11 vinkkiä vaali- keskusteluun

3/2015 Erikoistutkija Ville Pitkänen: GALLUP TAHDITTAA VAALIT SIVU 6 Näin kuntayhtymä Servica: OMAT KADULLE, VUOKRAFIRMAT TÖIHIN SIVU 16 11 vinkkiä vaalikeskusteluun SIVU 37 Marjon & Annen elämäntavat remontissa Kiloille kyytiä! SIVUT 30-32

MINUN MOTIIVINI Ohjaajasta opettajaksi ULLA PUUSTINEN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Lapset ovat vahvaa tekoa. Vaikka kotona olisi päihdeja mielenterveysongelmia tai jopa väkivaltaa, he selviävät, jos elämässä on edes yksi välittävä aikuinen. Minä olen halunnut olla sellainen. Koulupsykologit ja -kuraattorit tekevät tärkeää työtä, mutta usein heidän tehtävänsä on korjata syntyneitä vahinkoja. Me koulunkäynninohjaajat tuemme lasta ja nuorta jo ennen vakavien vaurioiden syntyä. Työllämme on merkitystä niin heille itselleen kuin taloudellisesti. Otetaan esimerkki. Jos pystymme työuramme aikana ehkäisemään edes yhden nuoren syrjäytymisen, säästää yhteiskunta valtavan määrän rahaa. Ja hyöty kertautuu yli sukupolvien. Kun pahan kierre on katkaistu, eivät myöskään hänen lapsensa tarvitse päihde- ja mielenterveyspalveluja, vaan hankkivat ammatin ja menestyvät elämässä. Työskentelen yläasteella, ja pyrin tutustumaan kaikkiin oppilaisiin ja rakentamaan heihin luottamukselliset välit. Ne, joilla on erityisiä oppimis- tai muita vaikeuksia, saatan viedä vaikka pilkille. Koulun ulkopuolella he ovat eri roolissa ja pystyn näkemään, mikä heissä on hyvää ja voin tukea ja kannustaa siinä. Yhteistyö opettajien kanssa sujuu useimmiten hyvin, toisinaan ihan loistavasti. Kun kumpikin tietää roolinsa luokassa ja arvostaa toisen osaamista, voidaan olla tasa-arvoinen työpari. Silti opettaja on pomo luokassa, ja hänellä on pedagoginen vastuu. Hankalinta yhteistyö on silloin, jos huomaan opettajan tylyttävän tai nolaavan oppilaan. Onneksi sitä sattuu äärettömän harvoin. Jos se jatkuu, pitää siihen puuttua mutta diplomaattisesti vaikka näyttämällä empaattista esimerkkiä. Olen jättämässä koulunkäynninohjaajan työn, sillä opiskelen parhaillaan laaja-alaiseksi erityisopettajaksi. Oman koulun erityisopet ovat painostaneet lempeästi jatko-opintoihin jo pitkään, ja kaipaan itsekin uusia haasteita. Toinen syy on raadollisempi: ohjaajan palkalla perheen elättäminen on vaikeaa. Se on hieno ammatti, mutta palkka on työn kuormittavuuteen ja vastuuseen nähden liian pieni. n PÄÄOSASSA Arto Kautiainen, 47 kotipaikka: Lieto ammatti: koulunkäynninohjaaja työpaikka: Liedon Keskuskoulu (opintovapaalla) perhe: vaimo ja 8- ja 11-vuotiaat tyttäret harrastukset: kalastus, sienestys, lukeminen ja luova kirjoittaminen Liiton jäsen vuodesta 2002 motiivi 3

SISÄLTÖ 6 Hyvä paha gallup Yksittäisillä vaaligallupeilla ei ole vaikutusta ihmisten äänestysratkaisuihin, mutta puolueiden kampanjointiin ja vaalitaktikointiin niiden synnyttämillä uutisilla ja julkisella keskustelulla voi olla. Tätä mieltä on erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta. 16 Vakityö valuu vuokrafirmoille Näin on tapahtumassa enenevässä määrin Kuopion kaupungin omistamassa liikelaitoskuntayhtymässä Servicassa. Työnantaja perustelee vuokaratyöntekijöiden käyttöä talouden kiristymisellä, mutta vakituisia vaihtuvan väen jatkuva perehdyttäminen kuormittaa. Mikä onkaan todellinen säästö? 20 Täällä Seinäjoki. Kuuleko Arkadianmäki? Motiivi istutti viisi seinäjokelaista jäsentään pöydän ääreen ja puhui kevään eduskuntavaaleista. Neljä aikoo äänestää, yksi empii. Tähän viisikkoon eivät uppoa tuuleen huutelijat, turhan räksyttäjät tai kovaääniset helppoheikit, vaan politiikan kovan sarjan osaajat. 22 JHL:n nuorilla on vahva halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. He äänestävät mutta kaihtavat suoraa toimintaa ja kansalaistottelemattomuutta. Näillä harteilla -juttusarjan kolmas osa tutustuttaa myös Iris Pitkäahoon, joka on kolmen lapsen äiti, lähihoitaja ja kansalaisaktiivi. 26 Metallimiehestä hoiva-avustajaksi vei turkulaisen Markus Virtasen tie. Ensimmäistä kertaa elämässään hän sanoo tekevänsä työtä, jolla on merkitystä niin vanhuksille kuin hänelle itselleen. Sutjakasta nuorukaisesta on tullut Runosmäen vanhainkodin mummojen ja pappojen suosikki. 30 Elämäntavat remonttiin Anne Heikkinen ja Marjo Tiainen osallistuvat työnantajansa järjestämään KiipKunnossa-hankkeeseen. Tavoitteena ei ole vain pudottaa kiloja, vaan edetä pienin askelin kohti liikkuvaa elämäntapaa. Servican pääluottamusmies Reijo Räsänen ja laitoshuoltaja Mari Mylly ovat huolissaan vuokratyön jatkuvasta lisääntymisestä. JHL jatkaa varhaiskasvatuksen Ota syliin -kampanjaa. Perustettu vuonna 2005 Levikki 228 234 (LT 2011) ISSN 1795-7249 (Painettu) ISSN 2341-8540 (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki Puhelin: 010 77031 Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh. 010 7703 395 Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh. 010 7703 306 Toimittajat: Kaisa Läärä puh. 010 7703 381 Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh. 010 7703 220 Ulla Puustinen puh. 010 7703 286 Marina Wiik puh. 050 589 1322 Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh. 010 7703 368 Sähköposti: toimitus: motiivi-lehti@jhl.fi toimittaja: etunimi.sukunimi@jhl.fi Motiivin verkkolehti: www.jhl.fi/motiivi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh. 040 157 0775 toimisto@helsinginmediamyynti.fi JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi puh. 010 7703 368 osoite: PL 101, 00531 Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: jasenrekisteri@jhl.fi tai puh. 010 7703 430. Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta kati.ahonen@jhl.fi Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Antti Saraja. Kuvassa Anne Heikkinen ja Marjo Tiainen kuntosalilla. Paino: Forssa Print 2015 4 motiivi

Markus Virtanen on entinen tietoliikennemekaanikko ja metallimies. Ja yks tavallise suruton turkulainen. PÄÄTOIMITTAJALTA Aionpa äänestää Löydä oma ammattisi koulunkäynninohjaaja 3 laitoshuoltaja 16 lähihoitaja 22 hoiva-avustaja 26 opintosihteeri, tietopalvelusihteeri 30 nuorisotyöntekijä 46 Iris Pitkäahon vapaaaika on kortilla. Hän on kolmen lapsen äiti, kunnallispoliitikko ja kansalaisvaikuttaja isolla kirjaimella. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Tunnustan. Olen aina äänestänyt samaa puoluetta. Sitä samaa, johon liityin jäseneksi 43 vuotta sitten. Yhteiselomme ei ole ollut kaikissa asioissa silkkaa harmoniaa. Kannattamani puolue on tukenut asioita, joita kaikkia en ole pitänyt kovin tärkeinä. Joskus se olisi voinut taas ajaa tiukemmin itselleni läheisiä asioita. Ajoittain on myös tuntunut, ettei kannattamani puolue tarjoa vastauksia uusiin ongelmiin. En ole tietenkään samaa mieltä kaikista asioista kaikkien kannattamani puolueen jäsenten kanssa. Olemme omassa puolueyhdistyksessämmekin lukuisista kysymyksistä monta mieltä. Aina en edes yhdy kaikkiin oman ehdokkaani näkemyksiin. Samalla myönnän, että muidenkin puolueiden edustajat tuovat usein esiin olennaisia ja tärkeitä asioita. Kaikki viisaus ei todellakaan piile yksinomaan kannattamani puolueen piirissä. Vaalikoneista olen saanut tulokseksi miltei kaikkien puolueiden ehdokkaita. Aikoja sitten opin, ettei monimutkaisiin asioihin ole tarjolla helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja tai tulosta, jolla ei olisi joitain ikäviäkin seurauksia. Kaikkien hankalien ja vaativien asioiden hoito vaatii paljon sovittelua, ymmärtämistä ja kuuntelemista, vaikka kuinka turhauttaisi. Demokratian hinta on se, että tulos saattaa olla melkoisesta vaivasta huolimatta surkea puolivillainen kompromissi. Politiikka vaatii pitkäjänteisyyttä. Todelliset tulokset näkyvät usein vasta vuosikymmenien jälkeen, eivät muutamassa vuodessa. Hyvät ratkaisut vaativat aikaa kypsyäkseen. Arvostan poliittisessa liikkeessä sitä, että siellä edes yritetään nähdä kauemmaksi ja yritetään joukolla löytää ratkaisuja. Arvostan sitä, että ei uskota yhteen totuuteen tai yhteen pikaiseen tapaan tarkastella maailmaa olipa kysymys taloudesta, ympäristöstä, rakennemuutoksesta tai humanismista. Päivänpoliittisten yksityiskohtien sijasta odotan kannattamaltani puolueelta linjaa suurissa kysymyksissä. Ja sieltä se on omien arvojeni kannalta löytynytkin kaikki nämä vuosikymmenet. Pitkälti kyse on siitä, millaisen Suomen näen hyvänä paikkana suomalaisten elää ja asua. Mielestäni maamme tulevaisuus rakentuu yhä ay-liikkeellekin tärkeisiin asioihin: työhön, turvallisuuteen ja tasa-arvoon. REIMA TYLLI reima.tylli@jhl.fi 5

Ei vaaleja ilman gallupeja Galluptehtailu täyttää uutispalstat, mutta antaa myös kiinnostavaa tietoa äänestäjille ja poliitikoille. Ne ovat juurtuneet osaksi länsimaista demokratiaa siinä määrin, että on syytä kysyä: Ovatko vaalit ilman gallupeja vaalit ollenkaan? MARINA WIIK KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ VILLE PITKÄNEN, 37 Kotipaikka: Kaarina Työ: erikoistutkija, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto Koulutus: valtiotieteiden tohtori, väitteli tv:n vaalikeskusteluista Perhe: naimisissa, kaksi lasta Harrastukset: jalkapallo, salibandy Teokset: Politiikan journalismin tila Suomessa. Toim. Ville Pernaa, Mari K. Niemi & Ville Pitkänen (Kirja Aurora 2009); Mielikuvavaalit. Vuoden 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt. Toim. Ville Pernaa, Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen (Kirja Aurora 2007); Poliitikot taistelivat, media kertoo. Suomalaisen politiikan mediapelejä 1981 2006 Toim. Ville Pernaa & Ville Pitkänen (Gummeruksen Ajatus Kirjat 2006). 6 motiivi

Mielipidemittauksia, eli gallupeja, on tehty Suomessa 1940-luvulta lähtien, ja niiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Erityisen kiivaasti gallupkoneisto pyörii vaalien edellä. Ovatko vaaligallupit uskottavia, ja vaikuttavatko ne äänestyskäyttäytymiseen? Erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta vastaa gallupväitteisiin. Gallupit ohjaavat äänestäjien mielipiteitä ja vaikuttavat vahvasti äänestystulokseen. Poliittista keskustelua käydään hyvin pitkälle gallupien pohjalta, ja niillä mitataan puolueiden onnistumista. Se ruokkii tietynlaista keskustelua ja saattaa johtaa siihen, että gallupmenestyjät saavat muita puolueita enemmän huomiota tiedotusvälineissä. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja gallupit povasivat perussuomalaisista uutta voimatekijä suomalaisessa politiikassa. Sen johdosta puolue alkoi kiinnostaa toimittajia aikaisempaa enemmän, heidän poliittisista aloitteistaan alettiin keskustella ja heidän osallistumisestaan hallitukseen alettiin spekuloida. Gallup itsessään ei muuta ihmisten mielipiteitä, mutta galluptuloksen ja sen käynnistämän keskustelun yhteisvaikutus voivat tehdä niin. Muut asiat vaikuttavat gallupeja enemmän äänestämiseen. Gallupit ovat vain yksi ehdokkaan valintaan vaikuttava tekijä. Ihmiset miettivät edelleen puolueiden taustoja ja niiden ajamia asioita ja äänestävät gallupeista riippumatta erittäin ehdokaslähtöisesti. Se, miten ja ketä äänestetään, ei ole kuitenkaan yhtä sidoksissa ihmisen taustaan kuin aiempina vuosikymmeninä. Kun gallupien kultakausi alkoi 1970-luvulla, kiinnittyminen puolueisiin heikkeni ja äänestäjien liikkuvuus lisääntyi. Gallupit tarjoavat äänestäjille lisää vertailukohteita, mutta on kuitenkin liioiteltua väittää, että gallupit yksinomaan nostavat tai laskevat puolueita. Puolueiden toiminta on edelleen äänestyspäätöksen ytimessä. Esimerkiksi keskustan nousua on siivittänyt aika oppositiossa ja kokoomuksen kannatuksen laskua se, että puolue on ollut usean vaalikauden hallitusvastuussa. Vaaligallupit kuvaavat hyvin kansalaisten mielipiteitä. Periaatteessa kyllä. Jos useista gallupeista käy ilmi samanlainen kokonaiskuva puolueiden kannatuksesta, tulokset ovat vähintäänkin suuntaa antavia. Vaikka gallupien otanta on suppea, yleensä noin tuhat vastaajaa, galluptutkimus on tilastotieteellisesti luotettava tapa mitata ihmisten mielipiteitä. Gallupien katsotaan yleensä onnistuneen, jos vaalitulos on lähellä gallupmittauksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että gallupit kertovat aina sen hetkisestä tilanteesta. Ihmisten mieltymykset voivat muuttua hyvinkin lyhyessä ajassa, esimerkiksi yksittäisten poliittisten tapahtumien seurauksena. Gallupeilla tehdään politiikkaa. Yksi gallupeiden relevanssi liittyy siihen, että puolueet saavat reaaliaikaista palautetta siitä, miten äänestäjät suhtautuvat heidän toimintaansa ja politiikkaansa. Jos gallupkannatus lähtee laskuun, puoluejohdossa mietitään ongelmakohdat ja pyritään vastaamaan niihin julkisilla ulostuloilla. Kun tietyt aiheet gallupien perusteella nostavat päätään kansan syvissä riveissä, puolueet miettivät, miten uuteen kysyntään kannattaisi vastata. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatuksen nousu pakotti muut reagoimaan heidän politiikkaansa, vaikkeivät kakki puolueet nostaneetkaan maahanmuuttoa keskeiseksi vaaliteemakseen. Näissä vaaleissa taas keskusta näyttää aika todennäköiseltä vaalivoittajalta. Muissa puolueissa mietitään jo tulevia hallitusneuvotteluja ja sitä, ketkä valitaan pääkohteeksi vaalikampanjassa, mitä asioita korostetaan ja mit- motiivi 7

Gallupit tarjoavat luotettavaa ja olennaista tietoa äänestyskäyttäytymisestä, jos niiden tuloksia tarkastelee pitkällä aikavälillä ja yksittäistä gallupia laajemmin, sanoo erikoistutkija Ville Pitkänen Turun Yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. kä häivytetään. Gallupit vaikuttavat varmasti siihen, miten puolueet strategioitaan rakentavat. Suomessa pitäisi olla gallupkarenssi ennen vaaleja. Asiasta on keskusteltu vuosikymmeniä, ja käytännöt vaihtelevat maittain. Muun muassa Ranskassa oli aiemmin muutaman viikon gallupkarenssi ennen parlamenttivaaleja, mutta lakia alettiin kiertää julkaisemalla galluptulos jonkin naapurimaan tiedotusvälineessä. Nykyään maassa on rauhoitettu ainoastaan vaaliviikonloppu. Meillä Suomessakin on jonkinlainen herrasmiessopimus siitä, että vaaliviikonloppuna ei julkaista galluptuloksia. Mielestäni laajamittainen vaalikarenssi ei oikein istu länsimaiseen demokratiaan ja se voi jopa sotia sananvapautta vastaan. Ihmisillä on oikeus saada tietoa siitä, mitä muut äänestäjät ajattelevat ja puolueiden on tärkeää saada toiminnastaan palautetta. Avoimuutta ja julkista keskustelua ei ole mielekästä lähteä rajoittamaan. lokset. Avoimessa yhteiskunnassa on sekä tilaajan että tekijän etu, että tutkimus on mahdollisimman luotettava ja totuudenmukainen. Gallupit palvelevat lähinnä uutisnälkäistä mediaa. Ensimmäinen gallup puolueiden kannatuksesta julkaistiin ennen kunnallisvaaleja 1947. Nykyään gallupit kuuluvat uutistoiminnan runkoon, koska niistä saa mielenkiintoisia uutisia suhteellisen nopeasti ja vähällä vaivalla. Galluptulosten esittelytapaa moititaan joskus vääristyneeksi. Olisi toki hienoa, jos tiedotusvälineet esittelisivät myös pienten puolueiden tulokset, mutta ymmärrän hyvin taustalla olevan logiikan. Politiikan journalismi on kiinnostunut siitä, missä valta on. Taustalla on ajatus, että tulevissa hallitusneuvotteluissa pääministerin paikkaa haetaan näiden suurten kesken. On ymmärrettävää, että julkinen huomio kiinnittyy niihin puolueisiin, joilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa eniten tulevaan hallitusohjelmaan. Pieniin puolueisiin mielenkiinto kohdistuu yleensä silloin, kun niissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Journalismin logiikassa ei ole uutinen, jos mikään ei ole muuttunut. Itse pidän tulosten esittelytapaa suurempana ongelmana, että toimittajat tekevät joskus liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä muutaman prosenttiyksikön heilahduksesta, vaikka nämä mahtuisivat tutkimuksen virhemarginaaliin. Seikka saatetaan mainita sivulauseessa, mutta se ei estä koko jutun rakentamista muutoksen ympärille. Kiusaus tehdä tarpeettoman pitkälle meneviä johtopäätöksiä on tietysti suuri, kun jokainen tiedotusväline haluaa olla uutispäivän aallonharjalla ja korostaa oman tutkimuksen merkittävyyttä. Jos gallupeja ei tehtäisi, kaikki olisi paremmin. Vaaligallupit on tehty tiettyä lopputulosta tavoitellen. En usko sen pitävän paikkaansa ainakaan perinteisten puoluekannatusgallupien osalta. Mielipidemittauksissa yleensä kysymysten muotoilulla ja jopa tiettyjen kysymysten esittämisellä voi olla poliittinen ulottuvuus. Jos jokin lehti teettää säännöllisesti tietystä aiheesta gallupin, se voi olla yksi tapa pitää tiettyä poliittista asiakysymystä esillä. Mitä monimutkaisempi aihe on kyseessä, sitä enemmän kysymysten asettelulla on merkitystä, puhumattakaan siitä, miten galluptulokset uutisoidaan. Korostamalla joitakin puolia ja jättämällä toisia huomiotta, toimittaja voi vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten tulos tulkitaan. Uskon suurten galluptekijöiden puolueettomuuteen. Vaikka tulokset eivät olisi tilaajan kannalta mieluisia, olisi suurempi ongelma, jos kävisi ilmi, että tuloksia on manipuloitu tai kysymysvalinnoilla on tietoisesti pyritty viemään tulosta tiettyyn suuntaan. Monet mediatalot lisäävät nykyään netissä julkaistavan uutisen yhteyteen tiedot siitä, miten tutkimus on tehty ja jopa täydelliset tutkimustu- Kuuluu politiikan julkiseen seurantaan, että olemme kartalla siitä, miten puoluetrendit liikkuvat. On vaikea ajatella, että elettäisiin neljä vuotta täydellisessä pimennossa siitä, miten kansalaiset suhtautuvat eri puolueisiin. Tietty vuorovaikutus puuttuisi. Jos vaaligallupeja ei tehtäisi, vaaliuutisoinnista katoaisi tietty kilpailuelementti. Puolueiden asetelmiin liittyvä uutisointi vähenisi merkittävästi, kun puolueita ei pystyttäisi sijoittamaan minkäänlaiseen järjestykseen. Sen sijaan voisi olla positiivista, jos poliittisista tavoitteista ja puolueohjelmista keskusteltaisiin enemmän. Ei kuitenkaan ole takuuta siitä, että keskustelusta tulisi yhtään sen asiapitoisempi kuin nyt. n GALLUP GALLUPIEN TAKANA Tieteelliset mielipidetutkimukset alkoivat Yhdysvalloissa 1936. Tilastotieteilijä George Horace Gallup veikkasi tuolloin Franklin Rooseveltin voittavan presidentinvaalit, kuten myös kävi. Gallupin ennuste perustui mielipidemittaukseen, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota alueelliseen kattavuuteen ja eri yhteiskuntaluokkien edustukseen. Gallupin käyttämä menetelmä otettiin pian käyttöön ympäri maailman. Suomen ensimmäinen gallup, jossa tutkittiin ihmisten käsityksiä tuontituotteista, julkaistiin Helsingin Sanomissa 1945. Vaaligallupit esiteltiin vuoden 1947 kunnallisvaaleissa. 8 motiivi

MOTIIVIRAATI PÄÄTTÄJÄT Uhkaa työssä MOTIIVIRAATI Oletko kokenut viimeisen vuoden aikana työssä väkivaltaa tai sen uhkaa? Yli puolet motiiviraatilaisista on joutunut kuluneen vuoden aikana työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Väkivallan ja sen uhan kokemukset ovat lisääntyneet etenkin sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla, opetustyössä sekä liikenne- ja palvelutyön ammateissa. Fyysinen väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt etenkin naisten kohdalla parin viime vuosikymmenen aikana huolestuttavasti. Naisten ja miesten välinen ero väkivallan kohtaamisessa selittyy ammattien jakautumisella. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www. jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. KYLLÄ Kun on työpaikkana yläkoulu, ei sanalliselta uhkailulta voi välttyä. Vuosien työkokemus on opettanut havainnoimaan vaaranpaikat ja väistymään itse ettei esim. heitetyt pulpetit tai tavarat osu kohti. Lyöty ei ole, mutta viereen on oveen nyrkkiä tarjottu. Sanallisesti uhkaavia asiakkaita ja heidän omaisiaan, mutta siihen on kait vaan totuttava. Asiakkaan oikeudet ovat niin suuret ja jatkuvasti julkisuudessa, ettei pienestä uskalla edes huomauttaa. Aggressiiviset potilaat uhkaillut. EI Erittäin ihanat avustettavat työnantajina sekä heidän lähipiirinsä minun työympäristönä, missä minulla ei ole ollut minkäänlaista ristiriitaa saatikka väkivallan uhkaa. Työnlaatu on hyvin kodinomaista, joskin selvät yksityisyyden rajat on osattu säilyttää. Työn tempo on tietyllä tapaa rauhallista mutta samalla riittävän vaihtelevaa ja mielekästä, mikä mielestäni pitää kaikkien osapuolten mielialan korkealla ja väkivaltaiset ajatuksetkin loitolla! Pyydän työparin mukaan hankaliin asiakastapaamisiin. En ota yksin asiakasperheen kanssa vaikeita asioita työn alle vaan teen ne verkostotyönä. Liisa Majanen Järvenpää Edustajiston jäsen Henkilökohtaisesti en ole joutunut kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Sen sijaan työsuojeluvaltuutetun työssäni kuulen nykyisin valitettavan usein tapauksista, joissa työntekijää on uhattu väkivallalla tai jopa käytetty sitä. Huolestuttavalta tuntuu tilanteiden lisääntyminen etenkin varhaiskasvatusalalla, jolloin uhkaajana voi olla lasten vanhemmat tai lapsi itse. Jukka Kämäräinen Lehmo Edustajiston jäsen Olen. Konduktöörin työssä joutuu uhkailujen ja väkivallan kohteeksi silloin tällöin. Viimeksi tarvittiin poliisi paikalle, kun varsin sekaisin ollut parivaljakko ei meinannut poistua junasta ja oli käydä väkisin päälle. Olen tehnyt töitä sekä kauko- että Helsingin lähiliikenteessä. Täytyy sanoa, että uhkaavinta on meno lähijunissa. Kerran olen ollut ryöstöyrityksen kohteena ja kahdesti on oltu oikeudessa minuun työssä kohdistuneen väkivallan vuoksi. MOTIIVITSI TAUSTA Kaiken kaikkiaan voimme kysyä: mitä kello on lyönyt? Onko hyvinvointivaltioita edelleenkin ajettava kiristystoimin alas vai onko politiikassa huomioitava uusia tuulia, jotka ovat siirtämässä meitä uuteen, aivan toisenlaiseen aikaan? Tätä kysymystä kannattaa pohtia eduskuntavaalien alla käytävissä keskusteluissa, hallitusneuvotteluissa ja niiden jälkeenkin. Heikki Taimio Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos Raporttikokoelmasta Hyvinvointivaltio 2010-luvulla mitä kello on lyönyt? motiivi 9

TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, saija.heinonen@jhl.fi LIITON KANTA Ammattiliitot haluavat kieltää nollatuntisopimukset MITÄ? Ammattiliitot kampanjoivat nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Osana kampanjaa Metallin, JHL:n ja PAMin aktiivit ovat panneet vireille Aloitteessa ehdotetaan, että työsopimuslakia ja työaikalakia muutetaan niin, että työelämään yleistyneet nollatuntisopimukset kielletään. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan osa-aikatyöntekijöiden viikoittaiseksi minimityöajaksi 18 tuntia. Minimityöajasta voisi poiketa vain tarkoin määritellyin ehdoin. Nollatuntisopimuksia pidetään yleisesti kohtuuttomina työntekijöiden näkökulmasta. Niiden kieltäminen poistaa mahdollisuuden solmia työsopimus niin, että viikoittaisten todellisten työtuntien määrä on ainoastaan nolla tai työtuntien määrästä ei ole sovittu lainkaan. Tavoitteena on poistaa työmarkkinoilta työsopimukset, joissa työaikaa ei ole sovittu riittävän tarkasti vaan esimerkiksi vaihteluvälillä 0 40 tuntia tai 0 20 tuntia. kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on parantaa työntekijöiden yhdenveroista ja oikeudenmukaista kohtelua työelämässä Aloitteen mukaan nollatuntisopimusten kieltäminen parantaa osa-aikaisten työntekijöiden mahdollisuutta ennakoida ansiotasoaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Lisäksi 18 tunnin minimiviikkotyöaika tuo osa-aikatyöntekijöille työttömyystilanteissa oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan ja selkeyttää sairauspäivärahan määräytymistä. Se selkeyttää myös työntekijän velvoitetta ottaa vastaan lisätunteja ja nykyisin voimassa olevaa työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötunteja ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen. Esitys estäisi myös muun muassa irtisanomissuojan, koeaika- ja lomautussäännösten kiertämisen työajaltaan epämääräisten sopimusten varjolla. Esitys selventää yrittäjyyden ja työsuhdetyön välistä riskinjakoa niin, ettei koko työvoiman käyttötarpeeseen liittyvä epävarmuus kaadu heikommassa asemassa olevan työntekijän vastuulle. Tavoitteena on kerätä aloitteeseen vähintään 50 000 allekirjoitusta. Aloite luovutetaan syksyllä uudelle eduskunnalle, ja sillä pyritään vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa liiton jäseniin, jotta he allekirjoittaisivat nollatuntisopimuksen kieltävän kansalaisaloitteen. Lue lisää osoitteesta www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065 www.jhl.fi > tiedotteet Kolmasosassa työpaikoista luistetaan sovitusta SAK:n luottamushenkilöpaneeli paljastaa, että ristiriitoja on keskusjärjestön alaisilla työpaikoilla likipitäen saman verran kuin vuotta aiemmin. Paneelissa tutkittiin muun muassa työpaikoilla noudatettavien lakien ja sopimusten pitävyyttä, mahdollisuutta vaikuttaa yt-neuvottelujen tuloksiin, työnantajan yritystä heikentää työehtoja sekä luottamusmiestehtävien muuttumista ja ajankäyttöä. Kyselyn työpaikoista yli puolessa on käyty viimeisen vuoden aikana irtisanomis- tai lomautusneuvotteluja. Määrät olivat kasvussa edelliseen kyselyyn verrattuna. Kuljetusala oli paalupaikalla peräti 70 prosentillaan, julkisella puolella yt-prosentit olivat 40. Yt:t olivat yleisimpiä isoissa, yli 250 henkilön työpaikoissa. Julkisen sektorin työpaikoissa luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksien yt-neuvottelujen lopputulokseen koetaan olevan jonkin verran suuremmat kuin muilla aloilla. Kuitenkin julkisella puolella luottamustehtävien hoitaminen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, myös siihen käytettävä aika on vähentynyt. SAK:n luottamushenkilöpaneeli toteutettiin tammikuussa. Kyselyt lähetettiin kuljetus-, yksityisen palvelu-, teollisuuden- ja julkisten alojen luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille. Yksityisellä kiritään Kasvua. Koko maan talouden palkkasumma viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 1,3 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna samaan aikaan. Yksityisen ja julkisen sektorin palkkasummien suhteet kääntyivät päinvastaisiksi kuin vuotta aiemmin. Yksityisillä aloilla palkkojen summa kasvoi lokakuusta joulukuun loppuun 1,7 prosentilla vuoden takaisesta. Julkisella puolella sen sijaan kasvu oli puolen prosentin luokkaa. Vuonna 2013 lokajoulukuussa palkkasumma kasvoi julkisella sektorilla 1,6 ja yksityisellä sektorilla 0,7 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen palkkasummakuvaajat -aineistosta. Vauhtia nuorten työllistymiseen Mikä: EU:n johtajat ja työministerit sopivat vuonna 2013 nuorisotyöttömyyttä ehkäisevistä toimenpiteistä. Nyt: EU:n komissio pyrkii nopeutetulla aikataululla irrottamaan miljardi euroa hankkeiden käynnistämiseksi. Suomi ei ole tuettavien kahdenkymmenen maan joukossa. Euroopan sosiaalirahaston nuorisotyöllisyysaloite on suunnattu ennen muuta oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmien tukemiseen. Niin sanotun nuorisotakuun tavoitteena on tarjota alle 25-vuotiaille työtä, koulutusta tai oppisopimus neljässä kuukaudessa. Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet nuorisotakuun toimeenpanoon. Kansallisen rahoituksen täydentämiseksi ja nuorisotakuun varmistamiseksi on EU:n 2014 2020 budjetissa varattu 6 miljardia euroa alueille, joilla nuorten työttömyysaste ylittää 25 prosenttia. Komissio esittää nyt ESR-asetuksen muutosta, jolloin nuorisotyöllisyysaloitteen varoja saataisiin käyttöön nopeutetulla aikataululla. Aloitteesta hyötyisi 20 maata. Suomi ei ole maiden joukossa, sillä nuorten työttömyysaste on matalampi kuin vaaditut 25 prosenttia. Rakennerahastovaroja voidaan sen sijaan hyödyntää nuorisotakuun toimeenpanossa kaikissa jäsenmaissa.ehdotuksen käsittely Euroopan neuvostossa ja parlamentissa on käynnistymässä. 10 motiivi

HALOO! Savutonta hyvinvointia Kilvalla mukaan. Tupakointi on yksi merkittävimmistä työkykyyn ja terveyteen vaikuttavista terveysriskeistä. Tupakoitsija sairastuu muita useammin sydän-, verenkierto- ja hengityselinsairauksiin. Tupakoivan työntekijän hinnaksi on laskettu 2 000 euroa vuodessa. Menoerä koostuu lisääntyneistä sairauspoissaoloista, sairauksien tutkimus- ja hoitokuluista ja työtehon laskusta. Käy tutustumassa Savuton Suomi 2040 -hankkeeseen. Lisäksi jos työpaikkanne suunnittelee savuttomuutta tai on jo sellainen, voitte osallistua Paras Savuton Työpaikka 2015 -kilpailuun 5.4.2014 asti osoitteessa: savutonsuomi.fi Tuhoava työttömyys Vaaratekijä. Työttömyyden on todettu lisäävän itsemurhariskiä jopa yli viidenneksellä. Sveitsissä Zürichin yliopistossa tutkittiin 63 maan itsemurha-, talous- ja asukaslukutilastot vuodesta 2000 vuoteen 2011. Jo aikaisempien maailmantalouden taantumajaksojen aikana on käyty vilkasta keskustelua laman, työttömyyden ja itsemurhalukujen yhteydestä toisiinsa. Nyt tehty laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että työttömyys lisää suhteessa itsemurhien määriä. Jopa joka viides itsemurha on työttömyyden seurausta. Luvut ovat yhtä korkeita sekä miehillä että naisilla. Selkeä piikki itsemurhatilastoissa oli nähtävissä pahimman taantuman aikana vuosina 2008 ja 2009. Tutkimuksen mukaan työttömyys kasvattaa itsemurhariskiä eniten maissa, joissa työttömyys on yleensä matalalla. On välttämätöntä kiinnittää ennakoivasti huomiota työttömyyteen myös taloudellisesti vakaina aikoina, todetaan tiedelehti Lancetin artikkelissa. motiivi Kehittämispäällikkö Mervi Luostarinen Miten leikkaus vaikuttaa? MITÄ? Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry haki Raha-automaattiyhdistykseltä RAY:ltä tälle vuodelle kolmen miljoonan euron avustusta kansanterveyden edistämiseen. RAY myönsi miljoona euroa. MIHIN? Tuki olisi käytetty aikuisten ja perheiden 1. askel -toimintaan, johon kuuluu terveyttä edistävää liikuntaa, kuntotestausta ja valistusta. Miten avustuksen leikkaaminen vaikuttaa? Olimme laskeneet tämän vuoden toiminnan tuon kolmen miljoonan euron varaan. Alkuvuoden hyvinvointijaksoja emme voineet karsia, sillä niistä oli päätetty jo viime vuonna. Aikuisten tammi-maaliskuun jaksot toteutuvat, samoin niiden seurantajaksot ja viime vuoden jaksojen seurannat. Perheiden osalta toteutamme kevään jaksot. Kesän jaksoista toteutetaan neljäsosa suunnitelluista. Syksyn jaksot toteutuvat, mikäli rahaa jää keväältä ja kesältä jäljelle. Tuliko päätös yllätyksenä? Kyllä, koska jouduimme supistamaan toimintaamme jo viime vuonna, kaikkiaan 200 jaksoa suunnitelluista. Viime vuoden avustustamme leikattiin 1,241 miljoonaan, koska osa vuoden 2013 avustuksista oli jäänyt käyttämättä. Ennen vuotta 2012 avustukset olivat 2,858 miljoonaa. Silloin SAL-lomat, T-lomat ja A-lomat toimivat vielä erillään. PHT ry Saatteko tukea muualta? Toiminnan ainoa rahoituslähde on RAY:n avustus. Se käytetään annettujen ohjeiden mukaan eli taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tarjoamme perinteisen lomatoiminnan sijaan hyvinvoinnin kokonaispakettia, johon kuuluu liikuntaa, perheen yhdessäoloa ja tietoa terveistä elämäntavoista. Nimitämme tätä viiden vuorokauden jaksoa 1. askel -hyvinvointitoiminnaksi. Jaksojen avulla halutaan tukea perheen hyvinvointia pidemmällä tähtäimellä. Keille 1. askel -toiminta on tarkoitettu? Aikuisten jaksot ovat tarkoitettu työikäisille ja perhejaksot lapsiperheille. Valinnassa otetaan huomioon mm. tulot, työttömyys, perheen koko, sairaudet ja vammaisuus. Yhdelle kurssille otetaan yleensä kymmenen perhettä eli 20 lasta ja 20 aikuista. Kuinka montaa perhettä jaksojen karsiminen koskee? Kevään jaksoille valittiin osallistujat jo viime vuoden puolella, joten niistä ei karsita. Kesän jaksoista karsittiin 75 prosentti, jäljelle jää 13 jaksoa. Alun perin jaksoja oli 150 ja osallistujia 3 000 aikuista ja 3 000 lasta. Syksyn noin 40 jaksoa jäävät todennäköisesti pitämättä. Missä kaikkialla kursseja pidetään? Meillä on tällä hetkellä käytössä erilaisia perhekohteita eli matkailukeskuksia, liikuntaopistoja ja kylpylähotelleja. Ne on kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Onko hakijamäärä pysynyt vakaana? Hakijamäärät ovat kasvaneet sekä vuonna 2013 että 2014. Viime vuonna aikuisjaksolle haki yli 9 100, joista mukaan pääsi vajaat 3 900. Perhejaksoille haki yhteensä yli 12 700 lasta ja aikuista. Tuki myönnettiin liki 2 900:lle. BIRGITTA SUORSA Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry aloitti toimintansa 1.1.2012. PHT jatkaa Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL:n, Toimihenkilölomien - T-lomien ja Akava-järjestöjen Lomayhdistyksen - A-lomien toimintaa. Aikuisten 1. askel -hyvinvointijaksot on tarkoitettu alle 50-vuotiaille naisille ja miehille. Niissä pyritään saamaan unirytmi kohdalleen, ruokavalio terveelliseksi ja ylipaino kuriin. Perheiden 1. askel -hyvinvointijaksoilla kokeillaan uusia liikuntalajeja ja annetaan vinkkejä perheen hyvään yhdessäoloon ja terveellisiin elämäntapoihin. Perhe maksaa viiden vuorokauden jaksosta 125 euroa aikuiselta ja alle 16-vuotiaasta 75 euroa siten, että alle 6-vuotiailta ei peritä maksua. Jos perheen aikuinen on työtön tai lomautettu, hän maksaa jaksosta 62,50 euroa. 11

TYÖPAIKOILTA Koonnut: Ulla Puustinen ulla.puustinen@jhl.fi POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Työpaikkojen parhaimmistoa Mitä? Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Pkky) sijoittui Suomen parhaat työpaikat -kisan kärkiviisikkoon isojen, yli 500 työllistävien sarjassa. Koulutuskuntayhtymä on myös lähes 200 JHL:läisen työpaikka. Pkky:n pääsy kärkiviisikkoon on hyvä saavutus, sillä aiemmin useimmat menestyjät ovat olleet yksityisen sektorin kasvuhakuisia yrityksiä tai asemansa vakiinnuttaneita ketjuja. Kuntataustaiset organisaatiot osallistuvatkin kisaan harvakseltaan, eivätkä ne ole yltäneet lähelle kärkeä. Varapääluottamusmies Matti Komulainen ei hämmästele hyvää sijoitusta, sillä Pkky:ssä on tehty työtä henkilöstön hyvinvoinnin ja viihtymisen hyväksi. Työolobarometrien ja muiden henkilöstökyselyiden vastaukset luetaan ja epäkohtiin myös tartutaan ja niille tehdään jotain, hän sanoo. Vetovoimaa mutta ei seksiä! STM on myöntänyt tunnustuksen 19 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhoitoalan työpaikalle. Lista työpaikoista: http://www.stm.fi/tiedotteet/ tiedote/-/view/1903570 VR TRACK Potkuja ja pitkiä lomautuksia Mitä? Heikko menestys rakentamisliiketoimintojen, konetoimialan ja radan kunnossapidon kilpailutuksissa on johtanut VR Trackissa laajoihin yt-neuvotteluihin. Entä sitten? Niiden seurauksena joitain satoja työntekijöitä uhkaa jopa kolmen kuukauden lomautus tänä vuonna. Lisäksi 70 kunnossapidon työntekijää saatetaan irtisanoa. Rakentamisliiketoiminnan yt-neuvottelut käynnistyivät tammikuussa ja saatiin päätökseen kahdessa viikossa. 90 päivän lomautus koskee enimmillään 130:a, yhtiöluottamusmies Raimo Salow kertoo. Samanpituinen lomautus uhkaa myös työkoneenkuljettajia. Heistä lomautuksen piirissä on enimmillään 190 henkilöä. Helmikuun lopulla päättyivät myös kunnossapidon alueita 11 ja 12, eli Kainuuta ja Lappia, koskeneet yt-neuvottelut. Siellä yhtiö menetti viisivuotisen kunnossapitourakan, ja sen seurauksena työpaikkansa saattaa menettää 70 henkilöä. Tarkat luvut selviävät Salowin mukaan kevään aikana. Lomautukset ovat tuttua huttua VR Trackin henkilöstölle, mutta ihan tässä laajuudessa niitä ei vuosittain kuitenkana ole. Myöskään irtisanomisiin ei ole yhtiössä jouduttu usein turvautumaan. Tänä vuonna ratapuolella avautuu poikkeuksellisen vähän työmaita, ja se on pahentanut tilannetta, Salow arvioi. VR Track työllistää noin 1 600, joista JHL Raideammattilaisten jäseniä on runsas tuhat. Valintaperusteissa koulutuskuntayhtymää kiitelläänkin erityisesti avoimuudesta ja laadukkaasta esimiestyöstä. Pkky on 13 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Se tarjoaa ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, kesäyliopistotoimintaa ja työelämän kehittämispalveluja useilla paikkakunnilla, mm. Joensuussa, Nurmeksessa, Kiteellä, Lieksassa ja Outokummussa. Pkky työllistää lähes tuhat henkilöä, joista noin 660 on opettajia. JHL:n jäseniä on 190, ja he työskentelevät toimisto- ja erilaisissa peruspalvelutehtävissä. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Lisätietoa: http://www.greatplacetowork.fi/best-companies/ suomen-parhaat-tyoepaikat-listat KUVA JOUNI PORSANGER MAISTRAATIT Irtisanomisilta vältyttiin Ilouutinen henkilöstölle. Maistraatteja koskeneet yt-neuvottelut käytiin vauhdilla ja ne päättyivät henkilöstön kannalta myönteisesti. Runsaan 70 henkilön vähennystarve toteutuu eläköitymisten, määräaikaisuuksien päättymisen ja muun luontaisen poistuman avulla. Lisäksi parikymmentä siirtyy syyskuussa Patentti- ja rekisterihallituksen palvelukseen. Yt:t johtuivat noin 3,7 miljoonan euron määrärahaleikkauksesta ja tehtävien siirrosta PRH:lle. Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa, ja ne vastaavat muun muassa alueensa väestötietojärjestelmästä ja holhousasioista. Maistraattien palveluksessa on noin 50 JHL:n jäsentä. PIEKSÄMÄKI & JÄMSÄ SÄKYLÄ Kahdeksan irtisanotaan Toinen kerta toden sanoi. Säkylän kunnan toiset yt-neuvottelut vuoden sisällä johtavat kahdeksan henkilön irtisanomiseen. Heistä kolme on JHL:n jäseniä. Lisäksi kunnan henkilöstö vähenee eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden karsimisen avulla. Ensimmäiset yt-neuvottelut käynnistyivät jo syksyllä, mutta ne jouduttiin käymään uudestaan. Syynä oli muotovirhe, eli joissain yksiköissä irtisanottavat nimettiin liian aikaisin. Irtisanomisten ja muiden toimien myötä pikkukunnan työntekijöiden määrä vähenee tänä vuonna lähes kymmenellä prosentilla. Viime syksynä kato kävi myös Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymässä, josta irtisanottiin 16. Heistä JHL:läisiä oli neljä. Toinen lähtee Pihlajalinnan kelkkaan Mitä? Pieksämäen kaupunginvaltuusto kaatoi sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksen äänin 25-18. Entä muuta? Jämsässä ratkaisu oli päinvastainen. Pieksämäen sote-ulkoistus kaatui kalkkiviivoille. Palvelut olisi tuottanut kaupungin ja Pihlajalinnan Terveys Oy:n yhteisyritys, ja hanke olisi ollut mittaluokaltaan suurin sote-palveluiden ulkoistus Suomessa, arvoltaan noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Kymmenen vuoden sopimuskautena sen arvo olisi ollut liki miljardi euroa. Jämsässä päädyttiin toiseen ratkaisuun. Niinpä jämsäläisten sote-palvelut tuottaa aikuissosiaalityötä, lastensuojelua, vammaispalveluja ja joitain viranomaistehtäviä lukuun ottamatta kaupungin ja Pihlajalinnan omistama yhteisyritys. Sen palvelukseen siirtyy syyskuun alusta lukien noin 450 kaupungin työntekijää, joista noin sata on JHL:n jäsentä. Liäsksi Aterialiikelaitoksesta siirtyy uudelle palvelutuottajalle noin 15 JHL:läistä. 12 motiivi

AJANKUVA LOIMAA Kenkää kymmenelle Mitä? Loimaan kaupungin yt-neuvottelut päättyivät kymmenen henkilön irtisanomiseen. Vähennykset kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimeen sekä keskushallintoon. Loimaa tavoittelee kaikkiaan 1,4 miljoonan euron säästöjä tämän vuoden henkilöstömenoihin. Irtisanomisten ohella säästöjä syntyy jättämällä vapautuvia vakansseja täyttämättä, tiukentamalla sijais- ja määräaikaisten palkkauskäytäntöjä sekä palkattomilla virka- ja työvapailla. Lomarahojen osittaisen leikkauksen henkilöstöjärjestöt tyrmäsivät yksimielisesti. Loimaan palveluksessa on noin 1 100 henkilöä. JHL:läisiä on runsas 220. TUUSULA Henkilöstö lomautetaan Mitä? Tuusula aikoo lomauttaa henkilöstönsä 3 7 päiväksi vuoden 2015 aikana. Kunta tavoittelee kaikkiaan 2,2 miljoonan säästöjä henkilöstömenoihin. Lomautuksen lisäksi säästöä haetaan vähentämällä määräaikaisten käyttöä, jättämällä paikkoja täyttämättä sekä sisäisillä tehtäväjärjestelyillä ja uudelleensijoituksilla. Lomautettavien tarkka lukumäärä ja lomautuksen ulkopuolelle jäävät ammattiryhmät selviävät kevään aikana. Myös mahdolliset irtisanomiset mainitaan kunnanhallituksen hyväksymässä sopeuttamispaketissa. Irtisanominen koskee enintään kymmentä henkilöä. Tuusulan palveluksessa on runsas 300 JHL:n jäsentä. TAPETILLA Kokoomus on pannut tuulemaan Sastamalassa ja esittää palvelualoitteen käyttöönottoa. Aiemmin palvelualoite on hyväksytty Asikkalassa ja ihan vastikään Jyväskylässä. Motiivi seuraa palvelualoitteen etenemistä ja kerää kuntien kokemuksia syksyn juttua varten. Allekirjoita kansalaisaloite! motiivi 13

PUHEENJOHTAJALTA Neuvottelujärjestelmän uudistus kiville Tätä kolumnia kirjoitetaan muutama tunti SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen. Keskusjärjestömme hallitus kävi pitkän ja perusteellisen keskustelun työelämän pelisääntöjä uudistavien neuvottelujen tilanteesta ja näkymistä. Lopputulos oli selvä, yksimielinen ja yksituumainen. Niillä eväillä, jotka olivat pöydässä, ei ole mahdollista eikä järkevää jatkaa neuvotteluja. Sen verran epätasapainossa asiat olivat. Työelämän pelisääntöjä on tarpeen kehittää. Siitä ollaan kohtalaisen yhtä mieltä neuvottelupöydän molemmin puolin, mutta ei sitten enää siitä, mitkä ovat polttavimmat ongelmat ja miten niitä kyetään ratkomaan. Työnantaja halusi minimoida lakkoihin menetetyt työpäivät. Sen ainoa ratkaisu asiaan oli sanktioiden räjäyttäminen pilviin. Se keino ei taas meille ay-liikkeessä käy, monestakaan syystä. Tärkein syistä on kuitenkin se, että rangaistusten koventaminen ei ratko ja eikä poista ongelmia, jotka johtavat työrauhan rikkoutumiseen. Paikallisesti työnantajaa joudutaan aika ajoin painostamaan, jotta saadaan neuvottelut käyntiin. Joskus vuoropuhelun käynnistämiseksi on marssittava ulos työpaikalta. Tilanne ei ole tyydyttävä, mutta tähän työnantajat eivät parannusta halunneet. Paikallista sopimistakin haluttiin neuvotteluissa vauhdittaa. Luottamushenkilöiden asema, tiedon saanti ja toimintaoikeudet eivät kuitenkaan tällä hetkellä ole sillä tasolla, että voitaisiin puhua tasaveroisista sopimuskumppaneista. Voimatasapaino on vahvasti työnantajan puolella, ja se lähtökohtaisesti jarruttaa paikallista sopimista. Jos halutaan lisätä paikallista sopimista, on hyväksyttävä myös se, että pelisäännöt muuttuvat kaikilta osin. Yksi näistä muutosta kaipaavista pelisäännöistä koskee työrauhaa. Nykyään paikallista sopimista tehdään työrauhan vallitessa, ja se taas johtaa usein tilanteisiin, joissa työnantaja vain sanelee ratkaisun. Näin tapahtuu esimerkiksi paikallisten palkankorotusten, järjestelyvaraerien, jakamisessa, jos kaikkia työntekijöitä suojaavaa perälautaa ei ole ennalta sovittu. Luottamusmiesten ja henkilöstöedustajien toimintaoikeudet ja -mahdollisuudet sekä suoja ovat nousseet voimalla esille viime kuukausina. Pari julkisuuteenkin noussutta, luottamushenkilöihin kohdistunutta painostus- ja irtisanomista kertoo karua kieltä siitä, miten työnantajat kohtelevat henkilöstön edustajia. Näiden tapausten julkitulon jälkeen monet muutkin ovat uskaltaneet kertoa omista kokemuksistaan; painostuksesta, kiusaamisesta ja ääritilanteissa potkuista. Henkilöstön edustajat ovat kuitenkin meidän järjestelmämme tukipylväitä. Työelämän ritareita, jotka pistävät itsensä ja elämänsä peliin, jotta työelämän pelisääntöjä noudatetaan ja jotta työntekijät ovat turvassa mielivallalta. Saattaa olla, että työelämän pelisäännöt nousevat eduskuntavaaliteemaksi asti. Kannattaa siis tarkalla korvalla kuunnella ja terävillä kysymyksillä selvittää, millaisia pelisääntöjä kukin puolue ja ehdokas työntekijöille ja työnantajille tarjoilee. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi

Ammattiryhmien yhteistyö auttaa lasta JHL jatkaa varhaiskasvatuksen Ota syliin -kampanjaa. Kampanja pyrkii tuomaan esiin varhaiskasvatuksen ammatillisten työntekijöiden tärkeyttä samaa aikaan, kun eduskunnassa tulee käsittelyyn varhaiskasvatuslain uudistaminen. Erityisesti pedagogisen ammattiosaamisen lisääminen on noussut lain uudistamistyössä esiin. Varhaiskasvatuslain uudistamisessa on tulossa monia hyviä kohtia, mutta on hyvä muistaa, ettei kuntataloudessa ole tällä hetkellä varaa maksaa mistään lisää ennemminkin päinvastoin, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi. Akateemisesti koulutetut keskustelijat ovat alleviivanneet opettajien roolia ja määrää varhaiskasvatuksessa laadun takeena. Tällainen yksipuolinen painotus ei ole lasten edun mukaista. Lain uudistamistyössä on varottava viemästä uudistusta ammattiryhmien väliseksi kilpailuksi. Tärkeintä on lapsen oikeus turvalliseen ja ammattitaitoiseen hoitoon ja kasvatukseen. Se toteutuu parhaiten monien ammattilaisten yhteistyönä. Lastenhoitajien, perhepäivähoitajien, lähihoitajien, ammattikorkea- ja yliopistotaustaisten lastentarhanopettajien, päiväkotiapulaisten ja motiivi muiden ammattilaisten osaaminen yhdessä rakentaa hyvän varhaiskasvatuksen. Päivähoito ja varhaiskasvatus ovat kokonaisuudessaan osa lapsen kasvua ja kehitystä. Rajaaitojen nosto ja töiden kategorisointi ei ota huomioon lasta kokonaisuudessaan, korostaa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Ei pelkkää pedagogiikkaa Yhteistyön merkitys korostuu entisestään, sillä lastentarhaopettajia ei riitä nykyisiinkään työtehtäviin. Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2011 laskelman mukaan lastentarhaopettajia uupui Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella 350. Koulutukseen hakee paljon ihmisiä, mutta he eivät jää alalle. Varhaiskasvatustyössä tarvitaan kaikkia ammattiosaajia. Ammatillinen porukka viettää suuren osan päivästään lasten kanssa, ja pedagogiikan pitää olla koko lapsen päivän ajan toiminnassa läsnä. Juuri ammatilliset osaajat tarvitsevat lisää pedagogista koulutusta, jota liitto onkin tarjonnut, arvioi Pirttijärvi. Oppimista kaikkialla Pirttijärvi korostaa, että pedagogista ohjaus limittyy päivän askareisiin, aivan niihin arkisimpiinkin. Liiaksi pedagogiikkaan keskittyminen voi asettaa lapset pelkiksi kouluun valmennettaviksi kohteiksi. Oppimista ja kasvua tapahtuu koko ajan kaikissa toiminnoissa, ei vain erillisessä varhaiskasvatuksessa. Tästä syystä on tärkeää, että kaikkien ammattiryhmien osaamista kehitetään ja yhteistyötä parannetaan. Henkilöstöresurssien niuketessa niitä ei pidä lokeroida, vaan päinvastoin hyödyntää laajasti, Eloranta summaa. Perhepäivähoitajille tulisikin avata mahdollisuus saada kelpoisuus lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla lisäopintoja. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammatillisen henkilöstön pedagogista osaamista tulee lisätä rakentamalla peda- MIKÄ LAKIUUDISTUS? Päivähoitolakia uudistetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada eduskunnan hyväksymäksi maaliskuun 13. päivä. Näin ollen lain ensimmäinen uudistettu vaihe tulee voimaan ensi syksynä. Lain uudistuksen toinen osa menee vaaleissa valittavan eduskunnan ja hallituksen käsittelyyn. Laista on tässä vaiheessa jätetty toistakymmentä eriävää mielipidettä. Lakia on hyvä saada nykyistä ajantasaisemmaksi, onhan laki 40 vuoden takaa. Varhaiskasvatus on alle peruskouluikäisille suunnattua toimintaa, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta VARHAISKASVATUSALA NUMEROINA JHL:n jäsenistä noin 22 000 työskentelee varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Palkka (Tilastokeskus 2013): goginen täydennyskoulutus osio lähihoitajatutkintoon. Varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset ovat pieniä lapsia. Kasvatuksen ja oppimisvalmiuksien harjaannuttamisen ohella he tarvitsevat hoivaa, leikkiä, syliä ja turvallisia aikuisia, tähdentää Pirttijärvi. n KAISA LÄÄRÄ Tehtäväkoht. plk/kk Kok.ansio/kk Lastentarhanopettaja 2 315 2 567 Lastenhoitaja 2 034 2 291 Päivähoitaja 2 022 2 248 15

Vakityö valuu vuokrausfirmoille Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin omistama liikelaitoskuntayhtymä Servica ohjeistaa esimiehiä hankkimaan sijaisiksi vuokratyöntekijöitä. Samaan aikaan kuntayhtymän määräaikaisien työntekijöiden sopimuksia ei ole jatkettu ja osa työntekijöistä on jopa irtisanottu. JHL:läinen laitoshuoltaja Mari Mylly sai työpaikan Servicasta heti ammattiin valmistumisen jälkeen ja työskentelee erityshuoneiden puhtauden parissa. Eristyshuoneissa saavat toipua pahan eristyshoitoa vaativan tartuntataudin saaneet potilaat. Mylly on paiskinut töitä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Servicassa muutaman vuoden ajan, ja kokenut tuona aikana säästötoimet ja kahdet yt-neuvottelut. Vuokratyöntekijöiden on lisääntynyt selvästi, mikä myös näkyy työssäni. Hoitajilta ja muilta työyhteisömme jäseniltä kuulee, että joitain työtehtäviä on jäänyt tekemättä, on saatettu tehdä huonosti tai hygienia ei ole ollut kunnossa, Mylly kertoo. Kaikilla Servican käyttämillä vuokratyöntekijöillä ei ole laitoshuoltajan ammattitaitoa. Osa tulee työhön ilman kokemusta vastaavasta työstä, pahimmillaan aivan eri tehtävistä kuten parturikampaajan tai eri alalle opiskelevan korkeakouluopiskelijan taustalla. Säästökierre jatkuu KAISA LÄÄRÄ KUVAT TIMO HARTIKAINEN Vuonna 2012 toimintansa aloittaneessa Servicassa on jatkuvasti säästetty ja pyritty parantamaan tulosta. Ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin 2013, heti ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Ensimmäisten yt-neuvottelujen jälkeen tehtiin säästösopimus työntekijöiden kanssa. Työntekijät saivat valita, pitääkö kuusi päivää palkatonta vapaata vai ovatko kuusi päivää lomautettuna. Lisäksi Servican työntekijät ovat vaihtaneet lomarahoja vapaiksi. Viime vuoden joulukuussa käytiin toiset yt-neuvottelut, vain vuosi ehti kulua edellisistä. Neuvottelujen ratkaisussa päädyttiin muutamiin irtisanomisiin. Servica perustamisessa ei tullut työntekijöille irtisanomissuojaa, koska Servica perustettiin liikelaitokseksi. Näin ollen irtisanomissuojaa ei ollut, ja käydyissä yt-neuvotteluissa on ollut mahdollista irtisanoa työntekijöitä, kertoo Servican JHL:läinen pääluottamusmies Reijo Räsänen. Hänen on kuullut kerrottavan, että työnantaja olisi linjannut, että vuokratyötä pitäisi suosia työvoiman tarpeen paikkaamiseen. Huhu on tuttu myös Myllylle. Esimerkiksi osa-aikaisille ei ole tarjottu kokoaikaista työtä, vaan on otettu vuokratyöntekijöitä tekemään työt. Servicassa työskentelee noin 1230 työntekijää, ja meillä on keskimäärin 25 sairauslomapäivää vuodessa yhdellä työntekijällä, lisäksi tulevat vuosilomat. Pitäisikö kaikki nämä poissaolot paikata vuokratyöllä? Räsänen hämmästelee. ALETAANKO TYÖNTEKIJÖIHIN SUHTAUTUA KUIN KÄYTTÖTAVARAAN? PÄÄLUOTTAMUSMIES REIJO RÄSÄNEN Hänen mukaansa esimerkiksi ruokapalveluissa on jätetty jatkamatta määräaikaisten työntekijöiden työsopimuksia ja otettu näiden töiden tekemiseen vuokratyöntekijöitä. Määräaikaisia on kehotettu menemään työvuokrausfirman listoille odottamaan työtarjouksia. Aletaanko työntekijöihin suhtautua kuin käyttötavaraan, pelkkinä numeroina? Miten oletetaan, että tämmöisissä oloissa työntekijä viihtyisi työssään tai olisi sitoutunut työhönsä? Vuokratyötä lisätään Pääluottamusmies Räsäsen mukaan huhuna kiertävä työnantajan linjaus vuokratyönkäytöstä on näkynyt jo viime vuonna Servicassa. Saman on huomannut laitoshuoltaja Mylly. Vuokratyöfirma on toki ollut käytössä näissä töissä jo ennen Servican perustamista, mutta ei näin suuressa määrin. Viime vuoden lopulla käyttömäärä ryöpsähti. Talous on syypäänä, kun ei kaupunki eikä sairaanhoitopiiri annan rahaa, niin jostain on nipistettävä. 16 motiivi

Työnantajan linjaus vuokratyöntekijöiden käyttämisestä ensisijaisina poissaolojen paikkaajina on JHL:läisen laitoshuoltajan Mari Myllyn mielestä lisännyt työn kuormitusta. Töissä pitää huolehtia työkaverinkin työnjäljestä. motiivi MISTÄ ON KYSE? Huoltopalveluista vastaa liikelaitoskuntayhtymä Servica. Sen ovat perustaneet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Kuopion kaupunki. Valtuustojen päätös Servican perustamisesta tehtiin vuonna 2011. Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tukipalveluiden henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Servicaan 1. tammikuuta 2012. Servica tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille tukipalveluhenkilöstöllä ruokapalveluita, laitoshuoltoa ja hajautettua laitoshuoltoa, välinehuoltoa, kiinteistö ja logistiikkapalveluita. Ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin perustamisvuoden jälkeen 2013. Tämän jälkeen tehtiin työntekijöiden kanssa säästösopimus, jonka mukaan työntekijä sai valita, pitääkö kuusi päivää palkatonta vapaata vai onko kuusi päivää lomautettuna. Lisäksi Servican työntekijät ovat vaihtaneet lomarahoja vapaiksi. Työnantaja on ehdottanut lomarahojen vaihtamista vapaiksi viime aikoina. Sekä JHL:läinen laitoshuoltaja Mari Mylly että pääluottamusmies Reijo Räsänen ovat kumpikin pistäneet merkille vuokratyöntekijöiden käytön mukanaan tuomat hankaluudet. 17

Vakityö valuu... Mari Mylly korostaa, ettei sairaalaympäristössä ole varaa tinkiä puhtaudesta ja työnlaadusta. Loputon säästäminen puhtauden ammattilaisista voi kostautua sairauksien leviämisenä. Todellisten säästöjen saaminen kuitenkin epäilyttää. Vuokratyön lisääntynyttä käyttöä perustellaan saatavilla säästöillä. Samaan aikaan vakituiset työntekijät venyvät töissään ja kuormitus kasvaa. Tämä näkyy sairauslomien määrissä, porukka uupuu. Missä siis säästöt näkyvät? Mylly aprikoi. Jaksaminen heikkenee Vakituisia työntekijöitä kuormittaa vuokratyöntekijöiden vaihteleva ammattitaitoisuus ja työhön perehdyttäminen. Vuokratyöntekijät vaihtuvat usein, joten jokaiselle on neuvottava seikkaperäisesti, miten työ missäkin kohteessa tehdään. Toisinaan pitää olla valppaana, millaista jälkeä vuokratyöntekijä tekee. Tämä lisää työn kuormittavuutta, omatkin työt täytyy tehdä tämän ohessa. Taakka kasvaa kun on huolehdittavana toisen jälkien tarkistaminen, omat työt, perehdyttäminen ja pahimmillaan toisen työnjälkien paikkaaminen, sanoo Mylly. Sekä Mylly että Räsänen kertovat, ettei kaikilla vuokratyöntekijöillä ole riittävää pätevyyttä töiden tekemiseen. Kaikilla ei ole koulutusta tähän ammattiin. Se näkyy työnjäljessä, esimerkiksi noro-virus leviää helposti, jos puhtaus ei ole kunnossa, muistuttaa Mylly. Tartuntatautien leviämisriski on suuri, jos siivouksen laatua ei aina pystytä takaamaan aukottomasti. Työkaverien täytyy olla valppaana ja korjata työn jäljet tarvittaessa toisen jälkeen. Vuokratyöntekijä on esimerkiksi siivonnut eristyshuoneen tasoja tasopyyhkeellä ja siirtynyt pyyhkimään keittiön pintoja samaisella pyyhkeellä. Myllyn mielestä työn jäljistä ja tekotavoista tuntuu kurjalta huomauttaa. Moni loukkaantuu kun yrittää neuvoa, ja eihän kukaan ole velvollinen valvomaan työkaverinsa työntekoa. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuu mennä hoidettavaksi ja parantumaan huonosti jälkisiivottuun eristyshuoneeseen. Aina ei voi tietää, millaisella ammattitaidolla eristyshuone on kulloinkin siivottu. n Näistä syistä Servica lisää vuokratyön käyttöä Kiristynyt kuntien taloustilanne näkyy Servican työnteon arjessa. Investointeja on tehtävä, hintoja ei saa nostaa eikä lisää rahaa tipu Servican toimintaan. Miten työntekijöiden poissaoloja paikataan kiristyneessä tilanteessa henkilöstöpäällikkö Sakari Eloranta? Poissaoloja yritetään paikata lainaamalla vakiväkeä paikkaamaan. Tämä on yksi työnpiirre, joka ei kaikille natsaa kohdalleen, että joutuu vaihtamaan työn kohdetta aika nopea rytmisesti. Osalle työntekijöistä se on kauhea mörkö joutua toiseen paikkaa, jossa on tottunut työskentelemään. Poissaolojen paikkaamisissa meillä oli aiemmin aika runsasta lyhytaikaista määräaikaisten työsuhteiden käyttöä, se koettiin aika negatiiviseksi henkilöstöjärjestöissä. Määräaikaisen henkilöstön käyttöä on pyritty vähentämään. Lähiesimiehet on ohjeistettu siihen, että lyhytaikaisia poissa oloja paikataan ensisijaisesti hankkimalla palvelu oikean määräisenä tuntimääränä vuokraamolta eikä palkkaamalla lyhytaikaisia määräaikaisia sijaisia. Tämä muutos on ollut kulttuurinen. Nyt kun se on sanottu julki, se herättää keskustelua ja osittain vastustusta, sekä työntekijäkunnan keskuudessa että esimiesten. Kaikki eivät ole tottuneet käyttämään vuokraamoa. Ihmetellään, voiko näin menetellä. Vuokratyöntekijöiden käyttömäärä ei ole kasvanut, pikemminkin hieman vähentynyt aiemmasta. Julkisanominen kuitenkin nostattaa esille sellaisia näkemyksiä, että jouduttaisiin kovin paljon käyttämään työaikaa näiden vuokrattujen ihmisten perehdyttämiseen. Paljon tulee paljon tarinaa siitä, etteivät he osaa yhtään mitään, jopa ikävän sävystä puhetta. Välillä herää välillä sellainenkin kysymys mieleen, onko siellä jotakin syrjintää näitä vuokratyöntekijöitä kohtaan. Miten varmistutte siitä, että vuokrattava henkilö on ammattitaitoinen? Varmasti osaamattomuusväitteissä on perääkin, eiväthän ne tyhjästä synny. Alkuunsa vuokrafirmoilla on varmaan hankala löytää osaavia työntekijöitä meidän kohteisiimme. Olemme kuitenkin terästäytyneet myös meidän päässä, kun on tullut ilmi, että vuokrafirmasta on tullut työntekijä keittiölle töihin ilman hygieniapassia. Olemme tällöin ilmoittaneet vuokrafirmalle, että pidämme kiinni kilpailutuksessa asetetuista ehdoista emmekä hyväksy työntekijöitä, jotka eivät kulloisiinkin työtehtäviin pysty tai joilla ei ole asianmukaisia passeja suoritettuna. Mistä Servican ongelmat juontavat juurensa? Heti alottamisesti lähtien vuoden 2012 alusta alkaen on ollut taloudellisia vaikeuksia. Tulos on ollut alijäämäinen joka vuosi, viime vuodelta 2,7 miljoonaa euroa. Alijäämäiselle tulokselle on useita syitä. Yksi on se, että meidän perustamispäätöksessä sanottu periaatetta, jonka mukaan voimme hinnoitella palvelut omakustannusperiaatteella, ei ole voitu noudattaa. Omistajat eivät ole hyväksyneet meidän kustannuksia kattavia hintoja. Toinen peruste, että perustamisprojektin aikana omistajat tekivät päätöksiä investoinneista, jotka tulevat Servican käyttöön. Nämä investoinnit ovat olleet jokseenkin isoja, esimerkiksi yhteiskeittiö oli luokkaa 30 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit on päätetty ennen meitä ja annettu meille käsiin. Miten taloustilanne vaikuttaa henkilöstöön? Viime vuonna aloimme nopeaan tahtiin kääntää aikaisemmin perinteisiin toimialoihin ryhmittynyttä organisaatiota aluevastuulliseksi monipalveluorganisaatioksi. Monipalveluorganisaatiossa työntekijällä ei ole pelkästään laitoshuollon tehtäviä tai ruokapalvelun tehtäviä tai pelkästään kiinteistöhuoltotehtäviä vaan yhdistelmätöitä. Eniten palautetta olen saanut siitä, että uudistuksen yhteydessä on mitoitettu työnmäärää aikaisempaa tiukemmaksi. Meillä on tässä ikä- ja työkykyrakenteessa aika paljon henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty normaalitahtiseen työhön tai joilla on paljon sairauspoissaoloja. Nämä työkykyongelmat nousevat selkeämmin esillä, kun sitä työhön pystyvyyttä joudutaan peilaamaan siihen, että meillä on vaan tämä mitoitettu henkilökunta, jolla pitäisi pärjätä. 18 motiivi

ELÄMÄ TERVEYS ELÄMÄ UUDISTUNUT Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. VitaePro sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. VAIN MEILTÄ -50% säästä 15,75 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää TILAA JO TÄNÄÄN - EI SITOUTUMISAIKAA TILAA HETI! Soita 0206 90030 Ma pe 8.30 16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 51 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti Tilaa netistä: www.vitaepro.fi Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: PUHELIN: POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRMRA0115F ELÄMÄ ELÄMÄ TERVEYS TERVEYS TERVEYS ELÄMÄ VitaeLab maksaa postimaksun Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS

Haloo Arkadianmäki! Elämää on kehä kolmosen takanakin Elettiin 1860-lukua, kun pääkaupunkiin saapui joukko pontevia pohjalaisia edusmiehiä. Olivat lähteneet toimittamaan tärkeää asiaa Helsingin valtiopäiville. Maakuntaa vaadittiin yhdistettäväksi rataverkkoon. Minkämoisin ajatuksin, toivein ja terveisin Etelä- Pohjanmaalta lähestyvät tämän päivän valtiopäiviä eli eduskuntamme nykyisiä ja tulevia kansanedustajia? SAIJA HEINONEN KUVAT JUHA HARJU JHL:n Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökuntayhdistys 117:n jäseniä kokoontui kertomaan Motiiville ajatuksiaan nykymenosta ja lähetti terveisiä tuleville kansanedustajille. Yläkuvassa ja vas. Seppo Salmi, kesk. Tatjana Skorohodova ja Jenni Ojala. Motiivi tapasi Seinäjoen keskussairaalan työntekijöitä ja vietti tuokion keskustellen ajankohtaisista asioista: vaaliteemoista ja -lupauksista, työelämästä, paikallisuudesta sekä kansanedustuslaitoksestamme. Kesken kiireisen työpäivän tauolle ehtivät logistiikkatyöntelijä Mika Rajalahti, mielenterveyshoitaja Jenni Ojala, sairaalahuoltaja Tatjana Skorohodova, vahtimestari Seppo Salmi ja ravitsemistyöntekijä Pia Rantala. Tuuleen huutelua ja lillukanvarsia Kaikkihan toki käyvät äänestämässä? En ole äänestänyt koskaan, ja vähän mietin, tapahtuuko sitä ihmettä nytkään, 26-vuotias Mika Rajalahti tunnustaa. Eli hänen luottamustaan eivät poliitikot siis ole vielä ansainneet. Ehkä sitten joku päivä. Porukan neljä muuta sen sijaan kertovat äänestämisen kuuluvan tapoihinsa. Tatjana Skorohodova on äänestänyt entisessä kotimaassaan Virossa kaikissa vaaleissa. Suomessa hän ei voi vielä äänestää. Vaaleja ja politiikkaa kohtaan on ilmassa lievää kyynistymistä. Sitä ei kukaan kiellä. Koko homma vaikuttaa välillä yhtä kaikki tuuleen huutelulta, Jenni Ojala miettii. Edes pääministerin uusi astetta vakavampi imago ei herätä isompia intohimoja. Toisinaan poliitikkojen tetraa- linen esiintyminen saa kyllä hymynkareen huulille. Kyselytunnit ja välikysymysten käsittely ovat värikästä kuunneltavaa. Niiden seuraaminen käy hyvästä viihteestä, Seppo Salmi kuittaa. Pia Rantalan vaikutelma on, että liikaa aikaa tuhlaantuu lillukanvarsiin tärkeämpien asioiden kustannuksella. Kenen laariin sataa ja millä perusteella Tuore kysely kertoo, että yli 35 prosentilla äänioikeutetuista ei ole vielä hajuakaan kenen numeron vaalilappuun kirjoittaisi. Millä perusteella Etelä-Pohjanmaan porukka äänensä antamista harkitsee? Kaikille kolmelle varmalle äänestäjälle, eli Rantalalle, Salmelle ja Ojalalle, on ehdokkaan puolueella merkitystä. Sopiva puolue, ja sen ajamat lasten ja nuorten asiat ratkaisevat, neljättä lastaan odottava Ojala toteaa. Lupauksia nuorten aseman parantamisesta toivoo ehdokkaaltaan myös Rantala. Hänellekin puoluetausta merkitsee, vaikka on joskus äänestänyt henkilötuntumallakin. Samansuuntaisesti pähkäilee Salmi. Henkilövaalithan nämä periaatteessa ovat, mutta tärkeää on, että puolueen arvot menevät myös kohdilleen. Puolueiden tiukkoja ryhmäpäätöksiä saisi kaikkien mielestä höllätä, ja antaa kansanedustajien tehdä enemmän oman päänsä mukaisia ratkaisuja. Vaaliteemoista keskustelijat löytävät tärkeitä ja vielä tärkeämpiä aiheita. Ja toisaalta myös sellaisia, jotka eivät kauheasti kosketa tai ovat ikuisuuskysymyksiä. Sairaalassa kun työskennellään, niin sote-uudistuksen ympärillä pyörivät asiat ovat kaikessa tukkoisuudessaan tärkeitä. Nato ja turvallisuuskysymykset eivät tässä vaiheessa ole äänestyspäätökseen vaikuttava tekijöitä. Ainakaan niin kauan kuin itänaapuri pysyttelee omal- 20 motiivi

la puolellaan, Salmi sanoo. Kehitysavusta ja sen kohdentamisesta puhuttaessa Rantala miettii, että siinäpä sananmukaisesti kaksipiippuinen asia. Meillä on asiat hyvin, kun vertaa moniin maihin. Auttaa pitää. Joskus vaan ihmetyttää, mistä sotivilla mailla löytyy rahaa aseisiin, mutta ei kansan ruokkimiseen. Hyvä kysymys. Paikallinen vai kansallinen etu edellä Vaasan vaalipiiristä valitaan seuraavalle kaudelle 16 kansanedustajaa. Kiinnostavaa kuulla, kumpi on oman alueen edustajan työssä tärkeämpää: koko kansan hyväksi toiminen vai paikallisten asioiden edistäminen. Paikallisuus, kuuluu vastaus miltei kuorolausuntana. Lähiseutu tulee siis ensin, ja sitten vasta muu maa. Ministerien toivotaan suuntaavan entistä ahkerammin tutustumaan maakuntien ruohonjuuritasoon. Hyvistä seutukunnallisista hankkeista mieleen pulpahtaa Seinäjoen itäinen ohitustie, joka vähentää rekkaliikennettä keskustassa. Kehittämiskohde liittyy sekin liikenteeseen. Alueen julkinen liikenne kaipaa lisäpanostusta. Esimerkiksi tänne sairaalanmäelle kuljetaan miltei pelkästään yksityisautoilla. Itse asun Ilmajoella, ja linjaautojen aikataulut eivät osu ollenkaan työvuorojen kanssa yhteen, kertoo Rantala. Seinäjoen kaupungin säästökohteista löytyy järkeistämistä. Mielenterveyshoitajana Ojala on nähnyt potilastyössä kauhistuttavia tilanteita talouden liiallisesta vyönkiristämisestä. Laitospaikkoja ei voi enää vähentää. Meillä on koko ajan ylipaikoilla potilaita, ja työntekijät ovat helisemässä. Tämän vakavan ja tärkeän kommentin jälkeen saattaa jopa hymyilyttää toinen pimeä säästökohde: Seinäjoella katuvalot sammutetaan kello 00-05 väliseksi ajaksi. Toiveissa uusia tuulia, parempaa käytöstä Kansanedustajia ei keskusteluringin mukaan tarvita lisää. Vähentää voisi, ja muutenkin koko järjestelmää myllätä. Joskus pohdin, että voisi olla hyvä, että jokainen kansalainen olisi vuorollaan kansanedustaja. Tai ainakin kaikki halukkaat, vaikka vuoden kerrallaan, ehdottaa Rantala. Uusille edustajille olisi syytä alkuun pitää jonkinlainen kansanedustajakoulu. Asiaosaaminen vaikuttaa pitkälti olevan avustajien ja neuvonantajien hyppysissä. Mitä tahansa helppoheikkejä ei edes pitäisi huolia ehdokkaiksi. Oppositiosta on turhan helppo räksyttää, pitää olla valmis ottamaan vastuuta asioista, kun kerran pääsee päättäjäksi. Ärsyttävää on myös puolueiden kilpajuoksu ja toisten pesän likaaminen, joka vaan lisääntyy lähempänä vaaleja. Toista mollataan sen kun keritään, ja omaa häntää nostetaan. Vaaliuho ei ole hyvän tavan mukaista, toteavat sekä Salmi että Rantala. Ei ole yhdentekevää ketä äänestää JHL:n vaaliteemoista keskustelijat nostivat ykköseksi julkisten palvelujen säilyttämisen omana työnä. Laatu ratkaisee, ei halvin hinta, Ojala sanoo. Muut nyökkäävät, samaa mieltä ollaan. Ja jos henkilöstömäärä kurotaan liian kireälle, niin samalla siinä laatu kärsii. Kuten niin usein yksityistämistilanteissa voi käydä. Johtaminen, työelämän kehittäminen ja työhyvinvointi ovat myös Seinäjoen keskussairaalassa kestoaiheita. Työpaikkojen säilyminen - ja mieluiten omana työnä -, kuntatyön palkan ja arvostuksen nostaminen ansaitsemalleen tasolle. Siinä on lyhykäisesti tämän porukan tärkeimpiä työelämään liittyviä toiveita ja terveisiä Suomen kansan uusille ja jatkaville edustajille. n Työhyvinvointi on Seinäjoellakin yksi työntekijöiden ja työnantajan välisten keskustelujen vakioaiheista. Pia Rantala (oik.) kertoi olevansa hyvin tyytyväinen työnantajan tukeen ja järjestelyihin, kun hän palasi vakavan sairastumisen jälkeen takaisin työhönsä. Mika Rajalahti (vas.) kuuntelee tarkalla korvalla. motiivi 21

