Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia

3 Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia Hyväksytty 30.9.2005 Sisällys Johdanto... 4 1. Nykytilan kuvaus... 1.1. Toimintaympäristön kuvaus... 1.2. Etelä-Savon osaamis- ja innovaatiorakenteet... 1.3. Aluestrategiaan vaikuttavia näkökulmia... 5 5 5 6 2. Etelä-Savon korkeakoulutoimintojen aluestrategian linjaukset... 7 2.1. Etelä-Savon korkeakouluyhteistyön periaatteet... 7 2.1.1. Missio... 7 2.1.2. Visio... 7 2.1.3. Toimintamalli... 7 2.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osaamisen alat... 7 2.3. Korkeakouluopetus... 8 2.3.1. Perusopetus... 8 2.3.2. Verkostoyliopistot... 8 2.3.3. Aikuiskoulutus... 8 2.3.4. Maisteriohjelmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot... 9 2.3.5. Avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu... 9 2.3.6. Tutkijakoulutus... 9 2.4. Innovaatioverkostojen kehittäminen... 9 2.5. Toimintoja tukevan osaamisen kehittäminen... 10 2.6. Itä-Suomi yhteistyön kehittäminen... 10 3. Hankkeet... 11 3.1. Materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön vakinaistaminen... 11 3.2. Matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän toiminnan kehittäminen... 12 3.3. Yrittäjyys- ja maaseutuosaamisen yhteistyöverkoston vahvistaminen... 13 Liite 1... 16

4 Johdanto Tämän strategian laatimisen lähtökohtana on, että tutkimuksen ja koulutuksen tulee osana alueellisen vaikuttavuuden tehtäväänsä: 1. palvella maakunnan keskeisten toimialojen kehittämistä 2. luoda edellytyksiä uusien osaamisalojen ja elinkeinojen syntymiselle 3. edesauttaa maakunnan yritysten ja palvelurakenteiden kilpailukyvyn kehittämistä tarjoamalla tutkimusosaamista ja edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta. Edellisen aluestrategian konkreettisina tuloksina Etelä-Savossa olivat Mikkelin yliopistokeskuksen perustaminen sekä Savonlinnassa Joensuun yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyön käynnistäminen matkailun osaamiskeskittymän kehittämiseksi sekä Pieksämäellä käynnistynyt Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaalitalouden tutkimuskeskus yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Vuoden 2002 aluestrategia laadittiin Etelä-Savossa seutukohtaisesti. Uudessa aluestrategiassa haasteena on yhdistää seutukunnalliset korkeakouluvoimavarat vähintään maakunnalliseksi ja Itä- Suomi -tasoiseksi yhteistyöksi. Uutta aluestrategiatyötä on ohjannut Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreista koostuva ohjausryhmä. Strategian kirjoittamisesta on vastannut Etelä-Savossa toimivien yliopistoyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen edustajista koottu sihteeristö. Strategian laadinnassa on tehty yhteistyötä maakuntaliiton sekä maakunnan yliopistoyksiköiden kanssa.

5 1. Nykytilan kuvaus 1.1. Toimintaympäristön kuvaus Etelä-Savon elinkeinorakenteessa on maa- ja metsätaloudella edelleen vahva merkitys. Alue tunnetaan matkailusta, vapaa-ajan asutuksesta ja vahvoista kulttuuritapahtumista. Etelä-Savossa on muutamia vahvoja kansainvälistä huippuosaamista edustavia teknologia-alan yrityksiä mm. materiaalien pinnoituksen, korroosioneston, komposiittiteknologian ja teollisuuden elinkaariteknologian alalla. Yhteistyöhön vaikuttavana asiana maakunnan kehittämisessä on otettava huomioon kolmen erityyppisen kaupunkiseudun (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna) kehittämistarpeet. Etelä-Savon väestömäärä on 3,1 % Suomen väestöstä. Etelä-Savon väestön määrä vähenee vuoteen 2020 hieman alle 150 000 henkilöön. Väestön ikärakenne muuttuu vanhuspainotteiseksi. Etelä- Savon väestön työllisyysaste on alle maan keskiarvon. Koulutustaso on alhainen erityisesti aikuisväestön ja ylempien korkeakoulututkintojen osalta. Ammattikorkeakoulututkintoja on kaikissa ikäluokissa suhteessa lähes yhtä paljon kuin muualla Suomessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nuoremmissa ikäluokissa suhteessa vähemmän kuin muualla Suomessa. Etelä-Savon elinkeinoklustereiden kehitystä on hidastanut klustereiden omista lähtökohdista tehtävän tutkimuksen vähäisyys. Etelä-Savon osuus on 0,4 % valtakunnan tutkimusrahoituksesta. Etelä-Savon haasteena on myös tutkimusja kehittämistoiminnan siirtomekanismien kehittäminen alueen yrityksiä palvelevaksi innovaatiotoiminnaksi. 1.2. Etelä-Savon nykyiset osaamis- ja innovaatiorakenteet ETELÄ-SAVON INNOVAATIORAKENTEEN TOIMIJAT TE-keskus Finnvera Kaupunkien elinkeinopalvelut DIAK MAMK JoY MAMK Savonlinnan kampus Sosiaalitalouden tutkimuskeskus Rautatieteknologian tutkimuskeskus MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS HY, HKKK, LTY, KY MAMK Savonlinnan innovaatiokeskus Oy Matkailun osaamiskeskus Metla TravelPark Savonia (yrityshautomo) Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (kuitu- ja prosessiteknologia) Kuluvalla tavoite 1 -ohjelmakaudella Etelä-Savon innovaatio- ja osaamisrakenteita, fyysistä toimintaympäristöä ja osaamista on vahvistettu. Yhteistyö ja verkostoituminen korkeakoulujen ja eri tutkimusyksiköiden välillä on lisääntynyt merkittävästi. HKKK/Pienyrityskeskuksen toimistot: Helsinki, Tallinna, Pietari Pietarin toimisto MTT:n ekologinen tuotanto Mikkelin Teknologiakeskus Oy MIKTECH-yrityshautomo ja POOLI-yritysverkostot Materiaalitekniikan (pinnoitteet ja komposiitit) osaamiskeskus Elintarvikealan osaamiskeskuksen luomualan solmupiste Ekoneum

