Hallitus 25.10.2010, OHEISMATERIAALI 2 HELSINGIN JA UUDENMAAN 22.4.2010 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HYKS-sh-alueen johtaja HUS-TILAKESKUS hyväks. 7.5.2010 KIRURGINEN SAIRAALA LEIKKAUSSALIEN RAKENTAMINEN HANKESUUNNITELMA
TIIVISTELMÄ Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen ajaksi siirretään gastrokirurgista toimintaa Kirurgiseen sairaalaan noin kahden vuodeosaston verran (41 ss). Operatiivista toimintaa siirretään myös Peijaksen sairaalasta, koska Peijakseen siirretään urologista toimintaa. Kirurgisessa sairaalassa on tällä hetkellä 6 leikkaussalia neljännessä kerroksessa ja kolme leikkaussalia toisessa kerroksessa eli yhteensä 9 leikkaussalia. Nykyinen leukakirurgia ja päiväkirurgia säilyvät edelleen Kirurgisessa sairaalassa. Meilahden sairaalasta siirtyvä toiminta on vaativaa maha- ja suolistokirurgiaa, joka vie myös saliaikaa enemmän kuin päiväkirurgiset toimenpiteet. Leikkausten kestot vaihtelevat 4 tunnista 5 tuntiin. Osa näistäkin toimenpiteistä tehdään laparoskooppisesti. Siirrettävää toimintaa varten tarvitaan kolme leikkaussalia, jotka on mahdollista rakentaa nykyiselle teho-osastolle, jonka toiminta siirtyy 4. kerrokseen heräämön yhteyteen kesän 2010 lopulla. Vaikka salit tehdään nyt väistötoimintaa varten, niiden rakentaminen mahdollistaa myöhemmin toiminnan siirtämisen Herttoniemen sairaalasta Kirurgiseen sairaalaan ja vuokratiloista luopumisen. Leikkaussalien lisäksi hankealueella tehdään käsienpesutilat kirurgiselle käsienpesulle ja suurennetaan henkilökunnan huonetta, koska työntekijöiden määrä ko. kerroksessa lisääntyy. Huoltohuonetta ja toimistotilaa pienennetään, jotta käytävästä saadaan riittävän leveä sänkyliikenteelle ja sänkyjen säilytykselle leikkausten aikana. Ruoan jakelutilaa ei tarvita leikkausosastolla ja se muutetaan sanelutilaksi. Lisäksi tehdään IV-konehuone, mikä tulee palvelemaan myös hankealueen ulkopuolella olevia A-osan muita tiloja. Hankealueen brutto-ala on 787 brm2, josta leikkausosaston osuus on 392 brm² ( 278 hym2) ja vesikaton konehuone porrashuoneineen 395 brm². HUS:n investointiohjelmassa hankkeelle on hyväksytty 2,0 milj. euroa. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 2 600 000 euroa (alv =0%). Kustannusarvion nousu johtuu ilmastointikonehuoneen koosta, josta on järkevää tässä yhteydessä tehdä sen suuruinen, että se voi palvella myös A-osassa olevia muita tiloja. Hankkeen kustannusarvio hyötypinta-alaa (278 hym2) kohden on 9 353 /hym2 ja bruttoneliöitä ( 787 brm2) kohden on 3 304 /brm2. Hanke on ajoitettu siten, että uudet leikkaussalit voidaan ottaa käyttöön elokuussa 2011. Meilahden sairaalasta ei ole siirrettävissä henkilökuntaa, jos leikkaussaleja on Meilahdessa toiminnassa 13 salia tämän hetkisen 11 salin sijasta. Kolmen leikkaussalin miehittämiseen tarvitaan 9 sairaanhoitajan vakanssia, jotka pyritään ensisijaisesti järjestämään nykyisen henkilömäärän puitteissa. Hanke nostaa Operatiivisen tulosyksikön sisäistä vuokraa Kirurgisen sairaalan osalta 10 365 euroa kuukaudessa. 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT... 3 3. TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS... 3 3.1. Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus... 3 3.2. Suunnitellut tilaratkaisut... 