JHL:n nuoret äänestävät ja kaihtavat suoraa toimintaa Näillä harteilla OSA 3 JHL:n nuoria motivoi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mahdollisuus edistää yhteistä hyvää sekä uuden oppiminen. Vaikuttaminen saisi kernaasti olla myös hauskanpitoa ystävien kanssa. Äänestämistä pidetään tärkeänä, eikä talojen valtaaminenkaan ole täysin outoa. Nuorison arvoja ja asenteita -juttusarjan kolmannessa osassa paljastetaan JHL:n nuorten käsityksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN MAARIT UUSIKUMPU KUVAT JA GRAAFIT TOIMITUS JHL:n arvot ja asenteet -nuorisokysely osoittaa, että JHL:n nuorilla on halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Iso osa vastaajista (46 %) onkin pyrkinyt vaikuttamaan jollain tavoin yhteiskunnallisiin asioihin viimeisen vuoden aikana. Nuorten käyttämä keinovalikoima on laaja äänestämisestä talonvaltaukseen. Nuoret uskovat voivansa vaikuttaa enemmän muilla keinoilla kuin suoralla toiminnalla ja kansalaistottelemattomuudella. Äänestämässä joissain vaaleissa olikin käynyt neljä viidesosaa, mutta vain yksi viidesosa pitää suoraa toimintaa merkittävänä vaikuttamiskeinoina. Yli puolet vastaajista uskoo allekirjoitettujen aloitteiden tai vetoomusten voimaan, kun taas vain vajaa kolmannes (27,3 %) uskoo saavansa muutoksia aikaan mielenosoituksilla. Kaikkein vähäpätöisimpänä keinona nuoret pitävät äänestämättä jättämistä. Vain 10 prosenttia uskoo voivansa vaikuttaa laiminlyömällä äänestämisen. Myöskään talonvaltaus ei saa nuorilta hurraahuutoja. Vain 12 prosenttia uskoo voivansa vaikuttaa erittäin paljon tai melko paljon valtaamalla rakennuksia. Talonvaltaukseen oli kuitenkin osallistunut viimeisen vuoden aikana 1,5 prosenttia vastaajista, joka nuppilukuna tarkoittaa 39 talonvaltaajaa. Eniten nuoria motivoi vaikuttamiseen paitsi tärkeiden asioiden edistäminen myös uusien asioiden oppiminen. Vaikuttamiseen kannustavat myös vaikuttamisen hauskuus ja mahdollisuus toimia siinä ystävien kanssa. Aate ja ideologia jäivät vaikuttamissyinä hännille. n NUORTEN KÄYTTÄMIÄ VAIKUTTAMISKEINOJA 46 prosenttia vastaajista on pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin viimeisen vuoden aikana. 22 motiivi

NÄILLÄ HARTEILLA PUOLUEKANNATUS NÄIN NUORET USKOVAT VAIKUTTAVANSA Keinot, joilla nuoret uskovat vaikuttavansa erittäin paljon tai melko paljon. NUORILLA LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ Näin JHL:n nuoret aikovat äänestää eduskuntavaaleissa. Kysely järjestettiin marras-joulukuun vaihteessa 2014. 11 % järjestöissä 7 % oppilaitoksissa 4 % ammattiliitoissa 3 % kunnissa Lähde: JHL:n nuorten arvot ja asenteet -kysely. Kansalaisvaikuttaja Turusta JHL:läinen Iris Pitkäaho, 32, on kansalaisvaikuttaja isolla kirjaimella. Turkulaisen lähihoitajan ja kolmen lapsen äidin vapaa-aika täyttyy kokouksista, kampanjoista ja muista aktiviteeteista. Pyrin olemaan vähintään kaksi arki-iltaa viikossa lasten kanssa, mutta muu perheeltä ja vuorotyöltä liikenevä aika kuluu politiikkaan sekä ay- ja muuhun kansalaistoimintaan, hän sanoo. Pitkäahon vaikuttamisen vimmasta kielii pitkä lista luottamustoimia: SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtaja, Julkisalan ammattilaiset JHL Turku ry:n hallituksen jäsen, Turun yhteisjärjestön hallituksen jäsen, työpaikan luottamusmies, JHL:n nuorisofoorumin aktiivitoimija, Turun kaupungin suomenkielisen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsen. Aiemmin Pitkäaho on hyörinyt myös MLL:n perhekahvilan aktiivina ja osallistunut ostoboikotteihin, mielenosoituksiin ja nimienkeruuseen. Juuri nyt ajankohtaisin hanke on Vakiduuni-kansalaisaloite, jonka vireillepanijoihin hän kuuluu. Taloja en ole vallannut, mutta melkein kaikki muut osallistumisen ja vaikuttamisen muodot on kokeiltu, hän nauraa. Puoluepolitiikkaa Pitkäaho vierasti pitkään, koska on taustaltaan Jehovan todistaja, ja se kieltää yhteiskunnallisen osallistumisen, jopa äänestämisen ja ammattiliittoon kuulumisen. Irtaannuttuaan uskonlahkosta nuori nainen on ottanut vahingon takaisin korkojen kera! Niinpä Pitkäaho oli ehdolla viime kunnallisvaaleissa. Tuloksena oli ensikertalaiselle hyvä äänipotti, 145 ääntä, ja se riitti opetuslautakunnan alaisen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsenyyteen. Kaikki palautuu viime kädessä politiikkaan. Se, miten kadut hiekoitetaan tai mitä lapseni syövät koulussa ja päiväkodissa. Joku niistä päättää, ja siellä on hyvä olla paikalla tai ainakin pitää tuntea ne, joilla on ratkaisun avaimet käsissään, hän perustelee. Myös uuden vaikuttamisväylän, kansalaisaloitteen, voimaan Pitkäaho luottaa. Kansalaisaloite johtaa parhaimmassa tapauksessa lainsäädännön muuttamiseen, kuten aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista tulee tekemään. Lisäksi aloitteen avulla voi nostaa jonkin yhteiskunnan tai kansalaisryhmän kannalta kipeän epäkohdan julkiseen keskusteluun. Vakiduuni-aloitteella vastustetaan työmarkkinoilla yleistyneitä nollasopimuksia. Vaikka asia ei koske Pitkäahoa itseään, hän on siinä solidaarisuudesta mukana. Ajattelen pikkusiskoani ja monia ystäviäni, joiden toimeentulo on kiinni epävarmasta työsopimuksesta. Ja lapsiani, kun he aikuistuvat. Nollasopimus on yleistymässä työmarkkinoilla, eikä se takaa aina edes minimitoimeentuloa. ULLA PUUSTINEN Iris Pitkäaho on kolmen lapsen äiti, lähihoitaja ja kansalaisvaikuttaja. Välillä aika on kortilla, hän myöntää. motiivi 23

AMMATTIUUTISET Koonnut: Ulla Puustinen, ulla.puustinen@jhl.fi VARKAUDEN KOTIHOITO TESTAA PAIKANNINTA Varkauden kaupungin koti- ja omaishoidossa kokeillaan parhaillaan henkilöpaikantimia. Puoli vuotta kestävän kokeilun piirissä on 20 asiakasta, lähinnä muistisairaita vanhuksia. Kokeilun ideoi JHL:läinen palveluohjaaja Mervi Ilonen. Olen kiinnostunut tekniikasta, ja lisäksi työhöni kuuluu seurata ikäteknologian kehitystä. Viime syksynä huomasin lehdessä jutun suomalaisesta Yepzonista, joka oli tuomassa markkinoille henkilöpaikannuslaitetta, ja siitä kehittyi ajatus soveltaa sitä kotihoidossa, kertoo Ilonen. Varkauden kotihoito onkin ensimmäisenä terveydenhoidon yksikkönä testaamassa suomalaisyrityksen joulukuussa 2014 lanseeraamaa laitetta. Paikannin on 46 grammaa painava, ja se laitetaan henkilön kaulaan tai taskuun. Laitteen Paikantimen valtteja ovat toimintavarmuus, helppokäyttöisyys ja akun kesto. lähettämää gps-signaalia voidaan seurata jopa muutaman metrin tarkkuudella älypuhelinsovelluksella, joka ladataan joko kotihoidon työntekijän tai omaisen matkapuhelimeen. Tarkoitus ei ole harjoittaa jatkuvaa seurantaa, vaan sovellus avataan vain silloin, jos muistisairas on poistunut kotoaan, eikä häneen saada yhteyttä, tarkentaa Ilonen. Paikannin nopeuttaa kadonneen löytämistä ja auttaa kotihoidon työntekijöitä keskittymään varsinaiseen työhönsä ilman jatkuvaa huolta asiakkaan pysymisestä kotona. Se tuo myös lisäturvaa, kun muistisairasta ollaan kotiuttamassa sairaalasta omaan kotiin tai palveluasuntoon. Yepzonin paikantimen hankintahinta on edullinen, 99 euroa, eikä sitä veloiteta kokeilun piirissä olevilta vanhuksilta. Syksyllä arvioidaan, mitä asiakasryhmiä laite hyödyntää eniten ja otetaanko ne pysyvämmin kotihoidon käyttöön, kertoo Mervi Ilonen. Varkauden kotihoidossa on noin 400 asiakasta ja 80 työntekijää. TIEDONKULKU PARANEE HUHTIKUUSSA Tieto perheväkivallan uhasta siirtyy viranomaiselta toiselle aiempaa joustavammin ja salassapitosäännösten estämättä huhtikuun alun jälkeen. Lakimuutoksen tavoitteena on ehkäistä perhe- ja lastensurmia ja muuta vakavaa perheväkivaltaa. Vielä nyt lakiin kirjatut salassapito- ja tietosuojamääräykset estävät esimerkiksi sosiaalialan työntekijöitä kertomasta asiakasperheissään havaitsemastaan väkivallan uhasta. Sen sijaan jo tapahtuneesta, alaikäisiin kohdistuneesta väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä heillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille. Huhtikuun alun jälkeen kriisiytyneitä perheitä ja lapsia työssään kohtaavat toimijat voivat oma-aloitteisesti ilmoittaa poliisille havaitsemastaan väkivallan uhasta. Näitä toimijoita ovat sosiaalialan työntekijöiden ohella terveydenhoidon, koulu- ja opetustoimen sekä nuorisotoimen työntekijät ja akuuttitilanteissa myös hätäkeskuspäivystäjät eli monet JHL:läiset ammattiryhmät. Kun poliisi on saanut tiedon perhettä tai lapsia koskevasta uhasta, se arvioi tilanteen vakavuuden ja voi tarvittaessa estää uhkaavan teon. Lakimuutos perustuu sisäistä turvallisuutta pohtineen työryhmän ehdotuksiin, ja sen taustalla ovat muutamat viime vuosina tapahtuneet perhesurmat. MOTIIVIN EDELTÄJÄ KUNTA JA ME -LEHTI 4/1965 Vuosikokouksessa päätettiin, että... Helsingin kaupungin toimistovirkailijat ry:n vuosikokous pidettiin tammikuun 27. päivänä 1965. Kokouksessa kuultiin kertomus edellisen vuoden toiminnasta, josta mainittakoon, että toiminta oli hyvin vilkasta, osanotto kokouksiin hyvä, palkkojen kuoppatarkistukset tyydyttäviä ja uusien jäsenten liittyminen yhdistykseemme ilahduttavan runsas. Asioiden käsittely yhdistyksessä on tapahtunut sovussa, eikä vuoden aikana ole yhdistyksen piirissä ollut minkäänlaisia riitaisuuksia. Vuosikokouksessa käsiteltiin myös tulevan kevätkauden toimintaa ja päätettiin jatkaa edelleen luennoitsijoiden pitämistä. Yhdistykselle tarjoutuukin edullinen tilaisuus saada luennoitsija nuorisorikollisuudesta ja nuorison kasvatusongelmista, joten tästä ajankohtaisesta aiheesta saadaan asiantuntija selostamaan, millä tavalla nuoriso voidaan saada mukaan yhteiskuntaa rakentavaan työhön. Yhdistysten vuosikokouskertomuksia oli lehdessä 50 vuotta sitten sivukaupalla. Nykyisen ajattelun mukaan ne olivat yleensä puisevia ja hallinnollisia, lähes painettuja pöytäkirjoja. Toisaalta mukana oli myös eläviä kuvauksia, joista vielä nykyäänkin hyvin toimivan Helsingin kaupungin toimistovirkailijain yhdistyksen kertomus on esimerkki. Vaikka toimintakertomukset yleensä ovat kaunisteltuja, pitänevät tämän yhdistyksen kuvaukset aika hyvin paikkansa. Ennakkoluulot ammattiyhdistystoimintaa kohtaan olivat toimistoväen keskuudessa jo 1960-luvun alussa kovaa kyytiä karisemassa ja samalla Helsingin hallinto laajentumassa. Yhdistyksellä meni tuolloin hyvin, jäseniä tuli ja aktiivisuus kasvoi. Yhdistyksillä oli tuolloin yleisesti kaikenlaista muutakin rientoa. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat pyysivät kokouksiinsa ulkopuolisia alustajia myös perinteisen edunvalvonnan ulkopuolelta. Tuohon aikaan suuret ikäluokat nostivat nuorisokysymyksen pintaan, ja sitä haluttiin pohtia myös toimistoväen yhdistyksessä. Suurista ikäluokista puhutaan liiton yhdistysten kokouksissa edelleen. Nyt ongelmana eivät kuitenkaan ole pitkät tukat tai Beatles. Enemmän kannetaan huolta eläkevajeesta ja taitetusta indeksistä. (RT) 24 motiivi

Putipuhdasta turvallisuutta Hei, meinasitko ihan tosissasi pestä juhlasalin yläikkunat tikkailla seisten? Jos vastaus on kyllä, mieti vielä toisenkin kerran, kehottaa Puhdasta työsuojelua -opas. Se on uunituore JHL:n julkaisu, ja laadittu varta vasten puhtauspalveluissa työskenteleviä varten. Kuinka yläikkunoiden pesu sitten hoituu turvallisesti? Esimerkiksi vuotuisen peruspesun yhteydessä, jolloin paikalle tilataan henkilönostin. Opas muistuttaa, että nojatikkaat eivät ole työskentelytaso. A-tikkaita voidaan käyttää vain normaalikorkuisissa huoneissa (max 3 metriä), jolloin työntekijä seisoo enintään metrin korkeudessa. Tämä ja monta muuta vinkkiä turvalliseen siivoukseen sisältyy Puhdasta työsuojelua -oppaaseen. Voit ladata sen Puhdasta voimaa -kärkihankkeen sivuilta www.jhl.fi tai www.jhl.fi/julkaisut Koulunkäynninohjaajat, erityisopettajat ja lastentarhanopettajat kokevat eniten väkivaltaa ja sen uhkaa opetus- ja kasvatusalalla, ilmenee Työterveyslaitoksen selvityksestä. JHL kartoittaa koulunkäynninohjaajien väkivaltakokemuksia myös omalla kyselyllä. Kenestä vuoden hoitaja? Ilmianna hyvä hoitaja, osaava ja vastuullisesti toimiva hoitotyön ammattilainen. Tällä kertaa vuoden hoitajaa etsitään kehitysvamma-alalta, hoiva-avustajista tai henkilökohtaisista avustajista eli liiton ammatillisiin kärkihankkeisiin kuuluvista ryhmistä. Ehdotus vuoden hoitajasta on tehtävä 13. maaliskuuta mennessä. Valinta julkistetaan TerveSos-messuilla 6.-7.5. Jyväskylässä. Sosiaalinen media voi muuttaa työntekijän, etenkin palveluammatissa toimivan, anonyymistä yksityishenkilöstä tuhansien tuntemaksi julkuksi. Näin voi käydä kaupan kassalle, bussinkuljettajalle tai virastovahtimestarille, jos kohteluunsa tyytymätön asiakas julkaisee kohteen nimen Facebookissa tai Twitterissä. Toisinaan henkilöstä saatetaan räpsäistä myös valokuva ja liittää se viestiin. Some voikin olla työn uusi psyykkinen kuormitustekijä, koska se tekee niin aiheellisesta kuin aiheettomasta kritiikistä entistä julkisempaa. Työturvallisuuskeskus TTK painottaa, että somen kielteiset puolet tulisi nähdä myös työsuojelullisena asiana. Niinpä se on tuottanut verkkojulkaisun, Sosiaali- AMMATTIUUTISET Tee ehdotus www.jhl.fi/osaavaavoimaa Some on myös työsuojeluasia sen median työkäyttö, jossa käsitellään somen käytön eettisiä periaatteita, työsuojeluun liittyviä uhkia, työpaikan eri toimijoiden vastuita ja otetaan kantaa myös rikolliseen toimintaan somessa. Opas ladattavissa http://tyoturvallisuuskeskus.mobiezine. fi/zine/8/cover Nyrkin varjo Väkivallan uhka on yleinen monissa ammateissa: Terveydenhuollossa riehuvat potilaat, koulunkäyntiavustajaan käy kiinni oppilas, työvoimatoimistossa työntekijä pakenee puukon tieltä ja yöjunassa on täysi mellakka. Vuosittain väkivallalle tai sen uhalle altistuu runsas 100 000 työntekijää, ja valitettavasti määrä on kasvussa. Monessa työpaikassa ajatellaan, yhä että väkivallan uhan luomat stressireaktiot ovat vain merkki ammattitaidottomuudesta ja sopimattomuudesta alalle. Haastavat asiakastilanteet väkivalta työssä on käytännöllinen teos. Se on tarkoitettu työntekijöiden tueksi valmistauduttaessa haastavan asiakkaan kohtaamiseen. Jo väkivallan uhka on työturvallisuusriski, joka vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Väkivaltaiset tilanteet jättävät jälkensä miltei kaikkiin. Kaikkiin väkivaltatilanteisiin liittyy vuorovaikutus. Osa voidaan ratkaista puheella, mutta ei kaikkia. Silloin on tarpeen taito lukea merkkejä, jotka antavat vinkkejä laajemman rähinän tulosta. Kirja pyrkii auttamaan lukijaansa myös väkivallan keskellä. Tilannetta täytyy pyrkiä silloinkin ohjaamaan, ja siitä täytyy ottaa oppia sekä myös toipua. Uhkaava tilanne on myös työturvallisuusasia. Siksi teoksessa käsitellään työturvallisuuslainsäädäntöä, lainsäädännön säätelemiä vastuukysymyksiä sekä käytettävissä olevia juridisia puuttumiskeinoja. Teos perustuu kirjoittajien kokemukseen sekä tutkimustietoon. Kirja toimii käsikirjana työpaikoilla, mutta sopii myös oppikirjaksi. (RT) Satu Rantaeskola, Jari Hyyti, Jaakko Kauppila, Mari Koskelainen: Haastavat asiakastilanteet väkivalta työssä. Talentum 2015. 245 s. Kahdet kodit Kaksoiserikoiselämää-opas julkaistiin Keinu-hankkeen loppuseminaarissa syksyllä 2014. Keinu on Taina Koposen ja Marja-Riitta Linnan synnyttämä ajattelu- ja toimintamalli lastensuojelun perhehoitoon: Millaista tukea sijoitettu lapsi, hänen vanhempansa sekä sijaisperhe tarvitsevat sen jälkeen kun lapsi on muuttanut sijaisperheeseen? Kun lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen, hän joutuu rakentamaan itselleen uudenlaisen perheidentiteetin. Yhtäkkiä elämässä on kahdet vanhemmat sekä mahdollisesti uusia, ei-biologisia sisaruksia ja sijaisperheen sukulaiset. Myös sijoitetun lapsen vanhemmat ja sijaisperhe joutuvat määrittelemään perheen uudella tavalla. Sijoitettu lapsi lähtee rakentamaan uutta perheidentiteettiä usein heikon itsearvostuksen ja itseluottamuksen varaan. Lapsi voi joutua valitsemaan, kenen aikuisen tukeen hän uskoo vai uskooko yhteenkään. Tällöin lapsen suhteet hänen ympärillään oleviin aikuisiin voivat muodostua ristiriitaisiksi. Perheeseen sijoitettu lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänellä on lupa sekä omiin läheisiin suhteisiin että sijaissuhteisiin. Keinun avulla pyritään mahdollistamaan perheeseen sijoitetulle lapselle kokemus perheeseen kuulumisesta uudenlaisessa perherakenteessa, lisäämään avointa ja myönteistä vuorovaikutusta sijoitetun lapsen perheen ja sijaisperheen välillä sekä vahvistamaan sijoitetun lapsen vanhempien osallisuutta lastensa elämässä. Keinun ajatus on, että sijoituksen kaikki osapuolet pääsevät työstämään sijoitukseen liittyviä tunteitaan ja ajatuksiaan ohjatusti. (RT) Taina Koponen ja Marja-Riitta Linna: Kaksoiserikoiselämää. Otava 2014. 94 s. motiivi 25

TYÖSSÄ Markus Virtanen opiskeli Metallimiehestä hoiva-avustajaksi Turkulainen Markus Virtanen, 33, vaihtoi laivojen ja metrovaunujen rakentamisen vanhusten hoito- ja hoivatyöhön. Nyt hän on Runosmäen vanhainkodin mummojen ja pappojen suosikki, ihan mahtava tyyppi. ULLA PUUSTINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ Markus Virtanen, 33 Kotipaikka: Turku Koulutus: tietoliikennemekaanikko (2000), hoiva-avustaja (2014) Perhe: seurustelee Harrastukset: liikunta, etenkin sulkapallo ja tennis Motto: Kyl se siit! Perttilän Kyrölän mielestä hoitaja Markus Virtanen on "kaiken paras". 26 motiivi

TYÖSSÄ Runosmäen vanhainkodin pihapiirissä on lippu puolitangossa. Suruliputus johtuu Kertunkammarin eli osasto 2 B:n asukkaan menehtymisestä edellisenä yönä. Jotenkin sen vanhuksen poismenon osaa aavistaa. Selkeitä lähdön merkkejä ovat ruokahaluttomuus, väsymys ja hengityksen muuttuminen, sanoo Markus Virtanen, yksi osaston hoitajista. Virtanen on vielä sen verran uusi työssään, ettei ole istunut kuolevan vierellä tai valmistanut vainajaa omaisia varten, mutta muuten Turun suurimman vanhainkodin arki on käynyt tutuksi. Tulin ensin ihan vaan työkokeiluun. Olin nähnyt ilmoituksen kolmen viikon päästä alkavasta hoiva-avustajakoulutuksesta, ja koska en tuntenut alaa entuudestaan, soitin yksikön esimiehelle ja pyysin päästä muutamaksi päiväksi tutustumaan hoito- ja hoivatyöhön. Sillä tiellä olen edelleen. Hän aloitti kymmenen kuukautta kestäneen hoivaavustajakoulutuksen Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa syksyllä 2013 ja suoritti myös opintoihin kuuluneet työssäoppimisjaksot Kertunkammarissa. Opiskelu oli käytännönläheistä, ei ollenkaan niin rankkaa kuin pelkäsin. Ensin kaksi kuukautta teoriaa, ja sitten loppuajan neljänä päivänä viikossa työpaikalla ja yhtenä päivänä koulunpenkillä. Hoiva-avustajan koulutukseen sisältyy kaksi pakollista osaa lähihoitajatutkinnosta ja yksi valinnainen. Markus Virtanen suoritti kaiken tarjolla olleen eli kuntoutumisen tukemisen, erityisryhmien avustamisen ja asiointipalvelut sekä ylläpitosiivouksen. Melkein mutta ei ihan hoitaja Opinnot päättyivät vajaa vuosi sitten, ja Virtanen jäi 2 B:lle kesäksi. Viime syksynä hänelle tarjottiin hoitajan pitkäaikaista sijaisuutta samalta osastolta. Koska en ole lähihoitaja, en voi osallistua asukkaiden lääke- tai haavahoitoon, mutta muuten teen samoja töitä kuin muut vuorossa olevat hoitajat. Mikäli laitoshuoltajaa ei ole saatavilla, voin myös tuurata heitä. Sitä sattuu kerran pari kuussa, Virtanen kertoo. Osastolla on 20 vanhusta, joista muutama on kahden työntekijän autettavia. Markus on mahtava tyyppi, mutta etenkin siirtotilanteissa aivan korvaamaton. Lisäksi hän oppii nopeasti, osaa suhtautua vanhuksiin, eikä koskaan kulje asukkaan ohi huomioimatta häntä jollain tavalla, kehuu Virtasen työhön ohjaaja ja perehdyttäjä, perushoitaja Lilja Lindman. motiivi 27