6 Etelä-Savon yliopistotoiminnot sijoittuvat pääosin Mikkelin yliopistokeskukseen ja Joensuun yliopiston (JoY) Savonlinnan kampukselle. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii Helsingin yliopiston (HY), Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK), Kuopion yliopiston (KY) ja Lappeenrannan teknisen yliopiston (LTY) yksiköitä. Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) on kaikki koulutusalat kattava ammattikorkeakoulu, joka toimii Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Valtakunnallisen Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) yksikkö toimii Pieksämäellä. Lisäksi maakunnassa toimii useita tutkimus- ja kehitysyksiköitä mm. viidellä tutkimusalalla toimiva Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Joensuun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus ja matkailualan verkostoyliopisto Savonlinnassa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Ekologinen tuotanto Mikkelissä sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusasema Punkaharjulla. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoululla on yksiköt Pietarissa. Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikössä toimii Sosiaalitalouden tutkimuskeskus yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. 1.3. Aluestrategiaan vaikuttavia näkökulmia Valtakunnallisten yliopisto- ja ammattikorkeakoulupoliittisten linjausten lisäksi aluestrategiatyössä on huomioitu Etelä-Savon maakuntaohjelman, Itä-Suomi ohjelman, Etelä-Savon aikuiskoulutuksen toimenpideohjelman sekä toisen asteen koulutuksen strategian näkökulmia, joista erityisesti nousevat esille: n aluekehitystä edistävä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön vahvistaminen n aluetoimijoiden verkostojen kehittäminen ja osaamispotentiaalin vahvistaminen n Pietarin alueen läheisyyden hyödyntäminen ja kansainvälistyminen n hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyvystä huolehtiminen n klusteriajattelun edistäminen Itä-Suomi - ohjelman mukaisesti. Strategiassa keskeistä on tutkimus- ja koulutustoiminnan edelleen kehittäminen, resurssien turvaaminen ja vakiinnuttaminen, rahoitusjärjestelmän muutoksiin varautuminen sekä toiminnan rahoituspohjan laajentaminen ja monipuolistaminen. Alueella toimii neljä valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvaa osaamiskeskusta; Mikkelin seudun osaamiskeskus (komposiitit ja pinnoitteet), Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen (Savonlinna) koordinaatioyksikkö ja solmupiste, Elintarvikealan osaamiskeskuksen ELOn luomualan solmupiste Ekoneum (Mikkeli) sekä Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät -osaamisala Savonlinnassa. Lisäksi Mikkelissä toimii Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Liitteessä 1 on kuvaus nykyisistä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnoista.

