Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Transkriptio

1 Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka järjestämisestä vastaa kunta määrärahojen puitteissa. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen kokonaisuus laajenee hoitopalkkion ja hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös omaishoitajalle annettaviin sosiaalipalveluihin. Alin hoitopalkkio nousee 300 euroon kuukaudessa. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa. Lainsäädännön tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Sopimus omaishoidontuesta laaditaan toistaiseksi ja vain erityisesti syystä määräaikaisena. Omaishoidontuki on edelleen määrärahasidonnainen palvelu. Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Tuen myöntämisedellytykset säädetään omaishoitolain 3 :ssä. Kunta voi myöntää omaishoidontukea, jos 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoitolain perusteluissa katsotaan, että kaikkien edellä mainittujen myöntämisedellytysten tuli täyttyä, jotta omaishoidon tukea voidaan myöntää. Omaishoidon tuki maksetaan hoitajalle. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikunnan tulee olla Sodankylä.

2 Hoitoisuuden arviointi Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta ja tarvittaessa toimintakykymittareita (mm. Rava, MMSE). Yhtenä kriteerinä arvioinnissa on, että omaishoito vähentää tai korvaa laitoshoidon tai kotihoidon palveluja. Pääsääntöisesti edellytetään, että hoidettavalla on Kansaneläkelaitoksen myöntämä lapsen tai eläkkeensaajan hoitotuki. Lasten hoitoisuutta arvioitaessa verrataan vammaisen tai sairaan lapsen hoitoisuutta samanikäisen terveen lapsen hoidon tarpeeseen. Omaishoitoa ei myönnetä samasta lapsesta, josta perhe saa kotihoidontukea. Kehitysvammaisten hoidon arvioinnissa käytetään kehitysvammahuollon asiantuntemusta. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän palkkaindeksin mukaan. Omaishoidon tuen myöntämisperusteisiin ehdotetaan tarkennusta seuraavasti: Tarkennetut kriteerit I Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 600 euroa (vuonna 2006) Hoitopalkkio on 5 :n 2 momentin mukaan vähintään 600 euroa kuukaudessa (korotettu hoitopalkkio), jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole tältä ajalta; 1. vähäistä suurempia työtuloa, 2. oikeutta sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan eikä 3. oikeutta vuorotteluvapaalain 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen, jona aikana hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa tai huolenpitoa. Rava-indeksi yli 3,5. Jos hoidettava käy säännöllisessä jaksohoidossa yli 5 pv/kuukaudessa, hoitopalkkio on 2. hoitoisuusryhmän mukainen.

3 II Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 507 euroa (vuonna 2006) Henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti hoitoa, huolenpitoa tai seurantaa ympäri vuorokauden, jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa. He tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Hoito edellyttää omaishoitajalta pääsääntöisesti kokopäivätoimista työpanosta ja on fyysisesti ja /tai psyykkisesti raskasta Rava-indeksi 3, Jos hoidettava käy säännöllisessä jaksohoidossa yli 5 päivää kuukaudessa, hoitopalkkion suuruus 3. hoitoisuusryhmän mukainen. Alle 16-vuotiaiden osalta arvioinnissa käytetään erillistä hoitoisuudenarviointi lomaketta (liite) Hoitoisuuspisteet vähintään 41 p., kehitysvammaisten osalta vähintään 50 p. III Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 364 euroa (vuonna 2006) Henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti hoitoa ja huolenpitoa. He tarvitsevat jatkuvasti ja runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissa, mutta heillä ei ole yöllistä avun tarvetta tai avun tarve öisin on vähäistä. Rava-indeksi 2,30-2,99 Jos hoidettava käy säännöllisessä jaksohoidossa yli 5 päivää kuukaudessa, hoitopalkkion suuruus 4. hoitoisuusryhmän mukainen. Alle 16- vuotiaiden osalta arvioinnissa käytetään erillistä hoitoisuusarviointilomaketta (liite) Hoitoisuuspisteet vähintään 30 p, Kehitysvammaisten osalta 45 p. IV Hoitoisuusryhmä Hoitopalkkio 300 (vuonna 2006) Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. Hoidettava on riippuvainen muiden avusta. Omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Hän voi olla poissa hoitajan luota joitakin aikoja vuorokaudesta, esim. vaikeasti kehitysvammainen koulussa tai vanhus päiväsairaalassa, keskimäärin 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Rava-indeksi 1,80-2,29. Jos hoidettava käy säännöllisessä jaksoittaishoidossa, hoitopalkkion määrää voidaan vähentää. Hoitopalkkion määrää voidaan alentaa ja sopia alinta määrää pienemmän hoitopalkkion maksamisesta omaishoitajan omasta pyynnöstä. Lisäksi määrää voidaan alittaa kahden edellytyksen täyttyessä yhtä aikaa. Hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä oikeus lakisääteisen vapaan pitämiseen edellyttää, lisäksi hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla vähäistä.