4 3.3 Rakennustekniset työt... 4 3.4 Lvi-työt... 6 3.5 Sähkötyöt... 7 3.6 Kiinteät sairaalalaitteet... 9 4. TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA ja VÄISTÖTYÖT... 10 5. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA... 10 6. KUSTANNUSARVIO... 10 7. AIKATAULUTAVOITTEET... 11 8. HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET... 11 Liitteet Liite 1 Asemapiirros Liite 2/1 Pohjapiirros 2. krs. Liite 2/2 Pohjapiirros 3. krs. Liite 3 Leikkaus 1-1 Liite 4/1 Julkisivut A ja B Liite 4/2 Julkisivu C Liite 5 Kiinteät sairaalalaitteet Liite 6 Aikataulu 2
1. JOHDANTO Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen ajaksi siirretään gastrokirurgista toimintaa Kirurgiseen sairaalaan noin kahden vuodeosaston verran (41 ss). Operatiivista toimintaa siirretään myös Peijaksen sairaalasta, koska Peijakseen siirretään urologista toimintaa. Nykyinen leukakirurgia ja päiväkirurgia säilyvät edelleen Kirurgisessa sairaalassa. Siirrettävää toimintaa varten tarvitaan kolme leikkaussalia, jotka on mahdollista rakentaa nykyisen teho-osaston tiloihin. Vaikka salit tehdään nyt väistötoimintaa varten, niiden rakentaminen mahdollistaa myöhemmin toiminnan siirtämisen Herttoniemen sairaalasta Kirurgiseen sairaalaan ja vuokratiloista luopumisen. Jos Naistenklinikalla tehtävät peruskorjaustyöt ajoittuvat osittain samalle ajalle kuin potilastornin peruskorjaus, joudutaan myös rintarauhaskirurgiaa siirtämään Kirurgiseen sairaalaan. HUS:n investointiohjelmassa hankkeelle on hyväksytty 2,0 milj. euroa. Hanke on ajoitettu siten, että uudet leikkaussalit voidaan ottaa käyttöön elokuussa 2011. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Kirurgisessa sairaalassa on tällä hetkellä 6 leikkaussalia neljännessä kerroksessa ja kolme leikkaussalia toisessa kerroksessa eli yhteensä 9 leikkaussalia. Toisessa kerroksessa oleva toiminta on ollut elinsiirto- ja maksakirurgista toimintaa sekä leukakirurgiaa. Elinsiirto- ja maksakirurgia siirtyvät tehtäväksi Meilahden sairaalan leikkaussaleissa. Neljännessä kerroksessa on tehty kahdessa salissa päiväkirurgista ja neljässä salissa muuta, raskaampaa elektiivistä, suurelta osin laparoskooppista gastrokirurgiaa. Meilahden sairaalasta siirtyvä toiminta on vaativaa maha- ja suolistokirurgiaa, joka vie myös saliaikaa enemmän kuin päiväkirurgiset toimenpiteet. Leikkausten kestot vaihtelevat 4 tunnista 5 tuntiin. Osa näistäkin toimenpiteistä tehdään laparoskooppisesti. Meilahden ja Peijaksen sairaaloista arvioidaan siirtyvän yhteensä 1050 leikkausta Kirurgiseen sairaalaan. Niiden vaatima tuntimäärä vuodessa on noin 4725 tuntia, kun työpäiviä on 240 päivää. Yhden leikkaussalin tuottama tuntimäärä vuodessa on 1536 tuntia, joten siirtyvää toimintaa varten tarvitaan laskennallisesti kolme leikkaussalia. Rakennettavat leikkaussalit tehdään nykyiselle teho-osastolle, jonka toiminta siirtyy 4. kerrokseen heräämön yhteyteen kesän 2010 lopulla. Leikkaussalien lisäksi hankealueella tehdään käsienpesutilat kirurgiselle käsienpesulle ja suurennetaan henkilökunnan huonetta, koska työntekijöiden määrä ko. kerroksessa lisääntyy. Huoltohuonetta ja toimistotilaa pienennetään, jotta käytävästä saadaan riittävän leveä sänkyliikenteelle ja sänkyjen säilytykselle leikkausten aikana. Ruoan jakelutilaa ei tarvita leikkausosastolla ja se muutetaan sanelutilaksi. Lisäksi tehdään IV-konehuone. Tilojen opasteet toteutetaan HUS-Tilakeskuksen opasteohjeen mukaisesti. 3. TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS 3.1. Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus 3
