Liikenneministeri Merja Kyllönen: Hymistely ei enää auta

1 Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL nro 2 2011 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Hymistely ei enää auta s. 6 Liikennepoliittinen selonteko valmisteilla s. 12 Elämää suurempia junakohtauksia s. 15

2 Pääkirjoitus Viimeinen sammuttaa valot n Katson haikeana työhuoneeni ikkunasta Hakaniemen torin punaisia myyntikojuja. Tämä on viimeinen lehti, jota toimitan tässä huoneessa. Liiton toimistossa muuttopuuhat ovat täydessä vauhdissa ja käytävillä käy vilske. Keväästä asti on tyhjennetty varastoja, joihin on kertynyt tavaraa vuosikymmenten saatossa uskomaton määrä. Varasto toisensa jälkeen tyhjenee, osa papereista löytää tiensä arkistoon ja osa silppurin teräviin hampaisiin. Muuttolaatikot täyttyvät odottamaan matkaa kohti Sörnäistä ja JHL:n toimistoa. Lopulta marraskuun kääntyessä joulukuuhun puhelinvaihde hiljenee ja viimeinen sammuttaa valot. Tunnelmat toimistossa vaihtelevat kaihosta jännitykseen ja kutkuttavaan uuden odotukseen. Erityisen haikealta täällä tuntuu nyt, kun ensimmäiset ovat jo lähteneet ja jättäneet jälkeensä tyhjät huoneet. Ja kun luet tätä, vilkuilen jo itsekin ikkunastani toista maisemaa. Rautatieläisten Liiton retroilmeinen toimisto on lilliputti verrattuna JHL:n keskustoimistoon. Täällä kanssakäyminen työtovereiden ja jäsenkunnan kanssa on ollut tiivistä ja läheistä. En voi kieltää, ettei ainakin minua muutos ja työpaikan vaihdos isoon taloon hieman jännittäisi, mutta myös kiehtoisi. Liittofuusio tuo monia muutoksia työhömme ja toimintatapoihimme eikä rautatieläisyhteisömme enää ole entisensä. Me toimiston työmyyrät sulaudumme JHL:n organisaatioon ja hajaannumme isossa talossa eri kerroksiin ja osastoihin. Mutta muutos ei koske pelkästään meitä liiton työntekijöitä. Myös jäsenistön on opeteltava uusia asioita ja tapoja, josta esimakua on saatu lehtiuudistuksessa, jossa osaston ilmoitukset siirtyivät Motiiviin. Vaikka muuttaminen voi repiä hermoja, on siinä paljon hyviä puolia. Työhuone tulee raivattua turhasta roinasta ja voi aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Lisäksi saa uusia työtovereita, vaihtelua ja tässä muutossa myös uudemmat työtilat. Me, Rautatieläisten Liiton toimiston monitaitoiset työntekijät ja jäsenkunta, olemme hyvä vahvistus Julkisten- ja hyvinvointialojen liitolle. Täältä tullaan, JHL, avoimin ja vastaanottavaisin mielin! Maarit Uusikumpu maarit.uusikumpu@rautl.fi Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Maarit Uusikumpu p. 041 5481 320 Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. 040 5039 975 Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 30.11.2011 asti Faksi 010 7703410 Sähköposti motiivi-lehti@jhl.fi maarit.uusikumpu@rautl.fi Taitto Sign Design Oy, Sanna Kallio Kannen kuva Maarit Uusikumpu Paino Forssa Print ISSN 1799-9316 Levikki 14 300 ILMESTYMINEN 2011 Numero 3 aineistot 16.11. ilmestyy 7.12.

3 Sisällys Venttiili 2/2011 26.10.2011 Ajankohtaista 2 Pääkirjoitus 4 Painotuksia 4 Rautatieläisten Liiton toimisto muuttaa 5 Talvivaaran kaivosrata osaksi valtion rataverkkoa edunvalvonta 6 Liikenneministeri: Hymistely ei enää auta 10 Tauotonta lipunmyyntiä 12 Liikennepoliittinen selonteko valmisteilla 13 Kuvassa siivooja Sari Kouvo vapaa-ajalla 14 Varaventtiili 14 Rautatieläisten ruskaleiri 15 Elämää suurempia junakohtauksia VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä takkusi syyskuussa ja lisäsi konduktöörien työtä junissa. s.10 Maarit uusikumpu Opintostipendien haku päällä n Rautatieläisten opintotoimintaa tukeva Rautatieläisten rahasto jakaa edelleen stipendejä opiskeleville jäsenille. Stipendejä tulee hakea 31.1.2012 mennessä. Opintoasioissa yhteyshenkilönä on Visa Tammi p. 040 5796 309 Historiakirjoja vielä saatavissa n Liiton historiakirjoja on vielä saatavana. Kolmen kirjan sarja maksaa vain 20 euroa (sis. postikulut). Kirjasarjan voi tilata Visa Tammelta p. 040 5796 309 Rautatielästen osastojen esitykset seuraavalle sopimuskierrokselle on toimitettava liiton toimistoon 28.10.2011 mennessä.

