Tehokas kuulonsuojelu ei onnistu ilman osaavaa työterveyshuoltoa Esko Toppila
Yhteenveto useasta eri työpaikasta Kaikissa samat ongelmat Ei riipu altisteesta Mukana projekteissa Erja Mäkelä Beatrice Bäck Ville Hyvärinen Anna Ruhala Heli Koskinen Rauno Pääkkönen
Meluvammoja ja melutyössä olevien määrä 1800 1600 1400 1200 Meluvammoja 1000 800 Meluvammoja 600 400 Kuulonsuojaimet pakollisiksi 200 Melu työssä Melu työssä olevat/1000 olevat/1000 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Suojainten käyttöasteet kolmessa teollisuuslaitoksessa Suomessa Suojaimia aina käyttävät Osuus käyttäjistä /%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1955 1965 1975 1985 1995 Periodin loppuvuosi Paperityöntekijät Telakkatyöntekijät Metsurit /
Todellinen ja laboratoritulosten välinen ero suojainten vaimennuksessa Todennäköisyys (%) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 Laboratoriotulos Vaimennus työpaikalla 0 10 20 30 40 Vaimennus(dB) /
Kuulovammatyypit Ei meluperäiset Ikähuonokuuloisuus Geneettinen Keskushermoston korvan tulehdukset Välikorvan ongelmat Lapsuuden ajan traumat (useat korvatulehdukset) Meluperäiset Akuutit traumat Krooniset traumat (Se "oikea" meluvamma) Ikähuonokuuloisuus ja meluvammaherkkyys korreloivat Kuulo heikkenee vaikka melualtistus loppuu, mutta hitaammin Siksi melualtistus pitää saada loppumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Expectedamountofhearinglosses(%) 70 60 50 40 30 20 10 0 8 0 8 5 9 0 9 5 1 00 105 100 db 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 Lani_out Elinikäinen meluannos (ei taso) (db Lex=100 db saa kun Koko työuran on 85 db:n melussa /
Kuulonsuojelu tärkeää Työuran pidemmiksi Jos kuulo menee työ muuttuu vaaralliseksi tai mahdottomaksi 45 % työvoimasta ryhmässä, jossa kuulo heikkenee (US) 38 % 65+ työvoimasta valittaa työtä haittaavaa kuuloongelmia (US) 300 Ruumiill. kommunik. 200 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1900 1950 2000 Kommunikaatiotarve työssä 100 0 15,0 35,0 55,0 75,0 95,0 25,0 45,0 ikäryhmittäin 7 65,0 85,0 Kuulovammat Pirkanmaalla
60 Kuulovamma 50 40 Heikentynyt puheen ymmärrettävyys Erikoisesti taustamelussa Sosiaalinen eristyneisyys Psykososiaaliset ongelmat(. 2x) Taipumus uskoa, että muut puhuvat pahaa Lisääntynyt tapaturmariski Väärinkäsitykset Ei kuule varoituksia tai varoitussignaaleja Heikentynyt urakehitys Koulutus vaikeaa, koska ei saa selvää Lisääntynyt työttömyysriski " Tyhmät pois täältä" Heikentynyt suuntakuulo Lisääntynyt tapaturmariski Heikentynyt puheen ymmärrettävyys Tinnitus Hyperacusia keski-arvo puhe-alueesta 30 20 10 0-10.5 Q114 1.0 1.5 2.0 Normaali Lievä Kohtalainen 2.5 3.0 3.5 /
Seuraukset työnteon kannalta Monet työt vaativat, että työtä on pystyttävä seuraamaan kuuntelemalla Hitsaus: sihinä kertoo, millaista jälkeä tulee Kommunikaatio on yleistä melutyöpaikoilla Jo subkliininen kuulovamma voi heikentää puheen ymmärrettävyyttä melussa Kliininen meluvamma heikentää varmasti Tehdas on vaarallinen työpaikka On kuultava hyvin Varoitusäänet ja puhe Huonokuulo ja kuulonsuojain Työntekijät pitävät riskinä Suojainten valinta tärkeää Etenkin huonokuuloisilla S/N (db) 25 20 15 10 5 0-5 Normaalikuuloiset Lievästi huonokuulo Selvästi huono kuulo
