8.2.213 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 213 Määrä vähenee maltillisesti. Uudisrakentaminen ja MVR supistuvat, korjaaminen kasvaa. Työllisyystilanne heikkenee. 13 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2=1 12 11 1 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 ** 13 ** Lähde: Tilastokeskus, Raksu (7.2.213)
: Sari Sontag, pj. Matti Holopainen Kimmo Huovinen Kai Karsma Tapani Karonen Armi Liinamaa Timo Myllys Eero Nippala Paula Paavilainen Pekka Pajakkala Ilpo Peltonen Samuli Pietiläinen Kari Ruohonen Bo Salmén Elina Selinheimo Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Samuli Pietiläinen, siht. Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Työ- ja elinkeinoministeriö Infra ry Valtiovarainministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry TAMK Tilastokeskus VTT Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Valtiovarainministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö 2
Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on vähentynyt ja vakautuspolitiikan noudattaminen on vahvistanut uskoa euroalueen yhtenäisyyteen. Makrotalouden heikkous Euroopassa on orastavan talouskasvun merkittävin riskitekijä. Laaja teollistuneiden maiden ml. Yhdysvaltojen tasesopeutus, jota vasta aloitellaan, tulee viemään aikaa ja heikentämään myös yksityistä kysyntää keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta, kun rakenteelliset toimet astuisivat voimaan nykyisen taseiden tervehdyttämisen ohella, elpyminen nopeutuisi. Tänä vuonna talouskasvu jää Suomessa vaatimattomaksi, vain puolesta prosentista yhteen prosenttiin siitä huolimatta, että näkymät kääntyvät vähitellen parempaan suuntaan. Rakentaminen vähenee maltillisesti vuonna 213, mutta pysyy kuitenkin kohtuullisella tasolla, eikä romahdusta ole odotettavissa. Rakentamisen tuotannon näkymissä on joka tapauksessa huomattavat erot alasektoreittain. Raksu-ryhmä arvioi uudistalonrakentamisen supistuvan noin 1 %, korjaamisen kasvavan 2-3 % ja maa- ja vesirakentamisen supistuvan noin 2 %. Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan laskevan 2-4 % vuonna 213. Rakentamisen suhdannetilanne on heikko ja sen odotetaan edelleen heikkenevän, mutta alan arviot ovat nyt viime syksyä hieman positiivisemmat. Kun vuosi 212 meni rakentamisessa loppujen lopuksi kohtuullisesti, viime vuoden lopun ja kuluvan vuoden alun hankealoitukset työllistävät myös vuonna 213. Toisaalta ennustettu pidempään hitaana jatkuva talouskasvu meillä ja muualla merkitsee erityisesti uudistalonrakentamisen pysyttelemistä totuttua matalammalla tasolla. Kapasiteettia vapautuu, mikä johtaa kilpailun kiristymiseen ja hintojen laskuun. Sen sijaan korjaamisen tarve ja kysyntä on kasvussa edelleen, mikä tasaa myös rakentamisen työllisyyskehitystä. Matala korkotaso, ja jopa negatiivinen reaalikorko, tukevat edelleen asuntokauppaa ja rakentamista, mutta välillisten ja välittömien verojen kiristyminen sekä työllisyyden vaisu kehitys vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi vanhojen asuntojen hintoja nopeammin. Kysyntää riittää ainakin pääkaupunkiseudulla, mutta kysymys voi olla aikaisempaa enemmän hinnasta. Raksu-ryhmä arvioi, että tänä vuonna aloitetaan 26-27 asunnon rakentaminen. Valtion tukemasta asuntotuotannosta on kannettu paljon huolta. Helsingin seudun vuokratuotannon aloitukset jäivätkin alhaiselle tasolle viime vuonna. Muilta osin päästiin tavoitteisiin hyvin ja hankkeiden hintakehitys oli maltillista. Heikentynyt taloustilanne nostaa edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja hakijamäärät erityisesti kuntien omistamiin vuokra-asuntoihin ovat edelleen kasvaneet. Tänä vuonna valtio on varautunut tukemaan noin 7 asunnon tuotantoa. 3
Myös tuotannollinen rakentaminen supistuu vuonna 213. Vähäinen tilakysyntä, teollisuuden ylikapasiteetti, madaltuneet aloitusluvut sekä myönnettyjen lupakuutioiden pieneneminen merkitsevät volyymin selvää laskua myös tänä vuonna. Erityisesti varasto- ja teollisuusrakennusten rakentaminen vähenee. Liike- ja toimistorakentaminen ovat matalasuhdannelukemissa. Taso on siinä määrin matala, että lasku ei ole jatkumassa. Toisaalta ei ole nähtävissä kysynnän kasvuakaan. Hankkeita on melko paljon vireillä, mutta epävarmat näkymät ja rahoituksen saatavuus jarruttavat käynnistämistä. Suhdannetilanteeseen sopivasti julkinen palvelurakentaminen lähtee vilkkaasti liikkeelle, sillä lupakehitys osoittaa hyvää kasvua edellisvuodesta. Erityisesti rakennetaan sairaaloita. Korjausrakentamisen kasvu on rakenteellista ja vakaata verrattuna uudisrakentamiseen. Kysyntä kohdistuu erilaiseen osaamiseen kuin uudisrakentamisessa. Korjaamisen suuri rooli vaimentaa uudisrakentamisen vähenemisen vaikutusta. Asuntojen korjaaminen kasvaa melko tasaisesti. Kotitalouksien peruskorjausaikomukset ovat laskeneet jonkin verran, toisaalta valtio on varautunut tukemaan julkisesti tuetun asuntokannan korjaamista, noin 15 asunnon osalta. Myös muiden talonrakennusten korjaaminen lisääntyy tänä vuonna, kun tuotannollisista investoinneista suurin osa on korvaus- tai rationalisointi-investointeja. Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä tänä vuonna. Selvästi koko maata heikommin näyttäisivät kehittyvän Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Lappi. Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen hieman. Työvoimaja tarvikehinnat ovat lievässä nousussa, mutta kilpailun kiristyminen on pysäyttänyt tarjoushintojen nousun. Myös maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousuvauhti on hidastunut, mutta se on talonrakentamisen hintoja ja yleistä inflaatiota selvästi nopeampaa, eikä sen odoteta hidastuvan enää kovinkaan paljoa. Rakennusalan työtunnit ovat kääntyneet laskuun, mutta työllisten määrä oli vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä jopa hieman edellisvuotta korkeampi. Myös työllisten määrän odotetaan laskevan talven aikana ja työttömyyden kasvavan rakentamisen vähetessä. 4
Suositukset Valtion tulee arvioida ja kehittää asuntopolitiikkaa. Valtiontalouden tehostamistarpeet lisäävät painetta tarkastella asumisen tukijärjestelmien tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta ja kohdentumista. Asuntopoliittisen ohjelman perusteella toteutettavan laajan selvityksen asumisen verotukseen ja tukijärjestelmiin liittyen pitää käsitellä asuntopolitiikkaa kokonaisuutena ja painottaa asuntopolitiikan tuloksellisuutta. Kuntien omaa vuokra-asuntotuotantoa tulee lisätä matalasuhdanteessa mahdollisuuksien mukaan. Vähintäänkin MAL-aiesopimuksen noudattaminen on sekä kaavoituksen että valtion tukeman asuntotuotannon osalta erityisen tärkeää juuri laskusuhdanteen aikana. Mahdollinen lainakattolaki huolestuttaa sekä nuoria asunnontarvitsijoita että rakentajia, mutta kansantalouden velkaantumisen kannalta se on suositeltava toimenpide. Jos vaatimus otetaan käyttöön, olisi toimenpiteen ajoitus suotava asettaa ennemminkin nousu- kuin laskusuhdanteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksessa tulee ottaa huomioon Valtiovallan rooli 21 -luvun asuntomarkkinoilla -selvityksessä ollut suositus. Siinä esitetään, että normien taloudellisten vaikutusten tarkastelua koskeva vaatimus tulee kirjata MRL:ään. Rakennuskustannusten vähentämiseksi myös kunnan kaavoittajan tulisi vain erityistapauksessa määritellä yksityiskohtaisin kaavamerkinnöin yksittäisiä rakennuksia ja jättää enemmän vapauksia rakentajalle mm. julkisivun, monimuotoisuuden, terassoinnin, yhteistilavaatimusten, asuntokohtaisten saunojen jne osalta. Rakennusalan kokonaistuottavuus on kehittynyt edelleen viime vuosina erittäin heikosti, huonoimpana heti julkisen sektorin tuottavuuskehityksen nollalinjan jälkeen. On selvitettävä mistä tämä johtuu. Sillä suuria haasteita on tulossa, kun hitaana pysyttelevän talouskasvun myötä uudisrakentamisessa on sopeuduttava suhteellisen korkealta kokonaistasolta matalammalle tasolle. Tuottavuuskehitystä tukemaan tarvitaan myös julkisen sektorin toimesta pysyviä rakenteellisia muutoksia ongelmaalueilla kuten kaavoitus, sääntely ja kilpailu. 5
Talonrakentaminen Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi laski vuonna 212 arviolta noin 8,5 %, ja vaikka asuntojen ja tuotannollisten rakennusten korjaaminen kasvoi, talonrakentamisen kokonaismäärä supistui arviolta noin 3 %. Sekä yksityiset että julkiset rakennushankkeet vähenivät viime vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärät laskivat tammi-marraskuussa 212 yhteensä 14 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kahdentoista kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien liukuva summa painui alimmalle tasolleen 2-luvulla syksyllä 212. Laskua selittää etenkin teollisuus- ja varastorakennusten sekä liikerakennusten historiaansa nähden matala taso. Sen sijaan asuntorakentamisessa kerrostalorakentaminen on pitänyt miltei edellisvuoden lupatasonsa. Lupakehityksen pohjaa ei ole vielä saavutettu. Jatkossakin taso jäänee kuitenkin edelleen varsin vaatimattomaksi, koska lupien kasvua merkittävästi tukevia tekijöitä ei ole toistaiseksi näköpiirissä. Rakennusalan luottamusindikaattorit luonnehtivat tulevaa suhdannekuvaa vaisuiksi. Tilanne muistuttaa minilamaa 21. Saldoluku oli silloin heikoimmillaan -22, kun se nyt 212 tammikuussa laski -27:ään. Tilauskantaa kuvaava indikaattori näyttäisi laskeneen nyt selvästi nopeammin ja syvemmälle kuin 2-luvun alkupuolella, mikä heijastaa myös lupien kehitystä. Erityisesti uudisrakentaminen on suhdanneherkkää, ja muutokset ovat vuosittain usein suuria. Arvio tällä hetkellä on, ettei rakentamisen romahdusta ole tulossa. Nykyinen taso on jo aiempaan nähden matala, mutta kyseessä on rakentamisen sopeutuminen uudelle matalalle tuotannontasolle, kun talouskasvun odotetaan kansainvälisestikin jäävän pidemmäksi aikaa suhteellisen hitaaksi. Heikko lupakehitys ja ohuet tilauskirjat ovat heijastuneet myös rakennusyritysten myynnin määrään vuonna 212, jolloin myynti väheni useana kuukautena edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto on kasvanut tammi-lokakuussa jokaisena kuukautena. Siihen on vaikuttanut erityisesti aiemmin aloitetetuista hankkeista syntynyt liikevaihto. Rakennushankkeiden aloituskuutiot supistuivat vuonna 212 paljon, arviolta noin 12-14 %, kun viime kesän ja syksyn aloitukset jäivät mataliksi. Uusien rakennusten kysyntä ei ole jatkossakaan vilkastumassa. Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi supistuu väistämättä edelleen kuluvana vuonna. Voimakkaimmin vähenee tuotannollinen rakentaminen, erityisesti teollisuus- ja varastorakentaminen. Tuotannollinen rakentaminen on suhdannesykliltään hitaampaa kuin asuinrakentaminen ja sen kääntyminen kasvuun edellyttää myös selviä merkkejä paremmasta kysynnästä. Vaikka korjausrakentaminen kehittyy positiivisesti, se ei riitä kompensoimaan uudistuotannon laskua ja siksi koko talonrakentamisen määrän arvioidaan laskevan kuluvana vuonna 2-4 %. Vasta 214 rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan, mutta se edellyttää myös muun talonrakentamisen elpymistä. 6
Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vähenivät reiluun 3 kappaleeseen. Lupien väheneminen oli odotettua, sillä vuoden 211 taso on kuuden viimeisen vuoden (27 212) ennätystaso, 33 9 kappaletta. Pisimpään ovat vähentyneet erillisten pientalojen luvat, jotka ovat edelleenkin laskussa. Sen sijaan asuinkerrostalojen luvat ovat vähentyneet viime vuonna suhteellisesti vähemmän ja niissä pysyttäneen lähellä vuoden 21 tasoa, noin 17 asuntolupaa. Asuntorakentamisen uudistuotannon volyymin arvioidaan supistuneen vuonna 212 8-9 %. Uudistuotannon lasku näyttää hidastuneen vuoden 212 loppua kohden. Vuonna 212 arvioidaan aloitetun noin 29 asunnon rakentaminen. Asuinkerrostalojen uudistuotanto laskee edelleen ja jopa lievästi kiihtyvällä vauhdilla. Sen sijaan huomattavasti pienempi rivi- ja ketjutalojen tuotanto on ollut kasvussa neljänä kuukautena vuoden 212 aikana. Asuntojen aloitusmäärät laskivat selvästi viime vuonna lähes kaikissa asuntotyypeissä. Vanhojen ja erityisesti uusien asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti, mutta viimeisimmät kuukausittaiset tiedot osoittavat nousutahdin hidastuneen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntokysyntää riittää, mutta pelko myyntihintojen kääntymisestä laskusuuntaan voi pidätellä uusien asuntojen aloituksia. Valmiiden myymättömien uusien asuntojen määrä on on tähän saakka ollut pieni, mutta vuodenvaihteeessa niiden määrä oli noussut jo neljännekseen myynnissä olevista asunnoista. Pääkaupunkiseudulla varainsiirtoveron kiristyminen vuonna 213 on vaikuttanut vanhojen asunto-osakkehuoneistojen kauppaan vuoden 212 lopulla: Sekä kauppamäärät että hinnat ovat olleet nousussa edellisestä vuodesta, vaikka yleinen taloustilanne Suomessa on samaan aikaan heikentynyt. Kotitalouksien rahoituksen saatavuus on edelleen hyvä, mutta pankkien marginaalit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoden kuluessa. Uusia asuntolainoja nostettiin syksyllä 212 hieman vähemmän kuin vuosi sitten, samaan aikaan asuntolainakannan vuosikasvu hidastui edelleen, ollen kuitenkin vielä lähellä 6 %. Veronkorotukset (varainsiirtovero, alv) ja odotukset korkotason kääntymisestä vähitellen noususuuntaan vähentänevät kotitalouksien asunnonostointoa. Toisaalta korkotaso on historiallisesti erittäin matala, eikä sen odoteteta kohoavan kovinkaan paljoa. Raksu-ryhmä arvioi, että asuntoja aloitetaan tänä vuonna 26-27 kappaletta. Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa varaudutaan tänä vuonna 7 asunnon rakentamiseen. Täytetakauksellisia välimallin vuokra-asuntoja voidaan aloittaa 2 kappaletta. ARA-vuokra-asuntojen korjaamista tuetaan siten, että 15 asunnon korjaaminen mahdollistuu. Julkisesti tuettujen asuntojen osuus koko asuntotuotannosta on tänä vuonna noin neljännes. Heikentynyt taloustilanne nostaa edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja hakijamäärät erityisesti kuntien omistamiin vuokra-asuntoihin ovat edelleen kasvaneet. Helsingin seudun aiesopimuksen 2 %:n ARA-tavoitteesta saavutettiin vain puolet, ja toisin kuin sopimuksessa on sovittu, pääpaino olikin asumisoikeusasunnoissa ja erityisryhmien asunnoissa. Vain viidennes aloituksista oli normaaleja vuokra-asuntoja. 7
Vuokra-asuntojen rakennuttajille osoitetun kyselyn mukaan rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat jälleen alkaneet rajoittaa asuntoaloituksia. Tilanne on nyt tiukempi kuin syksyllä 29, jolloin kysely edellisen kerran toteutettiin. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon merkittävin rahoittaja on Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen marginaalit ovat vielä alle yhden prosentin tasolla, mutta pankkien marginaalit liikkuvat 1,5 prosentin molemmin puolin. Vastaajien mukaan marginaalit ovat syksyn aikana nousseet,2-,5 prosenttiyksikköä. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että myös vanhojen lainojen marginaaleja on nostettu tai esitetty nostettavan. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista vaikeuttaa myös laina-aikojen lyhentyminen. Teollisuus- ja varastorakentaminen supistui voimakkaasti viime vuonna. Suurimmat miinukset koko uudistuotantoon tulivat juuri varastojen rakentamisen vähenemisestä. Tähän ovat vaikuttaneet useimpien toimialojen heikko kysyntä sekä koti- että ulkomailla, mikä johti myös teollisuustuotannon laskuun. Investointien rakenne on painottunutkin uudisinvestointien sijasta korvaus- sekä rationalisointi-investointeihin. Suomen talous joutui viime syksynä nk. tekniseen taantumaan, kun BKT:n määrä väheni kahdella peräkkäisellä neljänneksellä. Myös tämä on osaltaan voinut johtua siitä, että aiottuja investointihankkeita on siirretty myöhemmäksi. Pieni myönteinen asia on se, että teollisuuden kapasiteetin käyttöaste osoittaa, että metalliteollisuudessa kapasiteetti on jo selvästi keskimääräistä suuremmassa käytössä ja myös metsäteollisuudessa lähellä sitä. Toisaalta EK:n tammikuussa julkaiseman investointikysely ennakoi tälle vuodelle lähes 1 %:n vähenemistä tehdasteollisuuden investointeihin. Kun energiahuoltosektorin investoinnit kasvavat kyselyn mukaan yli 35 %, päästään kokonaisinvestoinneissa noin 4 %:n kasvuun. On huomattava, että näihin investointiennusteisiin sisältyvät myös kone- ja laiteinvestoinnit. Kyselyn mukaan yli 4 % investoinneista menee vanhan kapasiteetin korvaamiseen ja vain vajaa 2 % on kapasiteetin lisäämistä. Liikerakentaminen on vähentynyt pikkuhiljaa jo puolitoista vuotta, kun uusia hankkeita on aloitettu melko tasaisesti aiempaa vähemmän. Lupien väheneminen voimistui vuoden 212 loppua kohden, myös molemmat maamme suurimmista kauppaketjuista ovat ilmoittaneet vähentävänsä investointejaan. Liikerakentaminen on matalasuhdannelukemissa, kun alaspäin on tultu jo viidettä vuotta peräkkäin, tosin 2-luvun huipusta. Taso on siinä määrin matala, että lasku ei ole jatkumassa. Toisaalta ei ole nähtävissä kysynnän kasvuakaan. Hankkeita on melko paljon vireillä, mutta epävarmat näkymät ja rahoituksen saatavuus jarruttavat käynnistämistä. Kauppakeskushankkeisiin vaikuttanee myös vuonna 211 voimaan tullut kaupan suuryksiköiden ohjausta koskeva tiukentunut lainsäädäntö. Taantuman jälkeen toimistorakentaminen kasvoi vuoden 211 loppupuoliskolle saakka, mutta vuoden 212 alun jälkeen suhdanne on asteittain jäähtynyt. Viime vuosiin verraten toimistorakentaminen oli varsin korkealla tasolla vuonna 212. Toimistojen rakentaminen on huomattavasti volyymiltään liikerakentamista pienempää, mutta sen lupakuutiot ovat olleet kasvussa syyskuusta asti viime vuoteen verrattuna. Toimistohankkeiden käynnistyminen on kuitenkin epävarmaa rahoitustilanteen ja heikentyneen kysynnän vuoksi. 8
Liikenteen rakennusten luvissa on voimakas piikki ylöspäin, mikä johtuu muutamista erittäin suurista pysäköintihakkeista mm. Oulussa ja Helsingin Kalasatamassa. Julkinen palvelurakentaminen tulee kasvamaan tänä vuonna, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrä oli reilut 15 % suurempi tammi-marraskuussa 212 kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Sekä kokonaan uusia sairaaloita että vanhojen sairaaloiden laajennuksia on lupavaiheessa paljon. Uusia sairaaloita tulee mm. Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun sekä lisäksi on tulossa merkittävä sairaalan laajennus Kuopiossa. Sairaalarakentamisesta osa on yksityistä, myös Helsingissä ja Turussa. Julkisen rakentamisen kasvu osuu suhdannetilanteen kannalta hyvin, kun myös talonrakentamisen hintojen nousu on selvästi hidastunut. Maatalouden rakennushankkeet ovat jäämässä viime vuotta matalammalle tasolle. Lupakehitys oli vahvan laskusuuntainen lähes koko vuoden 212. Muussa kuin asuinrakentamisessa uudistuotannontuotannon volyymi kääntyi laskuun helmikuussa ja on sen jälkeen heikentynyt kiihtyvällä vauhdilla, koko vuoden 212 uudistuotannon volyymin arvioidaan laskeneen noin 8-9 %, saman verran kuin asuinrakentamisen. Myös kuluvana vuonna muun kuin asuinrakentamisen uudistuotannon määrä laskee, arviolta hieman yli kymmenen prosenttia. Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä tänä vuonna. Tiedossa olevat tammi-marraskuun 212 rakennusluvat kertovat melko hyvin alkaneen uudisrakentamisen suunnasta eri maakunnissa. Koko uudisrakentamisessa rakennuslupien määrä väheni 16 %, tammimarraskuussa 212. Luvissa oli kuitenkin kasvua Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Selvästi koko maan keskiarvoa supistivat luvat Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Asuinrakentamisen lupakehityksen perusteella keskimääräistä selkeästi myönteisempi kehitys oli Päijät-Hämeessa, Pohjois-Savossa sekä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Heikoin kehitys oli Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa. Itä-Suomen mahdollisuudet rakentamisen lisäykseen lienevät keskimääräistä paremmat, koska siellä venäläismatkailu lisää kysyntää. Kiinteistömarkkinat ovat melko vakaat, mutta suhteellisen hiljaiset. Ulkomaisten sijoittajien vähäisyys markkinoilla jatkuu tänä vuonna. Toimitilakiinteistöjen tuotot ovat kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Helsingin keskusten toimitilat tosin kasvattavat eroa muihin kaupunkeihin nähden. Vapaata toimitilakapasiteettia on pääkaupunkiseudulla noin 1 %. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski 6 prosenttiin vuonna 211. Kiinteistösijoitusten markkina-arvot ovat olleet aavistuksen laskussa. Toimistokiinteistöjen arvot jatkoivat laskua Helsingin ydinkeskusta on ainoa poikkeus. Asuinkiinteistöt tuottivat parhaiten jo neljättä vuotta peräkkäin. Kiinteistöinvestoinnit sekä ikääntyvän kiinteistökannan korjaaminen ja parantaminen kunkin ajankohdan tarpeita vastaavaksi edellyttää merkittäviä investointeja. Rahoituksen saatavuus ja ehdot vaikeuttavat toimitilainvestointien käynnistämistä. Toimitilarakentamisen pankkirahoitus keskittyy korostetusti riskittömiin kohteisiin ja pitkäaikaisiin 9