4 Painotuksia Katse isoon kuvaan n Raideliikenteen perustehtävä on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita turvallisesti ja luotettavasti paikasta toiseen. Rautatiet on aikanaan rakennettu suurena kansallisena projektina, joka liittyi yhteiskunnan modernisoimiseen ja teollisuuden kuljetusten hoitamiseen. Nykyisessä kvartaalikapitalismissa tällaisia vuosikymmeniä kestäviä projekteja ei edes aloitettaisi. Niille tuskin edes osattaisi laskea riittäviä kustannushyötyjä pitkällä tähtäimellä. Raideinfraan on sitoutunut valtava kansallisomaisuus. Sen rapautuminen kylmää mieltä. Vaikka peruskunnossapidon rahoitusta hieman lisättiin budjettiriihessä, tarvitaan edelleen paikkausta lisäbudjettien kautta, jotta rataverkon kunto pysyisi edes nykyisellä tasolla. Kilpailutuksen nimissä aloitettiin rautateillä vuonna 2009 saneerausohjelma, jota myös muutosohjelmaksi kutsutaan. Kymmenien muutoshankkeiden yhtäaikainen upottaminen perinteikkään valtionyhtiön organisaatioon on osin sekoittanut perustehtävän hoitoa. VR:ää on saneerattu koko sen olemassaolon ajan, mutta ei liene tilannetta, jossa kymmenin projektein - tehostaminen mielessä - halutaan saada aikaan jokin taianomainen muutos kahdessa kolmessa vuodessa. Ajatus lähentelee kvartaalikapitalismia. Kun työntekijät loppuvat, työtyytyväisyys laskee dramaattisesti ja yrityksen brändi romahtaa, ovat vitsit vähissä. Raideliikenne ei kykene tätä menoa hoitamaan kunnialla perustehtäväänsä, jos ei työn ja sen tekijän arvoa aidosti tunnusteta. Mitä aito tunnustaminen sitten merkitsee? Sitä, ettei työ perustu jatkuville ylitöille eli muun muassa riittävää miehitystä ja talvivarautumista. Logistinen järjestelmä sakkaa, jos väki ei riitä tai ei enää motivoidu työhönsä. Kaikkien ongelmien jälkeen olisi VR Yhtymän toimivalla johdolla, sen hallituksella ja myös valtio-omistajalla paikka arvioida saneerauksen luonnetta ja mielekkyyttä. Vesa Mauriala, puheenjohtaja, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Rautatieläisten Liiton toimisto muuttaa n Rautatieläisten Liiton / Raideammattilaisten yhteisjärjestön henkilökunta muuttaa syksyn aikana vaiheittain. Liiton toimisto Hakaniemessä tyhjentyy viimeistään marraskuun lopussa. Osa työntekijöistä on jo siirtynyt uuteen toimipisteeseensä. Raideammattilaisten henkilökunta on sijoitettu JHL:n organisaatiossa pääasiassa nykyisiä vastaaviin tehtäviin. Sähköpostiosoitteemme vaihtuvat ja Rautatieläisten Liiton puhelinvaihde poistuu käytöstä 30.11.2011. Antti Tiitola VR:n matkustajaliikennedivisioonan johtajaksi n Antti Tiitola (44) on nimitetty VR:n matkustajaliikennedivisioonan johtajaksi huhtikuusta 2012 alkaen. Hän aloittaa VR:n palveluksessa jo ensi vuoden alussa. Tiitola on toiminut aikaisemmin muun muassa Lidl Suomen toimitusjohtajana. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron mukaan Antti Tiitolalla on vankka kokemus palveluorganisaation rakentamisesta ja johtamisesta. Nykyinen johtaja Antti Jaatinen täyttää 63 vuotta ja jää suunnitellusti eläkkeelle kesän aikana.

5 Iloiset muuttajat Jari ja Miia aloittivat työt JHL:n toimitiloissa jo lokakuun alussa. Maarit Uusikumpu 1.12.2011 alkaen tavoitat meidät: Muuttopäivä suluissa Raideammattilaisten yhteisjärjestön toimisto puheenjohtaja Vesa Mauriala (17.10) p. 040 530 9702, vesa.mauriala@jhl.fi järjestötoimitsija Minna Palkia (23.11.) p. 0400 455 624, minna.palkia@jhl.fi järjestötoimitsija Visa Tammi (23.11.) p. 040 579 6309, visa.tammi@jhl.fi JHL keskustoimisto taloussihteeri Maija Auvinen (23.11.) p. 040 161 3085, maija.auvinen@jhl.fi lakimies Jari Kiviharju (3.10.) p. 040 736 7938, jari.kiviharju@jhl.fi sopimustoimitsija Kyösti Matikainen (23.11) p. 040 574 8529, kyosti.matikainen@jhl.fi sopimustoimitsija Hannu Mattila (17.10.) p. 040 582 3631, hannu.mattila@jhl.fi suunnittelija Jussi Päiviö (17.10.) p. 040 578 5916, jussi.paivio@jhl.fi vastaava toimittaja Maarit Uusikumpu (17.10.) p. 041 548 1320, maarit.uusikumpu@jhl.fi osastosihteeri Raija Vuori-Lehkonen (23.11.) p. 040 503 9975, raija.vuori-lehkonen@jhl.fi JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimisto järjestötoimitsija Miia Manninen (3.10.) p. 040 164 8111, miia.manninen@jhl.fi Talvivaaran kaivosrata osaksi valtion rataverkkoa n Liikennevirasto ja Talvivaara Infrastructure Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Talvivaaran kaivosradan liittämisestä osaksi valtion rataverkkoa. Kyseessä on radan toteuttamisvaiheessa solmitun sopimuksen viimeinen vaihe. Radan toteuttamisesta tehtiin sopimus maaliskuussa 2008 eduskunnan päätöksen mukaisesti. Sopimuksen perusteella Talvivaara Infrastructure Oy vastasi radan suunnitteluttamisesta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vähintään kahden vuoden ajan. Tällaista toteuttamismallia käytettiin nyt ensimmäistä kertaa radan rakentamisessa Suomessa. Rata lunastetaan kahdella 20 miljoonan euron maksuerällä, josta Liikennevirasto maksaa tehdyn sopimuksen perusteella viimeisen erän. Kaivosradan lunastaminen osaksi valtion rataverkkoa edellytti, että sovitut vähimmäiskuljetusmäärät täyttyivät. Jatkossa Liikennevirasto vastaa radan kunnossapidosta Murtomäen liikennepaikalta Talvivaaran ratapihalle sekä Talvivaaran ratapihan tulo- ja lähtöratapihalla. Talvivaara kuuluu kunnossapitoalueeseen 11, jossa kilpailutettu sopimus on voimassa VR Trackin kanssa vuoteen 2025 asti. 25 kilometriä pitkä kaivosrata erkanee rataosalta Iisalmi Kontiomäki Murtomäen liikennepaikalta itään ja kulkee sähkövoimalinjan kanssa samassa maastokäytävässä Talvivaaran nikkelikaivokselle. Tavaraliikenteelle tarkoitettu rata on yksiraiteinen, sähköistetty, kauko-ohjattu ja kulunvalvonnalla varustettu, ja sitä liikennöidään normaalisti sähkövetureilla. Maarit Uusikumpu