Kohteena on kolmen leikkaussalin rakentaminen Kirurgisen sairaalan A-osan 2. kerrokseen ja sen päälle vesikatolle uuden iv-konehuoneen rakentaminen. Hankealueen brutto-ala on 787 brm2, josta leikkausosaston osuus on 392 brm² ( 278 hym2) ja vesikaton konehuoneen osuus porrashuoneineen on 395 brm². Huonetilaohjelma Huoneen nimi hyötypintaala m² Leikkaussali 4 59,0 Leikkaussali 5 54,0 Leikkaussali 6 51,0 Taukotila 29,3 Kirurginen käsienpesutila 3,3 Varasto 18,3 Sanelu 6,8 Sänkyjen säilytystilaa 56,0 3.2. Suunnitellut tilaratkaisut Nykyiselle teho-osastolle suunnitellaan kolme leikkaussalia ja henkilökunnan taukotilaa laajennetaan. Alueelta poistetaan dialyysiveden valmistushuone ja tilalle asennetaan hiilidioksidikeskus (CO2-keskus). Hankealueelta poistetaan käytävän sulut ja huoltohuonetta pienennetään. Näin saadaan toimiva vuodeliikennekelpoinen osasto, joka yhdessä vanhan leikkausyksikön kanssa muodostaa kuuden leikkaussalin yksikön. Osaston raja siirretään vanhan sairaalan ja laajennusosan rajalle, jossa sijaitseva ovi on moottorikäyttöinen ja varustetaan kulunvalvonnalla sekä ovipuhelimella. Osastolle portaikoista johtavat ovet varustetaan kulunvalvonnalla. Hissikoriin asennetaan kulunvalvontalukija. Näin saadaan leikkausosasto toimimaan ulkopuolisilta eristettynä kokonaisuutena. Osasto on yhtä paloaluetta, mutta se jaetaan auki kytketyillä savusulkuovilla kahteen alueeseen, joista poistuminen ja potilaiden evakuoiminen on mahdollista. Hankkeen yhteydessä rakennetaan vesikatolle konehuone palvelemaan koko osaston ilmanvaihtoa (mukaan lukien myös vanha leikkausosasto Ella). Vesikaton lämmöneristystä parannetaan. 3.3 Rakennustekniset työt Yleistä Hankealueelta puretaan kevyitä väliseiniä ja kiintokalusteita siinä laajuudessa kuin leikkaussalien rakentaminen vaatii. Tulevien salien kohdalta kaikki pintarakenteet poistetaan. Vesikatolta puretaan vanhan käyttämättömän helikopterikentän rakenteet (betonia noin 40 m3), rakenteet kantavaan yläpohjalaattaan asti ja vanhat rakennusaineiset kanavistot. 4
Uusissa rakenteissa ja asennuksissa otetaan huomioon osaston erityispiirre vaatimuksineen. Kaikki käytettävät materiaalit ovat potilasturvallisuuden, kestävyyden ja viihtyisyyden kannalta vaatimukset täyttäviä ja ne täyttävät pintamateriaalien päästöluokituksen määräykset M1. Vesikatto- ja konehuonetöiden ajaksi vesikatto huputetaan kokonaisuudessaan. Seinä- ja lattiarakenteet Uudet väliseinät ovat pääosin äänieristettyjä teräsrankaisia kipsilevyseiniä kaksinkertaisin levytyksin molemmin puolin. Märkätilojen seinät tehdään muurattuna rakenteena. Seinärakenteet täyttävät voimassaolevat sairaalatilojen äänieristysmääräykset. Vanhaa lattialaattaa puretaan uusien viemärivetojen vaatimassa laajuudessa ja siten, että lattiakaivollisten tilojen lattiakaadot voidaan toteuttaa. Konehuoneen