Työterveyshuollon velvoitteet ja melu Työturvallisuuslaki (2002) 8 Työnantajan velvollisuus huomioida henkilökohtaiset edellytykset selvitä työstä Meluasetus Tunnistaa melulle herkät yksilöt Käynnistää suunnattu työpaikkaselvitys, jos työperäisiä (melu) sairauksia löytyy Työterveyshuoltoasetus Työpaikkaselvitys on toiminnan ytimessä Ei riitä, että mennään paikalle katsomaan Säännölliset kuuloseulat
Otteita työpaikkaselvityksestä Tekstissä pitäisi olla: - Käytettiinkö suojaimia oikein käynnin aikana - Ilmoitus, että huonokuuloisten suojainten käyttöön tulee tarttua - Selvitys, miten hoidetaan melulle herkkiä - Varoitus, että väärä suojain voi lisätä onnettomuusriskiä - Huomautus siitä, milloin tehdään suunnattu työpaikkaselvitys 11
Työpaikkaselvitys työpaikan viitekehyksessä Monessa yrityksessä työpaikkaselvitys on ainoa riskinarviointi Erityisesti PK-yrityksissä Pitäisi olla oikein!! Lainsäädäntö vaatii riskinhallintaa, josta riskinarviointi on pieni osa Melu: työnantajan on tehtävä kaikkensa edistääkseen suojainten käyttöä Melu: mahdollisuus käyttää asianmukaisia suojaimia Tekniset ratkaisut Selvillä olovelvoite Työpaikkaselvitykset eivät täytä riskinhallinnan perusvaatimuksia Kuka tekee, mitä tekee ja miten tekee Työpaikkaselvityksen ja terveystarkastuksen välinen yhteys puuttuu Työnkuvan tulee vaikuttaa terveystarkastuksen sisältöön Ei vain altistuminen
Työsuojelun ja työterveyden yhdistäminen Työsuojelu on joka päiväistä käytännön toimintaa Toimii joka tasolla Työntekijä Osaa käyttää annettuja ratkaisuja Pitää huolta työtovereistaan Raportoi havaitsemistaan puutteista Esimies Valvoo, että toimitaan oikein Osaa opastaa Työnantaja Luo puitteet Työterveys Toimii auditorina Tuo tietoa, jota tarvitaan yksilölliseen työsuojeluun
Työterveyshuollon arviointi Esimiehet Ei mitään apua Työntekijät Terveystarkastuksessa kysytään Suojaimet eivät muuttuneet kellään TTH suosituksesta 2 rasitusastmaa 60 % otti kuulonsuojaimet pois keskusteltaessa 4/18 palovammoja hitsaustyöstä Ei havaittu terveystarkastuksessa Useita työpisteitä, joissa suojainten yhteiskäyttö mahdotonta Pölyävä työ Osa otti pois silmiensuojaimet ja jätti pölysuojaimen Osa jätti silmiensuojaimet, koska ne olivat pakolliset aina Sama kuulonsuojainten kanssa, jos silmiensuojaimet haittasivat
Vaikuttavuutta eskalaatiolla Täydellinen on hyvän pahin vihollinen Aloita asioista, joilla saadaan helposti paras mahdollinen vaikuttavuus Kun se toimii, siirry seuraavaan askeleeseen Vaihe 1. (perusasiat) Altistuminen tiedossa (suurin piirtein) Siisteys Suojainten käyttö Terveystarkastukset tukevat suojainten käyttöä Suunnatut työpaikkaselvitykset Vaihe 2 (Hienosäätö) Yhteisvaikutukset (ototoksiset kemikaalit ja tärinä) Meluvammalle herkkien tunnistaminen Erikoistapaukset Tekniset ratkaisut ja terveystieto
Mitä arvioida työpaikkaselvityksessä Asenteet Siisteys ja valaistus Suojainten puhtaus, kunto ja käyttö Erityisesti yhteiskäyttö