TYÖSSÄ Myös osaston liinavaatehuolto kuuluu Markus Virtasen tehtäviin. Sydäntä ja järkeä Samaa mieltä ovat Kertunkammarin iäkkäät asukkaat. Sutjakka nuori mies on sulattanut mummojen sydämet, ja myös papat ovat saaneet kaipaamaansa juttuseuraa osaston ainoasta miestyöntekijästä. Markus on kaikken paras. Hänellä on järkeä, ei semmost toist ole Runosmäessä ollenkaan, suitsuttaa Pertti Kyrölä, 90, hoitajaansa. Kyrölä on kova tarinoimaan ihmeellisen erikoisesta elämästään, kaukomatkoistaan ja edesmenneestä vaimostaan Sinikasta, joka oli kuin höyhen Kyrölän käsivarsilla upseerikerhon tansseissa jatkosodan päätyttyä. Toisten kanssa jutut loppuu kuin kananlento, mutta ei Markuksen. Hän ymmärtää ja tekee kaiken niin priimasti, ettei mittän määrä. On meitä asukkaita, eikä itteäs varte, Kyrölä tuumii. Työllä on merkitystä Myös Markus Virtanen sanoo viihtyneensä hoito- ja hoivatyössä paremmin kuin osasi kuvitellakaan. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että työlläni on merkitystä. Telakalla ollessa ihmettelin, et täsä mä ny vaa teen tämmöst ihmisil, jotka syöpöttelee ja juopottelee ittes iha hulluu kuntoo, juttelee alun perin somerolainen soljuvasti turuksi. Avustajakoulutukseen lähtiessään Virtanen ajatteli suuntautuvansa henkilökohtaiseksi avustajaksi, mutta työ vanhusten parissa on muuttanut urahaaveita. Tykästyin vanhuksiin, koska he ovat niin välittömiä ja aitoja. Kun elää tarpeeksi vanhaksi, ei tarvitse päteä tai kieroilla, vaan voi sanoa asiat niin kuin ne ovat. Myös palaute tulee suoraan sydämestä, hän perustelee. Virtanen pitää todennäköisenä, että suorittaa jossain vaiheessa lähihoitajan tutkinnosta puuttuvat opintokokonaisuudet saadakseen pätevyyden vakituiseen hoitajan toimeen. Parasta olisi, jos tutkinnon voisi suorittaa työn ohessa, hän sanoo. Vuoron virikevastaava Runosmäen vanhainkodin arki sujuu kolmessa vuorossa. Markus Virtanen tekee useimmiten joko aamu- tai iltavuoroa, mutta tänään hänellä on ns. välivuoro, eli kello 12.30:stä kello 20.30:een. Välivuorolainen on virikevastuussa ja voi rakentaa iltapäivän ohjelman omien lahjojensa mukaan. Jotkut laulattavat asukkaita, minä tykkään lähteä ulos heidän kanssaan. Ensin Virtanen lyö korttia kahden naisasukkaan ja lähihoitajaopiskelijan kanssa osaston päiväsalissa ja häviää sitten puoleksi tunniksi raportille hoitajien huoneeseen. Kun helmikuinen räntäsade sen jälkeen hellittää, ei asukkaita, Siskoa ja Erkkiä, tarvitse houkutella ulkoilmaan. Vuorotellen kummankin kanssa Virtanen kiertää vanhainkotia ja vesilammikoita. Vasta vähän aikaa sitten kuulin, että asukkaiden kanssa voi hypätä bussiin ja lähteä vaikka kaupungille. Se pitää toteuttaa, mutta sitten vähän keväämmällä, Markus Virtanen suunnittelee. n 28 motiivi

TYÖSSÄ Kyllä vai ei hoiva-avustajille? Vuonna 2011 käynnistynyt hoiva-avustajakoulutus jakaa edelleen mielipiteitä. Monien mielestä hoiva-avustaja on vastaus ikääntyvien lisääntyvään palvelutarpeeseen. Toisten mielestä hän ei kelpaa vaihtamaan edes vaippoja. Hoiva-avustajakoulutusta järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena, eli koulutukseen hakijat ovat muilta aloilta työttömäksi joutuneita ammatinvaihtajia. Lisäksi koulutukseen hakeneissa on maahanmuuttajia, jotka vasta pyrkivät työmarkkinoille. Koulutuksen suorittaneita on tähän mennessä runsas 500. Heistä JHL:ään kuuluu hiukan vajaa puolet. Entä työllistyminen? Siitä ei ole täysin tarkkaa tietoa, sillä työvoimakoulutuksen suorittaneella ei ole velvollisuutta ilmoittaa työllistymisestään. Jotain tilanteesta kertoo se, että kunnista vain Kuusamo ja Espoo ovat palkanneet useita hoiva-avustajia. Muissakin on palkattu yksittäisiä avustajia mutta ei välttämättä vakituiseen työsuhteeseen. Ja sitten on kuntia, joissa hoiva-avustajaa ei ole haluttu sisällyttää henkilöstön ammattinimikkeistöön. Esimerkiksi Turussa vastustus on ollut vahvaa, eikä ole ollut eväitä esittää hoiva-avustajien vakinaistamista, pääluottamusmies Markku Oksanen kertoo. Espoon pääluottamusmies Kristiina Salo toteaa, että ammattikunnasta saatujen myönteisten kokemusten myötä vastustus on laantumaan päin. Mutta koska hoiva-avustajia on edelleenkin alle kymmenen, ei heille ole voitu tehdä TVA:ta eli työn vaativuuden arviointia, hän sanoo. Myös yksityiset hoivakodit ovat palkanneet hoiva-avustajia. Soittokierros JHL:läisille avustajille kuitenkin kertoo, että esimerkiksi Attendon hoivakodeissa useimmat tekevät laitoshuoltajan työtä hoiva-avustajan nimikkeellä. Mistä kenkä puristaa? JHL:n erityisasiantuntijan Marjo Katajiston mielestä nihkeys palkata hoiva-avustajia johtuu osittain tietämättömyydestä, osittain työpaikkojen vanhentuneista asenteista ja ammattiryhmien kuppikuntaisuudesta ja joidenkin ammattiliittojen vastustuksesta. Hoiva-avustaja toisi vanhuksen ja vammaisen elämään sitä kaivattua laatua. Hän voisi viedä heidät ulos, seurustella ja auttaa motiivi ruokailussa ja pesuissa sekä muissa arkiaskareissa. Samalla hän vapauttaisi koulutetumman hoitajan tekemään nimenomaan koulutustaan vastaavaa työtä. Eli vastustuksessa ei ole kyse järjestä, vaan pikemminkin sen puutteesta, hän sanoo. Hoiva-avustajat eivät osallistu lääkehoitoon, ja henkilöstömitoitukseen heidät lasketaan Valviran ohjen mukaan vain siltä osin kuin tehtäviin kuuluu hoivaa ja asiakastyötä. Hoiva-avustajat eivät myöskään työskentele itsenäisesti, vaan vastaavan hoitajan ohjauksessa. Kyse on eri ammateista, mutta työnjohdollisesti niitä ei ole mahdoton sovittaa yhteen, Katajisto sanoo. Esimerkiksi Kuusamossa hoiva-avustajien käyttö on sujunut ongelmitta. Avustajia on palkattu kymmenkunta niin terveyskeskuksen vuodeosastolle, palveluasumieen kuin kotihoitoon. Yksi avustaja työyksikköä kohden, jotta avustajien suppeampi työnkuva ei muodostu ongelmaksi, perusturvajohtaja Vesa Isoviita sanoo. MIKÄ HOIVA-AVUSTAJA? Hoiva-avustajiksi hakeneita? 6 646 (v. 2011 lähtien) Koulutuksen aloittanut? 1 513 (n. 75 hakijaa opiskelupaikkaa kohden) Valmistunut? 526 eli 55 prosenttia koulutuksen aloittaneista (marraskuu 2014). Luvusta puuttuvat opintonsa keskeyttäneet ja ne, jotka olivat koulutuksen kestäessä päättäneet jatkaa suoraan lähihoitajiksi. Lisäksi 34 koulutusta oli tuolloin kesken tai vasta alkamassa. Missä? 14 ELY-keskusalueella, käytännössä koko Suomessa. Opintojen kesto? 10-11 kk Sisältö? Kaksi lähihoitajatutkinnon osaa (kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutuksen tukeminen) ja yksi valinnainen, joka voi olla myös muusta ammatillisesta perustutkinnosta. Laajuus? n. 40 opintoviikkoa Palkka: keskimäärin 100 300 euroa vähemmän kuin lähihoitajan peruspalkka eli n. 1 400 1600 e/kk Lähde: TEM:n raportti, 2014 Virikevuorolainen ehtii ulkoiluttaa Kertunkammarin hyväkuntoisimpia asukkaita. Onko siinä sadun Tuhkimo ja prinssi? Onpa hyvinkin! Lippu puolitangossa kertoo, että yksi Runosmäen vanhainkodin asukas siirtyi yöllä rajan taa. 29

MOTIIVOINTI Marjo Tiainen on aloittanut säänöllisen kuntasalitreenin KiipKuntoonhankkeen myötä. Huvittaako, jaksatko, EI KYLLÄ "Nyt annetaan kiloille kyytiä", nauravat Anne Heikkinen ja Marjo Tiainen rehkiessään kuntosalilla. Kyse ei ole uudenvuodenlupauksista, vaan puolitoista vuotta kestävästä KiipKunnossa-hankkeesta, joka vie JHL:läisen kaksikon kohti liikkuvaa elämäntapaa ja pysyvää painonhallintaa. ULLA PUUSTINEN KUVAT ANTTI SARAJA Ei huvita, ei jaksa, eikä ole oikein aikaakaan. Näin tuumivat janakkalalaiset Anne Heikkinen, 48, ja Marjo Tiainen, 50, kun kuulivat ensi kerran työnantajansa Kiipulasäätiön henkilöstölleen tarjoamasta ohjatusta kunto- ja terveysvalmennuksesta, KiipKunnossa-hankkeesta. Sitten tajusin, että nyt jos koskaan on kuntoremontin aika. Ja että tarvitsen ulkopuolista apua omaan liikkumiseen. Jos joku ei ole kiskomassa ja kannustamassa, jään helposti sohvannurkkaan. Tai sitten istun yhdistysihmisenä kokouksissa, sanoo Kiipulan ammattiopiston tietopalvelusihteeri Anne Heikkinen. Sohvan kutsun on kuullut myös opintosihteeri Marjo Tiainen. Jos vaihtoehtona on lähteä lenkille tai kutoa sukkaa sohvalla, jälkimmäinen on se minulle luontainen valinta, hän myöntää. Sydäninfarkti pysäytti Viime syksynä tahti kuitenkin muuttui, ja nyt naisilla on takanaan muutamia kuukausia entistä liikkuvampia elämäntapoja. Kilojakin on lähtenyt, mutta se ei loppupeleissä ole kuntoremontin tärkein juttu. Omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on, he sanovat. Heikkinen toivoo, että saisi liikunnan keinoin estettyä verenpaineen nousun ja mahdollisesti jopa laskettua sitä, jolloin nykylääkityksestä voisi luopua. Tiainen puolestaan tarvitsee erityisvinkkejä liikuntaan, 30 motiivi

MOTIIVOINTI onko aikaakaan? Mittaustulokset saatuaan kumpikin päätyi yhteen lopputulokseen: on vain yksi suunta, ylöspäin. Tällä elämäntaparemontin polulla kaksikko on nyt. Anne Heikkinen kuuluu hankkeen ravitsemus- ja painonhallintaryhmään, ja saa terveellisiä välipala- ja ruokareseptejä sähköpostiinsa. Verenpaineen takia olen jo entuudestaan vähentänyt suolan ja rasvan käyttöä, mutta nyt tarkkailen myös anlaihdutuskuurille, elämäntaparemontille sillä hänellä on tuki- ja liikuntaelinongelmien takia useita rajoitteita. Lisäksi hänellä on takanaan yksi sydämen pysäyttänyt kokemus, sydäninfarkti. Sain infarktin seitsemän vuotta sitten, vain 43-vuotiaana. Se jätti pelon pitkäksi aikaa. Kuntouduttuaan Tiainen opiskeli merkonomiksi ja jätti fyysisesti raskaan vuorotyönsä muovialan tehtaassa ja lihoi. Painoa tuli parikymmentä kiloa, koska varoin ja säikyin pientäkin rasitusta. Tuossa vaiheessa olisin tarvinnut ulkopuolista tukea, hän sanoo. Lääkitystä vaihtamalla aineenvaihdunta käynnistyi, ja Tiainen laihtui suunnilleen saman minkä oli lihonutkin. Valmennusohjelman avulla hän on tiputtanut vielä pari kiloa lisää. Olen kiinteytynyt, ja lihaskunto on parantunut. Nyt tuntuu tosi hyvältä. Nolla vatsalihasliikettä Mutta palataanpa viime syksyyn ja lähtötilanteeseen, jolloin KiipKunnossa-hanke käynnistyi. Alkukartoituksessa selvitettiin kaikkien mukana olevien työntekijöiden terveydentila, perussairaudet, elämäntavat ja liikuntatottumukset. Lisäksi jokainen kävi henkilökohtaisesti tapaamassa hankkeen puuhanaista, Kiipulan kuntoutuskeskuksen valmentajaa ja kuntohoitajaa Tiina Veniä, joka on erikoistunut testauspalveluihin, esimerkiksi kehon koostumuksen mittaukseen. Työnantajan tarjoamaan KiipKunnossa-pakettiin sisältyi verenpaineen, rasvaprosentin, nivelten liikkuvuuden ja hapenottokyvyn mittaus sekä kolme lihaskuntotestiä, eli jalkalihaksille, vatsalihaksille ja käsi-hartiaseudun lihasryhmille. Tulosten perusteella osallistujat saivat 8-sivuisen raportin, joka paljasti todellisen kehon iän sekä suositukset muutostoimenpiteisiin. Uskalsin vilkaista paperia vain sivusilmällä ja järkytyin silti. Kehon ikäni oli lähempänä seitsemää- kuin kuuttakymmentä vuotta, kertoo Heikkinen. Myös Marjo Tiaisella biologisen iän ja kehon iän väliä oli yli kymmenen vuotta. Eikä suinkaan niin, että biologinen kello olisi osoittanut enemmän kuin kehonikä. Vatsalihastestin tulokseensa Anne Heikkinen oli erityisen pettynyt. Se osoitti pyöreää nollaa. Mutta se vatsaliike oli uusi, meille entuudestaan tuntematon, lohduttaa Tiainen. Vähän mutta säännöllisesti MIKÄ KIIPULA? Mikä? Kiipulasäätiön ylläpitämä kokonaisuus, johon kuuluvat Kiipulan ammattiopisto, Kiipulan kuntoutuskeskus ja Kiipula Gardens Missä? Päätoimipaikka Janakkalassa (Turenki), lisäksi 10 toimipaikkaa Etelä-Suomessa Henkilöstö? Noin 440. Heistä 150 on JHL:n jäseniä. Ammatit? Opettajat, ohjaajat, avustajat, kouluttajat, fysioterapeutetit, psykologit, toimistohenkilöstö, siivoojat, ravitsemustyöntekijät, puutarhurit. Asiakkaita? Päivittäin 1 000 opiskelijaa ja kuntoutujaa Liikevaihto? Noin 30 milj. e/v Jaksaa, jaksaa! Anne Heikkinen näyttää, että rauta nousee. motiivi 31

MOTIIVOINTI noskokoja ja sokerin määrää. Ja jos ei ole oikeasti nälkä, ei tarvitse napostella mitään. Marjo Tiainen valitsi tules-ryhmän, jossa on muita liikuntarajoitteisia. Heitä varten on tarjolla omia liikunta- ja venyttelyvinkkejä. Nykyään Tiainen käykin vesijumpassa kerran viikossa ja on aloittanut myös säännöllisen kuntosalitreenin. Ja koska kotona on kaksi hevosta, hän saa päivittäin hyötyliikuntaa tehdessään tallityöt ja ruokkiessaan eläimet kolmesti päivässä. Lisäksi kävelen. Vaikka vartin kerrallaan, mutta säännöllisesti. Näistä lyhyistä pätkistä on kertynyt alkuvuoden aikana lähes sata kilometriä, hän sanoo. Kilometrejä ei tarvitse ynnätä päässä, sillä hankkeeseen kuuluu kännykkään ladattava mobiilisovellus, joka piirtää karttapohjaan kävellyn reitin ja laskee kilometrit. Pidän myös liikuntapäiväkirjaa. Merkkaan siihen imuroinnit, tallityöt ja kaikki muut fyysiset aktiviteetit. Kannustaa, kun huomaa, että liikunhan minä, hän sanoo. Pientä palkanlisää Anne Heikkinen nauttii eniten ulkoilusta, ja tekee perheen koiran kanssa pitkiä lenkkejä. Lisäksi hän käy avannossa. ja zumbaa kerran viikossa. Myös työpaikan kuntosali ja etenkin sen juoksumatto ja soutulaite ovat käyneet Heikkiselle tutuiksi. Kun alkuvuodesta ei ollut kokonaiseen viikkoon merkintöjä, kännykkä kysyi, oletko sairaana. No, en ollut! Olin vaan unohtanut täyttää liikuntapäiväkirjaa, hän nauraa. Moni hankkeen osallistuja on avannut päiväkirjansa myös muiden luettavaksi. Aina silloin tällöin tulee vilkaistua muiden suorituksia. Maratonin tuosta vaan kiskaisseet hiukan ärsyttävät, mutta muuten kyllä kannustamme toisiamme. Ja toisten suoritukset pakottavat meidätkin liikkeelle, naiset sanovat. Kumpikin kiittelee, että kynnys liikkua on hankkeen myötä madaltunut. Työnantajan panostus on merkittävä, ja se kannattaa ottaa vastaan. Se on sitä palkanlisää, huomaa ay-aktiivi- Heikkinen. n Motiivi seuraa kaksikon kuntoremontin etenemistä ja raportoi tuloksista viimeistään vuoden 2015 lopussa, jolloin KiipKunnossa-hanke päättyy. Tsemppiä Anne ja Marjo! KiipKunnossa liikuttaa massoja Valmentaja Tiina Ven näyttää mobiilisovellusta, joka piirtää karttapohjaan kierretyn lenkin ja laskee kilometrit. Kätevää! KiipKunnossa on poikkeuksellisen laaja työhyvinvointihanke. Sen piirissä on noin 65 prosenttia Kiipulan kuntoutuskeskuksen henkilöstöstä, yli 270 työntekijää. Hanke avaa uusia uria massavalmennuksen saralla ja hyödyntää modernia terveysteknolgiaa. KiipKunnossa-hanke on Kiipulasäätiön, työeläkeyhtiö Elon ja työterveyshuollon yhteishanke, joka tavoitteena on ylläpitää henkilöstön työhyvinvointia. Aloite tuli työterveyshuollolta, joka oli kiinnittänyt huomiota henkilöstön tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä keskivartalolihavuuteen. Liikkumattomuus on työiässä olevien suurin terveysuhka. Niin myös meillä Kiipulassa, valmentaja Tiina Ven myöntää. Testaus ilman hikipisaraa Ven ryhtyi kokoamaan pakettia, joka houkuttelisi mahdollisimman monet säätiön työntekijät liikkumaan, kohottamaan kuntoaan ja kiinnittämään huomiota ruokailutottumuksiinsa. Olimme positiivisesti yllättyneitä. Kun hankkeesta syksyllä tiedotettiin, kiinnostuneita oli 276. Työnantajan tarjous olikin houkutteleva: jokainen pääsisi työajallaan testeihin, jossa kartoitetaan kehon ikä, saisi sen perusteella toimintasuosituksen ja pääsisi valmennuksen piiriin. Edes hikoilla ei tarvinnut, sillä kehon ikä -testauksessa käytettiin Polarin kehittämää menetelmää kestävyyskunnon mittaamiseen. Riittää, kun testattava makaa paikallaan viisi minuuttia, jonka aikana laite mittaa sykevälin vaihtelun ja arvioi sen perusteella henkilön hapenottokyvyn. Testi on yhtä luotettava kuin perintein kävelytesti, Ven sanoo. Testin tulos oli kylmä suihku monen niskaan, sillä osallistujien keski-ikä oli 43 vuotta, mutta ryhmän kehon iäksi paljastui 48. Kännykkä muistuttaa lenkistä Testien tulosta pureskeltiin yhteisissä palautetilaisuuksissa, jonka jälkeen jokainen sai asettaa itselleen omia tavoitteita. Tavoitteiden pohjalta syntyi kolme valmennusryhmää. Yksi ryhmä haluaa lisätä liikunnan osuutta päivässään, toisessa ryhmässä huomio on ravitsemuksessa ja painonhallinnassa ja kolmannen muodostavat tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät ja yli 55-vuotiaat. He saavat erityisohjeita fysioterapeutilta, Ven kertoo. Valmennuksessa hyödynnetään tietokoneeseen tai älykännykkään ladattavaa HeiaHeia-ohjelmaa, johon valmentajat syöttävät liikuntaja terveysvinkkejä, alan tutkimustietoa, videoita ja muuta aineistoa. Lisäksi osallistujat pitävät nettipohjaista liikuntapäiväkirjaa ja saavat kännykkäänsä muistutuksia, jos merkintöjä ei vähään aikaan kerry. Monet ovat avanneet liikuntapäiväkirjansa joko koko ryhmälle tai lähimmille työkavereilleen. Toisten tuki on tärkeä porkkana päivittäisen liikunnan lisäämisessä, Ven sanoo. Kuntosalilla tai uimahallissa käynti ja uusien lajien ja välineiden kokeilu eivät maksa mitään, sillä Kiipulan kuntoutuskeskuksen loistavat fasiliteetit sisä- ja ulkoliikuntaan ovat iltaisin maksutta koko henkilökunnan käytössä. Ovat olleet kaiken aikaa, mutta ennen KiipKunnossa-hanketta salilla ja uimahallissa ei ole ollut tungosta. Nyt on!ven nauraa. Merkintöjä roppakaupalla KiipKunnossa-hankkeen kokonaiskustannus on noin 70 000 euroa, josta työeläkeyhtiön panos on merkittävä, 67 000 euroa. Kiipulasäätiön osuus muodostuu Tiina Venin ja kahden muun ryhmänvetäjän työpanoksesta sekä liikuntatilojen ja -välineiden käytöstä. Valmentaja Tiina Ven aikoo hyödyntää hanketta osana liikunnanohjaajan (AMK) -tutkintoa, jota hän suorittaa Vierumäen urheiluopistossa. Massavalmennuksen vaikuttavuudesta ihmisten liikuntatottumuksiin ei ole tässä laajuudessa kovinkaan paljon tietoa. Vuoden lopussa, jolloin osallistujat testataan uudestaan, tiedetään enemmän, hän sanoo. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Nettipohjaiseen valmennukseen osallistuu edelleen 270 kiipulalaista ja aktiivikäyttäjiä on peräti 180. Myös liikuntamerkintöjä on kertynyt roppakaupalla. 32 motiivi