rakentamista varten vesikaton rakenteet puretaan kantavaan laattaan asti. Konehuoneen kantavana rakenteena ovat teräspilarit ja palkisto. Vesikaton kantavana rakenteena on teräspoimulevy, jonka päällä lämmöneriste ja vesieristys. Konehuoneen uudet ulkoseinät ovat lämpöeristettyjä metallirankaseiniä rakennetyyppien mukaan. Lattiaan valetaan uusi pintalaatta kantavan teräsbetonilaatan päälle. Pintamateriaalit Lattioiden pintamateriaali on yleensä kuivissa tiloissa pur-pintaista homogeenista muovimattoa ja märkätiloissa liukuestemuovimattoa hitsatuin saumoin. G2-luokan lääkintätiloissa, kuten leikkaussaleissa, mattona käytetään puolijohtavaa muovimattoa. Kaikki muovimatot nostetaan seinille jalkalistaksi. Uudet seinäpinnat tasoitetaan ja päällystetään lasikuitukankaalla maalauksen yhteydessä. Leikkaussalien seinät, märkätilojen seinät ja vesipisteiden taustat päällystetään keraamisilla seinälaatoilla. Saumaus tehdään epoksisaumausaineella. Huoneiden kattopinnat ovat pääosin tasoitettuja betonikattoja tai alas laskettuja kipsilevykattoja. Käytävien ja leikkaussalien alakatot ovat kipsilevykasetteja sileitä tai reijällisiä suunnitelmien mukaan. Konehuoneen lattia pinnoitetaan elastisella pinnoitteella, joka muodostaa samalla vesieristyksen. Seinät ja katto päällystetään reikäpeltipäällysteisellä akustiikkalevyllä. Ovet ja ikkunat Hankkeessa ei uusita ulkoikkunoita, ikkunat huoltomaalataan. Leikkaussalien ovet ovat muoviliukuovia lasiaukollisina. Ovet ovat moottorikäyttöisiä kosketusvapaalla avauspainikkeella ja turvavarusteilla varustettuja. Osastolle hankitaan kaksi uutta puurakenteista, laminaattipintaista laitosovea vakioheloituksin. Osaston pääovi uusitaan metalliprofiilirakenteisena lasiovena. Ovi on EI30 tyyppihyväksytty palo-ovi varustettuna ovimoottorilla määräystenmukaisilla turvalaitteilla. Oveen asennetaan kameralla varustettu ovipuhelin. 5
Osastolle asennetaan kaksi metallirakenteista lasiovea savusulkuoviksi. Ovet ovat normaalisti magneettisalvalla auki kytkettyjä ja varustettu ovensulkijoin. Ovet liitetään paloilmoitinjärjestelmään, jonka impulssi vapauttaa ovet jolloin ne sulkeutuvat. Kalusteet ja varusteet Leikkaussalien säilytyskalusteet ovat rst-levyä erikoispiirustuksen mukaan. Salien atk-tasot hyllyineen ovat laminaattipintaista kosteudenkestävää lastulevyä kovapuureunalla. Salien sairaalatekniset varusteet ja laitteet on esitetty erillisessä selostuksessa. Leikkaussalien ulkoikkunat varustetaan sähkökäyttöisillä pimennysverhoilla. Leikkaussalit varustetaan puhalluskatolla iv-suunnitelmien mukaan. Leikkaussalien ulkopuoliset kiinteät kalusteet ovat laminaattipintaista kosteudenkestävää lastulevyä huonekorttien mukaan. Kalusteiden suunnittelussa otetaan huomioon hankealueen erikoisluonne Käsienpesutilan allastaso on erikoispiirustuksen mukainen yhtenäinen Corianlevystä valmistettu pesupöytä kolmella kirurgisenkäsienpesun altaalla. Uudet henkilökunnan taukotilan kalusteet ja sanelutilan kalusteet ovat suunnitelman mukaan laminaattipintaisia kalusteita. Taukotilan nykyiset irtokalusteet jäävät käyttöön. Hankealueen uudet tilat varustetaan tavanomaisilla sairaalavarustuksella HUS:n ohjeistuksen mukaan. Hankealueen liikenneväylien seiniin asennetaan törmäyssuojat jalkalistan päältä noin 1100 mm korkeuteen. 