusten arvioidaan aiheuttavan merkittävän säästöpotentiaalin kuntien talouteen, kun kalliimpaa hoitoa korvataan omaishoidolla.

5 LAUSUNTO 5/5 Perusteluissa todetaan myös, että Säästöpotentiaalin realisoituminen riippuu osaltaan uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista eli niistä päätöksistä, joita kunnat ja hoitajat seuraavina vuosina tekevät omaishoidon suhteen. Liitto korostaa, että lain muutoksilla on mahdollisuus sekä tukea omaishoitajia että saavuttaa säästöjä, mutta se edellyttää lain toteuttamista tarkoitetulla tavalla omaishoitoa kehittäen ja omaishoitajan jaksamista tukien. Helsinki OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY Anneli Kiljunen puheenjohtaja Marja Tuomi toiminnanjohtaja