KOLUMNISTI VAALIVIRIKKEITÄ Käy tutustumassa JHL:n eduskuntavaaliehdokkaisiin ja vaaliteeseihin www.omissakäsissä.fi LIITTOASIAA Uunituoreessa JHL:n blogissa voi tutustua liiton kuulumisiin niin toimitsijoiden kuin jäsenien kautta. http://www.jhlblogi.fi/ VEROVOODOOTA #EK tarjoilee taas itsensä maksavia veronalennuksia ja dynaamisia vaikutuksia. Voodoo economics is back, strongly. Jarkko Eloranta @ElorantaJa twitter.com PUOLALAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE SAMAT EDUT Ehdottomasti päivän ellei koko viikon paras uutinen! Taas yksi hyvä syy, miksi kuulua liittoon! Maassa maan palkalla. Roby Mountrakis LÄÄKÄRINTODISTUS TARPEEN? Jos tarvitsee sairaslomatodistuksen niin yleensä se kirjoitetaan pidemmälle ajanjaksolle. Kun taas esim. päivän - kaksi poissaolo hoituu ilmoituksella esimiehelle. Työkyky palautunee paremmin ja ilman stressiä. Kuvittelen itseni esim. kuumeessa tai vatsataudissa ja raahautuisin hakemaan sairaslomatodistusta lääkäristä ja ennen kuin sen lääkäriajan jostain saan - melkoinen suoritus olisi. Nina Uskola Totta, on kokemusta, työnantaja vaatii läkärin todistukesen noidannuolen takia. Olisi parantunut kahdessa tai kolmessa päivässä, mutta lääkäri kirjoiti viikon loman. Kaarina Niemi www.facebook.com > JHL-aktiivit Puhutaan veroista Se on sitten kevät ja kevätvaalit. Tänä vuonna yksi varma keväänmerkki onkin se, että keskustelu verotuksesta vilkastuu kuin mustarastaan laulu maaliskuun aamuna. Vaalikausien vaihtuminen on hyvä etappi pysähtyä tarkastelemaan yhteiskuntapolitiikan isoa kuvaa, ja verotus on aina myös politiikan kovaa ydintä. Siihen kohdistuvat elinkeinoelämän ja kansalaistenkin kovat odotukset varsinkin nyt, kun suoria tukia ja tulonsiirtoja pikemminkin leikataan kuin kasvatetaan. Vaalikeskustelujen pohjaksi on syytä palauttaa mieliin perusfaktat. Kuluneella vaalikaudella veroasteen pitkään jatkunut laskutrendi päättyi ja veroaste on kohonnu noin 2,5 prosenttiyksikköä 41,9 prosentista (2011) noin 44,3 prosenttiin (2015). Mukana ovat valtion ja kuntien keräämät verot sekä myös sosiaaliturvarahastojen veronluonteiset maksut eli muun muassa työeläkemaksut. Suurin suunnanmuutos on ollut valtionverotuksessa, missä ennen talouden kriisivuosia verotusta kevennettiin tuntuvasti. Vaalikaudelle omaksuttiin ns. fifty-fifty periaate, jonka mukaan menoleikkauksia ja veronkiristyksiä toteutetaan yhtä paljon hillittäessä valtionvelan kasvua. Hyvänä pyrkimyksenä tässä poliittisessa kompromississa oli tasaisempi taakanjako verrattuna pelkästään menojen leikkaamisen vaihtoehtoon. Periaate ei kuitenkaan toteudu. Valtiontalouden veronkiristykset jäävät alle kahden miljardin euron ja menoleikkaukset ylittävät ne yli miljardilla eurolla. Runsaan kolmen miljardin euron menoleikkausten määrä vastaa pikemminkin valtion ja kuntien veronkiristysten yhteismäärää vaalikaudella. Myös verorakenteeseen on tehty isoja muutoksia. Yritysten tuloksistaan maksamaa yhteisöveroa on kevennetty kahdessa otteessa yhteensä kuuden prosenttiyksikön verran. Tästä on aiheutunut välittöminä vaikutuksina noin 1,3 miljardin euron lovi julkisen sektorin tuloihin. Yhteisöveron tuntuva kevennys on merkinnyt verotuksen suurempaa kiristystarvetta muissa verolajeissa. Eniten on kiristetty arvonlisäverotusta ja erilaisia valmisteveroja. Hyödykeverotus on kiristynyt yli kahdella miljardilla eurolla. Kulutusverojen lisäkiristysten kipurajat ovat tulossa vastaan, sillä kotimaan veroasteet eivät voi rajat ylittävän verkkokaupan takia olla merkittävästi korkeampia kuin muualla Euroopassa. Tästä syystä ei kannata tuudittautua ajatukseen, että ansiotulojen miljardiluokan verokevennyksistä syntyvät tuottomenetykset voidaan kuroa umpeen kulutusveroja nostamalla. Tänä vuonna keskustellaan vielä moneen otteeseen mahdollisuuksista tukea palkansaajien ostovoimaa ansiotuloverotusta keventämällä. Palkkaratkaisuihin kytkettyä veropolitiikkaa kannattaa arvioida myös tasa-arvovaikutusten kannalta, sillä naisten ja miesten työmarkkinat ovat edelleen varsin eriytyneet, ja naisten työpaikoista on julkisella sektorilla 40 prosenttia ja miesten työpaikoista 15 prosenttia. Kannattaa siis kysyä, missä mitassa ansiotuloverotuksen kevennystä kompensoidaan muiden verojen kiristyksillä vai merkitsevätkö kevennykset lisäleikkauksia julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin. Myös leikkausten kohdentumisella on väliä. Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista vaikeuttavat leikkaukset kuten lasten päivähoidon määrän ja laadun heikennykset olisivat erityisen pulmallisia. Jos palkkaratkaisuihin kytketään myös veroratkaisuja, ei silloin pidä unohtaa myöskään julkisia menoja koskevia päätöksiä. SEIJA ILMAKUNNAS JOHTAJA, PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS motiivi 33

Kesä kukkimaan ja makois alta maistumaan KASVATA ITSE JA SÄÄSTÄ TARJOUS 2+2 KPL 2,95 Ilmaista palvelua! Puutarhuri Juha kertoo parhaat vinkit ja viimeisimmät kuulumiset joka perjantai. Tilaa suoraan sähköpostiisi Puutarhurin perjantaiposti www.puutarha.com/kerho TILAA UUSIN KUVASTO SUORAAN KOTIISI! Tiedustelut myös puh. (05) 3440 300 ma-pe klo 8-16 Ahkeraliisa 2 kpl + Poutapilvi 2 kpl (kuvan lajitelma) 2,95 e/pkt (ovh. 8,90). Tuotenro 70-538 Miljoonakello Can-Can Rosies Red Rose 4 kpl 9,90 e/pkt. Tuotenro 70-548 Kerrottukukkainen ja helppohoitoinen, koko kesän kukkiva uutuus. Verenpisara Blue Sarah 4 kpl 7,95 e/pkt. Tuotenro 70-597 Poikkeuksellisen kaunis sininen väri ja erinomainen kylmänkesto. Kestää jopa -5 astetta ja on erittäin kiitollinen talvetettava. Lisää tuotteita ja tarjouksia! KATSO,TILAA & IHASTU! www.puutarha.com Tykkää meistä Facebookissa.

PALVELUSIVUT Palkansaajien uuden keskusjärjestön käynnistyskokous helmikuussa 2015. Kuva Markku Ulander. Uusi keskusjärjestö etenee U uden keskusjärjestön selvitystyöhön ilmoittautuneiden liittojen kokouksessa on päätetty selvitystyön organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Hankkeen ohjausryhmä koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjoh- tajasta. Ohjausryhmä valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihla- jamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli-Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Selvitysvaihe etenee siten, että tämän kevään aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö sekä määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Tähän mennessä yhteensä 44 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Yhteensä ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. JHL:n Varsinais-Suomen jäsenilta Tule puolison, ystävän, työkaverin tai vaikka koko työporukan kanssa JHL:n Varsinais-Suomen aluetoimiston järjestämään jo perinteeksi muodostuneeseen jäseniltaan! Bileet pidetään perjantaina 20.3. klo 17.30 alkaen Turun Messukeskuksessa. KUVA TOBIAN SJOMAN Menossa mukana JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine Tähtenä tuikkii The Voice of Finland kakkonen 2013 Emilia Ekström! Alueemme kaikkien puolueiden JHL:läiset ehdokkaat kutsutaan esittäytymään. Tarjolla on hyvää ruokaa ja vähän juomaakin! Hinta jäseniltä 12 ja ei jäseniltä 25. Tarjoilun lisäksi hinta sisältää osallistujalahjan ja osallistumisen arvontaan. omissakäsissä.fi LIITTO-ORAVA LASKEUTUU YLIOPISTOKESKUKSEEN JHL:n eduskuntavaaliseminaari 26.3. klo 17.30 20.00 Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, Pori Ohjelma Klo 17.30 18.00 Kahvitarjoilua Klo 18.00-18.15 Tilaisuuden avaus, aluepäällikkö Seija Johansson Klo 18.15-18.45 Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajalan puheenvuoro aiheena Satakunnan hyvä tulevaisuus Klo 18.45-19.00 Keskustelua Klo 19.00-19.30 Liitto-orava laskeutuu, terveisiä edustajiston kokouksesta, Salme Pasi Klo 19.30-20.00 Ehdokkaiden vaalipaneeli Klo 20.00 Tilaisuuden päätös, nuorisojaosto Satasen vetäjä Outi Vehmaskangas Tilaisuuden juontaa Leena Peltoniemi Ilmoittautumiset aluetoimistoon v-s@jhl.fi 10.3. mennessä. Ilmoita nimi, yhdistys ja mahdolliset allergiat. Saat paluuviestinä maksuohjeet. Tervetuloa! Ennakkoilmoittautuminen aluetoimistoon satakunta@jhl.fi 15.3.2015 mennessä. Tervetuloa! JHL Satakunnan aluetoimisto motiivi JHL Satakunnan alueryhmä 35

PALVELUSIVUT KOKOUKSIA 002 TIE-INFRA ETELÄ-SUOMI JHL Sm kevätkokous 28.3. klo 13.30. Laakasalon huvila, Laakasalontie 83, Loppi. Lisät. Tuomo Nenonen 0400 543 067. 015 HELSINGIN SOSIAALI- TER- VEYSVIRASTON HENKILÖSTÖ JHL Sm kevätkokous 15.4. klo 16.30-18 Hotelli Helka, kokoustila Saarnissa, Rautatiekatu 23. Kokouksen jälkeen jäsenille tarjotaan illallinen. Jäsenkortti mukaan, henkilöllisyys tarkastetaan. Sit. ilm. ruokailuun 31.3. mennessä roby.mountrakis@hel.fi tai 044 990 5455! Ilm. pääruokavaihtoehto (liha tai kala) sekä mahd. erikoisruokavaliot. 019 RAITIO- JA METROHENKILÖ- KUNNAN YHDISTYS JHL Sm kevätkokous 11.3. klo 17 Vallilan varikon ruokalassa Hämeentie 86. 025 TURUN KUNNANTYÖVÄEN AMMATTIOSASTO JHL Kevätkokous 30.3. klo 18 T-talolla. Kahvi- ja pullatarjoilu. 039 HELSINGIN KAUPUNGIN TALONRAKENTAJAT RY Sm kevätkokous 17.3. Toukolan ruokalan kabinetissa, Hämeentie 115. Kahvitarjoilu. 074 KUVAKANTA-HÄMEEN KES- KUSSAIRAALAN HENKILÖKUNTA JHL Kevätkokous 24.3. klo 18 Ravintola Seiska, Suomen kasarmi, rakennus 7, Hämeenlinna. Kokouksen jälkeen ruokailu ilm. mahd. erikoisruokavalio. Sit. ilm. 15.3. mennessä maarit.lahteenmaki@khshp.fi. Jos ilmoittaudut, etkä saavu kokoukseen, veloitamme ruokailun hinnan! 081 HELSINGIN VARHAISKASVATUS JHL Sm kevätkokous 26.3. klo 18 leikkipuisto Isonneva, Isonnevatie 16 a, 00320 Helsinki. Kahvitarjoilu klo 17.30, paikalla viraston johtoa. Lisät. www.jhl81.fi ja pj 050 594 2700. 087 SUUR-SALON JHL Jäsenilta 17.3 klo 18 Salon kaupungintalolla. Aiheina vuorotteluvapaa,eläkeasiat ja sote. Kahvitarjoilu alkaen 17.30. 097 ROVANIEMEN SEUDUN ERITYISPALVELUT JHL Sm kevätkokous 18.3. klo 17.30 JHL aluetoimisto, Rovakatu 20-22 (Käynti sisäpihan kautta). Kahvitarjoilu. 105 NOKIAN JHL Sm kevätkokous 18.3. klo 18 Pikkupippurissa. Kahvitarjoilu. 124 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN JHL Kevätkokous 16.3. klo 16-18 Kuopion yliopistollinen sairaala, pääaula, A-kabinetti 2. Kahvitarjoilu. 128 TURUN KAUPUNGIN TYÖN- JOHTAJIEN JA ESIMIESTEN YHDISTYS RY Sm Kevätkokous 24.3. klo 17.30 laivaravintola Svarte Rudolf, Itäinen Rantakatu, Turku. JHL:n luottamusmiesten, työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen Tyk-valmennus Valmennuksen kohderyhmä Pitkään työelämässä olleet työntekijät, joilla on sellainen sairaus, joka heikentää työkykyä nyt tai jonka oletetaan heikentävän sitä lähivuosina. Kuntoutukseen pääsyssä huomioidaan myös hakijan kokonaistilanne (esimerkiksi hankala työtilanne tai muuten kuormittava elämäntilanne). Ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä Kelan kurssinumero 60692 Ilm. 19.3. mennessä minna.haaranen-makipuro@turku.fi tai 050 556 7440. 134 LOHJAN SAIRAALAN JHL Sm kevätkokous 11.3. klo 17.30 Lohjan sairaalan 0-krs:n meetingtila. Mukana PKS aluetsto:n aluepäällikkö Rune Takamaa kertomassa tulevista jaksotyöajan muutoksista. Kahvitarjoilu! 135 ITÄ-SUOMEN YKSITYISEN SOSIAALI,- TERVEYS- JA OPETUS- ALAN AMMATTILAISET JHL Sm kevätkokous 28.-29.3. Kuopion Rauhalahdessa. Omavastuu 30 /hlö/2 hh, jos yöpyy Rauhalahdessa. Kyyditys Joensuusta. Tarkemmat tiedot JHL 135:n nettisivuilta tai Leilalta. Ilm. 11.3. mennessä 040 729 4815 tai leila.laakkonen23@gmail.com. 139 TAMPEREEN YLIOPISTOLLI- SEN SAIRAALAN JHL Kevätkokous 23.3. klo 18 yhdistyksen toimitilassa, Pyhäjärvenkatu 5 A, kellarikerros, Tampere. 149 YKSITYISTEN ALOJEN JHL Sm kevätkokous 26.3. klo 18.30 Holiday Inn, Kirkkokatu 3, Oulu. Ruokatarjoilun järjestämiseksi sit. ilm. viim. 17.3. http:// www.jhl149.jhlyhdistys.fi. Hallituksen kokous klo 18. 174 LIEKSAN KUNNALLISET JHL Sm kevätkokous 31.3. klo 17.30 Kaupungintalon valtuustosalissa. 200 ETELÄ-SUOMEN TOIMIHENKILÖT JHL Sm kevätkokous 13.3. klo 17 ravintola Brahen kellari, Puolalankatu 1, Turku. 207 LOVIISAN JHL- LOVISA JHL Sm kevätkokous 26.3. klo 18 Varikolla, Porvoonkatu 5, Loviisa. Kahvitarjoilu! 213 JÄRVENPÄÄN JHL Sm kevätkokous 8.4. klo 18 Cooperin Kulma, Myllytie 11, Järvenpää. Kahvitarjoilu. 222 KRISTIINANKAUPUNGIN JHL KRISTINESTAD JHL Kevätkokous 19.3. klo 18 Hotelli Kristiinassa. Ruokailu,liha tai kala. Ilm 13.3 mennessä. Vårmöte 19.3 kl 18 Hotell Kristina. Matservering. Kött eller fisk. Sista anm, 13.3. Marita 040 770 5311 (mielellään viestillä, gärna meddelande). 296 LIPERIN JHL Sm kevätkokous 10.3. klo 18 Ylämyllyn Shell. Kahvitarjoilu. 297 KONTIOLAHDEN JHL - Kevätkokous 14.4. klo 18 Hotelli Julie, Lehmo. Iltapalaa tarjolla! Ilm. tarjoilusta johtuen jhl297@telemail.fi tai txt Mikalle 050 341 9342. - Villasukkakampanja, tarkoituksenamme on kerätä teiltä hyvät jäsenet villasukkia ja kintaita erikokoisina. Lahjoitamme niitä syksyllä päiväkoteihin ja vanhuksille palvelutaloihin. Palautus hallituksen jäsenille. 355 KANSALLISGALLERIAN JA VALTION TOIMIHENKILÖIDEN YHDISTYS JHL Kevätkokous 25.3. klo 18 Korkein hallintooikeus, Fabianinkatu 15. Ilm. viim. 23.3. kari.joutsenlahti@oikeus.fi. 379 OULUN KAUPUNGIN TOIMEN- JA VIRANHALTIJAT JHL Kevätkokous 24.3. klo 17 SAK Aluepalvelukeskuksen kahvio, Mäkelininkatu 31,5.krs. 380 SYSMÄN JHL Sm kevätkokous 25.3. klo 19 Sysmän Yhteiskoululla. Päätämme kokouksessa yhd. 50-vuotis juhlien järjestelyistä. 433 KESKI-SUOMEN HYVINVOIN- TIALOJEN AMMATTILAISET JHL Sm kevätkokous 27.3. klo 18 Kylpylähotelli Laajavuori, Jyväskylä. Kokouksen jälkeen on ruokailu noutopöydästä ja ennen kokousta kylpylä on käytettävissä. Lisät. ja toimintaohjeet ilmoittautuessasi 18.3. mennessä 041 3687278 tai yhdistys433@gmail.com Ilmoita erityisruokavalio ja kylpylään menosi. 523 PUOLUSTUSHALLINTO TAMPEREEN SEUTU RY Sm kevätkokous 14.4. klo 18 Ristorante Bella Romassa, Itäinenkatu 5-7. Kokoukseen osallistuneille jäsenille kokouksen jälkeen tarjolla ruokailu. Ilm. viim. 1.4. anne.kaaja@mil.fi tai txt 040 8298281. Ilm. otatko liha- vai kalaruoan ja myös mahdolliset ruoka-aineallergiat! 538 PYSTY JHL Kevätkokous 28.3. klo 12.45 Finlaysonin Palatsissa, Kuninkaankatu 1, Tampere. Viim. ilm. 16.3. Katso menu ja ilm. ohje www. pysty.info. Kurssiaikataulu ja -paikka Selvitysjakso: 1. osa 28.9. 2.10.2015, 2. osa 4. 10.11.2015 Muut neljä jaksoa helmikuun 2016 ja maaliskuun 2017 aikana Verve Oulu, Kasarmintie 13 Ota yhteyttä, kysy lisää. JHL Tuula Haavasoja, tuula.haavasoja@jhl.fi, p. 040 310 1245 Verve Pirjo Rahikkala, pirjo.rahikkala@verve.fi, p. 040 546 6713 Työterveyshuolto oma työterveyshoitaja Lisätietoja Tyk-valmennuksesta: www.verve.fi, www.kela.fi, www. jhl.fi Voit seurata kurssin täyttymistä Kelan sivulla www.kela.fi/kuntoutus > kuntoutuskurssihaku. JHL:n jäsenten shakkikisat 25.-26.4. Vähäjärven Lomakoti, Muntsilantie 19, 14680 Hauho. http://www.tsil.fi/lomakoti/ p. 03 654 3124, lomakoti@tsil.fi. Lomakoti sijaitsee Tampere-Lahti tien nro 12 varrella (Tampereelta 53km, Lahdesta 77km). Turnaus pelataan normaalishakin säännöillä (pöytäkirjaa ei tarvi pitää), joko täyskierros tai vajaakierroskilpailuna. Peliaika on pääsääntöisesti 1+1h. A-ryhmästä pyritään saamaan 8 pelaajan täyskierroskilpailu siten, että lauantaina 4 kierrosta ja sunnuntaina 3 kierrosta. Turnaustoimikunta tekee tarpeenmukaiset muutokset JHL:n vahvistamien sääntöjen puitteissa. Ilmoittautuminen 22.4 mennessä Mahdollinen omavastuu 10-20. simo.torkkola@aina.net, 041 507 9190 tai jouni.kainukangas@pshp.fi, 050 309 1983. Ilmoittautuessasi kerro JHL yhdistyksesi numero ja mahdollinen seloluku. Turnaus sisältää majoituksen kahden hengen huoneissa ja ruokailut lomakodin ruokalassa. Osanoton varmistus 25.4 klo 8.45-9. Aamiainen klo 9, avajaissanat klo 9.20 ja pelit alkaa klo 9.30. Lauantai-iltana on mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen. Ylimääräinen pikapelikilpailu järjestetään halukkaille. Sunnuntaina pelit alkavat klo 9 ja iltapäivällä palkintojen jako noin klo 15.30-16. 36 motiivi

Jarkko Eloranta (vas.), Heikki Taimio ja Matti Tuomala esittelevät tuoretta kirjaa, joka tuo sytykettä talouspoliittiseen keskusteluun. JHL tuki kirjahanketta taloudellisesti. Kuva Anita Härkönen. Juuri nyt eduskuntavaalien edellä ilma on sakeana leikkauslistoja ja säästövaatimuksia. Tuore kirja Hyvinvointivaltio 2010-luvulla mitä kello on lyönyt? osoittaa, että julkisen sektorin alasajolle on olemassa vaihtoehto. Vaihtoehto leikkauksille Kun avaa minkä tahansa lehden tai katsoo tv-uutiset, tulee heti syyllinen olo. Sinä he ovat, rivi tummiin puettuja tuimailmeisiä miehiä, ja heillä on vakavaa sanottavaa. Vaikka näiden talousviisaiden munkkilatinasta ei paljon ymmärtäisi, yksi asia on selvä: Suomi elää yli varojensa, ja siksi on pakko lopettaa velkaantuminen ja vähentää julkisia menoja. Viesti on tavoittanut paitsi tavalliset sukankuluttajat myös poliittiset päätöksentekijät. Juuri nyt huhtikuun vaaleihin valmistautuvat puolueet viilaavat talouspoliittisia ohjelmiaan ja lyövät pöytään toinen toistaan pitempiä leikkauslistoja. Talouden realiteetit voi nähdä toisinkin, ja siihen pyritään helmikuussa ilmestyneessä kirjassa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla mitä kello on lyönyt? Sen kirjoittajat, eli joukko eturivin taloustutkijoita, osoittavat, että Suomi ei suinkaan keiku konkurssin partaalla. JHL on tukenut kirjan julkaisemista, mutta ei vaikuttanut sen sisältöön. Työnjako oli selkeä. JHL kuittasi laskun ja tutkijat kirjoittivat ja vastaavat omissa nimissään esittämistään mielipiteistä, selventää puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Yhdentoista kirjoittajan artikkelikokoelman on toimittanut Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio. Nettovarallisuus huippua Miltä talouden rätingit sitten teoksen kirjoittajien mukaan näyttävät? Ei yhtään hassummilta. Talous on vakaammalla pohjalla kuin otsikoista voisi päätellä. Kun otetaan huomioon julkisen talouden rahoitusvarallisuus, on Suomen nettovelka negatiivinen ja nettorahoitusvarallisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen Euroopan huippua, itse asiassa toiseksi paras Norjan jälkeen, sanoo Heikki Taimio. Kiitos tästä kuuluu eläkerahastoille, jotka lasketaan osaksi kansantalouden tilinpitoa. Ylivelkaantumisen ohella toinen valtamediassa usein toistuva väite koskee julkisen sektorin kokoa ja tuottavuutta. Sen sanotaan paisuneen yli äyräiden ja olevan tehoton. Hyvinvointivaltio 2010-luvulla -teoksen kirjoittajat ovat eri mieltä. Suomen julkisen sektorin osuus talouden arvonlisäyksestä on toki Euroopan suurimpia, kuten muillakin samaan viiteryhmään kuuluvilla mailla, eli Ruotsilla ja Tanskalla. Sen koko on kuitenkin pysynyt yllättävänkin vakaana viimeiset parikymmentä vuotta. Meillä kauhistellaan valtiontalouden alijäämää, mutta oikeampi mielenkiinnon kohde pitäisi olla koko julkisen talouden alijäämä, koska julkinen talous on kokonaisuus. Sen alijäämä on viime vuosina ollut runsaat kaksi prosenttia suhteessa bkt:hen, eli huomattavasti vähemmän kuin 90-luvulla, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela teoksessa. Ja mitä tehokkuuteen tulee, sopii uskoa vaikka Maailmanpankkia. Sen mukaan Suomen julkishallinto on maailman tehokkain. Lainanotolla voi rikastua! Kirjoittajien johtopäätös kuuluu, että leikkauslistojen laatijat tekevät massiivisen virheen ja syövät kurjistamispolitiikallaan orastavan kasvun edellytykset. Leikkauslistojen laatiminen osoittaa, kuinka pihalla poliitikot ovat, sillä tässä tilanteessa leikkaukset ovat myrkkyä talouskas- vulle. Juuri nyt Suomi ja koko Eurooppa tarvitsisivat tanakan elvytysruiskeen, vaatii Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala, yksi kirjoittajista. Edes velkaelvytystä ei tarvitsisi kavahtaa, koska sijoittajien valtiolta pyytämä korko on painunut alle nollan. Ensimmäistä kertaa lainanotolla voi siis rikastua. Kirja sisältää yksitoista artikkelia, joiden aiheet vaihtelevat kestävyysvajeesta hyvinvointipalveluiden yksityistämiseen ja työmarkkinoiden väitettyihin jäykkyyksiin. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta suosittaa sitä kaikille julkisesta sektorista ja talouspolitiikasta kiinnostuneille. Erityisen suositeltava teos on kansanedustajaehdokkaille ja hallitusohjelman laatijoille, sillä se tuo uutta sytykettä ja näkökulmaa aika yksisilmäiseen talouskeskusteluun. n ULLA PUUSTINEN https://dreambroker.com/channel/ lgzqdvb8/jk0kk88w motiivi 37