7 2. Etelä-Savon korkeakoulutoimintojen aluestrategian linjaukset 2.1. Etelä-Savon korkeakouluyhteistyön periaatteet 2.1.1. Missio Etelä-Savon maakunnassa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat yhteistyöhakuisessa, aloitteellisessa ja aktiivisessa roolissa maakunnan ja sen elinkeinoelämän kehittämisessä. Tässä tehtävässään ne luovat alueelle uusia toimeentulon mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen. 2.1.2. Visio Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät tehtäväaloillaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa alueen tiede- ja innovaatiopohjaista kehittämistä sekä korkeaan osaamiseen perustuvien työpaikkojen syntyä. Korkeakouluyksiköt toimivat alueen kansainvälistymisen keihäänkärkinä sekä alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääjinä. Etelä-Savossa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat verkostoituneesti ja yhteistyössä. Niillä on selkeä ja toisiaan täydentävä työnjako. 2.1.3. Toimintamalli Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sitoutuvat kehittämään keskeisiä osaamisrakenteita ja tekemään yhteistyötä niiden turvaamiseksi. Osallistuessaan kumppanuushankkeisiin ja ohjelmiin yliopistojen ja korkeakoulujen lähtökohtana on tuoda toimintaan, tutkimukseen ja koulutukseen perustuvaa lisäarvoa. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee vastaavasti koitua kumppanuushankkeista tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuvaa lisäarvoa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oleva merkittävä osaaminen verkostoidaan yli organisaatiorajojen erityisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien aloilla. Aikuiskoulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa erikoistutaan ja kehitetään työnjakoa. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimintojen (tutkimus, opetus, palvelut) saavutettavuutta parannetaan niin alueen asukkaiden kuin yritystenkin näkökulmasta. Vastauksina ja keinoina alueen haasteisiin valitaan seuraavat toimintakokonaisuudet: n osaamisalojen vahvistaminen kilpailukykyisiksi osaamiskeskittymiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä n korkeakouluopetuksen jatkuvuuden turvaaminen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen n innovaatioverkostojen kehittäminen n toimintoja tukevan, eri osaamisaloille yhteisen osaamisen kehittäminen (meta-osaaminen) n Itä-Suomi -yhteistyön edistäminen. 2.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osaamisen alat Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alat painottuvat maakunnan elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä palveleville aloille. Useilla näistä aloista on kansainvälistä tutkimustoimintaa ja ne ovat valtakunnallisesti erikoistuneita. Aloille on tunnusomaista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö sekä yhteistyö muiden alueen innovaatiorakenteen toimijoiden ja yritysten kanssa. Etelä-Savon keskeisiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan aloiksi nousevat: n Materiaalitekniikka (pinnoitteet ja komposiitit) (LTY, MAMK) n Ympäristötekniikka (ympäristökemia) (KY, MAMK) n Matkailu ja vapaa-aika (JoY, MAMK) n Luomu-, maaseutu- ja elintarvikeosaaminen (HY, MAMK) n Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen (HKKK, MAMK) n Kuitu- ja prosessiteknologia (LTY, MAMK) n Puutekniikka (bioenergia- ja sahatekniikka) (LTY, MAMK) n Hyvinvointiosaaminen (sosiaalitalous, nuorten elinolot, osuustoiminta ja yhteisötalous) (DIAK, KY, HY, MAMK, HKKK) n ICT-palvelusovellusosaaminen (käännösteknologia, digitaalisten aineistojen tuottaminen, digitaalinen arkistointi ja tiedon tallennus, tietoyhteiskuntapalvelut ja E-oppiminen) (JoY, HY, DIAK, MAMK) n Kulttuurituotanto sekä taito- ja taidealat (MAMK, JoY)

8 Alat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja aloilla on kehittymismahdollisuuksia, joita tulee vahvistaa yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä alueen muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Määräaikaisilla hankkeilla ja rahoituksilla käynnistettyjen korkeatasoisten ja aluevaikuttavuudeltaan merkittävien osaamisalojen ja toimintayksiköiden perustoimintaedellytykset tulee vakiinnuttaa ja turvata. Maakunnan keskeisistä osaamisaloista yliopistot ja ammattikorkeakoulut haluavat erityisesti panostaa kolmen maakunnan kannalta merkittävän osaamiskokonaisuuden kehittämiseen. Nämä ovat materiaali- ja ympäristötekniikka, matkailu ja vapaa-aika sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Näillä aloilla yhdistyy yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osaaminen yli organisaatiorajojen ja hankkeilla haetaan synergiaetuja kärkialojen alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Etelä- Savon aluestrategian kärkihankkeet muodostuvat näiden kolmen keskeisen osaamisalan ja niitä läpäisevien yhteistyöalueiden ympärille. 2.3.1. Perusopetus Tavoitteena on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustutkintoon johtavan koulutuksen aloittajatavoitteet pidetään vähintään nykytasolla, yhteensä 1 180 aloittajaa (josta 290 yliopistojen ja 890 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja). Etelä-Savon maakunnan tavoitteena on 1 245 aloituspaikkaa v. 2008 (yliopistot 355, ammattikorkeakoulut 890). Strategian kansainvälistymistavoitteen mukaisesti lisätään vierailla kielillä annettavaa opetusta. 2.3.2. Verkostoyliopistot Verkostoyliopistojen toimintaedellytykset strategiakaudella on pyrittävä turvaamaan. Verkostoyliopistojen toiminnalla on merkittävä rooli Etelä- Savon maakunnan yliopistojen toiminnassa. Etelä- Savosta käsin koordinoidaan Matkailualan verkostoyliopiston ja Rural Studies -verkostoyliopiston toimintaa. 2.3. Korkeakouluopetus Korkeakouluopetuksen kehittämisen tavoitteena on väestön koulutustason kohottaminen, osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisinä painopisteinä strategiakaudella ovat: n perusopetuksen kehittäminen ja turvaaminen n synergiaetujen etsiminen organisaatiorajoja ylittämällä siten, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintotarjontaa sovitetaan yhteen ja kehitetään verkostoja n maakunnallisesti tärkeiden alojen aikuiskoulutuksen kehittäminen n koulutusjatkumoiden kehittäminen toiselta asteelta ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopintoihin saakka 2.3.3. Aikuiskoulutus Korkeakouluopetuksen keskeisenä painopisteenä strategiakaudella on aikuiskoulutuksen kehittäminen. Kehittämisen kärkinä ovat erityisesti uusien maisteriohjelmien ja ammattikorkeakoulujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työnjaon ja yhteistyön löytäminen, koulutusohjelmien laadun varmistaminen ja aseman vakiinnuttaminen. Avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia tutkintoon johtavina väyläopintoina hyödynnetään entistä paremmin. Aikuiskoulutuksella on tiivis kytkentä innovaatioja yritystoimintaan. Aikuisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan mm. verkko-opetusta hyödyntämällä ja verkostoitumalla muiden koulutusorganisaatioiden kanssa (mm. vapaan sivistystyön organisaatiot ja ammatilliset oppilaitokset).