asiakkuuksiin. Pankkirahoituksen vaikeutuminen on saanut kiinteistösijoittajat etsimään vaihtoehtoisia vieraan pääoman hankkimisen muotoja. Mikäli nämä tulkitaan AIFM-direktiivin mukaiseksi pääoman hankkimiseksi useilta sijoittajilta, saattaa se vaikeuttaa entisestään kiinteistöalan rahoitustilannetta. Varainsiirtoverolain muutoksessa veropohjaa laajennettiin kattamaan yhtiölainat, mikä nosti merkittävästi velkarahoitteisten kiinteistöinvestointien verorasitusta trasaktiotilanteissa. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen arvo vuonna 211 oli noin 1,3 mrd. euroa ja kasvua vuonna 212 ennakoidaan olleen 2 %. Vuodelle 213 ennakoidaan 2,5 prosentin kasvua. Korjausrakentamista vauhdittavat matala korko, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia ja varusteita. Asuntokorjausten kokonaisarvo oli vajaat 5,9 mrd. euroa vuonna 211, omakotitaloissa 1,9, rivitaloissa,9 ja kerrostaloissa 3,1 mrd. euroa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan olevan 3 prosentin vuotuisessa kasvussa vuonna 213. Asuntokorjausten kasvu on hidastunut viime vuosista osittain talouskasvun pysähtymisen, osittain tukien vähenemisen vuoksi. Määräaikaiseksi tarkoitetut suhdanneluontoiset korjausavustukset päättyivät, energia-avustuksia on leikattu ja kotitalousvähennystä on pienennetty. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat heikentyneet loppuvuonna 212, mutta asuntoyhtiöiden puolella on nähtävissä kasvua. Uuden as.oy-lain mukaisesti vaadittavat taloyhtiöiden korjaussuunnitelmat ovat nostaneet mielenkiintoa rakennusten kuntoon ja korjauksiin. Korjausrakentaminen lisääntyy rakennuskannan vanhentuessa, jolloin julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS-järjestelmät tulevat uusimisikään. Asuinrakennuksissa tästä aiheutuva kasvu on voimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuksissa. Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tällaisia ovat mm. energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys, parvekkeiden lasitus jne. Tärkeimmät korjauskohteet vuonna 213 ovat vesi- ja viemäriputkistot sekä julkisivut. Toimitilakorjausten arvo oli Suomessa vuonna 211 yhteensä noin 4,5 mrd. euroa. Vuodelle 213 ennakoidaan kasvua 2 %. Suhdannetaantuman vuoksi myös muiden kuin asuinrakennusten korjausrakentaminen on ollut ongelmissa. Rakennusten kuntoa ei ole pidetty riittävästi yllä eikä uudistavia korjauksia ole tehty tarpeeksi. Korjausrakentamisen volyymi väheni muutaman ajan vuoden 28 finanssikriisin puhkeamisen jälkeen eikä omistajien tai vuokralaisten taloustilanne nytkään salli merkittäviä lisäpanostuksia. Sen vuoksi korjausvelka on kasvanut eikä juurikaan supistu lähiaikoina. 1
Yritysten muutot ja henkilöstölisäykset ohjaavat toimitilojen korjausta, mutta tällä hetkellä niitä on vähän näköpiirissä. Yritysten ja julkisen sektorin säästämistoimet rajoittavat toimitilojen korjausrakentamista. Julkisessa hallinnassa tyypillisesti olevissa koulurakennuksissa ja sairaaloissa rakennusten teknisen ja toiminnallisen vanhenemisen aiheuttama korjaustarve on kasvussa. Näissä on havaittu myös epätavallisen paljon kosteus- ja homevaurioita, mikä lisää korjaustarvetta. Toisaalta julkisen talouden heikentynyt tila rajoittaa niiden toteuttamista. Joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen ja uuden rakentaminen. Aikaisemmin julkinen sektori on rakennuttanut lähes kaikki hoitoalan rakennukset. Hoitosektori on yksityistymässä ja yksityisten investointien osuus lisääntyy. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentaminen kasvoi vuonna 212. Yhtenä syynä oli valtion investointien kasvu, joka palautti tuotannon tason lähelle vuoden 21 tasoa. Sen sijaan laajempi infrarakentaminen, johon kuuluvat myös tonteilla ja valtauksilla tehty työ, supistui rakennusten pohjatöiden vähennyttyä. Kun uudistalonrakentaminen supistuu myös tänä vuonna lähemmäs 1 %, koko infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat maa- ja vesirakentamista selvästi heikommat. Urakoitsijoiden kapasiteetin käyttöaste oli syksyllä 212 normaali 84 %. Vuonna 29 käyttöaste oli vain 75 %. Tarjoushinnat ovat hieman nousseet edellisvuosien 29-211 matalalta tasolta. Syksyllä tehdyn alueellisen suhdannekyselyn mukaan talvesta odotetaan kuitenkin edeltäjäänsä selvästi heikompaa. Myös yritysten kannattavuus, tulos ennen veroja ja satunnaisia eriä on matalalla tasolla (211 noin,5%). Huolena ovat olleet myös rahoituksen saatavuus sekä rakennusalalla tyypillinen maksuaikojen vedättäminen, jopa 6 päivään, näyttäisi olevan yleistymässä. Yleisten sopimusehtojen mukaan maksujen aikaraja on 14 päivää. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto on kasvanut koko tammi-lokakuun 212 ajan, vaikkakin hidastuen. Kasvua on ollut rakennusalalla eniten juuri maa- ja vesirakennustöissä. Myös myynnin määrä nousi hyvin lokakuussa. Uusia hankkeita on mm. maanteistä Kehä III 2 vaihe. Rakentaminen aloitetaan kesällä 213 sekä suunnitteilla oleva Tampereen Rantaväylä (vt 12), joka on osa Tampereen sisääntuloväylää ja myös osa valtakunnallista päätieverkkoa. Ratahankkeissa uutta on Pisara-radan suunnittelu pääkaupunkiseudulla. Myös energiasektorille on tulossa useampia infrarakentamista edellyttäviä hankkeita (ydinvoimalat, Länsi-Suomen maakaasu, sähköverkon maakaapelointi). Käynnissä olevia suuria hankkeita ovat mm. Olkiluodon Onkalo, Länsimetro ja kehärata. Länsimetron ja kehäradan rakentamisen painopiste on nyt siirtymässä kallio- ja ratarakennustöistä asemien talonrakennustöihin. Myös haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvät työt ovat aktiivisessa vaiheessa v. 213. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on ollut edelleenkin nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna, tosin hidastuen. 11
Maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan vähenevän vuonna 213 noin kahdella prosentilla. Tätä laajempi infrarakentaminen (sisältää lisäksi talojen pohjarakentamisen) supistuu 213 noin viidellä prosentilla. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui vuoden 212 tammi-marraskuussa 5,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden myynti kotimaahan väheni viime vuonna yli 4 prosenttia. Sementin myynti väheni runsaat 6 prosenttia. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät supistuivat 9 prosenttia ja valmisbetonin 12 prosenttia vuonna 212. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä supistui hieman yli 2 prosenttia tammi-marraskuussa vuonna 212 edelliseen vuoteen verrattuna. Ikkunoiden valmistus väheni 11 prosenttia, mutta keittiökalusteiden vain 2 prosenttia vuonna 212. Rakennustuoteteollisuuden yritysten suhdannetilanne heikkeni selvästi viime vuoden lopussa. Tilauskirjat olivat normaalia ohuemmat ja tuotanto supistui. Suhdannenäkymät kohenivat hieman tammikuussa. Tuotannon arvioidaan kuitenkin supistuvan hieman talven aikana ja henkilökunnan määrä vähenee. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusten nousuvauhti hidastui viime vuoden loppua kohden. Koko vuonna rakennuskustannukset kohosivat keskimäärin 2,4 %, mutta joulukuussa kustannusten nousuvauhti oli hidastunut keskimäärin jo alle kahden prosentin edellisen vuoden vastaavaan aikaan verraten. Rakennuskustannusindeksin alaeristä työpanoksen hinta on kehittynyt tasaisimmin, ja keskimäärin se kohosi noin 2 % viime vuonna. Tarvikepanosten hintojen nousu näyttää tasaantuneen lähelle 2 prosenttia, mutta rakennuspalveluiden hinnat jatkavat hieman muita eriä nopeampaa kohoamistaan. Vuoden lopulla rakennuspalvelut olivat kallistuneet 3,4 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, alkuvuonna nousuvauhti oli lähes 6 %. Maarakennuskustannusindeksi nousi viime vuonna 5,3 % edellisestä vuodesta. Vuoden sisällä kustannusten nousu hidastui tuntuvasti, ja joulukuussa ne kohosivat noin 3,1 %. Maarakentamisen konekustannukset kohosivat keskimäärin 4, % viime vuonna edellisestä vuodesta, ja samoin kustannusten kohoaminen hidastui vuoden loppua kohden. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi v. 212 edellisestä vuodesta noin prosentin. Vuoden lopulla tarjoushintaindeksin vuosimuutos painui miinukselle, koska asuntorakentamisen tarjoushintojen lasku voimistui. Toimitilahankkeita on ollut tilastolaatijan mukaan niin vähän, että toimitilarakentamisen tarjoushintaindeksin pisteluku on jätetty ennalleen. Tämä tuottaa teknisen nousun kokonaisindeksiin. Kesää kohden tarjoushintojen nousu hidastui ja heinäkuussa 212 indeksin vuosi muutos oli,3 %. 12
Tavanomaisten ara-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset nousivat vain hieman vuoden 211 tasosta. Keskimääräiset kustannukset vuonna 212 olivat pääkaupunkiseudulla 3 89 /m2, nousua edelliseen vuoteen oli 1,7 %. Muualla keskimääräiset kustannukset olivat 2 423 euroa neliöltä ja nousua oli 2,5 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat alenivat vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä noin,4 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat kohosivat,3 %. Vuoden 211 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa noin 3, % ja pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän, 4,1 %. Loka-joulukuussa vanhan kerrostalon asunnon keskineliöhinta oli 2 233 euroa/m2 koko maassa ja 3 468 euroa/m2 pääkaupunkiseudulla. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 3 919 euroa/m2 koko maassa ja 5 232 euroa/m2 pääkaupunkiseudulla, nousua 12 kk:n aikana vastaavasti 13,2 % ja 26,4 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 4,2 % ja aravavuokrat 3,5 %, pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 4,3 % ja 3,5 %. Koko maan pientalotonttien hinnat kohosivat vuoden 212 tammi-syyskuussa keskimäärin 1,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tontit halpenivat kehyskunnissa -2,4 %, ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla -,6 %. Koko maan keskimääräistä tonttien hintojen nousua selittää pääkaupunkiseudun ripeä tonttien hintojen nousu, kun ne kohosivat keskimäärin 1,8 prosenttia tammi-syyskuussa 212. Kuitenkin niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa tonttien hinnat olivat laskusuunnassa heinä-syyskuussa 212. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 212 loka-joulukuussa keskimäärin 177 (talonrakentaminen 66, maa- ja vesirakentaminen 22, erikoistunut rakennustoiminta 89 ). Oli positiivinen yllätys, että työllisten määrä nousi 1 hengellä vuoden 211 viimeisestä neljänneksestä. Maaja vesirakentamisessa työllisten määrä on kasvanut vuodesta 21 noin 15 %. Rakennusalan työtuntien kehitys oli sen sijaan heikompaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 212 loka-joulukuussa työtunnit supistuivat keskimäärin 2,4 % (talonrakentaminen -3,3, maa- ja vesirakentaminen noin +5,5, erikoistunut rakennustoiminta -3,8). Vain maa- ja vesirakentamisessa työtunnit kasvoivat viime vuoden viimeiseen neljännekseen nähden. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 212 joulukuun lopussa 28 95 (vuotta aiemmin 24 816). Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 17 %:lla. Avoimia työpaikkoja oli rakennusalalla joulukuussa reilu 7 kappaletta, noin 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 13
Talouskasvun hidastuminen vähentää rakentamista ja sen seurauksena rakennusalan työtunnit sekä henkilötyövuodet jatkavat laskua ainakin osan vuotta 213. Myös EK:n luottamusindikaattorin mukaan rakentamisen henkilöstön arvioidaan vähenevän lähikuukausina, vaikka normaali kausivaihtelu otettaisiinkin huomioon. 14
LIITE Kimmo Huovinen Rakennusliikkeet pääkaupunkiseudun ARA-tuotannossa Aineisto ja selvityksen taustaa Aineisto perustuu vuosien 1997-212 ARAssa aravalainan myöntämispäätöksen ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen saaneisiin uustuotannon ARA-hankkeisiin. Mukana ovat kaikki uustuotantohankkeet paitsi ns. välimallin korkotukihankkeet vuosina 29-21. Välimallin korkotukilainoitus oli suhdanneluonteinen toimenpide ja hankkeet toteutettiin pääsääntöisesti neuvottelu-urakkakamenettelynä. Tavoitteena oli selvittää pääurakoitsijoiden määrää kilpailumuotoisena toteutettavassa tai kilpailuhankkeita vastaavalla kustannustasolla toteutettavassa ARA-tuotannossa. Vuosien 211 ja 212 osalta on aineistosta on käyty läpi tarkemmin kaikki lainapäätökset ja lisäksi on tarkasteltu erikseen kooltaan keskimääräistä suurempia ja pienempiä hankkeita. Tavoitteena on ollut selvittää pääkaupunkiseudun osalta rakennusliikkeiden määrän ja markkinaosuuksien kehittymistä sekä tuottaa taustatietoa rakentamisen kilpailutilanteen arviointiin. 15
Aineisto, pääkaupunkiseutu Hankkeita 949 kappaletta Asuntoja 42 149 Hankkeen keskikoko oli 44 asuntoa Yli 44 asunnon hankkeita: 42 kpl (44 %) 44 asuntoa tai alle 529 kpl (56 %) Asunnoista yli 44 asunnon hankkeissa 29 221 (69 %) Yli 1 asunnon hankkeita 47 kappaletta Taulukko 1. Lainapäätöksen saaneet ARA-asunnot v.1997-212 Vuodet Asuntoa 1997-2 14 949 21-24 12 339 25-28 4 277 29-212 1 584 Yhteensä 42 149 Vuoden 212 osalta mukana 1.12.212 mennessä päätöksen saaneet hankkeet 1. Rakennusliikkeet ARA-tuotannossa vuosina 211 ja 212 Kaikkiaan 21 pääurakoitsijaa on ollut toteuttamassa ARA-uustuotanto hankkeita. Isoista rakennusliikkeistä NCC (13 hanketta), Skanska (9 hanketta), Lujatalo sekä SRV (8 hankeetta) ovat olleet pääurakoitsijoina 55 % asunnoista. Isoista rakennusliikkeistä YIT, Peab ja Lemminkäinen ovat olleet pääurakoitsijoina 3-4 hankkeessa. Muut ARA-hankkeiden toteuttajat ovat liikevaihdoltaan selvästi pienempiä yrityksiä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) Mukana on 2 projketinjohtomallilla hankkeita toteuttavaa yritystä: Haahtela-rakennuttaminen Oy ja AEC rakennus Oy. 16
Taulukko 2: Pääurakoitsijat vuosina 211 ja 212 Pääurakoitsija Asuntoja % Hankkeiden lkm Keskikoko NCC Rakennus Oy 1 13 21 % 13 8 Skanska Oy 733 15 % 9 81 Lujatalo Oy 491 1 % 8 61 SRV Oy 446 9 % 8 56 YIT-Yhtymä Oyj 273 6 % 4 68 Haahtela-rakennuttaminen Oy 261 5 % 3 87 Peab Oy 256 5 % 4 64 Rakennuspetäjä Oy 178 4 % 4 45 Varte Oy 156 3 % 4 39 Quattrorakennus Oy 179 4 % 4 52 Lemminkäinen Oy 146 3 % 3 49 Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy 133 3 % 2 67 Rakennusliike Reponen Oy 13 3 % 2 65 Neapo Oy 128 3 % 3 43 Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy 16 2 % 3 35 Rakennus- ja Insinööritoimisto Tricon Oy 94 2 % 3 24 Jatke Oy 51 1 % 1 51 Toiminimi Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg OY 44 1 % 1 44 Rakennus Omera Oy 25 1 % 1 25 S & P Rakennuspalvelu Oy 18,4 % 1 18 AEC Rakennus Oy 18,4 % 1 18 Yhteensä 4 879 1, % 82 NCC ja Skanska ovat toteuttaneet puolet viime vuosien suurista ARA-hankkeista. Isojen toimijoiden lisäksi Haahtela-rakennuttaminen on toteuttanut 2 kohdetta projektinjohtourakoinnilla ja Rakennusliike Reponen on tehnyt 2 kohdetta. Taulukko 3. Pääurakoitsijat isoissa hankkeissa (yli 8 asuntoa) vuosina 28-212 Hankkeita Asuntoja NCC Oy 7 827 Skanska Oy 6 552 SRV Asunnot Oy 3 376 Lujatalo Oy 2 248 YIT Rakennus Oy 2 226 Haahtela-rakennuttaminen Oy 2 216 Rakennusliike Reponen Oy 2 26 Peab Oy 2 191 Yhteensä 26 2 842 17