3.4 Lvi-työt Yleistä Saneerattavan alueen alapuolella on röntgen- ja vastaanottotiloja. Saneerauksesta aiheutuu haittaa alapuolisten tilojen toimintaan uusien LVI- järjestelmien rakentamisen johdosta. Nykyiset LVIA- ja sairaalakaasujärjestelmät ovat noin 10 vuotta vanhoja ja osin vanhempia. Vesijohdot ja viemärit Tilan vesi- ja viemärijohdot uusitaan. Uudet putkistot liittyvät vanhoihin nousujohtoihin. Lämmitys- ja jäähdytys Tiloissa on vähäisiä lämpöpatterimuutoksia ja siirtoja uusien väliseinien johdosta. Sairaalakaasut Kaasuputkistot liitetään vanhoihin nousujohtoihin. Saneerattavalle alueelle tulee kaksi uutta painevahtikaappia. Alueen kaasuputkistot uusitaan vastaamaan uutta tarvetta. Leikkaussalien läheisyyteen rakennetaan uusi CO2-keskus. Ilmanvaihto Uusien leikkaussalien sisäilman olosuhdevaatimusten vuoksi saneerattavan alueen ilmanvaihtojärjestelmä joudutaan uusimaan kokonaisuudessaan. Vesikatolle 6
rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone jonne salien- ja aputilojen tulo- ja poistokoneet sijoitetaan. Ilmanvaihtokoneet varustetaan lämmön talteenottolaitteistoilla. Tilojen kanavistot uusitaan kokonaisuudessaan. Leikkaussalialueen läpi kulkevat nousukanavat jäävät entiselleen. Palonsammutus Saneerattavalla alueella uusitaan pikapalopostikaapit. Savunpoisto Savunpoisto toteutetaan ovien ja ikkunoiden kautta Rakennusautomaatio Uudet laitteet liitetään nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään. 3.5 Sähkötyöt Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000 mukaisesti. Purku- ja siirtotyöt Nykyiset sähkö- ja teleasennukset urakka-alueeseen kuuluvissa tiloissa puretaan. Sähköliittymät Varmistamaton sähkönsyöttö ja varavoimalla varmennettu sähkönsyöttö liitetään nykyisiin jakeluihin. Sähkönjakelu Urakka-alueen sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisena, ylivirtasuojilla suojattuna tähtimäisenä jakeluna. Sähkönjakelu sisältää normaalijakelun ja varavoimakoneella varmistetun turvasyöttöjakelun. Kaikki nykyiset hankealueella olevat ryhmäkeskukset uusitaan. Uusia ryhmäkeskuksia syöttävät nykyiset pääkeskukset sijaitsevat T-kerroksessa. Kaapelointireittinä toimivat nykyiset nousukaapelireitit ja kaapelihyllyt. Kaapelihyllyjä uusitaan ja lisätään tarvittaessa. G2-lääkintätilaluokan tilat varustetaan IT-järjestelmän keskuksella, jotka syötetään sähkötiloihin asennettavista lääkintäsuojaerotusmuuntajista. Leikkaussalit varustetaan sekä IT-järjestelmän että varavoimajärjestelmän keskuksilla, jotka sijoitetaan saliin tulevan leikkaussalin ohjaustaulun sisään. Leikkausvalaisimien katkeamatonta (< 0,5 s) sähkönsyöttöä varten alueelle asennetaan erillinen akkukeskus ja varaaja. Sairaalakaasuverkostojen painevahdeille viedään sähkönsyöttö lähimmältä varavoimaan liitetyltä ryhmäkeskukselta. Uusiin keskuksiin jätetään vähintään 30% varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä muutoksia varten. Maadoitukset Maadoitusjärjestelmään liitetään kaapelihyllyt, johtokanavat, IV-kanavat ja metalliputkistot sekä standardien vaatimat metalliosat ja -rakenteet. Potentiaalintasauskiskot asennetaan lääkintätilaluokan G1 ja G2 tiloihin sekä uuteen sähkötilaan. Potentiaalintasauskiskot liitetään rakennuksen nykyiseen maadoitusjärjestelmään. 7