PALVELUSIVUT 560 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUS- KONSERNIN HENKILÖKUNTA JHL Kevätkokous 22.4. klo 16.30 Lahden Fellmanniassa, Kirkkokatu 27. 571 TYRNÄVÄN JHL Kevätkokous 25.3. klo 19 Kirkkomännikön koulu. Hallitus klo 18. 580 HELSINGIN MIELENTERVEYS- TYÖNTEKIJÄT JHL Sm kevätkokous 31.3. klo 16.30 Ravintolalaiva Wäiski, Hakaniemenranta 11, Hki. Ilm. 15.3. mennessä http://helsinki580.jhlyhdistys.fi/jasenhuone/tapahtumat-ja-galleria/ ilmoittautumislomake/ tai sari.metsamaa@ alvi.fi. Ilm. samalla myös erityisruokavaliosi - yhdistys tarjoaa ruuan. 586 CAREA SOSIAALIPALVELUI- DEN HENKILÖKUNTA JHL Kevätkokous 19.3. klo 18 Kouvola ravintola Huviretki. Ruokatarjoilu. Ilm. virpi.selkee@ carea.fi. 608 ÄÄNEKOSKEN JHL Sm kevätkokous 1.4. klo 18 Teknologiakeskus Äänekoski. Vieraana eduskuntavaaliehdokas Ari Saastamoinen. 649 HANKASALMEN KUNNAN JHL Sm kevätkokous 31.3. klo 19 Tapsan Tuvalla, Valkolantie 1. Tarjoilua. 698 YLÄ-SAVON SOTE JHL Sm kevätkokous 23.4. klo 18 Koljonvirran sairaalan rantasaunalla. Plm valinta. Ilm. 16.4. mennessä ruokailun vuoksi, ilm. mahdollinen erityisruokavaliosi sutinenanne@ gmail.com tai Anu 0440 212 913. 699 TIEALAN YHDISTYS JHL Sm kevätkokous 27.3. klo 17.30 Holiday Inn, Yliopistokatu 41, Tampere. Plm Hannu Viherpuro kertomassa tuoreimmat kuulumiset. Suunnitellaan tulevaa, osasto tarjoaa illallisen. 755 PUUMALAN JHL Sm kevätkokous kahvila Kuittisessa 12.3. klo 17. 756 TOIVAKAN KUNNALLISET JHL Sm kevätkokous 26.3. klo 17.30 Lounaskahvila Upilla, Kahvitarjoilu. 780 JHL UPINNIEMEN YHDISTYS JHL Sm kevätkokous 26.3. klo17.30 Kerhon saunalla. 784 OULUN SEUDUN ALUE- HALLINNON YHDISTYS JHL Sm kevätkokous 13.3. klo 16.30 Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa, Veteraanikatu 1, nh Matalassa. Kahvitarjoilu ja kokouksen jälkeen jatkamme päivällisellä. 787 KEMI-TORNIOLAAKSON ERITYISPALVELUT JHL Kevätkokous 27.3. klo 19 Ravintola Mustaparta, Tornio. Ilm. Mirjalle 23.3 menneessä 040 7032 938. 788 PUOLUSTUSHALLINNON ETELÄINEN HÄME JHL Sm kevätkokous 26.3 klo 18 alkaen Riihimäen Upseerikerholla, Upseerikerhontie, 11310 Riihimäki. Ruokailu ennen kokousta. 805 STM:N HALLINNONALAN AMMATTIOSASTO JHL Sm kevätkokous 16.4. klo 17 Ravintola Kitzens, Mikonkatu 23, Helsinki. Ruoka- ja juomatarjoilu. Lisät. www.jhl805.fi. 808 SUOMEN HAASTEMIEHET JHL FINLANDS STÄMNINGSMÄN JHL Sm kevätkokous 21.3. klo 14 JHL-opistolla, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki. Hallitus klo 12.30. 846 YMPÄRISTÖNTEKIJÄT JHL Sm kevätkokous 21.3. klo 13 JHL aluetoimisto, Yläsatamakatu 7 B 13, Joensuu. 850 JULKISTEN JA HYVINVOIN- TIALOJEN OPISKELIJAT JHL Kevätkokous 15.3. klo 10 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna. Kokous pidetään JHL:n Opiskelijapäivien yhteydessä, jonne kaikki opiskelijajäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Lisät. mirva.saarelainen@jhl.fi. 853 SATAKUNNAN YKSITYISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JHL Sm kevätkokous 15.4. klo 18 Rita s Place, Makasiinintie 2, Pori. Yhd. tarjoaa pizzat. Ilm. 8.4. mennessä paivi.mm.tamminen@ gmail.com tai 050 300 5557. 1032 RAIDEAMMATTILAISTEN OSASTO 32 JHL Sm kevätkokous 14.3. Ravintola Neville Kouvola. Hallituksen kokous klo 12. Yleinen kokous klo 12.30. Lounastarjoilu. 1102 RAIDEAMMATTILAISTEN OSASTO 102 JHL Sm kevätkokous 28.3. klo 10.30 Riihimäellä ravintola asema X:ssä. Kahvitarjoilu alkaen klo 10. Kokouksen jälkeen ruokailu. HELSINGIN LIIKENNEALAN ELÄKELÄISET RY Kuukausikokous 2.4. klo 15.30 Vallilan raitiovaunuvarikon ruokala, Hämeentie 86. Tanssit n. klo 16.30-18 Pakilan pelimannit. KOULUTUS 035 HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN HENKILÖ- KUNTA JHL Tietotekniikan jatkokurssi jäsenille 21.-22.3. klo 9-15.30 JHL-opistolla, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki. 21.3. aiheina sähköpostin käyttö, PowerPoint perusasiat, Sosiaalinen media, Facebook, Twitter. 22.3. aiheina sosiaalinen media, Facebook, Twitter jne. Kuvien lisääminen Someen, pilvipalvelut. Maksu 10 jäsen. Sit. ilm. 11.3. mennessä, ilm. myös ruokavalio Ulla Simovaara p.k 040 7030027 tai p.t 050 4279436, ulla. simovaara@pp.inet.fi. Maksut 17.3. mennessä Hyks henkilökunta JHL ry:n tilille FI39 15213000101024. 081 HELSINGIN VARHAISKASVATUS JHL Ammatillinen opintopäivä MiniVerso 18.4. klo 9 Sörnäisissä. MiniVerso on yksinkertainen ja selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelukoulutuksen saanut henkilökunta auttaa lapsia löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto tulee kertomaan uudistuvasta varhaiskasvatuslaista. Ilm. jhl81.fi viim. 29.3. TIEDOKSI JHL:N LAPIN TOIMINTAPÄIVÄ -arpajaisten (lupa nro: 5800/67/2015) voitot: 1. Nitovuori Jouni, Tornio, miesten polkupyörä ja kypärä. 2. Springare Sini, Rovaniemi, naisten polkupyörä ja kypärä. 3. Niemitalo Aatu, Ranua, Travel Wheel back. 4. Ollila Teijo, Rovaniemi, McKinley rinkka. 5. Mannermaa Sanna, Inari, McKinley rinkka. 6. Juntura Mirja, Tornio, McKinley rinkka. Arvonta suoritettiin 12.2.2015. Voittajille on tiedotettu henkilökohtaisesti. Onnea voittajille! VAPAA-AIKA 002 TIE-INFRA ETELÄ-SUOMI JHL Yhd. pilkkikilpailut 28.3. klo 9.30-12.30 Laakasalon huvila, Laakasalontie 83, 12700 Loppi. Lisät. ja ilm. Tuomo Nenonen 0400 543 067. 015 SOSIAALI- JA TERVEYS- VIRASTO HENKILÖSTÖ JHL Ihanat naisemme teatteriesitys 24.4. klo 19 Pengerkadun näyttämöllä, Pengerkatu 11. Lipun hinta jäsen 10 (norm. 33.50 ). Sit. ilm. 22.3. mennessä henrik.krogerus@hel.fi. Laita ilmoittautumiseen nimi ja jäsennumero. Maksut tilille: FI36 1011 3000 2064 81 Viestikenttään: Ihanat Naisemme. 039 HELSINGIN KAUPUNGIN TALONRAKENTAJAT RY Kevätristeily 23.5. Tallinnaan VIKING XPRES. Lähtö Katajanokalta klo 11.30 paluu lähtö Tallinnasta klo 18. Hinta jäsen 10 ja ei jäsen 50, sis. Buffet-illallinen ja deli kuponki välipalaan sekä 3 hyttiä. Ilm. 31.3. mennessä syntymäaikoineen 040 687 2052. 062 PORIN KUNNALLISET JHL - Sushikurssi 11.3. klo 17 Satakunnan Marttojen opetuskeittiö, Valtakatu 7, Pori. Hinta jäsen 10. Sit. ilm. heti heli.traskelin@pori. fi tai 062jhl@gmeil.com tai 044 701 4404. Maksu heti ilm. jälkeen tilille FI 69 5700 8120 1562 40, víestiosoioon SUH - Tankki täyteen2 - maallamuuttajat kesäteatteri 10.6. Lähtö klo 16.45 linja-autoasemalta laiturista 9. Hinta 15 /jäsen ja 25 / ei jäsen, sis. lipun ja kuljetuksen. Ilm. 30.4. mennessä 062jhl@gmail.com. Maksu heti ilm. jälkeen yhd. tilille FI 69 5700 8120 1562 40. Viestiin RAUMA/osallistujan nimi. 105 NOKIA JHL Kansainvälinen Naistenpäivän juhla 8.3. klo 14 Hempankaari Nokia. Teemana on Naisten Pankki, joka on suomalainen keksintö. Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa kestävän kehityksen periaattein. Aiheesta kertoo Tampereen Naisten Pankki pj Merja Talkio- Vilanen. Ohjelmassa balettitytöt, itämaista tanssia Mirame - ryhmä ja hanurimusiikkia. Myyntikojuja ja arpajaiset, jonka tuotto annetaan Naisten Pankille. Kakkukahvitarjoilu. 124 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN JHL Tarton matka 30.4.-3.5. Hotelli Dorpat Lähde mukaan vaikket olisi jäsenemme. Hinnat: jos lähtijöitä 50 jäsen 179, ei jäsen PÄIVITÄ OSAAMISTASI TYÖN OHESSA Hakuaika 17.3. 9.4.2015 Lisätietoja: samk.fi/haku AMK-TUTKINTO (monimuoto) LIIKETALOUS Tradenomi (AMK) Huittinen: julkishallinto, rahoitus tai yritysjuridiikka Rauma: talous- ja henkilöstöjohtaminen YLEMPI AMK -TUTKINTO YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Tradenomi (ylempi AMK) Pori INFORMATION TECHNOLOGY Master of Business Administration Pori 38 motiivi

www.jhl.fi Liitto tarjoaa monipuolista koulutusta yhteistoiminnasta, työsuojelusta, järjestöosaamisesta, tieto- ja viestintätekniikasta sekä ammatillisista aiheista. AMMATILLISET OPINTOPÄIVÄT Ammatilliset opintopäivät on tarkoitettu liiton kaikille jäsenille. Vuoden 2015 tilaisuuksien yhteisinä teemoina ovat työelämän muutokset ja työhyvinvointi. Peruspalvelualat Puhtauspalvelujen opintopäivät, 18. 19.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Ravitsemispalvelujen opintopäivät, 18. 19.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Puhtauspalvelujen opintopäivät, 25. 26.4., Rovaniemi Haku päättyy 16.3. Ravitsemispalvelujen opintopäivät, 25. 26.4., Rovaniemi Haku päättyy 16.3. Muut alat Eläintenhoitajien ja maatalouslomittajien opintopäivät, 14. 15.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Kiinteistönhoitajien ja korjausrakentamisen opintopäivät, 14. 15.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Ympäristö-, vesi- ja jätehuoltoalan opintopäivät, 14. 15.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Pesula-alan opintopäivät, 18. 19.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. AMMATILLISET KURSSIT Ikäihmisten ravinto ja suuhygienia hoitotyössä, 17.4., JHL-opisto Haku päättyy 16.3. Hygieniapassi ja työturvallisuuskortti -koulutus, 18. 19.4., JHL-opisto Kurssi on tarkoitettu opiskelijajäsenille ja JHL:n opiskelijajäseniksi liittyville. Haku päättyy 9.3. Monikulttuurisuus kasvatusalalla, monimuotokurssina, 23. 24.4., JHL-opisto + verkko Haku päättyy 16.3. Monikulttuurisuus vanhustyössä, monimuotokurssina, 23. 24.4., JHL-opisto + verkko Haku päättyy 16.3. Viranomaistoiminnan vastuut ja velvollisuudet, 27. 28.4., JHL-opisto Haku päättyy 23.3. Lääkehoidon kurssi terveyspalvelualalle, 4. 7.5., JHL-opisto Kurssi on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, jotka tarvitsevat todistuksen lääkehoidon osaamisesta. Haku päättyy 30.3. AMMATILLISET ATK-KURSSIT Siivousmitoituskurssi 1, 15. 17.4., JHL-opisto CleanNet -ohjelmalla tehtävän siivoustyön mitoittamisen peruskurssi. Haku päättyy 9.3. VERKKOKURSSIT Kuntatalous hallintaan, verkkokurssina 13.4.- Haku päättyy 30.3. TYÖSUOJELUKOULUTUS Työsuojelun peruskurssi, 4. 8.5., JHL-opisto Kurssilla perehdytään työsuojelutoiminnan perusteisiin ja toimintaa ohjaaviin säädöksiin, tutustutaan työsuojeluhenkilöstön rooliin ja tehtäviin sekä opitaan käyttämään ennakoivaa ja korjaavaa toimintaa yhteistyössä työpaikan henkilöstön, työnjohdon ja työterveyshuollon kanssa. Kurssi soveltuu kaikille toimialoille. Haku päättyy 30.3. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Yksityisen sosiaalialan luottamusmiestiedon täydennyskurssi, 15. 17.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Yksityisen terveyspalvelualan luottamusmiestiedon täydennyskurssi, 15. 17.4., JHL-opisto Haku päättyy 9.3. Luottamusmiestiedon peruskurssi, kunta, 20. 24.4., JHL-opisto Haku päättyy 16.3. Luottamusmiestiedon kurssi, ravitsemis- ja puhtauspalveluala, kaikki sopimusalat, 27. 29.4., JHL-opisto Haku päättyy 23.3. Yksityisen opetusalan ja aikuiskoulutuskeskusten luottamusmiestiedon täydennyskurssi, 27. 28.4., JHL-opisto Haku päättyy 23.3. Yliopistojen luottamusmiestiedon täydennyskurssi, 4. 6.5., JHL-opisto Haku päättyy 30.3. JÄRJESTÖLLINEN KOULUTUS Jäsenasiainhoito yhdistyksessä, 20. 22.4., JHL-opisto Kurssi on tarkoitettu vain jäsenasiainhoitajille jotka yhdistyksen hallitus on nimennyt tähän tehtävään. Haku päättyy 16.3. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KOULUTUS Työelämän tietotekniikka peruskurssi, 17. 19.4., Oulu Huom. JHL kustantaa vain kurssin osallistumismaksut ja ruokailut. Haku päättyy 9.3. Digitarinan kertominen, 20. 22.4., JHL-opisto Digitarinan kertominen Pinnacle Studio -ohjelmalla. Haku päättyy 16.3. Sähköisten julkaisujen kurssi, 23. 24.4., JHL-opisto Haku päättyy 16.3. Excel-peruskurssi, 25. 26.4., Turku Huom. JHL kustantaa vain kurssin osallistumismaksut ja ruokailut. Haku päättyy 16.3. JHL:n kurssikutsut ovat uudistuneet! Saat nyt kurssikutsun sähköpostiisi huolehdithan siis kurssille hakiessasi, että sähköpostiosoitteesi on oikein omissa tiedoissasi! Tavataan kursseilla! Kursseille haetaan Jäsenpalvelu 24h:n kautta. Koko kurssitarjonnan ja ohjeet kursseille hakeutumisesta löydät osoitteesta www.jhl.fi/kurssit www.jhl-opisto.fi motiivi 39

219, jos 40 lähtijää 195 /235 tai jos 30 lähtijää 222 / 262. Hinta sis. bussikuljetukset, laivamatkat, Hotelli Dorpat aamiaisilla, opastettu Tarton kierros 1.5. klo 10. Lähtö Siilinjärven linja-auto asema 30.4. klo 05.30, Kuopion linja-autoasema n. klo 05.55 ja muut matkan varrelta erikseen sopien. Laivat 30.4. Tallink Star klo 13.30-15.30 Tallinnaan ja 3.5. Eckerö Line klo 12-14.30 Helsinkiin. Hotellissa edullisia kauneus-hiushoitoja, hierontaa. Katso hotellin sivuilta. 1 hh lisä + 60. Asukkaat voivat käydä halutessaan aamu-uinnilla läheisessä Aura-vesikeskuksessa. Sit. ilm. Kataisille 15.3. mennessä, ennen klo 18 illalla Leena 050 3634 292 tai Esa 044 3634 292. 128 TURUN KAUPUNGIN TYÖN- JOHTAJIEN JA ESIMIESTEN YHDISTYS RY Ennakkoilmoitus yhdistyksemme täyttäessä 70 v. kutsumme Sinut, arvoisa jäsenemme piknik-risteilylle Turku-Maarianhamina- Turku m/s Viking Amorellaan 26.9. Luvassa on soiton, laulun, leikin ja pikku puheitten lomassa mahtavaa seuraa. Nostetaan malja myös Yhdistyksen Kunniajäsenille. Matkalla mukana myös liiton aluepäällikkö Maaret Laakso. Omvastuuosuus on 20 hlö, sis. kokoustilojen käyttö menomatkalla, paluumatkalla ruokailu seisovasta pöydästä asianmukaisine juomineen ja pari hyttiä matkatavaroille. Ilm. elokuun alkuun mennessä 050 556 7440 tai minna.haaranenmakipuro@turku.fi. 134 LOHJAN SAIRAALAN JHL -Teatterimatka Helsingin Areena näyttämöön 19.3. klo 19 esitykseen Otetaas Toiset! Sitovat ilm. ja maksut 35 jäsen, 45 ei jäsen tilille viim. 18.2. Ritva Lempiäinen 019 342 871 tai 044 399 3303. Saaja: Lohjan sairaalan JHL ry. tilino: FI76 40061020110817. Viesti kohtaan tieto teatteri 19.3. jäsen tai ei jäsen sekä teatteriin lähtijän nimi. Hinta sis.bussimatkat, teatterilipun ja pullakahvit. Lähtö Virkkala 17.15, Lohja bussiasema n. 17.30 sekä sovitusti matkanvarrelta kyytiin. -Toukokuussa tulossa la.pvä.risteily. Kannattaa seurata paikallislehtiä sekä sairaaloiden virallisia ilmoitustauluja, jotka on 0-krs tai pohja krs. 538 PYSTY JHL Teatteri-ilta Tampereen Teatterissa 18.4. klo 19 Älä pukeudu päivälliselle. Ennen esitystä ruokailu ravintola The Grillissä klo 16.30. Jäsenhinta 30e. Viim. ilm. 14.3. Katso menu ja tarkemmat ilmoittautumisohjeet Pystyvät jäsenlehdestä ja www.pysty.info 557 LIEDON JHL Breaking the Waves teatteri esitys Logomossa 19.5. klo 19, yhdistys on varannut 30 lippua, niitä voi varata kevätkokouksessa 25.3. klo 18 tai 26.3. klo 15-17 kunnantalon aulasta hintaa 10, 1/lippu jäsen. Lisät. kotisivuilla! 598 RINNEKODIN HENKILÖKUNTA JHL Päiväristeily Tallinnaan 25.4. Lähtö klo 11.30 Katajanokan terminaali, paluu klo 20.30. Maissaoloaika n. 3,5h. Ruokailu klo 17.45 Bistro Buffet (sis.hintaan). Klo 21 kuljetus Rinnekotiin lisämaksusta. Hinta jäsen 25e, avec hinta 42e ja kuljetus Rinnekotiin 10e. Ilm. ja lisät. 20.3. mennessä 050-3047 388 tai jani.rentola@rinnekoti.fi. Mukaan passi tai muu poliisin myöntämä virallinen hlö todistus (ajokortti ei kelpaa). 698 YLÄ-SAVON SOTE JHL Retki Rokuan kylpylähotelliin 21.-23.8. Lähtö iltapäivällä ISAlta, tarkempi aikataulu ilmoitetaan lähempänä. Retken hinta jäsen 50, ei jäsen 135, lapset 6-14v. 50, alle 6v. ilmaiseksi. Hinta sis. kuljetus, majoitus, ruokailut. Majoitus 2hh. Sit. ilm. 15.7. mennessä sutinenanne@gmail.com. Retki maksetaan yhd. tilille 15.8. mennessä Ylä-Savon Sote JHL 698 ry FI49 4784 3020 0065 71. Viestikenttään oma ja muiden samalla kertaa maksettavien henkilöiden nimet. Ikä mainittava, jos kyseessä lapsi. Maksua ei saa suorittaa ennen ilmoittautumisajan päättymistä! Samaan huoneeseen haluavat ilm. samalla kertaa. Lisät. anu.roivainen@ ylasavonsote.fi, 0440 212 913 ja www. rokua.com tai yhd. kotisivuilta http://ylasavonsotejhl698.jhlyhdistys.fi/tapahtumat/. 761 POMARKUN KUNNALLISET JHL Matka Tampereen Ikeaan sekä Biltemaan 28.3. Lähtö klo 7.30 Porin linja-autoasemalta, laituri 9, klo 8 Pomarkun kunnanvirastolta ja klo 8.30 Kankaanpään linja-autoasemalta, "yläparkkipaikka". Matkan hinta 10 hlö, avoin kaikille. Maksut tilille Pomarkun kunnalliset JHL ry: FI 525 702 342 001 3009. Tied. klo 17 jälkeen 040 824 7456. 841 RASKONEEN TYÖNTEKIJÄT JA TOIMIHENKILÖT JHL 15-vuotisjuhlaristeilylle puolison kera Tallinnaan 25.-26.4. Tallink Siljan Baltic Queen. Sit. Ilm. 10.3. mennessä maksamalla risteilymaksu 10 / hlö tilille: Ari Koivusilta FI17 5089 2250 06 4499. Viestiosaan nimi ja syntymäaika. Ilm. myös lähimmän korjaamon luottamusmiehelle Helsingin kuljetusten järjestämiseksi. Tied. Timo Rantala 040 8234975. 853 SATAKUNNAN YKSITYISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JHL Kevätretki Tallinnaan 22.-23.5. Sit. ilm. ja maksut 3.4. mennessä, seppo.hyrynkangas@luukku.com. Huom. katso tarkemmat ilm. ohjeet jäsenkirjeestä, joka ilmestyy maaliskuun alussa. 863 SERVICA JHL Koko perheen pilkkikilpailut 21.3. klo 9 alkaen Tavikalliossa, Sorsasalossa. Ilm. ennen kilpailua paikan päällä. Tarjolla kuumaa mehua ja makkaraa. Tervetuloa yhd. jäsenet perheineen! Lisät. yhd. kotisivuilta ja 044 279 8713 klo 15 jälkeen. 1025 RAIDEAMMATTILAISTEN OSASTO JHL Pilkkimestaruuskilpailut 14.3. klo 9.30-14 Sammatin Kaiturissa. Ilm. klo 9 alkaen. Kilpailukalana on ahven, parhaat palkitaan. Kiertopalkintoon on jaossa kuudes kiinnitys. Kilpailun jälkeen soppa- ja kahvitarjoilu. Lisät. Kari Heinonen 040 590 2154. 1072 RAIDEAMMATTILAISTEN OSASTO 72 JHL KOUVOLA Kouvolan perinteiset pilkkikilpailut jäsenistölle ja heidän perheilleen 7.3. klo 10 13 Käyrälammella VTH:n mökillä Lautarontie 3, 45200 Kouvola. Sarjat: Yleinen, veteraanit, naiset ja nuoret. Pientä tarjoilua paikalla. www.osasto72.jhlyhdistys.fi. HELSINGIN VARHAISKASVATUS JHL järjestää jäsenilleen kierrätysteemalla askartelukurssin 21.3. klo 10-15 leikkipuisto Viirissä. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisät. ja ilm. jaana.kesanen@jhl81.fi. LAHDEN ELÄKELÄISJAOSTO JHL - Kevätretki Helsinkiin ja Fazerilaan 13.4. Jäsenhinta 35 ei jäsen 43. Matkat, opastettu kiertoajelu Helsingissä, kahvit ja lounas. Paluumatkalla poikkeamme Juustoportissa ja siellä omakustanteiset kahvit haluttaessa. Lähtö linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 8 ja paluu n.16. Ilm. 23.3. mennessä Ritva 040 8292 209 ja maksu 23.3. oltava Lahden yhteisjärjestö JHL ry tilillä FI36 800 1970 3317 25 VIITE 1001. - Kesäteatterimatka Tampereen Komediateatteriin 8.7. katetulla ulkoilmanäyttämöllä! Tankki täyteen. Jäsenhinta 60 ei jäsen 69. Matkat, lounas ja teatteri. Lähtö linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 11.30, paluu n. klo 20. Ilmoitus Ritvalle 1.6 mennessä 040 8292 209 ja maksu 1.6. tilillä Lahden yhteisjärjestö JHL ry FI36 8000 1970 3317 25 VIITE 1002. MOTIIVI ONNITTELEE 092 KESKI-UUDENMAAN SAIRAALAHENKILÖKUNTA JHL täytti 70 vuotta 25.1. 093 TURUN TEKNILLISTEN LAITOSTEN AMMATTIOSASTO JHL täytti 70 vuotta 10.1. 095 KARKKILAN KUNNALLISET JHL täytti 70 vuotta 8.2. 096 KOUVOLAN KUNNANTYÖNTE- KIJÄIN AMMATTIOSASTO JHL täyttää 70 vuotta 8.3. 224 TUUSULAN KUNNALLISET JHL täyttää 50 vuotta 17.3. 373 KEITELEEN KUNNALLISET JHL täytti 50 vuotta 3.3. 374 NAKKILAN KUNTA-ALAN AMMATTIYHDISTYS JHL täyttää 50 vuotta 17.3. 375 TOHMAJÄRVEN JHL täytti 50 vuotta 1.3. 673 SODANKYLÄN JHL täyttää 50 vuotta 4.3. 675 KEMIJÄRVEN JHL täytti 50 vuotta 7.2. 676 ÄHTÄRINSEUDUN JHL täytti 50 vuotta 8.2. 678 HEINÄVEDEN JHL täytti 50 vuotta 28.2. 682 JUANKOSKEN KAUPUNGIN JHL täytti 50 vuotta 3.3. 683 LAPINLAHDEN JHL täyttää 50 vuotta 13.3. 784 OULUN SEUDUN ALUEHAL- LINNON YHDISTYS JHL täyttää 50 vuotta 12.3. 614 UUDENKAUPUNGIN KUNNALLISET JHL täyttää 70 vuotta 5.3. MOTIIVI ILMESTYY Nro Aineiston ma Ilmestyy 4 9.3. 25.3. 5 1.4. 22.4. Aineistot toimitetaan osoitteella: kati.ahonen@jhl.fi tai Kati Ahonen, PL 101, 00531 Helsinki Koko perhe mukaan leirille! 6.-11.7. Pohjantähti-leirillä on koko viikon ajan aktiivista ohjelmaa perheelle yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Leirillä voi kokeilla ohjatusti uusia lajeja, testata kuntoa tai viettää rentoa lomaviikkoa. Leiri järjestetään Kisakeskuksessa, läntisellä Uudellamaalla Raaseporissa, Kullaanjärven rannalla. Leiriviikon hintaan sisältyy majoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Hae paikkaa Pohjantähti-leirille omasta ammattiliitostasi 15.4. mennessä. Hakemukset vastaanottaa Paula Huttu paula.huttu@jhl.fi, p. 010 7703 333. Hinta JHL:n jäsenille ilman tukea aikuiset 218 436 lapset 6-16 v. 109 218 JHL:n jäsen voi jättää hakemuksen leirille suoraan nettisivujen kautta: www.lyyti.fi/group/pt-leiri2015jhl 40 motiivi