6 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Hymistely ei enää auta Kansallisomaisuutemme osalta korjausvelka on jo sen verran iso, että on käärittävä hihat ja löydettävä ratkaisut. Hymistely ei enää auta, liikenneministeri Merja Kyllönen napauttaa. n Sixpack-hallituksen hallitusohjelmassa raideliikenteen kehittäminen on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Nyt liikenneministeri Kyllönen on päättänyt laittaa raideliikenteen raiteilleen ja pitkän aikavälin suunnitelma on raideverkoston perusparantaminen. Kyllösen mukaan toimiva liikennejärjestelmä kytkee koko yhteiskunnan toiminnot yhteen ja liikennejärjestelmän laadulla on suuri merkitys suoraan hyvinvointiin ja myös talouteen. Liikennepolitiikka on nähtävä kokonaisuutena, joka vaikuttaa läpileikkaavasti kaikilla elämänalueilla. Jokainen yhteiskunnan toiminto on jotenkin sidoksissa liikenteeseen ja liikkumiseen, joten miksi emme ottaisi sitä paremmin huomioon kaikessa suunnittelussa ja kehittämisessä sosiaali- ja terveyspalveluista aina verosuunnitteluun asti. Miljardin euron korjausvelka Kieltämättä hieno linjaus, mutta samaan aikaan rataverkkomme rapis-

Liikenneministeri Merja Kyllönen on käynnistänyt liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteossa linjataan muun muassa pitkän tähtäimen liikennehankkeet. 7

8 Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (vas.) ja Veturimiesten liiton Risto Elonen keskustelivat rautatieasioista elokuussa liikenneministeri Merja Kyllösen ja hänen erityisavustajansa Sauli Hievasen kanssa. tuu ja VR on joutunut rukkaamaan aikataulujaan uusiksi muun muassa routavaurioiden vuoksi. Kyllönen ei kielläkään, ettei raideverkosto rapistuisi myös hänen aikanaan. Olisi itsensä pettämistä väittää, ettei rautateiden rapautumista tapahtuisi myös kaudellani, koska entistä korjausvelkaa raiteilla on lähes miljardin euron verran. Kansallisomaisuutemme osalta korjausvelka on jo sen verran iso, ettei hymistely enää auta, vaan hihat on käärittävä ja löydettävä ratkaisut. Kyllösen tavoitteena on rakentaa pitkäjänteinen raideverkoston perusparannusohjelma, jonka pohjalta verkostoa korjataan ja saadaan raideliikenteeseen parempi ohjaus sekä vähennetään valtakunnallista häiriöherkkyyttä. Tämä tarkoittaa muun muassa vanhojen ja vanhentuneiden ohjausjärjestelmien uusimista, routavaurioiden korjausta ja pullonkaulojen poistamista. Korjaustoimet vaativat kuitenkin aikansa ja on tyhjää luvata, että kaikki ongelmat olisi kerralla poispyyhkäisty. Kaikkemme kuitenkin teemme, että luotettavuus paranee, Kyllönen lupaa. Uudet hankkeet linjataan selonteossa Kyllösen mukaan uudet hankkeet linjataan liikennepoliittisen selontekotyön yhteydessä kokonaisuutena. Selonteolla hallitus linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden huhtikuussa. Suurista ja kalliista hankkeista paljon julkisuutta on saanut Pisararata. Sitä esitetään päärautatieaseman välityskyvyn parantamiseksi ja koko Suomen raideliikenteen sujuvoittamiseksi. Sen verran on edetty, että ainakin sen suunnittelu on nyt linjattu hallitusohjelmaan. Vanhois- ta hankkeista ikuisuusprojekti Seinäjoki Oulun-rataosan perusparannus sekä Kokkola Ylivieska kaksoisraiteen rakentamisen rahoitus on myös varmistettu. Perusparannuksen pitäisi olla valmis vuonna 2015 ja kaksoisraide vuonna 2017. Kyllönen ei halua asettaa pääkaupunkiseutua ja maaseutua vastakkain. Pääkaupunkiseutu on sydän, jonka ympärillä koko maa toimi keuhkoi- Korjaustoimet vaativat kuitenkin aikansa ja on tyhjää luvata, että kaikki ongelmat olisi kerralla poispyyhkäisty. Kaikkemme kuitenkin teemme, että luotettavuus paranee. liikenneministeri Merja Kyllönen

