Markus Rauramon puhe 1 (8) Liiketoimintakatsaus yhtiökokouksessa Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat, Ärade ordförande, bästa aktieägare, mina damer och herrar, Aloitan katsaukseni Fortumin liiketoimintaan vuonna 2012 yhtiön strategiasta. Sen jälkeen tarkastelen viime vuoden kehitystä sekä meneillään olevia investointeja niin Euroopassa kuin Venäjälläkin. Näiden jälkeen käymme läpi päättyneen vuoden keskeiset tunnusluvut sekä katsomme Fortumin suoriutumista asiakkaiden näkökulmasta. Lopuksi tarkastelen henkilöstön kehittämistä ja työturvallisuutta. Päätän liiketoimintakatsauksen sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointiin taloudellisesta näkökulmasta. Fortumin toiminnan tarkoituksena on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi ja tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Kestävä kehitys on oleellinen osa strategiaamme. Strategiamme perustuu kolmeen keskeiseen alueeseen: 1. Vahvistamme ydinliiketoimintaamme Pohjoismaissa 2. Luomme vakaata tuloskasvua Venäjällä ja 3. Rakennamme perustaa tulevalle kasvulle Fortumin vahvuuksia ovat: - hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoimatuotannon osaaminen - tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä - energiamarkkinoilla toimiminen sekä tukku- että vähittäismarkkinoilla. Näiden sähkön- ja lämmöntuotannon sekä asiakasosaamisen varaan rakentuu Fortumin toiminta, ja näiden mukaan sitä kehitetään jatkossakin. Fortumin tuottamasta sähköstä 2/3 oli hiilidioksidipäästötöntä vuonna 2012. Sähköntuotannostamme kolmannes oli vesivoimaa, joka on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tärkein kysyntää ja tarjontaa tasapainottava tuotantomuoto. Vesivoima soveltuu erityisesti kaikkein nopeimpaan säätöön, koska vesivoimalaitokset voidaan käynnistää tai pysäyttää nopeasti. Niinikään vajaan kolmanneksen sähköstä tuotimme ydinvoimalla. Fortumin Loviisan ydinvoimalan käytettävyys ja turvallisuus ovat maailman huippuluokkaa. Viime vuoteen osui laaja, 8 vuoden välein suoritettava huolto ja kolme tuotantokatkosta, joiden myötä käytettävyys oli hieman alempi kuin aiempina vuosina. Investoimme käytettävyyden ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen myös kuluvana vuonna. Suomessa Fortum on mukana 25 prosentin omistusosuudella Teollisuuden Voiman kolmannen laitosyksikön rakennushankkeessa Olkiluodossa. Projekti on osoittautunut haastavaksi ja Teollisuuden Voima ilmoitti helmikuussa, että yksikön kaupallisen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016.