9 2.3.4. Maisteriohjelmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Maisteriohjelmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suunnitellaan siten, että ne eivät ole päällekkäisiä. Ne täydentävät toisiaan ja muodostavat selkeitä koulutusjatkumoita alueen muun koulutustarjonnan kanssa. Maisteriohjelmat pohjautuvat alueella sijaitsevissa yliopistoyksiköissä tehtävään tutkimukseen. Jatkotutkinnot profiloituvat erikoistunutta työelämäosaamista palveleviksi ylemmiksi ammattikorkeakoulututkinnoiksi. Etelä-Savon vakinaisten maisteriohjelmien aloittajatavoite on 200 aloittajaa/vuosi. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen aloittajatavoite on 140 aloittajaa/vuosi. Maisteriohjelmien ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suunnittelussa tavoitteena on työnjako ja painotukset seuraavasti: Mikkelin yliopistokeskuksessa maisteriohjelmat painottuvat seuraaville aloille: kestävä liiketoiminta, nuorisokasvatus, maaseutuosaaminen sekä materiaalitekniikka. Joensuun yliopiston maisteriohjelmat painottuvat seuraaville aloille: matkailu ja vapaa-aika, e-oppiminen, käsityö ja teknologia, käännösteknologia. Mikkelin ammattikorkeakoulun ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot painottuvat seuraaville aloille: liiketalous, tekniikka, terveydenhuolto- ja sosiaalityö sekä kulttuuriala. Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot painottuvat hyvinvointipalvelualalle. 2.3.5. Avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu Avointa yliopistoa kehitetään erityisesti väyläopintojen tarjoajana ja tuodaan sen tarjoamat mahdollisuudet alueille paremmin tunnetuksi. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa lisätään ja monipuolistetaan. Eri koulutusmuotojen välisiä jatkoopiskelumahdollisuuksia lisätään täydentävillä opinnoilla. 2.3.6. Tutkijakoulutus Tavoitteena on toteuttaa yliopistojen yhteistyönä vähintään yksi tutkijakoulu jollakin alueen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kärkialalla. Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella tapahtuvan tutkijakoulutuksen lisäksi kehitetään tohtorivalmennusta palvelemaan niitä tutkijoita, joilla ei ole maakunnan yliopistoyksiköissä jatkotutkintomahdollisuutta. 2.4. Innovaatioverkostojen kehittäminen Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät osaamistaan ja osaamisen siirtoa tukemaan osaamisintensiivisen yritystoiminnan kehittymistä maakunnassa. Tutkimuksen hyödyntämistä tehostetaan verkostoitumalla ja toimimalla tiiviissä yhteistyössä alueen osaamiskeskusohjelmien, välittäjäorganisaatioiden ja aluekehityksestä vastaavien tahojen kanssa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat mukana luomassa maakuntaan yhtenäistä innovaatioverkostoa kaikkien innovaatioiden edistämiseen sitoutuneiden alueen välittäjäorganisaatioiden kanssa. Näin korkeakoulut toteuttavat yritysten tarpeista lähtevää tutkimustoimintaa ja edistävät maakunnan ulkopuolelta saatavilla olevan uuden tutkimustiedon siirtoa alueen yrityselämän käyttöön.

10 2.5. Toimintoja tukevan osaamisen kehittäminen Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö keskittyy osaamiskeskittymien kehittämiseen. Muiden koulutusalojen ja läpäisevien teemojen/ metataitojen osalta tavoitteena on tukea tasapainoista elinkeino- ja yhteiskuntakehitystä ja maakunnan osaamisalojen kehittämistä. Etelä- Savossa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat yhteistyössä erityisesti seuraavilla toiminta-alueilla: Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisessa on tunnistettu yhteinen tarve, joka liittyy tutkimustulosten kaupallistamiseen ja palveluketjujen rakentamiseen ja kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen: Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen kytketään kaikkeen korkeakouluopetukseen kandidaatti-/ammattikorkeakoulutasolta tohtoriopintoihin. Kansainvälistyminen, erityisesti venäjäosaaminen on Itä-Suomi ohjelmassa keskeisellä sijalla. Toimijoilla on vahvaa Venäjäosaamista. Venäjätoiminnot ovat kehittyviä ja tarjoavat runsaasti uusia mahdollisuuksia. 2.6. Itä-Suomi -yhteistyön kehittäminen Itä-Suomen yliopistot (Joensuu, Kuopio, Lappeenranta), yliopistokeskukset (Mikkeli, Kajaani) ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä Itä- Suomen korkeakouluverkoston, jonka yhteistyötä, työnjakoa ja profiloitumista kehitetään Itä-Suomi -ohjelmatyön pohjalta. Itä-Suomen yliopistot tarjoavat omaa erikoisosaamistaan Itä-Suomi -ohjelman toimenpiteiden toteutukseen. Yliopistojen kannalta keskeiset hankekokonaisuudet liittyvät metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistamiseen, bioenergiaan ja biosfääriin, Itä-Suomen liiketoimintaosaamiseen, Venäjäosaamiseen ja -koulutusyhteistyöhön sekä tulevaisuuden osaamisalojen kehittämiseen. Yhteistyötä kehitetään myös Kaakkois-Suomen korkeakoulutoimijoiden kanssa. Itä-Suomen ammattikorkeakoulut kehittävät yhdessä innovaatiojärjestelmiä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamista Itä-Suomen alueella. Ammattikorkeakoulut kytkevät kehittämistoimintaansa mukaan alueillaan vaikuttavia yliopistoja riittävän osaamismassan turvaamiseksi. Ammattikorkeakoulut tulevat luomaan Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen huippututkimusverkoston palvelemaan alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeita. Vastatakseen osaltaan toiminta-alueensa aluekehityksen haasteisiin Itä- Suomen ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötään seuraavilla kehittämisalueilla: hyvinvointijärjestelmien kehittäminen ja sosiaaliset innovaatiot, elämysteollisuus, materiaaliteknologia ja tuotekehitys sekä Venäjäosaaminen. Tutkimusverkoston tarkoituksena on kohottaa Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tasoa verkostoitumalla keskenään sekä Itä-Suomen yliopistojen kanssa ja vahvistaen rooliaan valtakunnallisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen saajana.

