KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie Kauniainen

Transkriptio

1 KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie Kauniainen Hankesuunnitteluvaiheen SÄH - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o P030 Viimeisin muutos Laadittu Laatija POi Tark./Hyv. TVo GRANLUND OY Topi Volama Granlund Oy Malminkaari 21, PL Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@granlund.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT RAKENNUSKOHDE TILAAJA JA KÄYTTÄJÄT RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA SUUNNITTELIJAT 2 3 SÄHKÖSUUNNITTELU SUUNNITTELUTAVOITTEET SÄHKÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT SÄHKÖNJAKELU RYHMÄKESKUKSET LOISTEHO- JA YLIAALTOKOMPENSOINTI MAADOITUKSET JA HÄIRIÖSUOJAUKSET Johtotiet ja kaapelointi PISTORASIAT VALAISTUS JA VALAISIMET TELEJÄRJESTELMÄT Puhelin- ja tiedonsiirtojärjestelmä Antennijärjestelmät AV-järjestelmät Aikakellojärjestelmä TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Paloilmoitusjärjestelmä Turvavalaistus Hätäkuulutusjärjestelmä Rikosilmoitin- ja kameravalvontajärjestelmä DOKUMENTOINTI OPTIOALUEET 9

3 1 1 RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT 1.1 RAKENNUSKOHDE Rakennustyyppi: Rakennustoimenpide: Paikkakunta: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 77 Tontti: 2 Postiosoite: Kasavuorentie 1 Huoneala, peruskorjaus: xxx hum² Bruttoala, peruskorjaus: xxx brm² Bruttoala, laajennus: 600 brm² Bruttoala, koko rakennus: 9634 brm² Laajuustiedot eivät ole sitovia. 1.2 TILAAJA JA KÄYTTÄJÄT Koulu Kasavuoren koulukeskus, laajennus ja peruskorjaus Kauniainen Tilaaja: Kauniaisten Kaupunki Yhdyskuntatoimi PL 52, Kauniaistentie KAUNIAINEN Yhdyshenkilö sopimusasiat: Tommi Metsälä Rakennuttajapäällikkö Puhelin: (09) Sähköposti: tommi.metsala@kauniainen.fi Yhdyshenkilö tekniset asiat: Tomi Salminen Talotekniikkainsinööri Puhelin: Sähköposti: tomi.salminen@kauniainen.fi Käyttäjä: Kauniaisten kaupunki Yhdyshenkilö: Sari Aarniokoski Opetuspäällikkö Puhelin: (09) Sähköposti: sari.aarniokoski@kauniainen.fi

4 2 1.3 RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Rakennuttajakonsultti: Yhdyshenkilö: Rapcon Oy Ratamestarinkatu/A HELSINKI Tuula Kuisma Projektipäällikkö Puhelin: Sähköposti: 1.4 SUUNNITTELIJAT Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Perko Oy Sturenkatu HELSINKI Yhdyshenkilöt: arkkitehti Jari Aladin Puhelin: (09) Sähköposti: LVIAS - suunnittelu: Granlund Oy PL 59, Malminkaari HELSINKI Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@granlund.fi Yhdyshenkilö sähkö: Pekka Oinonen Puhelin: Yhdyshenkilö LVI: Jari Palander Puhelin:

5 3 3 SÄHKÖSUUNNITTELU 3.1 SUUNNITTELUTAVOITTEET Elinkaarihallinta Tavoitteena on kestävän kehityksen huomioiminen suunnittelussa niin, että saavutetaan energiataloudellinen ja ympäristöä vähän kuormittava ratkaisu. Suunnitteluratkaisuissa huomioidaan vuonna 2014 laaditussa kuntokartoitus raportissa sekä PTS-suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet sähköjärjestelmien kunnostamisesta ja uusimisesta. Lisäksi huomioidaan tarvittavat toimenpiteet sähköenergian säästämiseksi: valaistuksen ohjaus, hehkulamppujen korvaaminen muilla lampputyypeillä ja sulatuslämmityksien ohjausmuutokset. Sisäolosuhteet Työ- ja luokkatilojen sisäolosuhteissa tavoitteena ovat tuottavat työolosuhteet. Valaistuksen laatutasotavoitteena on standardin EN mukaiset valaistusolosuhteet varmistaen laadukas valaistus, jonka toteutuksessa huomioidaan tilojen näkötehokkuus, energiankulutus ja tilojen ulkonäkö. Valaistusratkaisuissa hyödynnetään niin suoraa, epäsuoraa kuin suora-/epäsuorayhdistelmää kiinnittäen erityistä huomiota häikäisynsuojaus ominaisuuksiin ja valaistuksen ohjattavuuteen. Toimintavarmuus Ohjausjärjestelmien suunnittelussa on huomioitava järjestelmien mahdollisimman yksinkertainen käyttö sekä mahdollisuus manuaaliseen käyttöön. 3.2 SÄHKÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT Viranomaistarkastukset ja huoltosopimukset Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään mitä viranomaistarkastuksia kiinteistöön on tehty ja milloin. Viranomaisten määräajoin tarkastamia järjestelmiä ovat mm. paloilmoitus- ja turvavalaistusjärjestelmät sekä sähköjärjestelmät.ko SÄHKÖNJAKELU Kiinteistön sähkönjakelu on toteutettu pääkeskuksesta ja siihen liitetyistä kahdesta nousukeskuksesta. Pääkeskuksen nimellisvirta on 800A ja se riittää kiinteistön nykyisiin tarpeisiin. Nykyiset liittymäkaapelit on 3kpl AXMCMK 3x kaapelit sekä pääsulakkeet ovat 3kpl 3x250A. Nykyinen pääkeskus uusitaan ja samalla huomioidaan mahdollinen lisätehon tarve tulevista laajennushankkeista.