Valaistus Valaistus toteutetaan pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuin loisteputkivalaisimin. Tiloihin asennetaan valopisteitä tiloissa tapahtuvan toiminnan tarpeiden mukaisesti. LVI-laitteiden sähköistys Vesikatolle rakennettavaan uuteen IV-konehuoneeseen tulevat LVI-laitteet sähköistetään tiloihin sijoitettavista normaaliverkon ja varavoimaverkon ryhmäkeskuksista. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät Uusi yleiskaapelointijärjestelmän jakamo rakennettavaan uuteen telekomeroon. Uusi jakamo liitetään rakennuksen nykyisiin järjestelmiin. Kaapelointi toteutetaan CAT 7-tasoisella suojatulla kaapeloinnilla. Tiloihin asennetaan seuraavat tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät: - Puhelinjärjestelmä toteutetaan yleiskaapelointijärjestelmänä. Puhelinpisteet asennetaan huonekorteissa ja käyttäjän kanssa yhteistyössä sovittuihin paikkoihin. DECT-tukiasemien peitto tarkastetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. - Pikapuhelinjärjestelmä toteutetaan yleiskaapelointijärjestelmänä. Pikapuhelinpisteet asennetaan huonekorteissa ja käyttäjän kanssa yhteistyössä sovittuihin paikkoihin. - ATK-järjestelmä toteutetaan yleiskaapelointijärjestelmänä. ATK-pisteet asennetaan huonekorteissa ja käyttäjän kanssa yhteistyössä sovittuihin paikkoihin. - Langattoman tiedonsiirtoverkon (WLAN) peitto kaikkiin hankealueen tiloihin. - Oville asennetaan erillisiä varattuvalojärjestelmiä huonekorttien merkintöjen mukaisesti. - Tiloihin asennetaan hoitaja-, lisäapu- ja hätäkutsujärjestelmät. - Aikakellot asennetaan tiloihin huonekorteissa ilmoitetuilla ominaisuuksilla varustettuna. Kellot sijaitsevat käytävillä ja huonetiloissa. Kellot liitetään nykyiseen aikakellojärjestelmään. - Tiloihin asennetaan antennijärjestelmän pisteitä huonekorttien mukaisesti. Antennipisteet liitetään rakennuksen nykyiseen järjestelmään. - Kuvansiirtojärjestelmä on käyttäjän erillishankinnassa. Tässä hankkeessa toteutetaan vain kaapelitiet. Turvajärjestelmät Tiloihin asennetaan seuraavat sähköiset turvajärjestelmät: Turvavalaistus Peruskorjausalueelle hankitaan varavoimaverkon keskuksia. Niihin liitetään käytävillä ja poistumisteillä olevista valaisimista 1/3. Tilaluokan G1 lääkintätilojen huoneissa vähintään 1 valaisin liitetään varavoimaverkkoon. Tilaluokan G2 lääkintätilojen huonetiloissa vähintään puolet valaisimista liitetään varavoimaverkkoon. Leikkausaleissa kaikki valaisimet liitetään varavoimaverkkoon. Varavalaistuksessa noudatetaan standardin SFS-6000-7-710 ohjeita. Poistumisteille hankitaan nykyiseen turvavalaistuskeskukseen liitettyjä turvavalaisimia ja opastevalaisimia (merkkivalaisin). Poistumisteille hankitaan turvavalaistuskeskukseen liitettyjä opastevalaisimia, jotka asennetaan lattianrajaan ja varustetaan poistumisreitin osoittavilla jälkivalaisevilla kilvillä Riskialttiin työalueen turvavalaistuksesta 8