Markus Rauramon puhe 2 (8) Fortumin ydinvoimaosaamista arvostetaan maailmalla. Päättyneenä vuonna toimitimme Japaniin Fukushimaan Fortumissa kehitettyä Nures-ioninvaihtomateriaalia. Sen avulla voidaan vähentää radioaktiivisten nesteiden määrä murto-osaan aiemmasta. Tämä kuvaa hyvin erityisosaamistamme, jolle on kasvavaa kysyntää maailmanlaajuisesti. Vesi- ja ydinvoiman ohella kolmas vahvuutemme on tehokas sähkön- ja lämmön yhteistuotanto, CHP. Yhteistuotannossa saavutetaan jopa 90 prosentin energiatehokkuus. Menetelmä sopii erityisesti sinne, missä tarvitaan sähkön lisäksi kaukolämpöä asiakkaille tai höyryä teollisuuden käyttöön. CHP-tuotannossa voidaan käyttää paikallisia polttoaineita, kuten biomassaa ja jätettä. Yhteistuotanto on erityisesti kaupungistuvaan maailmaan sopiva ratkaisu, jolla voidaan tuottaa sähkön lisäksi kaukolämpöä ja kaukokylmää. Tuotamme CHP-menetelmällä kaukolämpöä seitsemässä maassa ja kymmenissä kaupungeissa. Fortum onkin maailman viidenneksi suurin lämmöntuottaja. Sähköntuottajana olemme keskisuuri eurooppalainen yhtiö. Uskomme Fortumissa vahvasti osaamiseemme ja tulevaisuuteemme. Jatkamme investointeja moderniin energiantuotantoon, ja meillä on rakenteilla on 11 uutta voimalaitosta tai laitosyksikköä eri toimintamaissa. Järvenpäässä ja Latvian Jelgavassa otamme tänä vuonna käyttöön biovoimalaitokset. Jätettä hyödyntävät uudet laitokset avataan Ruotsin Bristassa ja Liettuassa sijaitsevassa Klaipedassa. Aivan loppuvuonna tehtiin myös päätös Värtanin biopolttoaineilla toimivan CHP-laitoksen investoinnista Tukholmaan. Biopolttoaineilla korvataan hiilen käyttöä, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät suorien ja kerrannaisvaikutusten kautta noin 650 000 tonnia vuodessa. Laitos otetaan käyttöön vuonna 2016. Joensuussa käynnistyy ensi syksynä maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan bioöljylaitos. CHP-laitokseen yhdistettävä bioöljylaitos tuottaa kotimaisesta metsäbiomassasta sähköä ja kaukolämpöä sekä vuosittain noin 50 000 tonnia bioöljyä, joka sopii lämmöntuotantoon. Bioöljyn käytöllä on merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä bioöljyllä tuotettu energia vähentää kasvihuonepäästöjä yli 70 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Venäjällä jatkamme mittavan investointiohjelmamme toteuttamista. Vuonna 2011 otettiin kaupalliseen käyttöön kolme ohjelman yhteensä kahdeksasta voimalaitosyksiköstä. Kaupallisessa käytössä ovat siten yksiköt Tjumenissa, Tšeljabinskissa ja Tobolskissa. Aivan hiljattain, maaliskuun lopussa, otettiin kaupalliseen käyttöön myös ensimmäinen Njaganin kolmesta suuresta voimalaitosyksiköstä. Njaganin kolmen laitoksen lisäksi valmistuu vielä kaksi yksikköä Tšeljabinskiin. Nämä viisi uutta yksikköä tuovat yhteensä 1800 megawattia eli kolme neljännestä Venäjän investointiohjelmasta, joka kokonaisuudessaan kasvattaa kapasiteettiamme 2400 megawattia. Venäjän investointiohjelmastamme on siten valmiina yksi neljäsosa ja kolme neljäsosaa valmistuu alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelma kasvattaa valmistuttuaan Venäjän tytäryhtiömme, OAO Fortumin, sähköntuotantokapasiteetin lähes kaksinkertaiseksi. Tämä merkitsee myös sitä, että Venäjän osuus Fortumin liikevaihdosta kasvaa tulevina vuosina selvästi.