6 4 Nykyiset nousukeskukset uusitaan yhdeksi uudeksi keskukseksi, jonka mitoituksessa huomioidaan tulevaisuuden laajennustarpeet. Uudet keskukset on kosketussuojattuja (IP 34) kennokeskuksia, joihin ei sijoiteta alle 125 A varokelähtöjä. Keskuksiin varataan kaapelitilat jokaiselle kennokentälle. Pääkeskuksen valmistuksessa noudatetaan standardeja SFS-EN ja SFS- EN Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään sähköverkon suojauksen toimivuus ja selektiivisyys kulutuspisteiltä rakennuksen liittymäpisteeseen saakka RYHMÄKESKUKSET Kiinteistön nykyiset ryhmäkeskukset ovat pääosin TN-C järjestelmän mukaisia keskuksia. Kiinteistöön on saneerauksien yhteydessä uusittu joitakin keskuksia joista viimeisimmät ovat TN-S järjestelmän mukaisia keskuksia. Kaikissa uusituissa keskuksissa ei ole huomioitu pistorasialähtöjen vikavirtasuojausta sekä osa uusituista keskuksista on muutenkin korjauksen tarpeessa. TN-C järjestelmän mukaiset keskukset uusitaan TN-S järjestelmän mukaisiksi liitteenä olevien alueiden mukaisesti. LVI-laitehuoneisiin sijoitettavat uudet ryhmäkeskukset toteutetaan IP 34 koteloituina keskuksina. Muut uudet ryhmäkeskukset toteutetaan IP 20 kehikkokeskuksina. Uusien ryhmäkeskuksien ryhmä- ja ohjausjohdoille asennetaan riviliittimet (myös N ja PE-johdoille). Teho- ja varalähtöreserviä varataan noin 30 %. Ryhmäkeskuksien valmistuksessa noudatetaan standardeja SFS-EN ja SFS-EN LOISTEHO- JA YLIAALTOKOMPENSOINTI Rakennuksessa on keskitetty loistehonkompensointilaitteisto, joka on liitetty kiinteistön pääkeskukseen. Nykyinen kompensointi on hyväkuntoinen sekä nykytarpeisiin riittävä. Loistehon ja yliaaltojen kasvaminen ja sitä kautta lisäkompensointitarve riippuu pääosin uusittavan LVI tekniikan laajuudesta (isot moottorit yms.). Laajennushankkeen ja saneerauksen jälkeen kompensointipariston riittävyys varmistetaan mittauksin ja tarvittaessa kasvatetaan kompensoinnin kokoa. Uudet loistelamppuvalaisimet hankitaan elektronisilla liitäntälaitteilla.