4 Omaishoitaja Hoitajaksi voidaan ottaa vain henkilö, jonka hoidettava ja kunta hyväksyy hoitajaksi ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitajan tulee olla täysi-ikäinen, joka kuntonsa ja terveydentilansa puolesta kykenee huolehtimaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovituista hoidettavan tarpeista. Hoitaja voi olla omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Hoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan (työsopimuslaki 55/2001). Hoitajan eläketurvavasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukaisen tapaturmavakuutuksen piirissä Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle, ja se on verotettavaa tuloa. Hoitopalkkiot tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta ja palveluista laaditaan yhdessä hoidettavan ja hoitajan ja hoitoon osallistuvien muiden tahojen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma sisältää omaishoitajan antaman hoidon lisäksi muut välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut kuten kotihoidon, sairaanhoidon, vammaispalvelun ja erityishuollon palvelut ja niiden määrät. Kunnan on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan kunnan ja omaishoitajan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma: - hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta - hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyksen ajalta - hoitajalle järjestettävästä vapaasta - määräaikaisen sopimuksen kestosta. Pääsääntöisesti sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi - sopimuksen irtisanomisesta sekä - muista hoitoa koskevista seikoista Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jolloin sopimuksen kesto on mainittava sopimuksessa. Sopimus voidaan tarkistaa tarvittaessa. Sopimusta tarkistetaan hoidon sisällön tai sopimusaikaa koskevien muutosten osalta tarvittaessa.

5 Hoitopalkkion maksaminen omaishoidon keskeytyksen ajalta Jos hoidettavan hoitoon kuuluu muuta kuin omaishoitajan kotona antamaa hoitoa, on hoito merkittävä hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoidettava voi olla esimerkiksi intervallihoidossa siten, että laitoshoitojaksot ja kotonaolo vaihtelevat kahden viikon välein. Omaishoitajan antaman hoidon keskeytyminen ei tällaisissa tilanteissa keskeytä hoitopalkkion maksamista. Myöskään laissa säädettyjen omaishoitajalle järjestettävien vapaiden pitäminen ei keskeytä hoitopalkkion maksamista. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua (9.2 ). Hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä tulee sopia omaishoitosopimuksessa (8.2 ) Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta muusta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä keskeytyy 5 vuorokauden kuluttua. Omaishoitajan vapaapäivät Hoitajalla on omaishoitolain 4 :n 1 momentin mukaan oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi ja hoitajalla säilyy oikeus vapaaseen siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokautta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Vähäiset keskeytykset omaishoidossa eivät poista sitovaa hoitotyötä tekevän omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. Jos keskeytyksiä on kalenterikuukauden aikana yli viisi päivää kuukaudessa, hoitajalle ei kerry vapaapäiviä siltä kuukaudelta, koska tuolloin omaishoitaja ei ole yhtäjaksoisesti sidottu hoidettavan hoitoon. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Lisäksi alle vuorokauden pituiset virkistysvapaat eivät vähennä sitovaa hoitotyötä tekevien eikä muidenkaan omaishoitajien hoitopalkkion määrää. Hoitajan lakisääteiset vapaat pidetään pääsääntöisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Vapaapäiviä kertyy hoitajalle enintään 24 päivää vuodessa.

6 Kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan korvaavat palvelut ja hoitopaikat kunnan omissa laitoksissa ja toimintayksiköissä ja tilapäisen kotipalvelun turvin. KOHO-projektin avulla järjestetään kokeiluna omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämistä siten, että kunta palkkaa sinne ystävän, sukulaisen tai muun läheisen omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Tuolloin kyseiselle henkilölle maksetaan palkkiona 50 euroa/vrk (mak.x2vrk/kk). Lakisääteisen vapaan aikana annettavien palvelujen maksut ja omavastuu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 6 b :n 1 momentti muuttui lukien. Palveluista, jotka kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9 euroa sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään. Asiakasmaksulain muutos tarkoittaa, että myös palvelusetelillä järjestettävät kotipalvelut tulevat pykälän soveltamisen piiriin. Jos kunta järjestää palvelusetelillä lakisääteisen vapaapäivän ajaksi kotipalveluja tai tukipalveluja, hoidettavan omavastuuosuus on enintään 9 euroa vapaapäivältä. Lakisääteisen vapaan aikana omaishoitajan hoitoa korvaavien palvelujen maksut ovat kokonaan maksukaton ulkopuolella. Muista omaishoidontukeen sisältyvistä palveluista, omaishoitajan virkistysvapaiden ja muiden kuin lakisääteisten vapaapäivien ajaksi annettavista palveluista peritään samat maksut kuin vastaavista muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Omaishoitosopimuksen irtisanomisaika on kunnan puolelta kaksi kuukautta ja hoitajan puolelta yksi kuukausi. Sopimuksen irtisanominen perustuu kunnan ja omaishoitajan harkintaan Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi.

7 Lisäksi Hoidettavalla ei ole subjektiivista oikeutta omaishoidontuen saamiseen eikä tällaista oikeutta synny sillä, että hoidettavalle on aiemmin myönnetty omaishoidon tukea. Omaishoidon tukihakemuksia voidaan jättää koko vuoden. Mikäli määrärahoja ei ole käytettävissä uusien omaishoidon tukien maksuun ja omaishoitajan hoidettavan hoitoisuus oikeuttaa hoitajan saamaan tukea, asetetaan hakijat hoitoisuuden perusteella jonoon. Omaishoidon tukimäärärahojen vapautuessa etusijalla ovat eniten hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöiden omaishoitajat. Jonottajan oikeus omaishoidon tukeen alkaa viranhaltijapäätöksestä seuraavan kuukauden alusta.