9 na ja verenkiertona. Näen, että olemme kaikki tarpeellisia toinen toisillemme ja vahvistamme koko maan mahdollisuuksia, hän selostaa. Kyllönen kuvaili Rautatieläinenlehden kolumnissa puolitoista vuotta sitten itäsuomalaisen arjen vaikeuksia, joita huonot yhteydet Kainuusta pääkaupunkiin aiheuttavat, koska VR lopetti Itä-Suomen yöjunaliikenteen muutama vuosi sitten. Yöjunaa hän ei kuitenkaan ole palauttamassa. Kainuun yhteyksien osalta selvitän erilaiset toteuttamiskelpoiset liikennevaihtoehdot. Tässä taloudellisessa tilanteessa ainakaan entisen, valtion 10 miljoonalla eurolla tukeman, yöjunamallin palauttaminen ei ole realistista. Rahoitus suurin haaste Mutta mistä rahat kehittämiseen, kun sitä ei riitä edes vanhan rataverkon kunnostamiseen. Kyllönen pitääkin rahoituksen turvaamista haasteellisena. Ministerin mukaan hallituskauden aikana on tarkoitus Merja Kyllönen liikenneministeri toisen kauden kansanedustaja Puoluekanta: Vasemmistoliitto Nykyinen kotikunta: Suomussalmi Koulutus: ylioppilas 1996, bioanalyytikko 2000 Työura: kassamyyjä, museon valvoja, hoitoapulainen, laboratoriohoitaja, apteekissa tekninen apulainen Kielitaito: suomi, kaenuu ja englanti Perhe: puoliso ja kolome koeraa Harrastukset: ulukohommie ja erityisesti paikallisie kulttuuririentoja, rentouvvun kotimaisemissa arjen parissa selvittää uusia budjetointi- ja rahoitusmalleja, joiden tavoitteena olisi tukea liikennejärjestelmän tehokasta ylläpitoa ja parantamista pitkällä aikavälillä. Hän kuitenkin muistuttaa, että rataverkon investointeja on jatkuvasti käynnissä ja aiemmin käynnistettyjä hankkeita jatketaan. Toimivan raideliikenteen perusväylien ylläpitoon tarvittaisiin arviolta noin 100 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus. Hallitusohjelmassa sovittiin 35 miljoonan lisäyksestä rataverkon kunnossapitoon per vuosi. Ensi vuodelle onnistuttiin budjettiriihessä neuvottelemaan 20 miljoonaa euroa. Kyllönen ei kuitenkaan vaikuta kovin pettyneeltä. Taloustilanteeseen ja moneen muuhun hallinnonalaan nähden ratarahat saivat budjettiriihessä hyvän kohtelun. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että radanpitoon lisätään 35 miljoonaa hallituskauden aikana. Yritimme, että summa olisi lisätty jo ensi vuoden alusta, mutta koko 35 miljoonaa tulee vuonna 2015. Edus- kunta tekee lopulliset ratkaisut, hän selvittää. Liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski VR Trackiltä kertoo, että Suomessa on lähivuosilta esimerkkejä, jolloin rahoitustaso kehitysinvestoinnit mukaan luettuna olivat tämän hetkistä korkeampia, mutta silti korjausvelka kasvoi. Heinonkosken mukaan ensi vuodeksi esitetyllä 20 miljoonan lisäpanostuksella voidaan esimerkiksi käytännössä tehdä vain pieni määrä routavaurioiden korjausta ja mahdollisesti hieman sähköradan korjausta. Liikenneministeriön mukaan lisärahoituksella saadaan korjattua noin 30 km pahimpia routavaurioita, uusittua 100 km vanhentuneita kannatinlankoja ja vaihdettua 150 km yliikäisiä kiskoja. Ei kiitos kilpailutukselle Monien kokemus VR:stä on ollut lähivuosina se, että siellä, missä VR, siellä ongelma. Rautateiden yksityistämistä ja kilpailutusta halajavat tahot uskovat, että rautateiden henkilöliikenteen kilpailutus ratkaisisi viime aikojen raideliikenteen ongelmat. Kyllönen ei lämpene kilpailuttamiselle eikä aio edistää asiaa ministerikaudellaan. Hän ei usko sen ratkaisevan rautateiden ongelmia, koska syyt ovat yhtä yhtiötä syvemmällä. Kilpailutus ei ole itsetarkoitus enkä siitä innostu. Mikäli kilpailutukseen on mentävä, se vaatii investointeja ratapihoihin ja lisäkapasiteettiä. Uusi kilpailija ei käytännössä toisi uusia junavuoroja, vaan jakaisi vain nykyistä liikennettä. Helsingin ratapihan kapasiteetti ei riitä lisäliikenteelle. On huomioitava myös se, etteivät routavauriot tai ikääntynyt ohjausjärjestelmä korjaannu kilpailutuksen avulla. Samat raideverkoston ongelmat olisivat edessä myös uusilla toimijoilla, Kyllönen toteaa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu

10 Henkilöliikennedivisioona Tauotonta lipunmyyntiä miehitykset pielessä junissa n VR otti käyttöön uuden lipunmyyntijärjestelmänsä vaiheittain keskiviikon 14. ja perjantain 16. syyskuuta välillä. Järjestelmä yski heti alussa. Keskiviikkona nettikauppa lakkasi toimimasta ja sunnuntaina oli pieniä häiriöitä muussakin lipunmyynnissä. Järjestelmä ruuhkautui, ja lippuautomaatit putosivat pelistä maanantaina ja pian sen jälkeen myös asemien lipunmyynti. Tällä kertaa ongelmana eivät olleet sääolot tai konduktöörivaje vaan VR:n uusi tietojärjestelmä. Emme osanneet ennakoida tällaista. Meillä oli 20-kertainen kysyntäpiikki normaaliin verrattuna, VR:ltä sanottiin. VR on myöntänyt tehneensä virheitä järjestelmän käyttöön otossa, mutta yhtä lailla osasyyllisiä ovat ohjelmistoyhtiöt Tieto ja Accenture, jotka eivät saaneet järjestelmää toimimaan. Kun järjestelmä ruuhkautui, lipputoimistot ohjasivat asiakkaat juniin ilman lippua, jossa konduktöörit myivät lippuja sitä mukaa kuin ehtivät. VR lisäsi myös asemille lipunmyynnin avuksi junamyyjiä ja konduktöörejä. Konduktöörit saivat uuden lipunmyyntijärjestelmän eli Teeman käyttöönsä jo 7. syyskuuta. Teeman lähitukihenkilö ja konduktööri Jukka Kämäräinen oli skarppina uuden järjestelmän kimpussa heti järjestelmän käyttöönoton ensimmäisenä päivänä. Kämäräisen kotikaupungissa Joensuussa konduktöörien lähitukipäivä alkoi kolmen hengen voimin aamukolmelta. Aluksi tilanne näytti valoisalta ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Puolitoistatuntia myöhemmin, kun konduktöörien myyntilaitteita päivitettiin, ei kaikki enää sujunutkaan Lipunmyyjä Suvi Mäkelä komennettiin lipunmyyntiin ruuhkaa helpottamaan. Terhi Soponen osti lipun Jämsään. Maarit Uusikumpu VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä kaatui syys kuussa ja osa matkustajista jäi ilman lippua. niin hyvin. Milloin ei saatu yhteyttä verkkoon ja milloin taas pinpad-laite ei toiminut. Päivityksiä yritettiin saada lipunmyyntilaitteisiin kymmeniä kertoja. Loppujen lopuksi saimme homman kuitenkin toimimaan, hän kertoo. Kämäräisen mukaan järjestelmän pitäisi nopeuttaa ja vähentää lipunmyyntiä junissa, mutta nyt kävi päinvastoin. Myynti on ollut vanhaa järjestelmää hitaampaa, etenkin kun myydään alennusperusteisia ja pankkikortilla lippuja, jolloin joutuu menemään usean valikon kautta ennen kuin tulee maksa-kohtaan. Yksi lipunmyynti voi kestää pahimmillaan seitsemänkin minuuttia, kun kortinlukija tekee varmistuksia ja hakee yhteyksiä. Käteisellä myynti on nopeampaa. Meille tuli yksi lisälaitekin eli pinpadkortinlukija kannettavaksi. Myös kolikoiden käsittely ja tiedotus junissa lippu-uudistuksesta hidastivat työtä. Kaikille lippua tarvitseville ei keritty myymään lippua eikä jo ennakkoon Maarit Uusikumpu

11 Konduktöörit saivat lipunmyyntijärjestelmän uudistuksessa lisää kannettavia laitteita. Konduktööri Jukka Kämäräinen uskoo, että uudistus on hyvä, kunhan se vain saadaan toimimaan. HARRI MÄENPÄÄ ostettuja lippuja tarkastaa, Kämäräinen kertoo. Toisaalta osa matkustajista on iloinnut, kun ei ole tarvinnut ostaa lippua eikä junissa ole peritty viiden euron lisämaksua ja visa electron käy maksuvälineenä. Kämäräistä harmittaa, että kokonaisvaltainen asiakaspalvelu kärsii. Nyt ei voi palvella kaikkia niin hyvin kuin pitäisi. Esimerkiksi erityisryhmät, kuten invalidit tarvitsevat erityispalvelua. Myös matkustusturvallisuus kärsii, kun ei ehdi käydä junaa läpi. Junissa kun voi olla häiriköitäkin. Kämäräisen mukaan Teeman käyttöönoton alussa luvattiin lisätä konduktöörejä ja junamyyjiä juniin. Mutta eipä ole näkynyt eivätkä konduktöörit ehtineet taukojakaan oikein pitää. Kämäräinen arvostelee ajankohtaa huonoksi, koska se ajoittuu päällekkäin konduktöörivajeen kanssa. Vaikka eihän sitä etukäteen tiennyt, ettei uudistus lähde hyvin käyntiin. Uskon kuitenkin, että ihan hyvä järjestelmä se on, kunhan vaan saadaan pelittämään. Kämäräinen toivoo, että konduktöörejä hyvitettäisiin jonkinlaisella stressilisällä. Ainakin nyt tässä vaiheessa, kun miehitykset eivät ole kohdallaan, vaikka parempi vaihtoehto olisi lisätä miehityksiä juniin, että henkilöstön määrä saadaan oikealle tolalle mahdollisimman nopeasti. Nyt konduktöörit ovat jaksamisensa äärirajoilla työskennellessään junissa. Maarit Uusikumpu