Markus Rauramon puhe 3 (8) Kuten olemme aiemminkin todenneet, Fortumin tavoitteena on saavuttaa ohjelman valmistuttua Venäjän divisioonassa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso. Suurin osa liikevoitosta muodostuu uudelle kapasiteetille maksettavasta takuuhinnasta kapasiteettimaksusta jota maksetaan 10 vuoden ajan. Yksistään Njaganin kolmen uuden laitoksen osuus liikevoittotavoitteesta on noin puolet. Sähkötukkumarkkinoiden uudistuksen jälkeen Venäjällä presidentti on asettanut reformikomitean tutkimaan lämpöliiketoiminnan investointiedellytyksiä. Myös Fortum on mukana tämän ryhmän työssä. Lämpöliiketoiminta saattaa tarjota tulevaisuudessa Venäjällä mielenkiintoisia kehitysnäkymiä. Fortumin asiakaspalvelun oleellisia osa-alueita ovat ihmisläheinen palvelu kaikissa asiakkaiden kohtaamisissa, asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen, sähkön ja lämmön toimitusvarmuudesta huolehtiminen, tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittäminen sekä säännölliset asiakastyytyväisyyden arvioinnit. Vuonna 2012 jatkoimme sähkönjakeluverkkomme säävarmuuden parantamista ja tiivistimme investointitahtiamme VahvaVerkko -hankkeen muodossa. Hankkeen alkaessa asetimme tavoitteeksi saada 90 000 asiakasta lisää säävarman verkon piiriin aiemman 200 000 asiakkaan lisäksi. Verkkoinvestointien lisäksi - paransimme varautumistamme sähkön- ja lämmönjakelun häiriötilanteisiin, - otimme käyttöön asiakkaiden tekstiviestipohjaiset ilmoitukset ja vikakarttapalvelut verkossa, - uudistimme häiriötilanteiden ratkaisemiseen liittyviä käytäntöjä sekä - koulutimme henkilöstöä. Näiden ja muiden toimien ansiosta Fortumin sähkönjakelun luotettavuus nousi 99,98 prosenttiin viime vuonna. Myös asiakkaamme olivat aiempaa tyytyväisempiä toimintaamme. Asiakastyytyväisyystutkimuksella mitaten saavutimme Ruotsissa ja Norjassa kaikkien aikojen parhaimmat tulokset. Suomessa asiakastyytyväisyys laski hieman tuoreessa muistissa olleiden talvimyrskyjen vuoksi. Pitkällä aikavälillä asiakastyytyväisyys on kehittynyt myönteisesti kaikissa kolmessa toimintamaassa. Strategiamme mukaisesti rakennamme monin tavoin myös perustaa tulevalle kasvulle: - Jatkamme valmistautumista Ranskan tulevaan vesivoimaoikeuksien huutokauppaan. - Intiassa tutkimme teollisuudelle tarjottavan CHP-tuotannon mahdollisuuksia sekä aurinkovoimatuotantoa. Myös tutkimus ja kehitystoimintamme parantaa yhtiön kilpailukykyä ja luo pohjaa uudelle, tulokselliselle liiketoiminnalle: - kehitämme ydinvoiman turvallisuutta, - tutkimme muun muassa aurinkosähköä ja -lämpöä - sekä aalto- ja tuulivoimaa tulevaisuuden energiantuotantomuotoina. Lisäksi - panostamme älykkäisiin sähköverkoihin, - innovatiivisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin, - kestävän kaupunkiasumisen sovelluksiin sekä - liikenteen sähköistämisen tutkimukseen.
Markus Rauramon puhe 4 (8) Euroopan- ja maailmanlaajuinen taloustilanne sekä epävarmuus sen kestosta hallitsi uutisia viime vuonna, ja toimintaympäristöä voi luonnehtia varsin haastavaksi. Pohjoismaiset sähkönhinnat jäivät selvästi alemmalle tasolle kuin edellisvuonna. Päättynyt vuosi muistetaan myös erittäin sateisena, ja historiallisen suuret vesivarastot lisäsivät painetta sähkön hintoihin. Tästä huolimatta Fortum suoriutui vuodesta 2012 kohtuullisen hyvin. Liikevaihtomme säilyi edellisvuoden tasolla ja oli runsaat 6,1 miljardia euroa. Saavutimme onnistuneiden hintasuojausten ansiosta selvästi markkinoita paremman sähkön hintatason. Vertailukelpoinen liikevoitto laski noin 60 miljoonaa euroa ja oli runsaat 1,7 miljardia