11 3. Hankkeet 3.1. Materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön vakinaistaminen Hankkeen tavoitteena on luoda Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston kärkitutkimuksesta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimuksesta yhdessä alueen huippuyritysten kanssa toimiva kansainvälistä tasoa edustava materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö. Tavoitteena on, että: n Tutkimusyksikön toimintaan sitoutuvat MAMK, yliopistot (KY, LTY) sekä Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit. n Tutkimusyksikössä suoritetaan kansainvälisesti kilpailukykyistä selkeästi rajattua keskenään synergistä tutkimusta. n Tutkimusyksiköllä on vahva profiili ulospäin. n Alueen yritykset ovat kiinteästi mukana tutkimuskeskuksen toiminnassa. n Hankkeella vahvistetaan kärkialoilla annettavaa opetusta ja integroidaan opetusta nykyistä vahvemmin alalla tehtävään tutkimukseen (ml. Mikkelin ammattikorkeakoulun laboratoriot). n Kiinteällä yhteistyösidoksella HKKK/Pienyrityskeskukseen lisätään tutkimustulosten kaupallistamista ja liiketoiminnan synnyttämistä sekä vahvistetaan tutkijoiden liiketoimintaosaamista. n Yksikkö verkottuu HY:n tämän alan tutkimusosaamiseen. n Yksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä Mikkelin Teknologiakeskuksen kanssa. n Perustettavan tutkimusyksikön hallinnollinen toteutustapa ratkaistaan myöhemmin (osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai konsortio). Hanke rakentuu jo olemassa olevan materiaalija ympäristötekniikan osaamisen pohjalle, jota edustavat Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI:n materiaali- ja ympäristöteknologian toimialat soveltuvin osin, Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio ja Lappeenrannan teknisen yliopiston ASTRaL - laboratorio. Hankkeen keskeiset resurssit ja samalla hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden työnjako on esitetty alla olevassa taulukossa. Kärkihankkeen henkilöstö muodostaa perusresurssin, jonka tehtävänä on saada aikaan tutkimushankkeita ja muodostaa niiden kautta huipputason tutkijaryhmiä. Hankkeen koordinaatiovastuu on Mikkelin ammattikorkeakoululla. Hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta sovitaan vuosittaisen tulos- ja tavoitesopimusprosessin yhteydessä. Osaamisen kokonaisuus Ympäristötekniikka Kemiallinen ympäristötekniikka ja -analytiikka Materiaalitekniikka Materiaalitekniikka Tutkimusryhmän osaamisala Fysikaalis-kemialliset yksikköprosessit, niiden tukijärjestelmät sekä mittaus- ja anturitekniikka Kemialliset analyysi- ja käsittelymenetelmät Komposiittimateriaalit, materiaaliteknologinen simulointi Ohutkalvopinnoitteet (ALD, sputterointi), tyhjiöpinnoitusteknologia, pinnan karakterisointi ja analyysitekniikka Perusresurssi Tutkimusjohtaja (YTI) Professori (KY) Tutkimusjohtaja (YTI) Professori (LTY)

