Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto
Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus, palvelut, kotitaloudet, maatalous Energiatehokkuus ja energiansäästö: rajaus periaatteellinen (tehdään tehokkaasti tai ei ollenkaan), usein ei jakoon tarvetta Energiatehokkuustoimien jako kahteen: Teknologia, tekniset ratkaisut (eristeet, LED-valaistus jne.) Kuluttajan toiminta, valinnat (sisälämpötila, lämpimän veden käyttö, kaasujalan keveys jne.) Molempia tarvitaan; teknologia luo perustan, kuluttajien toimintaa ja valintaa tarvitaan aina uudella tai vanhalla laitteella 7.5.2014 2
Energiatehokkuuden todentaminen Energiatehokkuuden todentaminen ei aina helppoa, silti tärkeää Yksittäinen toimi (hehkulamppu -> LED) helpompi Tehtaan tai Suomen energiankulutus riippuu monesta tekijästä: tuotantomäärät ja laadut, talouskehitys, lämmitystarve jne. Primäärienergia tai loppuenergia energiatehokkuuden tavoitteena Suomen tavoite 2020: loppuenergia 310 TWh EU-28 tavoite 2020: primäärienergia 1483 Mtoe = 17 247 TWh Energiatehokkuuden lisäksi talouden kehitys & rakenne vaikuttavat voimakkaasti (esim. 2009 kuoppa) EU menossa 2020-tavoitetta kohti, jopa alittaa: talouskehitys vaikuttanut jopa enemmän kuin energiatehokkuus Esim. Äänekosken investointi lisää (+3 4 TWh) uusiutuvan osuutta 1 %-yks., mutta myös loppuenergiaa 1 %-yks. 7.5.2014 3
EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, non-energy uses pois 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 BP tilastot EU-27 Baseline 2013 ~1570 Mtoe Suomi noin 33 Mtoe HUOM! Näissä luvuissa ja tavoitteessa ei ole non-energy uses, eli raaka-aineet kemiaan jne. jotka ovat ~100-150 Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe EU-27 Source: DG ENER data
Direktiivejä energiatehokkuudesta Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Korvaa Energiapalvelu-, (ESD, 2006) ja CHP-direktiivin (2004) Tuli voimaan 4.12.2012, +18 kk, toimeenpantava 5.6.2014 EED-työryhmän mietintö valmis, lainsäädäntötyö käynnissä Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, 2010) Rakennusmääräykset, rakennusten energiatodistus Ekosuunnittelu- (Ecodesign-, 2009) ja energiamerkintädirektiivi (2010) Ekosuunn. asettaa minimit (hehkulamput pois); energiamerk. A+++ Komissio on päivittämässä energiamerkintädirektiivin ja osia ekosuunnitteludirektiivistä 2014 Ekosuunnittelu on vahva työkalu komissiolle; ~30 uutta (laitetta) vuoteen 2020 mennessä säästäen 770 TWh (66 Mtoe) vuonna 2020 7.5.2014 5
Energiatehokkuuden tavoitteista Primääri- ja loppuenergia eivät Suomelle parhaita indikaattoreita tavoitteiden tiukentuessa 20/20/20 30/30/30 Energiaintensiivisen teollisuuden suuri osuus ja suuri lämmitystarve mieluummin tavoitteina ominaiskulutus (esim. kwh/tuote) Monesti sähköllä korvataan energiatehokkuustoimessa muuta energiankäyttöä Sähkön käyttö joustavaa, kasvavassa määrin puhdasta Kun sähkö tehdään lähes hiilivapaasti, ei sen rajoittaminen ole tarpeellista 7.5.2014 6
Energiatehokkuuden potentiaali Energiatehokkuudessa jatkuvasti valtavat potentiaalit, mikseivät toimenpiteet toteudu? Vai onko potentiaalia? Samaa kysytty jatkuvasti, sama kaikkialla: EU, OECD/IEA VTT selvitys valmistuu Viimeaikoina selityksenä taloudellinen ilmapiiri, epävarmuus Toisaalta tuore rahoitustyöpaja: terve hanke saa rahoitusta Toisinaan yritysten priorisoinnit: tuotannon laatu & luotettavuus Investoinnin arvioimiskriteerit: takaisinmaksuaika (PB, yleisin), sisäinen korko (IRR), nettonykyarvo (NPV), vaaditaanko liikaa; takaisinmaksuajaksi usein 2-3 vuotta? Potentiaali: eri selvityksiä, mm. 2009 en.tehokk.toimikunta: osa jo hyödynnetty, osan teknologian kehitys (LED jne.) syönyt Ei vastausta (miksei potentiaali..) ehkä koskaan, työ silti tärkeää ja jatkuu 7.5.2014 7
Energiatehokkuus jatkossa Suomen energiatehokkuus rakentuu pääosin vapaaehtoiselle pohjalle Teollisuus ja palvelut: energiatehokkuussopimukset 2008-2016 ja katselmustoiminta Suomen ylpeys, keskeinen EEDtoimeenpanossa Sopimustoiminta ja katselmukset keskeistä jatkossakin Energiatehokkuuden viestintä ja kuluttajien energiatehokkuusneuvonta edelleen (alkoi 1. energia-kriisistä 1974) tärkeää Toistettava jatkuvasti, esim. Energiasäästöviikko, vko 41 (1997-) Riittävät resurssit Laitteiden ml. ajoneuvot yhteiset EU-puitteet: ekosuunnittelu ja energiamerkintä, sopimukset ajoneuvovalmistajien kanssa. Kansalliset poikkeukset rajalliset, esim. autoverotus & g-co2/km 7.5.2014 8