Asenteet 150 Työntekijä Käyttää annettuja turvavarusteita ml suojaimet oikein Tietää riskit Erityisesti lyhytaikainen altistuminen aliarvioidaan 100 db vain 15 min saa olla päiväaltistus Kantaa vastuuta myös kaverista Motivaatio kunnossa Esimies Valvoo suojainten ja turvavarusteiden käyttöä Osaa katsoa onko oikein Jos työtä ei voi tehdä käytetyillä suojaimilla, hommaa uudet Leq Leq 100 50 0 1 212 423 634 845 1056 1267 1478 1689 1900 2111 2322 2533 2744 2955 3166 3377 3588 3799 4010 4221 4432 4643 4854 5065 5276 5487 5698 5909 6120 6331 6542 6753 6964 7175 140 120 100 80 60 40 20 0 6:45:06 7:00:31 7:15:56 7:31:21 7:46:46 8:02:11 8:17:36 8:33:01 8:48:26 9:03:51 9:19:16 9:34:41 9:50:06 10:05:31 10:20:56 10:36:21 10:51:46 11:07:11 11:22:36 11:38:01 11:53:26 12:08:51 12:24:16 12:39:41 12:55:06 13:10:31 13:25:56 13:41:21 13:56:46 14:12:11 14:27:36 14:43:01 14:58:26 15:13:51 15:29:16 15:44:41 16:00:06 16:15:31 16:30:56 16:46:21
Siisteyden merkitys Siisteys luo puitteet turvallisella toiminalle Pöly lattialla ->liukastumisvaara Likaiset työkalut/pinnat -> kontaminaatiovaara Suojaimet tarvitsevat siisteyttä toimiakseen Likainen kuulonsuojain altistaa ihokontaktin kautta Hengityksensuojain tukkeutuu ilman asiamukaista siisteyttä/huoltoa Huonokuntoinen kuulonsuojain ei vaimenna
Esimerkkejä huonoista kuulonsuojainratkaisuista
Käytettyjen suojainten määrä 14 Lukumäärä Montaako yhtäaikaa? 6 12 5 10 8 4 6 3 4 2 2 1 0 ei yhtään 1 2 03:04 useampia 0 1 suojain 2 3 4 väh 5
Kupusuojaimet ja muut päänalueen suojaimet 30 22 20 10 15 5 10 4 0 visiiri suojalasi Paksu huppu ohut huppu Rikki 21
Tulppasuojaimeen liittyviä ongelmia Vaimennus 6 db 3 2,5 13dB 2 1,5 1 0,5 28 db 0 2-4/pv 1/pv 1-3/vk 1/vk Kertakäyttötulppien vaihtoväli isossa teollisuuslaitoksessa 22
Erilaisia suojain asennuksia OK OK? Huono Huono
Oletko jättänyt suojaimen käyttämättä, vaikka olosuhteet, tai ohjeet vaativat 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Frekvenssi Usein Joskus harvoin En koskaan Unohtuu Ei mukana eikä viitsi hakea Yhteensopivuus Hengityksensuojain+suojalasit Hengityksensuojain+kuulonsuojain Ei muista laittaa kuulonsuojaimia päälle
Kupusuojaimet+silmiensuojain 25
Sama suojainyhdistelmä isossa ja pienessä päässä! 26
Suojaimia pitää olla kaikille Pään morfologia on erilainen Suojaimia tulee olla saatavilla eri kokoja Helppo tarkastaa suojainvarastosta Henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat valintaan Tulppa vai kupu Työ vaikuttaa valintaan Ahtaat paikat > pieni kuppi tai tulppa Yhteiskäyttö Sukupuoli vaikuttaa
Kuulonsuojainten käytön observointi Tarkkaile käytetäänkö kuulonsuojaimia. Jos ei käytetä, kysy syytä. Perusteltuja syitä on, ettei kuule tai kuulonsuojaimet painavat tai hiostavat, Käynnistä suojainten vaihtosuunnitelma. Tarkkaile, otetaanko suojaimet pois keskusteltaessa. Oletettava syy huono kuulo, käynnistä suojaimen vaihtosuunnitelma. Tarkkaile, onko kuulonsuojaimet asennettu oikein. Ks. Huoneentauluiksi tarkoitetut malliratkaisut.