12 3.2. Matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän toiminnan kehittäminen Matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymästä luodaan valtakunnallisen ja kansainvälisen osaamisen keskus, jossa Joensuun yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja yritystoimijat kehittävät alan koulutusta, innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä. Osaamiskeskittymän yhteydessä toimii matkailualan verkostoyliopiston koulutus, osaamisalan maisteriohjelma ja ammattikorkeakoulun matkailualan koulutus. Korkeakoulut kehittävät yhteistä kirjastoa ja tietopalvelua. Matkailun osaamiskeskuksen toimintaa pyritään jatkamaan ja laajentamaan uudella ohjelmakaudella. Alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä innovaatiotoimintaa laajennetaan kehittämällä innovaatioverkostoja ja käynnistämällä uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy kehittää innovaatioympäristöä Savonlinnan Puistokadun korttelissa. Innovaatiotoiminnan avulla houkutellaan matkailupalvelujen kehittämiseen panostavia yrityksiä Puistokadun toimintaympäristöön. Toimintaympäristöön liittyy myös yrityshautomotoiminta. Fyysinen toimintaympäristö valmistuu vuonna 2006, jolloin siellä työskentelee n. 100 alan asiantuntijaa ja yritysten toimihenkilöä. Toiminnan avulla lisätään osaamiskeskittymän ja koko alueen kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien kannalta. Matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän keskeisenä menestystekijänä on, että innovaatioympäristön puitteissa pystytään kehittämään toimijoiden työnjakoa ja hyödyntämään synergiaetuja. Keskeisessä asemassa on uusien yhteistoiminnan mallien kehittäminen palvelualojen innovaatiotoimintaan. Matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän kehittämishanke pyrkii varmistamaan synergiaetujen syntymisen toimijoiden (yliopiston, ammattikorkeakoulun ja innovaatiokeskuksen) yhteistyön kautta, kehittämään toimintamallia ja lisäämään sen tunnettuutta. Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat: 1. Yhteistyöohjelma n innovaatiokeskuksen strategisen johtamisen kehittäminen ja johtoryhmän toiminnan käynnistäminen. n tutkimuspalveluiden kaupallistaminen n vaikuttavuustoimenpiteistä kootun tiedon hyödyntäminen kehittämällä Innovaatiokeskuksen toimijoiden työnjakoa. n koulutusyhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen eri koulutusasteiden kesken. n tarkoituksenmukaisen alan yrityshautomoja/tai kiihdyttämötoiminnan kehittäminen. n innovaatioympäristön tietohuollon ja resurssien kehittäminen 2. Vaikuttavuuden ja tunnettuuden lisääminen n tiedotetaan maakunnan toimijoille säännöllisesti Innovaatiokeskuksen toiminnasta ja sen puitteissa tehtävästä tutkimuksesta julkaisemalla tiedotetta n alueellisen elinkeinopolitiikan tukeminen ja kehittäminen osaamisperustaisesti n järjestetään maakunnan matkailun ja vapaaajanklusterin toimijoille ajankohtaisseminaareja ja workshop-toimintaa eri puolilla maakuntaa n kontaktoidaan potentiaalisia investoreita liittyen alueen matkailuinvestointeihin ja toiminnan sijoittamiseen Savonlinnan Innovaatiokeskukseen 3. Innovaatiokeskuksen vetovoiman vahvistaminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä innovaatioympäristönä n Kehitetään Savonlinnan Innovaatiokeskuksen brandia. n Tiedotetaan Innovaatiokeskuksen toiminnasta ja markkinoidaan innovaatiokeskusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen koordinaatiovastuu on Joensuun yliopistolla. Hankeen kesto on 3 vuotta. Hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta sovitaan vuosittaisen tulosja tavoitesopimusprosessin yhteydessä.

13 3.3. Yrittäjyys- ja maaseutuosaamisen yhteistyöverkoston vahvistaminen Hankkeen tavoitteena on yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen alueella sekä maaseudun kehityksen turvaaminen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden siirron avulla. Alueellisen osaamisperustan vahvistamisella ja maaseudun kehittämistyön tukemisella edistetään aluevaikuttavuutta. Tavoitteena on, että yrittäjyysja maaseutuosaaminen vahvistuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi osaamiskeskittymäksi. n Tutkimustoimintaa vahvistamalla lisätään alueen yritysten ja elinkeinoelämän uudistumiskykyä ja innovaatioita. n Tutkimuksen vahvistaminen edellyttää professoritasoista syvällistä asiantuntemusta, joiden ympärille muodostuvat alan tutkijaryhmät. n Tutkinto-opetuksen vahvistamisella, uusien opetustuotteiden kehittämisellä sekä täydennyskoulutusta ja avointa yliopistotoimintaa uudistamalla lisätään alueen osaamistasoa ja osaavan työvoiman saantia. n Innovaatioiden siirtomekanismien parantaminen maaseutuyrityksiin edellyttää uudenlaisten palvelumallien kehittämistä, jossa yhdistetään yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen uudella tavalla maaseutuosaamiseen. Maaseutuyrittäjyyden palveluverkoston on tarkoitus toimia koko Etelä- Savon alueella palvellen erityisesti elintarvike-, luomu-, palvelu-, matkailu- ja hyvinvointialojen pienyrityksiä. Palveluverkostoon integroidaan nykyisten toimintojen lisäksi Dynamo-yrityspalvelut sekä Ekoneum-osaamiskeskustoiminnot sekä mahdollisesti myös muuta yrityshautomotoimintaa. n Sosiaalisten innovaatioiden osalta toimitaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hanke koostuu sivun alareunassa olevan taulukon mukaisista toiminnoista. Hanke rakentuu jo olemassa olevan yrittäjyys- ja liiketoiminta-, luomu-, maaseutu- ja hyvinvointiosaamisen pohjalle, jota edustavat HKKK:n Pienyrityskeskus ja KTK-ohjelma, HY:n Ruraliainstituutti, MTT:n luomututkimus, DIAK:n Pieksämäen yksikön hyvinvointiosaaminen yhdessä KY:n kanssa sekä MAMK:n elintarvikeala. Hanketta tukevat myös Mikkelissä olevat Elintarvikealan osaamiskeskuksen luomualan solmupiste Ekoneum sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen koordinaatiovastuu on Helsingin kauppakorkeakoululla ja Helsingin yliopistolla. Hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta sovitaan vuosittaisen tulos- ja tavoitesopimusprosessin yhteydessä. Toimintalinja Tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen Innovaatiotoiminnan vahvistaminen Sisältö Yrittäjyyden tutkijatallitoiminnan käynnistäminen EcoBusiness - Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelman vakiinnuttaminen Luomututkimuksen ja opetuksen vakiinnuttaminen Maaseutuyrittäjyyden maakunnallisen palveluverkoston perustaminen Perusresurssi Luomualan professori (HY yhteistyössä MTT:n kanssa Yrittäjyyden professori (HKKK) 2 kehittämispäällikköä