euroa. Liikevoitto oli lähes 1,9 miljardia euroa, mikä oli selvästi edellisvuotta vähemmän. Edellisvuoden liikevoittoa nostivat kantaverkkoyhtiö Fingridin omistuksen myynti sekä sähkön hintasuojausten käypien arvojen positiiviset muutokset. Vuonna 2012 Fortumin kokonaisverokanta oli 29,0 prosenttia. Yhtiön verot kaikissa toimintamaissa yhteensä ovat 562 miljoonaa euroa. Tuloverojen osuus oli tästä 203 miljoona euroa. Ruotsissa alennettiin yhteisöveroa viime vuonna runsaalla 4 prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin, mikä vähensi kertaluonteisesti myös Fortumin laskennallisia veroja. Fortum kuuluu sekä Suomessa että Ruotsissa suurimpiin yhteisöveron maksajiin. Viime vuoden nettotulokseksi muodostui 1503 miljoonaa euroa. Liikevoiton pienenemistä selittivät jo aiemmin mainitut kertaerät, jotka liittyivät Fingridin osaomistuksen myyntiin ja sähkön hintasuojauksiin. Tulos osaketta kohti oli 1,59 euroa. Osakekohtaiseen tulokseen vaikutti Ruotsin yhteisöverokannan alentaminen 22 prosenttiin. Yhteisövero oli Ruotsissa aiemmin 26,3 %. Muutoksen myönteinen vaikutus Fortumin osakekohtaiseen tulokseen oli 22 senttiä. Fortumilla on perinteisesti ollut vahva kassavirta ja vuonna 2012 liikevoitto ennen poistoja oli 2,5 miljardia euroa. Kun vähennämme siitä erät, joihin ei liity maksuja sekä rahoituserien ja verojen vaikutuksen, pääsemme rahavirtaan ennen käyttöpääoman muutosta. Se oli viime vuonna edellisvuoden tasolla. Liiketoiminnan rahavirta käyttöpääoman muutoksen jälkeen oli kuitenkin 231 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Tätä selittää kasvanut käyttöpääoma, jonka taustalla ovat loppuvuoden kylmistä säistä ja lisääntyneestä sähkönmyynnistä aiheutunut asiakassaatavien kasvu. Kuten olemme jo aiemmin käyneet läpi, investoimme voimakkaasti tulevaan kasvuun ja taulukosta huomaamme, että vuonna 2012 investointimme 1,4 miljardia euroa olivat hieman suuremmat kuin liiketoiminnan rahavirta. Uskomme vahvasti, että tämä iso satsaus kantaa hedelmää. Tämä kuvaa myös vahvaa uskoa osaamiseemme ja tulevaisuuden mahdollisuuksiimme. Olemme valmiita investoimaan myös jatkossa hyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Tukkumarkkinoilla toimivan, sähköntuotannosta ja -myynnistä vastaavan Powerdivisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 144 miljoonaa euroa eli 57 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkön hinnat olivat edellisvuotta alemmat, mutta vesivoimatuotanto oli ennätystasolla sateisen vuoden ansiosta. Kolmantena tekijänä kehitykseen vaikuttivat osaomisteisen Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen huoltoseisokit Ruotsissa. Laitoksen 1-yksikön pitkä huoltoseisokki aiheutti Fortumille noin 50 miljoonan euron
Markus Rauramon puhe 5 (8) tuotannonmenetykset. Power-divisioonan investoinnit viime vuonna olivat noin 200 miljoonaa euroa. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpöasiakkaat sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon, 266 miljoonaa euroa, vaikutti erityisesti volyymien lasku. Suomessa ja Virossa myytiin lämpöliiketoimintoja vuoden 2012 alussa. Lisäksi Turun seudun energiantuotanto järjesteltiin uudelleen alueelliseen yhtiöön. Lukuisat uudet voimalaitosinvestointimme, joita kävimme edellä läpi, tulevat kasvattamaan Heat-divisioonan kapasiteettia tulevaisuudessa. Investoinnit yli 400 miljoonaa euroa, näkyvät myös oheisessa kuvassa vertailukelpoista liikevoittoa korkeampana pylväänä. Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 68 miljoonaa euroa. Kuten aiemmin totesin, Venäjän investointiohjelmamme tuomasta uudesta kapasiteetista on valmiina vasta neljännes, minkä vuoksi divisioonan osuus Fortumin liiketoiminnasta tulee jatkossa merkittävästi kasvamaan. Vastaavasti investoinnit olivat edelleen korkealla, yli 500 miljoonan euron tasolla. Electricity solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta. Sähkönsiirron liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 317 miljoonaa euroa. Tulosta heikensi lämmin sää vuoden alkupuolella sekä vuoden 2011 lopun poikkeuksellisten myrskyjen tuomat lisäkustannukset. Sähkönsiirron investoinnit olivat 324 miljoonaa euroa. Sähkön vähittäismyynnin liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 38 miljoonaa euroa. Myyntiä lisäsi kasvanut asiakasmäärä ja vuoden lopun kylmempi sää. Kun katsomme vuoden 2012 kehitystä taseen näkökulmasta, voimme todeta, että Fortumin korolliset nettovelat kasvoivat 7,8 miljardiin euroon mittavan investointiohjelmamme vuoksi. Venäjän ja Euroopan investointiohjelmien myötä katsomme vahvasti eteenpäin ja luomme tulevaa kasvua. Päättyneenä vuonna vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde nousi 3,3:een, mikä on hieman yli tavoitetasomme, joka on 3. Pyrimme pitämään vertailukelpoisen nettovelan suhteessa käyttökatteeseen tasaisena muuttuvassakin toimintaympäristössä. Fortumiin sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 10, joka jäi asettamistamme tavoitteista. Oman pääoman tuotoksi muodostui 14,3 %, mikä on hyvä ja ylittää tavoitetasomme. Tähän tosin vaikutti Ruotsin yhteisöverokannan alentaminen. Fortumilla on vahva kassa ja hyvä rahoitusrakenne. Liikkeelle laskemiemme 10- ja 5- vuotisten euro- ja kruunumääräisten joukkovelkakirjalainojen kuponkikorot olivat 2,25 % ja 2,75 %, mikä kertoo markkinoiden luottamuksesta Fortumiin. Kokonaisuudessaan olemme jo aiemmin luonnehtineet vuoden 2012 tulosta tyydyttäväksi. Tulos osaketta kohti oli 1,59 euroa. Näiden tunnuslukujen pohjalta Fortumin hallitus on esittänyt yhtiökokoukselle, että yhtiö maksaisi vuodelta 2012 osinkoa yhden euron osaketta kohti. Euroopan- ja maailmantalouden tilanne on luonut toimintaympäristöömme epävakautta. Näissä olosuhteissa emme saavuttaneet taloudellisia tavoitteitamme. Tästä syystä, ja
Markus Rauramon puhe 6 (8) koska haluamme saada toimintaamme lisää nopeutta ja joustavuutta, käynnistimme viime syksynä koko Fortumin kattavan toiminnan tehostamisohjelman. Tehostamisohjelma ajoittuu vuosille 2013 2014 ja sen tavoitteena on vahvistaa kassavirtaa yli miljardilla eurolla. Tämä toteutetaan - vähentämällä investointeja 250 350 miljoonalla eurolla, - luopumalla ydinliiketoiminnan ulkopuolisista omistuksista noin 500 miljoonan euron arvosta sekä - pienentämällä kiinteitä kustannuksia. - Lisäksi vapautetaan käyttöpääomaa. Tehostamisohjelma sisältyy Fortumin toimintasuunnitelmiin kuluvana ja ensi vuonna ja etenee suunnitellusti. Ohjelma on lähtenyt hyvin liikkeelle ja henkilöstö on todella hyvin mukana sen toteuttamisessa kaikilla tasoilla. Olemme jo identifioineet satoja tehostamiskohteita. Valitettavasti tehostamisohjelma voi vaikuttaa myös henkilöstöömme. Mikäli joutuisimme vähentämään henkilöstöä, vähennykset toteutettaisiin yksiköissä luonnollisen poistuman, vapautuvien tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Saavutimme ilmastotavoitteemme, ja hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon osuus kasvoi edellisvuodesta. Energiatehokkuuden osalta jäimme hieman tavoitteestamme. Jatkamme ponnisteluja laitosten käytettävyyden, energiatehokkuuden ja polttoaineiden laadun parantamiseksi. Venäjällä, missä toimimme