Suojaimet ja terveystarkastus Henkilökohtaisten ongelmien tarkistus Saatko selvää työpisteestä, mitä puhutaan Joudutko poistamaan suojaimen keskusteltaessa Audiometria Jos ongelmia tasaisesti vaimentava tai elektroninen Käytettävyys Sopiiko muiden suojainten kanssa Vaimentaako Painaako Jos jokin näistä -> käynnistä suojainten sopivuus tarkastus Yhteisvaikutukset suojaimilla Hengityksensuojaimen vaihto voi vaikuttaa kuulonsuojaimeen Luokka 1 Suojaimen tyypillä ei väliä, kunhan vaimentaa tarpeeksi Audiometriatulokset Luokka 2 ja 3 Tasaisesti vaimentava tai tasoriippuva Käytä valintaohjelmaa ja anna henkilön päättää Luokka 4 Aina tasoriippuva Varmista valintaohjelmalla Suojaimen valinta kuulovamman mukaan
Asioita, joita työterveyshuollon tulee havaita/tietää Huono kuulo ja huonosti työhön soveltuvat kuulonsuojaimet voivat rajoittaa kuulonsuojainten käyttöä. Keuhko- tai jokin muu sairaus voi tehdä hengityksensuojaimen liian raskaaksi käyttää. Työpaikalla esiintyy poikkeuksellisesti oireilua tai sairauksia, joiden on mahdollista liittyä työhön. Selvitä työperäisyys sekä onko työmenetelmät muuttuneet, tekniset torjuntamenetelmät käytössä ja suojaimet tarkoituksenmukaisia. Päähän puettavien suojainten paino aiheuttaa niskan kipeytymistä. Työpaikalla on paljon korvatulehduksia, jotka johtuvat useaan kertaan käytetyistä, likaisista korvatulpista, jotka on tarkoitettu kertakäyttöisiksi. Työpaikalla on silmätapaturmia paljon ja silmiensuojaimista puuttuvat sivusuojat. Biomonitorointi osoittaa merkittävää altistumista. Samalla hengityksensuojaimilta puuttuu huoltotilat ja -tarvikkeet, suojainten käyttöaste on alhainen, suojain ei ole riittävän tehokas tai suodattimia ei ole vaihdettu ja puhallinlaitteet vilkuttavat tehottomuuteen liittyvää varoitusvaloa. Työntekijöillä on paljon pienehköjä käsivammoja. Riskinarviointi ei kata käsien suojausta, käsineet ovat huonoja, rikkinäisiä ja likaisia, niiden käytöltä puuttuu ohjaus ja käyttöaste on heikko.
Melu ja työterveyshuolto pähkinänkuoressa Melu aiheuttaa kuulovammoja. Lisäksi melu estää kuulemasta varoitussignaaleja ja keskustelua, mistä seuraa onnettomuusriski. Suurin riski on niillä, joilla on jo kuulonalenemaa. Huonokuuloisilla kuulonsuojaimet heikentävät lisää kykyä seurata keskustelua ja kuulla varoitussignaaleita. Tästä syystä huonokuuloisilla on taipumus ottaa suojaimet pois keskustellessa. Työpaikkaselvityksessä Tarkkaile käytetäänkö kuulonsuojaimia. Jos ei käytetä, kysy syytä. Perusteltuja syitä on, ettei kuule tai kuulonsuojaimet painavat tai hiostavat, Käynnistä suojainten vaihtosuunnitelma. Tarkkaile, otetaanko suojaimet pois keskusteltaessa. Oletettava syy huono kuulo, käynnistä suojaimen vaihtosuunnitelma. Tarkkaile, onko kuulonsuojaimet asennettu oikein. Ks. Huoneentauluiksi tarkoitetut malliratkaisut. Terveystarkastuksessa Kysy kuulonsuojaimista, joutuuko ne välillä ottamaan pois melussa. Kysy syytä. Huomioi malliratkaisu Kuulonsuojainten valinta työterveyshuollossa. Kysy, painavatko kuulonsuojaimet tai puristavatko ne liikaa. Erityisesti naisilla raskaat kuulonsuojaimet aiheuttavat niska-hartiaoireita. Puristus voi johtua myös suojalaseista, joiden sanka puristuu kuulonsuojaimen alle. Neuvo vaihtamaan suojasit ohutsankaisiin, päänmukaisiin sankoihin (ks. kuulonsuojainohje). Mikäli työntekijän kuulo heikkenee epätavallisen nopeasti, kyseessä voi olla melulle herkkä tai työntekijä ei osaa suojautua kunnolla. Käynnistä suunnattu työpaikkaselvitys, jossa selvität paikan päällä, miten suojautuminen toimii. Jos työntekijä on oikeasti melulle herkkä, varmista, että päivän meluannos pysyy alle 80 dba:n.