12 Liikennepoliittista selontekoa valmistellaan laajalla yhteistyöllä n Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteolla hallitus linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Samalla hahmotellaan sitä, mikä on liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle 2030. Selontekoa valmisteltaessa liikennepoliittisia kysymyksiä tarkastellaan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen ja elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset huomioon ottaen. Tavoitteena on, että selonteko annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2012. Rautatieläisten Liitto on antanut oman lausuntonsa selonteon rakennuspuiksi. Lausunnossa korostetaan perusinfrastruktuurin korjaamista ja VR Yhtymän toimintaedellytysten turvaamista. Tärkeimpinä hankkeina liitto pitää pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeita, Seinäjoki Oulu-radan perusparannuksen loppuunsaattamista, pääradan lisäraiteita Riihimäelle sekä Ajos Kaunisvaaran rataa, joka on tärkeä kaivoteollisuudelle ja työllisyydelle. Lausunnon mukaan pääkaupunkiseudun liikennettä tulee kehittää kokonaisuutena. Pisara-radan aloittamista on kiirehdittävä. Länsi- ja itämetrot, Leppävaara Kauklahtirata, toimiva keskikaupungin raitiovaunuverkosto sekä laaja liityntäpysäköintiverkosto luovat hyvät edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle pääkaupunkiseudulla. Raitiovaunuliikenteen laajentaminen myös Helsingin lähiöihin ja muihin kaupunkeihin, kuten Tampereelle, palvelisi yhdyskuntarakenteen tiivistymis- tä. Tämä on tärkeää, mikäli Suomi tavoittelee liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtaja Vesa Mauriala pitää hyvänä, että liikennepolitiikkaa on alettu suunnitella pitkäjänteisesti. Hän toivoo, että selonteossa otetaan kantaa myös riittävään rahoitukseen ja aikanaan hyväksyttyyn selontekoon sitoudutaan. Liiton mukaan raideliikenteen operaattorit Helsingin seudulla on hyvä säilyttää valtion omistuksessa tai liikelaitosmuodossa, koska näin turvataan liikennöinti myös vaikeina aikoina. Työryhmä koostuu liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehistä. Virkamiestyöryhmään kuuluu myös pysyvät asiantuntijat Liikennevirastosta, Liikenteen turvallisuusvirastosta, Ilmatieteen laitokselta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Selonteon valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisten ja sidosryhmien kuulemiseen sekä valmistelun avoimuuteen. Kansalainen, kehitä liikennejärjestelmää n Miten haluaisit helpottaa arjen liikkumista? Millainen joukkoliikenne hyödyttäisi sinua parhaiten? Mitkä ovat mielestäsi suurimmat ongelmat liikenteessä? Liikenne- ja viestintäministeriö on avannut keskustelun Otakantaa. fi-kansalaisfoorumilla, www.otakantaa.fi. Ministeriö toivoo kansalaisten ajatuksia ja toiveita siitä, mihin suuntaan liikennejärjestelmää ja liikkumista pitäisi kehittää. Voit kommentoida myös ministeriön Facebook-sivulla. Keskustelu liittyy liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Selonteolla hallitus linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Samalla hahmotellaan sitä, mikä on liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle 2030. Suvi Kämäri

Kuvassa 13 5 Kysymystä 1. Kerro lyhyesti työhistoriasi! 2. Onko metrovarikkoa helppo siivota? 3. Tärkein työvälineesi? 4. Parasta työssäsi? 5. Mitä teet vapaa-ajallasi? kari uusikumpu Korjaus- ja rakennussiivooja Sari Kouvo 1. Olen työskennellyt 25 vuotta metrovarikolla, ensin vaunusiivouksessa ja sitten kiinteistösiivouksessa. Minulla on myös metrovaunun kuljettajan kortti ja ajoin aluksi metrokeikkaa silloin tällöin, mutta se oli tylsää. Sitä paitsi en välitä vuorotöistä. Siivojana minulla on päivätyö klo 6.30 14.30. Olen ollut 15-vuotiaasta asti työelämässä. Ennen metroa olin kahvilatyöntekijänä ja kaupan kassalla. 2. Olemme saaneet parhaat siivousvälineet, jotka olemme halunneet ja meitä on koulutettu. Tällä ergonomiasta ja meistä siivoojista oikeasti välitetään. On paljolti siivoojien ansiota, että metrovarikko on niin siisti. Mutta kun paikat ovat siistit, niin pojat huolehtivat itsekin paremmin siisteydestä. Siivoan isoa huoltohallia yksin, joten en ehtisi tehdä kaikkea, elleivät pojat ottaisi myös vastuuta siisteydestä. 3. Moppi. Lattiaa on paljon mopattavaksi. 4. Hyvä henki ja porukka. Ollaan kaikki samaa perhettä. Moni ei usko, mutta tämä on kuin toinen koti. Metrolla siivoojatkin on talon kirjoilla, ja meillä on vastuu työstämme, mutta myös suht hyvä palkka. Täällä jokainen tietää paikkansa. Tuntuu mukavalta, että metrovarikko on saanut kehuja ulkomaisia vierailijoita myöten ja kun esimiehet antavat hyvää palautetta. 5. Kuulun HKL:n naislaulajiin ja esiinnyn kuoron kanssa. Aviomiehen kanssa käymme joskus tansseissa. Lisäksi hoidan kuntoani sauvakävellen ja vesijuoksulla.