Tilaluokan G2 ja G1 tiloihin ja sähkö- ja teletiloihin hankitaan erillisiä turvavalaistuskeskukseen liitettyjä turvavalaisimia ja opastevalaisimia (merkkivalaisin). Opaste- ja turvavalaisimien kaapeloinnit tehdään palonkestävällä kaapeloinnilla. Keskuskuulutusjärjestelmä Urakka-alueen nykyinen kuulutusjärjestelmä on toteutettu pikapuhelinjärjestelmällä. Huoneisiin asennetaan pikapuhelinkojeet, jotka on varustettu pakkokuulutus ominaisuudella (ohittaa äänenvoimakkuuden säätimen asetuksen). Käytäville asennetaan lisäksi pikapuhelinjärjestelmään liitettyä kaiuttimia Paloilmoitusjärjestelmä Peruskorjausalueelle toteutetaan osoitteellinen suursilmukoihin jaettu paloilmoitusjärjestelmä. Ilmaisimet ovat ns. monitoimi-ilmaisimia varustettuna kantaäänihälyttimin. Palon paikallistamista varten järjestelmä ohjelmoidaan siten, että vain hälyttävän ilmaisimen kanta-äänihälytin antaa äänimerkin. Osastoiden kanslioihin hankitaan erillinen koje mihin palohälytystieto välittyy. Potilasosastoille ei asenneta palokelloja vaan ne korvataan leikkaussaleihin, työskentelytiloihin ja käytäville asennettavilla hälytysvilkuilla ns. Strobo-valoilla. IV-konehuoneeseen asennetaan palokello. Paloilmoitinjärjestelmä ohjaa toimiessaan palo-ovet automaattisesti kiinni. Rikosilmoitusjärjestelmä Alueella on nykyinen osoitteellinen rikosilmoitinjärjestelmä. Kulunvalvontajärjestelmä Kulunvalvontajärjestelmä kattaa kulkuovet siten että osaston suojaus toteutuu. Järjestelmä liitetään kohteen nykyiseen kulunvalvontajärjestelmään. Urakka-alueella oleva nykyinen hissi liitetään kulunvalvontajärjestelmään. Hissin koriin asennetaan erillinen riko-lasi painike, jolla hissiin kulunvalvontajärjestelmä voidaan ohittaa hätä-tapauksessa kulunvalvontajärjestelmän ollessa epäkunnossa. 3.6 Kiinteät sairaalalaitteet Kaikki kolme leikkaussalia varustetaan kattokeskuksilla, leikkausvalaisimilla, monitorivarsilla, leikkauspöydällä ja lämpökaapilla. Kattokeskusten kautta tuodaan potilaan hoidossa tarvittavat kaasu / sähköliitännät potilaan välittömään läheisyyteen. Monitorivarsilla tuodaan esimerkiksi skoopin kuva tai RTG-kuva leikkaavan kirurgin vierelle ergonomiseen sijoitukseen. Leikkausvalaisimissa käytetään nykyaikaista LED-tekniikkaa lämmöntuoton ja energiankulutuksen kurissa pitämiseksi. Leikkausvalaisin varustetaan myös kameralla, joka liitetään käyttäjien hankinnassa olevaan salien AV-järjestelmään. Taukotila varustetaan tarvittavilla kylmäsäilytyslaitteilla ja astianpesukoneilla. Huuhteluhuoneen seinän siirron takia kaatoaltaan ja huuhtelulaitteen, sekä RSTpesupöydän sijoitusta joudutaan muuttamaan. Yksi korkea RST-kaappi poistetaan tilasta. 9
4. TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT Hankealue on toimivan leikkausosaston välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä hankealue on eristettävä hyvin viereisestä toiminnasta. Henkilökunnan huone on työmaavaiheen aikana pois käytöstä ja korvaavana tilana käytetään tänä aikana II-vaiheen heräämön taukotilaa. Työmaan tukialue sijoitetaan A-osan pohjoispuolelle pihalle ja kulku työmaalle tapahtuu varapoistumisportaan kautta suoraan ulkoa. Tavaraliikenne voidaan järjestää tarvittaessa alueen ikkunan kautta erillistä työmaahissiä käyttäen. Työmaaalue sisätiloissa eristetään toimivasta sairaalasta pölytiiviillä, paloa eristävällä EI- 60 luokan seinällä ovineen. Työmaa-alue alipaineistetaan pölyn leviämisen estämiseksi koko työn ajaksi. Työalue varustetaan palopassilla. Piha-alueelta varataan n. 300 m² tilaa työmaan tukitoiminnoille. 5. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Työmaan purkuvaihe aiheuttaa melu-, tärinä- ja pölyhaittaa sairaalan toiminnalle. Häiriöt pyritään minimoimaan ja niistä informoidaan viereisiä ja alapuolisia osastoja hyvissä ajoin. Tärinää ja melua aiheuttavat työvaiheet ajoitetaan siten, että niistä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Teknisten järjestelmien uusimisen yhteydessä aiheutuu järjestelmissä katkoksia, joiden ajankohta sovitaan käyttäjien kanssa erikseen. Katkokset pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Konehuoneen rakentamisen ja rakennusaineisten kanavien purkutöiden yhteydessä aiheutuu koko A-osan alueella ilmastoinnin katkoksia. Ne pyritään ennakoimaan ja ajoittamaan aikaan, jona niiden häiriövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Tarvittaessa tehdään ilmastoinnin tilapäisjärjestelyitä esim. asentamalla tilapäinen iv-koneisto. 6. KUSTANNUSARVIO Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 2 600 000 euroa (alv 0%). Hankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 200 000 B2 Rakennustekniset työt 1 050 000 B3 LVI-työt 400 000 B4 Sähkötyöt 450 000 B5 KSL-hankinnat 500 000 Yhteensä 2 600 000 Hankkeen kustannusarvio hyötypinta-alaa ( 278 hym2) kohden on 9 353 /hym2 ja bruttoneliöitä ( 787 brm2) kohden 3 304 /brm2. 10
Kustannusten arvioidaan jakautuvan vuosille 2010-2011 siten, että vuodelle 2010 tulee kustannuksia 750 000 euroa ja 1 850 000 euroa vuodelle 2011. Kustannuslaskenta on tehty Taku 2009 ohjelmalla (Haahtela-kehitys Oy). Kustannusarvio on tehty luonnossuunnitelman tiloin, rakennustapaselostuksen mukaisen laatutason mukaan. LVIS- ja KSL-työt on otettu huomioon suunnittelijoiden kustannusarvioiden mukaisina. Kustannusarvion nousu johtuu ilmastointikonehuoneen koosta, josta on järkevää tässä yhteydessä tehdä sen suuruinen, että se voi palvella myös A-osassa olevia muita tiloja. Hankkeen kustannusarvio hyötypinta-alaa (278 hym2) kohden on 9 353 /hym2 ja Kustannusarvion hintataso nykytasossa 4/2010 on 75. Lisäksi hankkeen kustannusarviossa on otettu huomioon HUS-kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia. Irtaimistoa ei ole otettu huomioon, koska se kuuluu käyttäjän hankintoihin. 7. AIKATAULUTAVOITTEET Koska leikkaussaleja tarvitaan Meilahden sairaalan potilastornin väistötiloina, tulee hankkeen valmistua ennen potilastornin peruskorjauksen aloittamista. Tavoitteena on, että hanke on valmis siten, että tilat ovat käyttöönotettavissa elokuussa 2011. Hankeaikataulu on liitteenä 6. 8. HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET Kirurgisessa sairaalassa oleva henkilökunta ei riitä uusien leikkaussalien miehittämiseen. Meilahden sairaalasta ei ole siirrettävissä henkilökuntaa, jos leikkaussaleja on Meilahdessa toiminnassa 13 salia tämän hetkisen 11 salin sijasta. Kolmen leikkaussalin miehittämiseen tarvitaan 9 sairaanhoitajan vakanssia, jotka pyritään järjestämään ensisijaisesti nykyisen henkilömäärän puitteissa. Hanke nostaa Operatiivisen tulosyksikön sisäistä vuokraa Kirurgisen sairaalan osalta 10 367 euroa kuukaudessa ja 124 404 euroa vuodessa. 11
12
13
14
15
16
17
18
19