Hyvä meluosio työpaikkaselvityksessä Melutasot työssä on kartoitettu ja se ylittää 85 db merkityissä paikoissa Kuulonsuojaimia käytettiin hyvin kaikissa paikoissa, joissa on melua. Suojaimilla oli asialliset säilytyspaikat ja niiden kunto oli hyvä. Yhteiskäytössä remmillisen kypärän kanssa oli ongelmia, koska kypärän remmin solki jäi kuulonsuojaimen pehmusteen alle. Kuulonsuojaimia oli riittävän montaa lajia. Käyttöohjeet, jotka sisälsivät myös muut suojaimet oli kaikkien saatavilla ja ne olivat selkeät. Työterveyshuollon suojainsuositukset oli otettu hyvin huomioon. Henkilökunta oli koulutettu ja motivoitunut. Esimiehet valvoivat säännöllisesti käyttöä ja tiesivät kunkin työn vaatimukset Terveystarkastuksissa ei ole havaittu ongelmia kuulonsuojainten käytössä.
Varoitus: Jos melutaso laskee voi motivoinnin tarve kasvaa!!! Aina suojainta käyttävien osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 80 90 100 110 / Melutaso (db) Matala komm koht. kommu Korkea komm )
Vaiheen 1 merkitys Ratkaisee 90-95 % kaikista ongelmista Suhteellisen nopeasti päästään alkuun Visuaalinen observointi Kyselyt Tuovat oikeita vastauksia, kun osoitetaan, että ongelma ymmärretään Monimutkaiset altistukset hoidetaan tämän jälkeen Käytä apua
Vaihe 2: herkkyystekijät KOLESTEROLI Erityisesti nuorilla korkea kolesteroli on riskitekijä KOHONNUT VERENPAINE TUPAKOINTI SÄRKYLÄÄKKEET VERENKIERTOHÄIRIÖT SOSIAALINEN MELU SELITTÄVÄT 40 % KUULONALENNUKSES TA
Antioksidantit meluherkille (C. Le Prell and C. Spankovich) Vitamiinit A-vitamiini B-vitamiinit C-vitamiinit D-vitamiinit E-vitamiini Mineraalit Magnesium Seleeni Kupari, sinkki, rauta, mangaani Calsium, Kalium, Natrium Flavonoidit Hiilihydraatit Kolesteroli, rasvat Kalorimäärät
Yhteenveto Terveellinen ruokavalio auttaa, mutta se ei yksin riitä. Terveelliset elämäntavat, liikunta, tupakoinnin lopettaminen ovat tärkeitä Särkylääkkeet ovat ototoksisia, joten niihin liittyy riski Ruokavalio tutkimus on lastenkengissään, joten optimaalinen annostus ei ole tiedossa Silti kannattaa koittaa
Liuottimien ototoksisuus Auditory cortex CS2 tolueeni styreeni xyleenit Kuulohermo n-hexane sisäkorva Melu Tasapainoelin Kuuloelin /
Melu ja raskaus Kun ilmasta tuleva ääni kohta nestepinnan suurin osa (yli 99 %) heijastuu pois Heijastunut määrä riippuu taajuudesta ja tulokulmasta matalat taajuudet pääsevät paremmin Tärinä voi tulla suoraan läpi, jos mahaa painaa tärinälähdettä vasten Korva muodostuu 12 raskausviikolla -> mahdollisuus kuulovammaan Kohtu varsin metelikäs paikka Tuloksia epidemiologiset lapsen kuulovammariski, jos äiti työssä, jonka melu ylittää 85 db Labradata viittaa, että raja yli 95 db Impulssit, yli 160 db aiheuttaa pysyviä muutoksia kuulohermovasteeseen /
Suositus Äidin altistus ei tulisi ylittää 85 db(a) eikä 115 db(c ) Piikkiarvo ei saa ylittää 155 db(c) Tärisevät koneet voivat olla ongelma, jos niihin nojataan jatkuvasti /
Yhteenveto Kuulonsuojelu ei onnistu ilman aktiivista työterveyshuoltoa Kuulonsuojelu on osa päänsuojelua, eikä niitä saa erottaa toisistaan Työterveyshuolto ei onnistu yksin hoitamaan hommaa Jokapäiväinen toiminta tarvitsee työntekijät, esimiehet ja työsuojeluhenkilöstön Hyvä TTH:n toiminta integroituu tähän toimintaan. Kaikilla yrityksillä on oma tapansa järjestää työsuojelu Jokaisessa yrityksessä on toimittava eri tavoin Suojainten yhteensopivuudesta vastaa Varastomiehet, TTH,. Kenelle raportoidaan puutteista suojaimissa Miten seurataan sitä, että hommat hoidetaan Motivaatio ja koulutus Mikä on työterveyshuollon rooli
Varoitus Väärin tehty riskinarviointi voi jopa tappaa