7 MAADOITUKSET JA HÄIRIÖSUOJAUKSET Rakennuksen sähköverkko on toteutettu pääosin TN-C järjestelmän mukaisesti. Kaapelointeja on vuosien varrella tehtyjen saneerausten yhteydessä uusittu TN-S järjestelmän mukaisesti mutta syöttävät ryhmäkeskukset on pääosin TN-C järjestelmän mukaisia. Kiinteistössä on myös jonkin verran alkuperäisiä maadoittamattomia tai nollattuja sähköjärjestelmiä. Kuntoraportin mukaan kiinteistön maadoitus- ja potentiaalintasauskiskot ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen maadoituselektrodin kunto tarkastetaan ja tarvittaessa uusitaan. Saneerausalueen sähköverkko uusitaan TN-S -järjestelmän mukaan (5-johdinjärjestelmä) parantaen sähköverkon häiriösuojausta ja käyttöturvallisuutta Johtotiet ja kaapelointi JOHTOTIET Kiinteistöön on asennettu kaapelihyllyjärjestelmä sähkökaapelointeja varten. Alakattoalueilla on käytetty tikashyllyjä sekä näkyvillä osilla kaapelit on asennettu valkoisille levyhyllyille. Käytävien kaapelihyllyt ovat liian suuressa kuormituksessa josta johtuen ovat sortuneet esim. pääkäytävän kohdalla ja niitä on jouduttu korjaamaan. Saneerauksen yhteydessä asennetaan uudet pääkaapelireitit sekä tehdään korjaukset nykyisiin ongelmakohtiin. Lisäksi asennetaan erilliset kaapelireitit heikkovirtakaapeleille sekä palonkestäville kaapeloinneille. Vanhat käytöstä poistuneet/poistuvat kaapeloinnit ja asennukset puretaan pois saneerauksen yhteydessä NOUSUJOHDOT Nykyiset nousujohdot ovat pääosin TN-C järjestelmän mukaisia 4- johdinkaapeleita. Viimeisimmissä, 2000 luvulla tehdyissä remonteissa on uusittu kaapelointeja keskusten uusimisen yhteydessä TN-S järjestelmän mukaisiksi. Nykyisissä nousujohdoissa N-johdin on pääsääntöisesti eri poikkipintaa vaihejohtimiin nähden. Saneerausalueen nykyiset TN-C järjestelmän mukaiset 4- johdinkaapeleita uusitaan määräysten mukaisiksi TN-S järjestelmän mukaisiksi 5-johdinkaapeleiksi parantaen sähköverkon käyttöturvallisuutta ja häiriösuojausta.

8 6 Nousujohtojen nollajohtimien tulee olla johtokyvyltään samoja vaihejohtimien kanssa PISTORASIAT Pistorasiat ovat maadoitettuja ja niitä on uusittu saneerauksien yhteydessä, kiinteistössä on myös vanhoja alkuperäisiä pistorasioita. Pistorasiakaapelointeja on uusittu saneerauksien yhteydessä ja ne ovat pääasiassa hyvässä kunnossa. Kuntoraportin mukaan kiinteistössä on myös alkuperäisiä TN-C järjestelmän mukaisia kaapelointeja, esim. kellaritiloissa. Kaikki vanhat TN-C järjestelmän mukaiset pistorasiat uusitaan. Kaapeloinnit uusitaan TN-S järjestelmän mukaisiksi VALAISTUS JA VALAISIMET Kiinteistön nykyinen valaistus on toteutettu pääosin T8-tyyppisillä loisteputkivalaisimilla. Aulatiloissa on käytetty myös pienoisloisteputkilla varustettuja valaisimia. Valaisimet alkavat olla elinkaarensa loppupäässä. Nykyinen valaistus uusitaan kokonaisuudessaan ja asennetaan yleisvalaistus, jolla pyritään miellyttävään ja viihtyisään työympäristöön sekä energiatehokkuuteen. Valaisimien valonlähteinä käytetään energiatehokkaita loisteputkia ja ledilamppuja. Värilämpötilana 3000K eli lämmin valkoinen. Tavoiteltavat valaistustasot (pysyvät arvot yleisvalaistukselle) Luokkahuoneet, toimistot yms. tilat n. 500 lx työalue (säädettävä) aulat, käytävät ja kokoontumistilat n lx (säädettävä) aputilat, varastot n. 100 lx tekniset tilat n. 200 lx sähkö- ja LVI tilat n. 500 lx VALAISTUSOHJAUKSET Nykyiset ohjaukset on toteutettu tilakohtaisilla kytkimillä, päälle/pois periaatteella. Tilojen valaistuksia ohjataan liiketunnistimilla sekä läsnäolo- ja päivänvalosensoreilla energiankulutuksen vähentämiseksi. Valaistus sammuu aseteltavan viiveen jälkeen, kun ilmaisin ei havaitse tilassa liikettä. 3.3 TELEJÄRJESTELMÄT YLEISTÄ