14 Varaventtiili n Tämä palsta on Vettiili-lehden yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 3000 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi ja motiivi-lehti@jhl.fi. Kalulisää n Kalulisä ei tarkoita sitä, mitä sinulle ehkä tuli ensimmäiseksi mieleen, mutta sainhan mielenkiintosi heräämään, että mitä se Asko taas höpöttää. Kalulisällä tarkoitan sitä, mitä meidän konnareitten kannattaisi anoa, koska tekniset laitteet ja niiden kantaminen ovat lisääntyneet konduktööreillä paljon. Esimerkki työvuoron aloituksesta: Kaivan myyntilaitteen kaapista jännittyneenä ja katson onko akku lataantunut, vaiko johto irronnut. Otan preepaitin eli kortinlukijan latingista ja ohjelmoin sen sekä myyntilaitteen. Niin ja tietenkin täytyy ottaa ne samat pohjakassarahat, jotka illalla tungin koneen pohjattomaan kitaan. Seuraavana pitäisi muistaa viivakoodinlukija Kiitokset konduktööreille n Haluan tätä kautta välittää jäsenillenne, erityisesti konduktööreille, kiitokset ja myötätuntoni ilmauksen. VR:n lippu-uudistuksessa ainoa valopilkku ovat suoraa asiakastyötä tekevät henkilöt. Taas kerran nähdään, että kun mekaaniset järjestelmät eivät kykene vastaamaan todellisuuden ja gsm-puhelin laturista, johon ohjelmoin junani numeron oonhan nääs johtava konnari. Ulko-ovella muistan vielä RAILIN, sillä pitäähän sekin vapauttaa pimeästä kaapista. Toivottavasti se on latingissa. Railiin kopeloin junani numeron, oonhan johtava nääs ja saan kunnian Railillani antaa junalle lähtöluvan. Lopuksi vielä kymmenen kilon lehtinippu kainaloon ja sitten työnsyrjään kiinni. Mieleeni tulee, että tarttiskohan käydä pyytään toveriltani Vanhasen Arskalta palkkaan seuraavissa neuvotteluissa kalulisää. Se saisi olla luonnollisesti melko suuri. Asko Knuuti Helsingin kaukoliikenteen pääluottamusmies moninaisuuteen, niin asia ratkaistaan panemalla ihmiset ja erityisesti työntekijät joustamaan.vr on viime vuosina monin eri tavoin pilannut imagoaan niin syvästi, että mahtaako enää tästä suosta selvitä. Heli Mäntyranta matkustaja Rautatieläisten Liiton ruskaleiri Pyhätunturilla n Starttasimme kauniissa syyskuun iltaruskossa kohti Pyhätunturin ruskaleiriä Varsinais-Suomen suurimmasta maalaiskunnasta perjantaina 2. syyskuuta. Matkamme ensimmäisessä välietapissa, Tampereella, vaihdoimme pohjoisen junaan ja tapasimme leirin vetäjän Visa Tammen sekä suurimman osan 31 leiriläisestä. Lauantaiaamuna saavuimme Kemijärven asemalle, jossa leiriläisiä odottikin tuttu Möllerin bussi. Ostosten ja tunnin ajomatkan jälkeen Kultakeron linkkimasto toivotti meidät tervetulleiksi Pyhätunturille ja Pyhän Asteliin. Mukavaa oli todeta, että yli puolet ruskaleiriläisistä oli ensikertalaisia. Viikon aikana Astelin Kide kokosi leiriläiset yhteen viettämään iltaa ja kertaamaan päivän tapahtumia ja seuraavan päivän retkiä. Jo pian totesimme, että Visan kilometri ei ole 1000 metriä vaan aivan jotain muuta. Ensimmäisenä retkiaamuna suurin osa leiriläisistä lähti valloittamaan Soutajaa. Mikäs oli retkeilijän matkata, kun päivä oli kaunis ja hikilenkki edessä. Iltapäivällä sauna maittoi ja jollekin myös kunnon lähdekylpy. Sunnuntaina matkaa kertyi Visan mukaan 15 km. Sunnuntai-illan lyhytelokuvana katsoimme vuonna 1961 valmistuneen Tunturille ja myöhemmin viikolla puolestaan lyhytelokuvan Selvä junalle nro 61. Leirin aamut sunnuntaiaamusta alkaen sujuivat rutiinilla: herätys kukonlaulun aikaan, aamupalalle, eväiden teko, kohti päivän kohdetta puoli kymmeneltä. Nautinnollisia olivat eritoten iltapäivän paluuhetket saunan, lähdeuinnin ja joskus myös pienten nokosten merkeissä. Jokapäiväisiin mukaviin rutiineihin kuuluivat myös kokoontumiset