Etelä-Savossa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia 30.9.2005 14

16 Liite 1 ETELÄ-SAVOSSA TOIMIVIEN YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN NYKYTILAN KUVAUS Joensuun yliopisto järjestää eniten yliopistotason tutkinto-opetusta Etelä-Savon maakunnassa. Joensuun yliopisto on vahvistanut ja vakiinnuttanut Savonlinnan kampuksen asemaa kiinteänä osana yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta. Opettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus, kotitaloustieteen ja käsityötieteen opetus sekä kääntäjäkoulutus turvaavat maakunnan alueella koulutetun työvoiman saantia. Savonlinnan koulutusja kehittämiskeskus toteuttaa yliopiston kolmatta tehtävää järjestämällä täydennyskoulutusta kampuksen vahvoilla osaamisaloilla. Koulutus- ja kehittämiskeskus toteuttaa kehittämishankkeita, joiden kautta kampuksen tutkimusosaaminen kanavoidaan alueen käyttöön. Matkailualan verkostoyliopisto tarjoaa matkailualan opinnot 17 yliopiston opiskelijoille. Matkailun oaamiskeskusta koordinoi valtakunnallisesti Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy. Yliopisto toimii osaamiskeskuksessa yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutustarjonta: SAVONLINNAN KAMPUS, JOENSUUN YLIOPISTO Kansainvälisen viestinnän laitos n englannin kieli ja kääntäminen n saksan kieli ja kääntäminen n venäjän kieli ja kääntäminen n ruotsin kieli ja kääntäminen n japanin kieli ja kulttuuri n käännöstiede n suomen kieli ja kääntäminen n tulkkaus, viestintä ja kulttuurit Lisäksi: n Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (Matkailualan verkostoyliopisto) matkailualan tieteelliset opinnot n Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus opetus- ja kasvatusalan, kielten ja kulttuurin sekä matkailualan täydennyskoulutusta n Savonlinnan normaalikoulu n Kampuskirjasto Maisteriohjelmat: n vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden maisteriohjelma n e-oppimaisterikoulutus n käsityömuotoilu ja teknologia n käännösteknologia (käynnistymässä) Tutkimus: Professuurit (12): n kasvatustiede (3) n kotitaloustiede n käsityötiede n varhaiskasvatus n englannin kieli, kääntäminen ja tulkkaus n saksan kieli, kääntäminen ja tulkkaus n venäjän kieli, kääntäminen ja tulkkaus n kieliteoria ja kääntäminen n vapaa-ajan ja virkistyspalvelujen tutkimus n matkailu (verkostoyliopisto) Muut tutkimusalat: n käännösteknologia n oppimisteknologia, e-oppiminen n joustava elämäntapa n Opettajankoulutuslaitos n kasvatustiede (luokanopettaja) n varhaiskasvatus (lastentarhanopettaja, maisteriopinnot) n kotitaloustiede (aineenopettaja) n käsityötiede (aineenopettaja) Aloituspaikkoja 200

17 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat neljän yliopiston Mikkelissä toimivat yksiköt ja toiminnot. Yliopistokeskuksen muodostavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja BScBA-ohjelma, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö sekä Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot. Tutkintoon johtavaa koulutusta toteuttaa Helsingin kauppakorkeakoulu englanninkielisessä kandidaattikoulutuksessa (BScBA). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa annetaan maaseudun kehittämiseen ja ekologiseen maatalouteen liittyvää koulutusta sekä tutkimusta. Rural Studies -opinnot toteutetaan 9 yliopiston muodostaman verkoston kautta. Eco Studies ja Co-op Studies toteutuvat Mikkelissä annettavina opintojaksoina ja merkittäviltä osin myös etäopetuksena. Niin HKKK kuin HY:kin rekrytoivat opiskelijoita koko maasta. Ruralia-instituutti toimii tiiviissä yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelissä sijaitsevan Ekologisen tuotannon kanssa. HKKK:n Pienyrityskeskus on valtakunnallinen yrittäjäkoulutusta ja siihen liittyvää tutkimusta toteuttava yksikkö. Sen tavoitteena on alueen yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja yrittäjyyden lisääminen. Yksiköllä on myös pitkäaikaista ja laajaa Venäjään liittyvää osaamista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston osaamisalojen (materiaalitekniikka, bioenergiatekniikka ja sahatekniikka sekä ympäristöanalytiikka) tavoitteena on tuoda eräille maakunnan kannalta keskeisille toimialoille yritysten T&K-toiminnan tarvitsemaa huippuosaamista ja ne toimivat tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen kanssa. Kuopion yliopisto toteuttaa Mikkelissä kahta maisteriohjelmaa (nuorisokasvatus ja sosiaalityö) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto materiaalitekniikan DI-koulutusta. Helsingin yliopiston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos edustaa valtakunnallista erikoisosaamista kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä digitoinnin, konservoinnin ja mikrokuvauksen alalla. Mikrokuvaus- ja konservointilaitos koordinoi kansallisella tasolla kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointiyhteistyötä sekä kirjastojen digitointiohjelmaa. Laitos on myös suomalainen partneri eurooppalaisessa digitoinnin kehittämisessä ja koordinoinnissa. Koulutustarjonta: n BScBA kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielinen kandidaattiohjelma, HKKK n Eco Studies -opintojaksoja, HY n Rural Studies -opintoja (HY verkostoyliopistona) n Co-op Studies -opintojaksoja,hy Aloituspaikkoja yhteensä 80 (BScBA). Maisteriohjelmat: n Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma, HKKK ja HY/Ruralia n DI-materiaalitekniikan täydennyskoulutusohjelma, LTY n nuorisokasvatuksen maisteriohjelma, KY n sosiaalityön maisteriohjelma, KY Tutkimus: Professuurit (9): n materiaaliteknologia, LTY n bioenergiatekniikka, LTY n sahatekniikka, LTY n ympäristöanalytiikka,ky n luomukotieläintuotanto, HY n luomukasvintuotanto, MTT/Ekologinen tuotanto ja HY n maaseutututkimus, HY n yrittäjyys, HKKK n nuorisokasvatus, KY Muut tutkimusalat: n osuustoiminta ja yhteisötalous, HY n elintarviketalous, HY