9 7 Rakennuksen uusittavat telejärjestelmät toteutetaan pääsääntöisesti tähtimäisinä järjestelminä, joiden keskuslaitteet sijoitetaan erilliseen keskitetysti erilleen sähkönjakelun keskuslaitteista. Telejärjestelmille pyritään toteuttamaan omat nousukuilut erillään vahvavirtanousuista ja kerroksissa heikkovirtakaapelit pyritään asentamaan omille kaapelihyllyille tai erottamaan ne välilevyllä omille kaistoilleen Puhelin- ja tiedonsiirtojärjestelmä Kiinteistössä ei enää ole erillistä puhelinjärjestelmää. Kiinteistön tiedonsiirtojärjestelmä on remontoitu ja se on hyvässä kunnossa. Uusiin tiloihin hankitaan uusi lukittava ristikytkentäkaappi ja se liitetään nykyiseen järjestelmään kuitukaapeleilla. Kaapeloinneissa ja yleiskaapelointipisteiden määrässä ja sijoituksissa huomioidaan myös ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen Antennijärjestelmät Kiinteistön antennijärjestelmää on uusittu saneerausten yhteydessä ja se on toimintakuntoinen. Uudet tilat liitetään nykyiseen järjestelmään AV-järjestelmät Kiinteistön nykyiset AV-järjestelmät ovat hyväkuntoisia. Uusiin tiloihin asennetaan uudet interaktiiviset videotykit sekä järjestelmään liitettävät liitettävät äänentoiston kaiuttimet Aikakellojärjestelmä Rakennuksessa on toimintakuntoinen keskuskellotahdistettu aikakellojärjestelmä. Uusiin tiloihin lisätään aikakelloja tarpeen mukaan sekä tarvittaessa uusitaan kelloja nykyisiin tiloihin.

10 8 3.4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Paloilmoitusjärjestelmä Kiinteistön nykyinen paloilmoitinjärjestelmä on osoitteellinen johon on pääosin liitetty konventionaalisia lämpöilmaisimia. Uusimmissa saneerauksissa järjestelmään on liitetty uusia osoitteellisia ilmaisimia. Nykyinen paloilmoitinjärjestelmän keskus uusitaan. Nykyiset konventionaaliset ilmaisimet uusitaan ja hyväkuntoiset uudemmat osoitteelliset ilmaisimet liitetään uuteen keskukseen Turvavalaistus Kiinteistön nykyinen turvavalaistus järjestelmä on keskusakustopohjainen järjestelmä ja se on toimintakuntoinen. Nykyinen turvavalaistusjärjestelmä jää ennalleen ja uudelle rakennettavalle osalle asennetaan uusi keskus ja uudet valaisimet. Kaapeloinnit asennetaan omille johtoteille Hätäkuulutusjärjestelmä Kiinteistön nykyinen kuulutusjärjestelmä (keskusradio) on vanha eikä se kuulu kiinteistön kaikkiin osiin. Nykyinen kuulutusjärjestelmä puretaan ja asennetaan uusi hätäkuulutus standardin SFS-EN täyttävä järjestelmä joka kattaa koko kiinteistön Rikosilmoitin- ja kameravalvontajärjestelmä 3.5 DOKUMENTOINTI Kiinteistön nykyinen kameravalvontajärjestelmä on uusittu 2010 ja se on hyvässä kunnossa. Kiinteistön rikosilmoitusjärjestelmän liikeilmaisimet on uusittu ja ne ovat hyväkuntoisia mutta ko. järjestelmän keskuslaitteisto on vanha ja kapasiteetiltään täynnä. Nykyinen rikosilmoitinlaitteiston keskus uusitaan ja nykyiset ja uuden rakennettavan alueen ilmaisimet liitetään uuteen keskukseen. Paikkansapitäviä sähköpiirustuksia löytyy varsin niukasti lukuun ottamatta viimeisimpiä 2000 luvulla tehtyjä saneerausalueita.

11 9 3.6 OPTIOALUEET Arkistoista ja kiinteistöstä löytyy runsaasti erilaisia sähkö- ja telejärjestelmien dokumentteja eri aikakausilta. Rakennuksesta kootaan loppudokumentointi sähköiseen muotoon, joka sisältää sähkö- ja telejärjestelmien paikkansapitävät piirustukset siten, että yhdestä alueesta ja yhdestä järjestelmästä on vain yhdet piirustukset. Liitteenä olevissa piirustuksissa on esitetty myös optioalueita jotka suositellaan liitettäväksi tähän saneeraushankkeeseen. Ko. alueet sisältävät vanhoja ja huonokuntoisia sähköasennuksia jotka on kuntoraportissa todettu huonokuntoisiksi ja suositeltu uusittaviksi. Mikäli ko. alueita ei nyt liitetä tähän saneeraukseen, niin todennäköisesti muutaman vuoden sisällä ne joudutaan joka tapauksessa remontoimaan ja silloin joudutaan tekemään asennuksia myös jo nyt saneerattujen tilojen alueella. Liitteet 1 ja 2

12

13

14

15