15 maittavaan päivällispöytään, Visan kilometrit ja päiväraportit sekä tarinatuokiot baarinpuolella ja aina erityisen hyvä seura. Viikon varrella tulivat tutuiksi maisemat ja nimet: Soutaja, Karhunjuomalampi, Kultakero, Annikin lampi, Noitatunturi, Huttuloma ja Laakakero. Tutuiksi tulivat myös Pyhän ostospaikat ja Luontokeskus sekä kaunis hiljentymisen paikka Revontulikappeli. Rentouttavaan leiriimme saimme sisällytettyä myös marjanpoimintaa ja matkailua Sodankylään. Ruskaleiriläisten kävelykilometrejä tuli viikon aikana yli 90. Viikon päätti päätösjuhla Astelin Lapinkentän kodalla. Visa ja Timo jakoivat jokaiselle leiriläiselle Huttu-Ukon todistuksen ja kaulaan prinikan kera halausten. Viikon kokemuksista turistiin nokikahvin ja räiskäleiden ryydittämänä. Lauantaina pakkasimme tavarat ja muistot kasseihimme ja matkasimme Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kautta Kemijärvelle. Leiriläiset Pentti ja Airi Visa Tammi Elämää suurempia junakohtauksia n Juna on syntyhistoriansa alusta saakka innoittanut eri alojen taiteilijoita. Eikä ihme, edustihan kiskoilla liikkuva rautahirmu 1800-luvun alun ihmisille paholaisen voimaa. Kun Juhani Aho kirjoitti esikoisteoksensa Rautatie (1884), höyryjuna oli puksuttanut Suomen kiskoilla vajaat viisi vuosikymmentä. Aivan erityisellä tavalla kietoutuvat toisiinsa elokuva ja juna. Molemmat ovat saman aikakauden, teollistumisen ja kapitalismin nousun, keksintöjä. Junan tarina alkaa 1820-luvulta, elokuvan yhtä ihmisikää myöhemmin, 1895. Peter von Bagh on yhdistänyt kirjaksi kaksi sydäntään lähellä olevaa aihepiiriä. Junassa (WSOY 2011) on pieni suuri kertomus elokuvan ja junan kohtalonyhteydestä. Suurdokumentin Sininen laulu, Suomen taiteiden tarina, tekijä poimii taskukokoiseen junakirjaansa otoksia myös kuvataiteesta ja kirjallisuudesta. Tuloksena on jälleen mainio ajankuva, tällä kertaa taskukoossa. Juna ja elokuva ovat liikkeen taidetta ja tekniikkaa, molempiin liittyy siirtyminen paikasta toiseen, todellisuudesta toiseen. Psykologiassa ja taiteessa juna on monimerkityksinen symboli. Elokuva käsittelee tajunnan ja tunneasteikon koko rekisteriä, ja tiivistää junakohtauksiinsa alitajunnan pohjavirtauksia, seksuaalisuutta, pelkoa ja uhkaa. Peter von Baghin määritelmä elämää suuremmista elokuvista toteutuu useissa junaan sijoitetuissa elokuvissa. Suomalaisen elokuvan junakohtausten yksi suuria klassikkoja on Mikko Niskasen elokuva Pojat (1961), sodanjälkeisen isättömän sukupolven kuvaus ja Vesa-Matti Loirin Jake laahautumassa junan perässä. Junakohtausten mestari on Alfred Hitchcock. Klassikkojen, Nainen katoaa (1938), Muukalaisia junassa (1951), Vaarallinen romanssi (1959), jännitys tihentyy äärimmilleen. Elokuvan juna on myös komedian kehto. Suomielokuvan huumoriklassikko on Lentävä kalakukko (1953). Junakomedian amerikkalaista huippua edustaa vaikkapa Piukat paikat (1959). Juna muutti näkemisen tavat, rautatie ei ollut vain liikettä, vaan kehityksen veturi, joka yhdisti kaupunkeja ja ihmisiä. Siihen kytkeytyivät kommunikaation muodot puhelinlangoista lennättimeen. Vastaavalla tavalla muutti elokuva mielen asetelmat. Juna on utopia, elokuva luo utopioita, kirjoittaa Peter von Bagh runollisesti. Junaan liittyy vahvasti myös dokumentti. Jo Lumiéren veljesten alle minuutin mittainen elokuva junan saapumisesta asemalle (1895) aiheutti voimakkaan reaktion katsojissa; höyryveturin koettiin vyöryvän päälle. Sisällysluetteloa ja hakemistoa kirjasta jää kaipaamaan, mutta muutoin Junassa on oivaa matkaseuraa, mutta myös keskustelun ja vaikkapa seuraleikin virittäjä. Millainen on sinun Elämää suurempien elokuvien junakohtaukset kymmenen kärjessä lista? Entä vaikuttavimmat kirjallisuuden junakuvaukset? Airi Immonen n Peter von Bagh: Junassa. Lovekirjat WSOY 2011. 255 s

Rautatieläisten Liitto / Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Hakaniemenranta 1, 5. krs. PL 205, 00530 Helsinki www.rautl.fi s-posti: etunimi.sukunimi@rautl.fi Puheenjohtaja Vesa Mauriala p. 040 5309 702 Taloussihteeri Maija Auvinen p. 040 1613 085 Lakimies Jari Kiviharju p. 040 7367 938 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen p. 040 5748 529 Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen p. 040 1648 111 Työehtosihteeri Hannu Mattila p. 040 5823 631 Hallintosihteeri Minna Palkia p. 0400 455 624 Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö p. 040 5785 916 Järjestösihteeri Visa Tammi p. 040 5796 309 Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu p. 041 5481 320 Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. (ti to) 040 5039 975 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 Helsinki faksi: (09) 4785 7209 www.irkatk.fi s-posti: etunimi.sukunimi@iau.fi Kassanhoitaja Paula Seppälä p. (09) 4785 7200 Kassanhoitaja Sari Meling p. (09) 4785 7202 Kassanhoitaja Mirva Tuomi p. (09) 4785 7203 Kassanjohtaja Kari Kallio p. (09) 4785 7201 HYVINVOINTILOMAT Eläkeläisten viikko Huhmarissa n Hyvinvointilomat ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta (www. lomakeskushuhmari.com). Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. Vuoden 2012 ensimmäinen eläkeläisille tarkoitettu Hyvänolon viikko järjestetään 23. 28.1.2012. Loman omakustannushinta on 90 / henkilö. Hakeminen Lomatukea voi saada vain kerran 24 kuukauden aikana. Esteenä lomatuen saannille on myös puolison tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kuukauden aika ei täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun omavastuuhinnan. Lomaviikoille haetaan täyttämällä lomatukihakemus. Hakemuslomakkeita saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta, Perhelomat ry:n sivuilta www.perhelomat.fi. (Perhelomat ry on 1.1.2012 alkaen Hyvinvointilomat ry.) Tiedusteluihin vastaa ti to Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975, raija.vuori-lehkonen@rautl.fi Hakemukset 30.11.2011 mennessä osoitteeseen: JHL ry / lomatoiminta, PL 101, 00531 Helsinki. Vuoden 2012 muusta lomatoiminnasta tiedotetaan JHL:n Motiivi-lehdessä. Raideammattilaisten ruska- ja hiihtoleirit vuonna 2012 n Raideammattilaisten yhteisjärjestö järjestää jäsenilleen hiihto-, ruska- ja veteraanileirejä. Ensimmäistä kertaa osallistuvalle leiri on maksuton. Puolisolta tai aikaisemmin mukana olleelta peritään omakustannushinta. Hiihtoleiri 24.3. 31.3.2012 haku viimeistään 31.1.2012 Ruskaleiri 8. 15.9.2012 haku viimeistään 31.5.2012 Lisätietoja: järjestösihteeri Visa Tammi p. 040 5796 309