18 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkelin ammattikorkeakoulu on maakunnallinen oppilaitos, joka toimii kolmella kaupunkiseudulla; Mikkelissä, Savonlinnassa (matkailu, muotoilu, liiketalous ja terveysala) ja Pieksämäellä (metsätalous). Ammattikorkeakoulu on opetustarjonnaltaan maan monipuolisin. Ammattikorkeakoulu rekrytoi opiskelijoita Etelä-Savon lisäksi maanlaajuisesti ja opiskelijat työllistyvät niin maakuntaan kuin maakunnan ulkopuolelle. Koulutustarjonta: n humanistinen ja kasvatusala n kulttuuriala n yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala n luonnontieteiden ala n tekniikan ja liikenteen ala n luonnonvara- ja ympäristöala n sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala n matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot: n Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen YTI-tutkimuskeskuksen alat: n elintarviketeknologia n ympäristöteknologia n media- ja informaatioteknologia n materiaalitekniikka n puuteknologia YTI-tutkimuskeskuksen ohella tutkimustoimintaan ja aluekehitykseen osallistuvat merkittävällä panoksella ammattikorkeakoulun koulutusalat, Yrityspalvelut-yksikkö ja Kansainvälinen toimisto. Ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisten tutkimus-, kehitys- ja investointiprojektien volyymi vuonna 2004 oli 11 milj. euroa. Aloituspaikkoja yhteensä 790 ja aikuisopiskelijapaikkoja 720.

19 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PIEKSÄMÄKI DIAK on valtakunnallinen sosiaali- ja hyvinvointialaan keskittynyt usealla paikkakunnalla toimiva ammattikorkeakoulu. DIAK:n vaikutusalue niin oppilashankinnassa kuin valmistuneiden sijoittumisessa on koko maa. DIAK:n Pieksämäen yksikkö palvelee omalla erityiskoulutusalallaan niin valtakunnallisia kuin maakunnallisiakin tarpeita. Valtakunnallisista erityistarpeista mainittakoon seurakuntien työntekijöiden ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Lisäksi hyvinvointipalveluihin liittyvä sosiaalitalouden sekä erityisryhmien palvelurakenteiden kehittämiseen liittyvä tutkimusja kehittämistoiminta ovat kansalliseen ja kansainväliseen tasoon liittyviä hankkeita. Koulutustarjonta: n sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Aloituspaikkoja nuorten paikkoina on 100. Aikuisopiskelijapaikkoja on 87. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot: n sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkimus- ja kehittämisalat DIAK:n Pieksämäen yksikössä: n sosiaalitalous n erityisryhmien tieto- ja yhteiskuntapalvelut n oppimisen tukipalvelut Diakonia-ammattikorkeakoulu toimii tutkimusja kehittämistoiminnassaan koulutusohjelmiensa mukaisilla aloilla. Pieksämäen yksikön osalta Diakonia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että yksikkö on elinvoimainen, laadukkaasti toimiva ja myös ammattikorkeakoulun osaamiskokonaisuutta lisäävä yksikkö. Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön rooli on vahvistaa erityisesti maaseutusosiaalityön ja maaseutudiakonian sekä erityisryhmien palveluiden kehittämisen näkökulmasta Diakoniaammattikorkeakoulun osaamista. Ammattikorkeakoulu puolestaan tukee niitä hankkeita, jotka edistävät Etelä-Savon kaltaisilla alueilla asuvien ihmisten tarvitsemien hyvinvointipalveluiden kehittämistä.

JOENSUUN YLIOPISTO, SAVONLINNAN KAMPUS Kuninkaankartanonkatu 5, PL 86 57101 SAVONLINNA Puh. (015) 511 70 yliopisto.joensuu.fi MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Lönnrotinkatu 3-5 50100 MIKKELI Puh. (015) 202 31 info@muc.fi www.muc.fi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tarkk ampujankuja 1, PL 181 50101 MIKKELI Puh. (015) 355 61 mamk@mikkeliamk.fi www.mikkeliamk.fi DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PIEKSÄMÄKI Huvilakatu 31 76130 PIEKSÄMÄKI Puh. 020 160 6327 pieksamaki.diak.fi