erityisesti öljyn ja maakaasun tuotantoalueilla, päästömme ovat nousseet toiminnan volyymien kasvaessa. Uusien laitosten käyttöönoton myötä myös tuotantomme energiatehokkuus paranee. Vuoden 2013 alusta otimme käyttöön uudistetut kestävän kehityksen tavoitteet. Painotamme Fortumin yhteiskunnallista roolia ja mittaamme ympäristötavoitteiden lisäksi yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä sekä sähkön ja lämmön toimitusvarmuutta sekä seuraamme kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista jokaisessa johtoryhmän ja hallituksen kokouksessa. Asiakastyytyväisyyden lisäksi myös Fortumin sähköasiakkaiden määrä on kasvanut. Meillä on tänään Suomessa enemmän asiakkaita kuin koskaan aiemmin, ja asiakkaiden määrä on kasvanut myös Ruotsissa. Pohjoismaissa Fortumin sähköverkoissa on yhteensä 1,6 miljoonaa asiakasta. Yli 1,2 miljoonaa asiakasta ostaa sähkönsä Fortumilta, joka on Pohjoismaiden johtava alkuperämerkityn ja hiilidioksidivapaan sähkön myyjä. Vuoden aikana toimme markkinoille uusia tuotteita, kuten aurinkopaneeleita ja energian käyttöön liittyviä palveluja. Ostamme myös sähköä ja lämpöä takaisin asiakkailta, joiden toimittama pientuotanto tehostaa osaltaan energian käyttöä. Kehittämämme kotisovellukset, jotka perustuvat reaaliaikaiseen ja tunneittain tapahtuvaan sähkönkulutuksen mittaukseen, antavat kuluttajille uusia mahdollisuuksia vaikuttaa sähkönkulutukseensa. Tarjoamme myös sähköautojen lataamiseen liittyviä palveluja.
Markus Rauramon puhe 7 (8) Hyvän asiakaspalvelun ja hyvän taloudellisen tuloksen takana on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Vuonna 2012 toteutetun Fortum Sound -tutkimuksen mukaan henkilöstömme sitoutuminen on vahvistunut selvästi verrattuna edelliseen tutkimukseen kolme vuotta sitten. Fortumlaisia vahvuuksia ovat yhteistyö kollegoiden kanssa, mahdollisuus osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon sekä henkilöstön tasavertainen kohtelu. Kokonaisvaltaisesta henkilöstön työhyvinvoinnista kertovat myös eläköitymistilastot: Fortumilta lähdetään eläkkeelle keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Myös tilanteissa, joissa henkilö joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, eläköityminen tapahtuu Fortumissa keskimäärin jopa 6 vuotta myöhemmin kuin muissa yrityksissä Suomessa, kun tarkastellaan eläkevakuutusyhtiöiden pitkän aikavälin tilastoja. Pidämme tärkeänä, että Fortum on turvallinen työpaikka. Työtapaturmien vähentämiseksi koulutamme henkilöstöämme jatkuvasti ja käymme jokaisen poissaoloon johtaneen tapaturman läpi hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa. Tutkimme myös jokaisen vakavan työtapaturman vastaavien tilanteiden poistamiseksi. Viime vuonna oman henkilöstömme työturvallisuus parani edelleen. Tapaturmataajuus laski kaikkien aikojen parhaimpaan tulokseen. Urakoitsijoiden työturvallisuuden kehitys ei sen sijaan edennyt toivottuun suuntaan, ja sen osalta meidän on jatkettava ponnisteluja. Jatkuvan parantamisen asenteen on oltava osa jokaisen fortumlaisen ja urakoitsijoidemme päivittäistä työskentelyä. Viimeisen puolen vuoden aikana olen kiertänyt perehtymässä Fortumin tuotantoon parissa kymmenessä voimalaitoksessa ja tavannut eri maissa noin tuhat fortumlaista. Olemme keskustelleet hyvin monista asioista: - niin yhtiön strategiasta, - liiketoimintaympäristön muutoksista kuin - työturvallisuuden parantamisesta ja toiminnan tehostamisestakin - mutta ennen kaikkea jokapäiväisen työn tekemisestä, työssä jaksamisesta sekä arjen iloista ja huolista. Tämän kokemuksen perusteella voin