2. Vuosien1997-212 kehitys ARAn tietokannasta ei ole saatavissa tietoa rakennusliikkeiden määrästä 199-luvun alkupuolella. Lama kuitenkin oli jo vuoteen 1997 mennessä karsinut toimijoiden määrää huomattavasti. Etenkin pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä meni konkurssiin laman aikana ja alalla tapahtui keskittymistä. Vuosina 1997-2 ARA-tuotantoa toteutettiin pääkaupunkiseudulle vilkkaasti, keskimäärin 3 7 asuntoa vuodessa. Hankkeista osa oli pieniä (alle 2 asuntoa) ja näitä hankkeita toteutti hieman nykyistä suurempi määrä yrityksiä. Sen sijaan isompien hankkeiden osalta toimijoita oli n. 1 kuten nykyisinkin. Isoimpien rakennuskonsernien osuus (Skanska, NCC, YIT) on isoissa kohteissa ollut noin puolet ja keskimääräistä pienemmissä kohteissa kolmasosa. Toimijoista Skanskan ja NCC ovat olleet merkittävimpiä ARA-tuotannon toteuttaja ja niiden osuus asunnoista on pysynyt korkeana koko tarkastelujakson. YIT sen sijaan toteutti vielä 199-luvun lopussa ja 2-luvun alussa merkittäviä määriä ARA-asuntoja, mutta on 2-luvulla linjannut toimintaansa tältä osin uudelleen. Lujatalo on noussut merkittäväksi suureksi toimijaksi pääkaupunkiseudun ARA-tuotannossa. Myös SRV on noussut merkittäväksi toteuttajaksi. Kuvio 1: Pääurakoitsijoiden määrän kehitys vuosittain 35 Pääurakoitsijoiden määrän kehitys vuosittain 3 25 Lukumäärä 2 15 1 5 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Rakennusliikkeiden lukumäärä yhteensä Lähde: ARA Yli 44 asunnon kohteet 18
Taulukko 4. Suurimmat pääurakoitsijat ja niiden osuudet asuntomääristä Hankekoko, yli 44 asuntoa Vuodet 1997-2 Vuodet 21-24 V.uodet 25-28 Vuodet 29-212 Asunnot Yhteensä 8 suurinta 7 % 92 % 83 % 84 % 23 822 82 % 3 suurta yhteensä 53 % 64 % 41 % 49 % 15 659 54 % Skanska Oy 27 % 35 % 31 % 2 % 8 199 28 % NCC Oy 9 % 22 % 8 % 24 % 4 841 17 % YIT Oy 16 % 8 % 2 % 5 % 2 619 9 % Lujatalo Oy 2 % 7 % 13 % 13 % 2 239 8 % Rakennusliike Reponen Oy 9 % 6 % 5 % 4 % 1 791 6 % Peab Oy 3 % 11 % % 6 % 1 623 6 % SRV Asunnot Oy % 4 % 6 % 9 % 1 293 4 % Rakennuspetäjä Oy 4 % 1 % 17 % 3 % 1 217 4 % Muut 3 % 8 % 17 % 16 % 5 399 18 % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % 29 221 1 % Hankekoko, 44 asuntoa tai alle Vuodet 1997-2 Vuodet 21-24 Vuodet 25-28 Vuodet 29-212 Asunnot Yhteensä 8 suurinta 43 % 7 % 76 % 68 % 72 % 3 suurta 29 % 42 % 39 % 28 % 4 37 33 % NCC Rakennus Oy 12 % 28 % 8 % 7 % 2 4 16 % Skanska Talonrakennus Oy 1 % 9 % 3 % 14 % 1 475 11 % YIT-Yhtymä Oyj 7 % 6 % 1 % 7 % 828 6 % Lujatalo Oy 2 % 6 % 16 % 12 % 743 6 % Lemminkäinen Talo Oy 3 % 5 % 6 % 11 % 686 5 % Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy 4 % 5 % 12 % 7 % 667 5 % Rakennuspetäjä Oy 3 % 5 % % 7 % 572 4 % Rakennusliike Reponen Oy 3 % 7 % 4 % 4 % 559 4 % Muut 57 % 3 % 24 % 32 % 5 394 28 % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % 12 928 1 % 19
3.Yhteenvetoa ja arviointia 2 viime vuoden aikana ARA-tuotantoa on toteuttanut 21 eri rakennusliikettä Pääosa osa edellä mainituista rakennusliikkeistä (18 kappaletta) on toteuttanut 1-4 kohdetta. Suurin osa ko. urakoitsijoista on liikevaihdoltaan varsin pieniä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) ja niiden mahdollisuudet toteuttaa useampia ARA-kohteita ovat rajalliset. Urakoitsijoita, joilla olisi mahdollisuuksia toteuttaa esimerkiksi Helsingin uusien alueiden suuria ARA-kohteita on selvästi vähemmän kuin alueella toimivia rakennusliikkeitä. Yli 8 asunnon kohteita on vuosina 28-212 viime vuoden aikana toteuttanut 8 rakennusliikettä. Isojen rakennuskonsernien lisäksi toteuttajina ovat olleet Haahtela-rakennuttaminen, joka toteuttaa hankkeet projektinjohtourakointina. Lisäksi Rakennusliike Reponen Oy on toteuttanut 2 isoa kohdetta. Hankekoko on pääkaupunkiseudulla iso. Yli puolessa viime vuosien kohteista on ollut yli 5 asuntoa ja suurissa kohteissa hankkeen kustannukset nousivat yli 1 miljoonan euron. Tällaiset isot ja/tai perustamisolosuhteiltaan haastavat kohteet kuten esimerkiksi Helsingin uusien alueiden kohteet ovat pienille urakoitsijoille riskikohteita ja niiden mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ovat isoja toimijoita heikommat. Skanska, NCC, Lujatalo ja SRV ovat toteuttaneet viime vuosina 8 hanketta tai enemmän. Nämä rakennusliikkeet ovat toteuttaneet 69 % isoista yli 8 asunnon kohteista neljän viime vuoden aikana. Isoilla rakennusliikkeillä on omaa tonttivarantoa sekä omistusasuntotuotantoa ja niiden kiinnostukseen toteuttaa pääsääntöisesti kilpailutettua ARA-tuotantoa vaikuttaa myös suhdannetilanne. YIT, Lemminkäinen ja Peab ovat tehneet viime vuosina yrityksen kokoonsa vähän ARA-hankkeita ja eivätkä ole olleet aktiivisia suuntaamaan toimintaansa ARA-tuotantoon. Kaikki isot toimijat tekevät myös myytävää omistusasuntotuotanto ja niiden kiinnostukseen toteuttaa ARA-tuotantoa vaikuttaa asuntomarkkinatilanne ja se kuinka uusien asuntojen kauppa käy. Keskisuuret yritykset puuttuvat markkinoilta Hankekoko vaikuttaa rakennusliikkeiden mahdollisuuksiin osallistua kilpailuihin, keskimääristä pienempiä hankkeita toteuttaa useampi rakennusliike kuin isoja hankkeita. 2