todeta, että Fortumissa käydään erittäin vilkasta ja avointa vuoropuhelua. Meillä on hyvin toimivat säännölliset maa- ja yhtiökohtaiset vuoropuhelufoorumit mm. jokaisen neljännesvuosituloksen jälkeen sekä lukuisia muita dialogitilaisuuksia. Fortumissa on erittäin sitoutunut, ammattitaitoinen ja vahvasti tulevaisuuteen katsova henkilöstö, ja olen ylpeä saadessani toimia osana tätä kokonaisuutta. Fortum käynnisti tammikuun lopussa sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen. Tarkasteltavien vaihtoehtojen joukossa on myös myynti. Selvityksellä ei ole vaikutusta Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin, eikä tarkastelu koske lainkaan yhtiön sähkönmyyntiä. Arvioimme saavamme tarkastelun päätökseen kuluvan vuoden aikana, mutta ratkaisujen ajoitus riippuu luonnollisesti myös markkinoiden kiinnostuksesta. Päätös perustuu Fortumin strategiaan. Yhtiön vahvinta osaamisaluetta on kustannustehokas vähähiilisen sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti ja toimiminen kilpailluilla markkinoilla. Näillä alueilla meillä on parhaat mahdollisuudet tuottaa 12 prosentin tavoitetasoon yltävä tuotto, johon emme sähkönsiirrossa pääse.
Markus Rauramon puhe 8 (8) Sähkönsiirto on tarjonnut vakaan, runsaan 8 prosentin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton. Vaikka vakaalla tuotolla on arvonsa, tämä jää kuitenkin selvästi alle Fortumin tavoitteen. Liiketoiminta sitoo myös paljon uutta pääomaa, jonka tuotto Fortumin kokonaisuudessa jäisi selvästi alle edellä mainitun 8 prosentin. Uskomme, että tämä pääoma voisi luoda osakkeenomistajille enemmän arvoa toisenlaisessa käytössä. Kun tarkastelemme asiaa sähkönjakelun kannalta, on yhtä selvää, että tässä liiketoiminnassa on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Fortumin rakenne tukee energian tuotantoa, eikä sähkönjakelulla ole synergiaetuja tässä liiketoimintakokonaisuudessa. Yhteensä 1,6 miljoonaa sähkönjakelun asiakasta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa hyötyisivät siitä, että liiketoimintaa kehitettäisiin ydinliiketoimintana. Erikoistuminen sähkönjakeluun antaisi paremmat mahdollisuudet kehittää tätä toimintaa niin asiakkaiden kuin omistajankin näkökulmasta. Sähkönjakelu on tärkeää liiketoimintaa, mutta Fortumin vahvuudet ovat energiantuotannossa ja myynnissä. Voimme vahvuuksiemme ansiosta viedä suomalaista energia-alan osaamista koko energiasektorin kehittämiseen sekä tuottaa parhaiten lisäarvoa osakkeenomistajien ja asiakkaiden lisäksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Arvoisat osakkeenomistajat, Fortum on viimeisen viiden vuoden aikana saanut runsaasti uusia osakkeenomistajia. Viisi vuotta sitten yhtiöllä oli 50 000 osakkeenomistajaa, tänään teitä on jo yli 135 000. Teille, hyvät osakkeenomistajat, esitän parhaat kiitokset kuluneesta vuodesta. Jatkamme strategiamme toteuttamista tuottamalla energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Vuonna 2013 jatkamme määrätietoista työtä yhtiön kehittämiseksi, jotta voimme tarjota kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan, asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme hyväksi. Hyvät yhtiökokouksen osanottajat, Lopuksi haluaisin vielä todeta, että olosuhteet Euroopassa eivät ole helpot, mutta Fortumilla on vahvaa osaamista ja uskomme tulevaisuuteen. Meillä on kasvumahdollisuuksia sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää määrätietoista työtä ja tarvittaessa nopeaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin. Meillä on kaikki menestymisen edellytykset. Fortumilla on hyvä tulevaisuus.