Loma kuten haluat Holiday Club -lomaetu jäsenille JHL:n omistamat lomahuoneistot nyt haettavissa viikoille 23 52/2015. Hakuaika päättyy 31.3.2015. Arvonta suoritetaan 9.4.2015. Kaikki osallistuneet saavat ilmoituksen ensisijaisesti sähköpostitse. HOLIDAY CLUB HIMOS 2 mh huoneisto 4+2:lle vkot 23 33 ja 51 52 HOLIDAY CLUB TAMPEREEN KYLPYLÄ vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arkiloma (4 vrk, ma pe) viikosta riippuen joko 2+2:lle, 4:lle, 4+2:lle tai 6:lle vkot 26, 27, 30, 46, 48, 49 HOLIDAY CLUB SAIMAA 2 mh huoneisto 4+2:lle, vkot 23 35 HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 1 mh + makuualkovi 2+2:lle, vkot 23 35 Katinkultaranta 2 mh huoneisto 4+2:lle, vkot 23, 27 31 HOLIDAY CLUB NAANTALI RESIDENCE vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arkiloma (4 vrk, ma pe) viikosta riippuen joko 2+2:lle tai 4+2:lle vkot 27, 28, 30,31 HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ 4 mh 8+2:lle, varattavat viikot aukeavat sivustoilla 16.4.2015. Lisätietoja kohteista, jäsenhinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: jhl ja salasanalla: holiday Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 687 0400 (arkisin 9 16), yrityspalvelu@holidayclub.fi JHL 198x262_0215.indd 1 12.2.2015 15.39

JHL:N TUETUT LOMAVIIKOT KESÄLLE 2015 JHL järjestää erilaisia ohjattuja lomaviikkoja kesälle. Teemoista ja kohderyhmistä kerrotaan lisää otsakkeiden alla. Tässä tarjonnassa haettavana ovat JHL:n omin varoin tuettavat lomat ja sosiaalisten lomajärjestöjen kautta saadut kesäviikot. Lomaviikoille haetaan täyttämällä avustushakemus, jonka voit tulostaa osoitteesta www. jhl.fi/tuetutlomat. Lomakkeen voi myös tilata osoitteesta maija.auvinen@jhl.fi tai paula.huttu@jhl.fi. Sosiaalisten lomajärjestöjen tuetuille viikoille valitaan osallistujat Raha-automaattiyhdistyksen vaatimien sosiaalisten sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävin perustein. Hakuperusteet tulee täyttää huolellisesti. Hakuperusteita ovat mm. hakijan ja/tai puolison työttömyys, yksinhuoltajuus, asuntovelat, muut velat, perheen koko, sairaudet, yksinäisyys, epäsäännölliset työajat yms. Ilman perusteluita tulleet hakemukset hylätään. JHL:n omissa lomajaksoissa noudatetaan samoja valintaperusteita. Tuettua lomaa ei voi saada joka vuosi, vaan vaaditaan vähintään 24 kuukauden väliä edelliseen käytettyyn tuettuun lomaan. Esteeksi täten muodostuvat puolison tai sosiaalisten lomajärjestöjen kautta saadut lomat tuon aikarajan sisällä. Matkakustannuksiin emme myönnä avustusta, näitä voi tiedustella omalta yhdistykseltä. Lomatukea myönnetään omille lapsille, lastenlasten mukaan tuleminen onnistuu useammalle lomaviikolle hoitamalla lomasta tulevat kustannukset itse. Hakuaika kesän lomille päättyy 31.3. Palautusosoite JHL / lomatoiminta, PL 101, 00531 Helsinki Haettavat lomaviikot LUONTEVASTI LUONNOSSA Perheliikuntalomia liiton lomakeskuksessa Posiolla, Livojärven rannalla. Teemoina luontoelämykset ja ulkoilu. Tehdään retkiä, vaelletaan ja tutustutaan nähtävyyksiin sään ja olosuhteiden mukaan. Lomakeskus Livohka, Posio 5 vrk / ph / huone- tai mökkimajoitus 1.-6.6., 7.-12.6., 9.-14.8. ilmoita avustushakemuksellasi haluamasi majoitusvaihtoehto, koska omakustannushinnat määräytyvät majoituksen mukaan. Omakustannushinnat ovat 66 ja 33 6-16-vuotias, 2 hh huonemajoituksessa päärakennuksessa 105 ja 52,5 6-16-vuotias, saunattomassa 2 tai 4 hengen mökissä 135 ja 67,5 6-16-vuotias, 6-8 hengen saunallisessa mökissä Huom! saunallisista mökeistä 5 on allergiamökkiä. TERVEENÄ TYÖTTÖMYYDESTÄ JHL järjestää yhdessä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa lomaviikkoja työttömille ja lomautetuille jäsenille perheineen. Lomaviikon ohjelmasta löytyy työn hakua ja fyysisen kunnon ylläpitoa tukevaan ohjelmaa ja mielenvirkeyttä. Lomaviikko on hyväksytyille maksuton, lomalaisille jää itselleen järjestettäväksi edestakaiset matkat ja niiden kustannukset. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio 31.5.-5.6. Työttömien lapsiperheloma. Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 10.-15.8. 5 vrk/th/2hh. Lomajakso aikuisille teemalla Puhtia arkeen. KUNTOLIIKUNTALOMAT Liikuntakeskuksissa ja urheiluopistoilla toteutettavat lomaviikot kaikenikäisille ja monipuolisesta liikunnasta pitäville. Odotettavissa perustietoa liikunnasta, ravinnosta ja terveellisistä elämäntavoista, eli ohjelmaa monipuolisesti kaikille Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna 28.6.- 3.7. ja 19.-24.7., 5 vrk / th / 2 hh, omakustannushinta on 190 ja 95 6-16-vuotias. Perheliikuntaloma. PERHELOMAVIIKOT LAPSIPERHEILLE ohjelmallisia lomaviikkoja eri teemoin lapsiperheille, paljon tekemistä yhdessä ja myös erikseen Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi Vekaraviikko 7.-12.6., 5 vrk / th, omakustannushinta on 100., alle 16-vuotias ilmainen. Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 6.-11.7., 5 vrk /ph, loma-asunto, omakustannushinta on 160., 5-15-vuotiaat 80 e. Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 26.-31.7., 5 vrk /ph, loma-asunto, omakustannushinta on 160., 5-15-vuotiaat 80 e. Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi Vintiöviikko 7.-12.9., 5 vrk / th /, omakustannushinta on 110, alle 16-vuotias ilmainen. ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN LOMAVIIKOT Eläkeläisjäsenten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Ohjelma on suunniteltu ja rakennettu eläkeläiset huomioiden. Lomakeskus Livohka, Posio 5 vrk 16.-21.8. ph/huone- tai mökkimajoitus, omakustannushinnat määräytyvät majoituksen mukaan ja ne löytyvät luontevasti luonnossa otsakkeen alta Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 24.-29.8. 5 vrk/ th, 2 h:n loma-asunnoissa. Omakustannushinta 100 e. Teema: Täydellä sydämellä. Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi 31.8.- 5.9. 5 vrk/th, 2 hh Omakustannushinta 80 e. Ikäihmisten hyvinvointiloma. Urheiluopisto Tanhuvaara, Savonlinna 6.-11.9. 5vrk/th, 2 hh, omakustannushinta 170 e 42 motiivi

PHT:n 1. askel perheille lomat Lomakohteet Hakuaika Ajankohta Suomen Latu Kiilopää 10.1.-9.3. 7.-12.6. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 10.1-10.3. 8.-13.6. Liikuntakeskus Pajulahti 10.1.-23.3. 21.-26.6. Kylpylähotelli Rauhalahti 10.1.-23.3. 21.-26.6. Luontomatkailukeskus Piispala 10.1.-6.4. 5.-10.7. Varalan urheiluopisto 10.1.-6.4. 5.-10.7. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 10.1.-7.4. 6.-11.7. Sähköinen hakulomake löytyy osoitteesta www.pht.fi Lomakohteet Hakuaika Ajankohta Yyterin kylpylähotelli 10.1.-11.4. 10.-15.7. Kylpylähotelli Peurunka 10.1.-20.4. 19.-24.7. Kuortaneen urheiluopisto 10.1.-20.4. 19.-24.7. Vuokatin urheiluopisto 10.1.-27.4. 26.-31.7. Kylpylähotelli Kuntoranta 12.1.-28.4. 27.7.-1.8. Kylpylähotelli Sani 10.1.-12.5. 10.-15.8. HAKU JHL:N LOMAPAIKKOIHIN JHL:n lomapaikat Levimaja, Levin lomaosake 7 ja Suojala ovat tarkoitettu ensisijaisesti yhdistysten kokous-, koulutus- ja virkistyskäyttöön ja toissijaisesti yksittäisten jäsenten käyttöön. Varausaika Ajankohdan 1.6. 31.12.2015 varausaika on 5. 31.3. Lomapaikkavarauksen voi tehdä enintään viikoksi. Hyväksytyille vahvistetaan varaus viikolla 19. Lomapaikan varaus Lomapaikkavaraukset voi tehdä JHL:n sivuilla www.jhl.fi/lompaikat > lomapaikkahakemus tai toimittamalla hakulomake liiton toimistoon lomapaikat@jhl.fi tai JHL ry/järjestöyksikkö/lomapaikkavaraukset, PL 101, 00531 Helsinki. Varausta ei voi tehdä puhelimitse. Viikkohinnat Levimaja Levin lomaosake7 Suojala, Hartola 420 euroa/vko 420 euroa/vko 250 euroa/vko Tarkemmat tiedot mökeistä sekä hinnat ja peruutusehdot löytyvät liiton internetsivuilta www.jhl.fi/lomapaikat. Lomapaikkojen jakoperusteet Samanarvoiset päällekkäiset varaukset ratkaistaan arpomalla. Viikkovaraukset ovat ensisijalla. Varaajan on oltava paikalla koko käyttövuoron ajan eikä varausta voi luovuttaa toiselle henkilölle esim. omille lapsille. Mikäli peruutuksia tulee, tarjotaan lomapaikkaa muille hakemuksen jättäneille Vkon nro

MOTIIVINKKI Koonnut: Maarit Uusikumpu, maarit.uusikumpu@jhl.fi Get on Vanha marxilainen viisastelu kuului, että kulttuuri heijastaa aina yhteiskunnan tuotantorakennetta. Samalla porvarillinen kerrostuma tekee parhaansa luodakseen väärää tietoisuutta populäärikulttuurilla. Tämä piti taas kaikkien edistyksellisen voimien tuomita. Tosin ihan näin se ei mennyt edes tiedostavalla 1970-luvullakaan. Puolassa ryhdyttiin esittämään televisiossa höttöisää jenkkiunelmaa Charlien enkeleitä vuosikymmenen lopulla, ja Saturday Night Fever näki uuden tulemisensa levyllä coverina Neuvostoliitossa vähän myöhemmin. Ja samaan aikaan meillä taistolaisten Agit-Prop lauloi etuviistossa sanomaansa edistyksestä ja neuvostorauhasta. Ota siinä selvää oikeasta ja väärästä tietoisuudesta. Tähän kekkoslovakialaiseen maailmaan sijoittuu Petri Laukan kirja Remu ja Hurriganes. Teos perustuu hänen väitöskirjaansa Lapin yliopiston yhteiskunnallisessa tiedekunnassa. Hurriganes oli valtavaa suosiota nauttiva aikansa kummajainen. Toisaalta jenkkien tähtilippuihin kääriytyvä 1950-luvun rockiin perustava bändi, jonka sanoituksista tai esiintymisistä oli aivan turha etsiä mitään ns. edistyksellistä. Toisaalta levyt tuotti Love-Records, joka oli tunnettu Agit-Propin ja muun edistyksellisen musiikin tuottajana. Hurriganesia oli turha myöskään yrittää esittää minkäänmoisena kansainvälisen viestintäkapitalistien sumutusyrityksenä, koska kyseessä oli korostetun kotitekoinen kokoonpano, jolta ei edes englanti oikein sujunut. Laukan kirja kärsii sekavuudesta, koska se kuvaa sekavaa aikaa. Nykyään on vaikea ymmärtää Suomessa tuolloin vallinnutta syvää poliittista kaksoisajattelua. Piti sanoa yhtä ja sitten saattoi tehdä aivan toista. Taito oli arvostettu ja kunnioitettu, ja sen avulla Neuvostoliiton kyljessä pärjäsi hyvin. Niinhän sielläkin tehtiin. Muuten kiinnostavan ja yksityiskohtia kuhisevan kirjan puutteet liittyvät lähinnä kaksoisajattelun rajalliseen ymmärrykseen. Kaikki asiat eivät todellakaan aina olleet sitä miltä ne näyttivät tai kuvattiin. Olihan kyse ristiriitaisesta Kekkosen valtakunnasta sekä sekavahkosta Hurriganesista. (RT) Laukka Petri: Remu & Hurriganes Kekkoslovakiassa. Into 2014. 250 s. Pääoma 2 Kaksi vuotta sitten ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Pikettyn lähes tuhatsivuinen kirja Pääoma 2000-luvulla hätkähdytti laajasti. Sitä alettiin pitää jopa vuosikymmenen tärkeimpänä talouskirjana: Piketty ei ole uusi Karl Marx, mutta paljon samalla asialla. Piketty katsoo, että kapitalismi luo eriarvoisuutta varsinkin niukan kasvun oloissa. Eriarvoisuutta lisää se, että keskittyneet pääomatulot kasvavat työtuloja nopeammin. Soppa vain pahenee, mikäli samalla tehostetaan markkinoita ja lisätään kilpailua. Merkittävin eriarvoisuutta tasoittava voima on hänen mukaansa tiedon ja koulutuksen jakaminen, ja samalla tarvitaan progressiivista varallisuusveroa. Kaikkein keskeisintä on kysymys tulonjaosta. Viime vuosisadan loppu oli Pikettyn mielestä monella tavalla poikkeusaikaa. Kaksi maailmansotaa oli jättänyt jälkensä, ja paineet hyvinvointivaltion Turun taidemuseon esittelee laajasti Ellen Thesleffin (1869 1954) taidetta ja taitelijan uljaan luomiskaaren. Thesleff on Suomen kultakauden taiteen tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Hänen läpimurtoteoksensa Kaiku (1891) oli vielä realismiin sidoksissa. Taitelija tunnetaan kuitenkin Helene Schjerfbeckin rinnalla yhtenä maamme johtavista modernisteista. Thesleff oli uudistumiskykyinen, ja hän kokeili rohkeasti eri tekniikoita ja tyylejä yli 60 vuotta kestäneen uransa aikana. Thesleffin taiteessa luonto erityisesti hämäläinen maisema ja italialainen kulttuurimaisema on tärkeässä roolissa. Taiteilija sommitteli myös asetelmia, muoto- ja omiakuvia sekä muita henkilöaiheita. Hänen matkansa Italiaan näkyivät 1900-luvun alusta lähtien yhä iskevämpänä värinkäyttönä ja laveampana muotokielenä niin maalauksissa kuin grafiikassa. Yli sata teosta käsittävä näyttely keskittyy Thesleffin maalauksiin ja väripuupiirroksiin. Näyttelyyn järjestetään kevään aikana neljä erikoisopastusta. ROHKEAN NAISTAITELIJAN NÄYTTELY TURUSSA Ellen Thesleff 17.5. asti. Turun taidemuseo. Aurakatu 16, Turku. www.turuntaidemuseo.fi 44 motiivi

MOTIIVINKKI nostamiseen olivat suuret. Asiaan vaikutti myös vielä voimissaan olleen Neuvostoliiton pelko. Taloudellisesta globalisaatiosta ei ollut kuultukaan. Pikettyn kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Tukholman kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen dosentti Jesper Roine on kirjoittanut teoksen pohjalta kuitenkin koosteen ja korostanut siinä pohjoismaista näkökulmaa. Kehitys on kaikissa Pohjoismaissa ollut viimeisten vuosikymmenien aikana samanlaista: Tuloerot ovat kasvaneet, ja pääomatuloista on tullut entistä tärkeämpiä. Jesper Roine: Thomas Pikettyn pääoma 2000-luvulla. Art House 2015. 188 s. Takuuvarmaa mutta yllätyksetöntä Jos Hectorin viime syksynä ilmestyneeltä Hauraslevyltä odottaa Lumi teki enkelin eteiseen -kaltaisia täysosumia saati artistin uran alkutaipaleen kokeilevaa poprockia, joutuu pettymään. Uutuuslevy koostuu kahdestatoista aika tasapaksusta, melankoliaa ja nostalgiaa huokuvasta biisistä, joiden sävellykset, sovitukset tai sanoitukset eivät yllätä ketään. On ehkä kohtuutonta vaatia, että kuudella vuosikymmenellä musiikkia tehnyt Hector kuoriutuisi entisestä kuosistaan, mutta toisaalta miksi katkaista kymmenen vuotta kestänyt levytystauko, jos ei ole mitään uutta, tuoretta sanottavaa? Parhaimmillaankin levy tarjoaa takuuvarmaa Hectoria, tylsimmillään aika naiivia laululyriikkaa ja varman päälle tehtyjä sovituksia. Kokonaisvaikutelma on ihan ok, mutta kun tekijätiimiin kuuluvat Hector, Esa Kotilainen, Maarit ja kumppanit, se ei ihan riitä. Hectorin omista sävellyksistä korvaani jäivät soimaan levyn aloittava Hauras sekä viimeinen Iltateetä aamuvarhain, kummatkin luopumisen ja katoavaisuuden teemoille rakennettuja kappaleita. Vähiten pidin singlelohkaisusta, paljon radiossakin soittoaikaa saaneesta Jos lehmät osais lentää. David McWilliamsin 60-luvulla tekemä alkuperäisbiisi The Days Of Pearly Spencer on klassikko ja niin paljon parempi. (UP) Hector: Hauras. Sony Music 2014. KESKEN KAIKEN Redrama, artisti Tähtäimessä aito tunnelataus Mentorointi The Voice of Finland -ohjelmassa toi sinulle julkisuutta myös hiphop-piirien ulkopuolelta. Mihin seikkoihin kiinnität kilpailijoissa huomiota, Lasse Redrama Mellberg? Jotkut ovat valinneet biisinsä sen mukaan, mistä luulevat minun pitävän, ja pettyvät, kun tuolini ei käännykään. Minulle on kuitenkin tärkeintä, että laulun esittää vakuuttavasti ja tunteella, oli se sitten räppiä, poppia tai iskelmää. Julkaisit ensimmäisen levysi 2000-luvun alussa, olet esiintynyt ympäri maailmaa ja pokannut lukuisia palkintoja. Miksi lähdit ohjelmaan? Olen saanut urallani paljon hyviä vinkkejä, joita voin viedä eteenpäin kilpailijoille. Olen oppinut ohjelmassa myös paljon itsestäni ja tullut kriittiseksi tiettyjä työskentelytapojani kohtaan. Suurin akilleenkantapääni on, että haluaisin tehdä niin paljon yhdellä kertaa. Minun pitäisi oppia keskittymään olennaiseen. Onko sinulla aikaa tehdä omaa musiikkia? Viimeisin levyni ilmestyi vuosi sitten, ja olen työstänyt uusia biisejä studiolla siitä saakka. Uudet tuotokseni ovat vähemmän poppia ja enemmän hiphopia, mutta niistäkin löytyy isoja kertosäkeitä ja melodisuutta. Soundi on kova mutta perusvire positiivinen. Vaikka musiikkini on aina ollut jollain tapaa kantaaottavaa, hyvän olon levittäminen merkitsee minulle yhä enemmän. Joskus on tärkeämpää saada ihmiset tanssimaan ja unohtamaan ongelmansa hetkeksi kuin paasata maailman kurjuudesta. Huonot uutiset ryöppyävät kuitenkin koko ajan niskaamme. Viisi vuotta sitten lopetit päihteiden käytön ja menetit läheisen pikkuveljesi. Miten se on muuttanut sinua? Kun raitistuin, ymmärsin, että mitä kovemmin minulla meni ulkoisesti, sitä kauemmaksi ajauduin omasta itsestäni. Nyt, yli kolmekymppisenä, olen saanut mahdollisuuden selvittää, kuka oikeasti olen. Uskallan eksyä musiikkiin, en jarruttele itseäni tai ota itseäni yhtä vakavasti kuin ennen. Minulle on sanottu, että vaikutan olevan enemmän sinut tekemisteni kanssa. Se on kiva kuulla. Käytätkö julkisia palveluja? Kuljen päivittäin bussilla ja raitiovaunulla. Pidemmillä matkoilla käytän usein junaa. The Voice of Finland on lisännyt tunnettavuuttani räjähdysmäisesti. Monilla ihmisillä on tarve kommentoida sanomisiani ja tekemisiäni, vaikka he eivät tiedä minusta juuri mitään. Joskus en jaksa sitä pyöritystä ja pysyttelen mieluummin kotona. Ajoittainen ylenpalttinen julkisuus kuuluu työn haittapuoliin, mutta ei vie kokonaisuutta pakkasen puolelle. (MW) The Voice of Finland tuo Redraman eli Lasse Mellbergin viikoittain monien suomalaisten koteihin. motiivi 45

MOTIIVINKKI DEKKARIT: SAVOLAISTA RULETTIA 2009 SAVOLAISTA SAATTO- HOITOA 2011 SAVOLAINEN SURMAN- SILMUKKA 2014 Äijä, sankari savolaisittain JHL:läinen Janne Katajisto toimii nuorisotyöntekijänä savolaisessa pikkukaupungissa. Ja kappas, samaa ammattia harjoittaa ja vieläpä samalla ilmansuunnalla Katajiston dekkarien päähenkilö Äijä. Helppoa olisi muodostaa johtopäätelmä, että kirjoissa esiintyy Katajiston alter ego. Onko siis Katajisto yhtä kuin Äijä, ja tapahtumien näyttämö hänen kotikaupunkinsa Juankoski. Ei ja juu, vastaa Katajisto. Hän myöntää, että kaikissa dekkarisarjan kolmessa osassa seikkailevaan Äijään on ollut helppo muovata osasia hänestä itsestään. Yksi yhteen ei samasta tyypistä kuitenkaan ole kyse. Paikkakunta sen sijaan on helppo tunnistaa Juankoskeksi, vaikkei sitä teoksissa nimeltä mainita. Katajisto kertoo, että päähenkilön persoona sai muotonsa, kun hän suoritti päihdetyön ammattitutkintoa. Tuolloin kun tuli paljon pohdittua päihteiden aiheuttamia haittoja työelämässä. Nuorisotyöntekijä Äijä, jonka pitäisi auttaa ja opastaa nuoria muun muassa päihdepulmissa, kärsiikin itse yhä pahenevasta alkoholiongelmasta. Tästä ristiriidasta oli herkullista lähteä kehittelemään hieman erilaista ja todenmukaisempaa asetelmaa kuin mitä esimerkiksi monissa jenkkidekkareissa. Katajistolle tärkeää on tuoda kirjoissaan esiin ajankuvaa, johon liittyy usein myös yhteiskunnallista kritiikkiä. Hän sanoo, ettei välttämättä halua luoda ihanteita, mutta epäkohtiin hän haluaa puuttua, ainakin rivien välissä. Nykykirjallisuudelta vaaditaan viihdeelementtejä, mutta sen ei tarvitse tapahtua syvemmän sanoman kustannuksella. Heikompaa hirvittää, kun kuuntelee Katajiston työtehtäviä: on nuorisotyötä, etsivää nuorisotyötä, lastensuojeluilmoitusten käsittelyä, kuulusteluavustajana ja Juankosken kaupungin työsuojelupäällikkönä toimiminen. Miten aika riittää kaiken lisäksi ahkeraan kirjoittamistahtiin? Aikatauluttaminen ja suunnitelmallisuus ovat kaiken A ja O. Eihän aikaa koskaan liikaa ole, melkoista hujakkaa on välillä, Katajisto myöntää. Hän jatkaa vielä, että kirjoittaminen toimii sopivana vastapainona toisinaan ankarillekin työtehtäville. Lempäälästä syntyisin olevaa Katajistoa kirjoittaminen kiinnosti nuoresta pitäen. Jo lukioikäisenä syntyi muun muassa näytelmiä. Niitä hän on tehnyt tilaustyönä myöhemminkin, esimerkiksi Juankosken ehkä tunnetuimmasta sanaseposta, Juice Leskisestä. WSOY:n nuortenromaanikilpailussa Katajisto menestyi aikanaan ja sai palkinnoksi viikon kirjoituskurssin Oriveden opistossa. Enpä sen kummemmin ole kirjoittamista opiskellutkaan. Lukeminen ja itsekseen kirjoittaminen ovat toimineet opettajinani. Katajistolla on paitsi sujuva kirjoituskäsi, ollut myös omien sanojensa mukaan rutkasti onnea kustannussopimuksissa. Ensimmäiset julkaistut teokset olivat novellikokoelma ja romaani 90-luvun puolivälin tienoilta. Savolaisjännärit napattiin myös heti levitykseen. Mielessä on käynyt, että jossain vaiheessa voisi hieman tinkiä päivätyöstä, vaikka kutsumusalana Katajisto ammattiaan edelleen pitääkin. Jonkinlainen kirjoitusvapaa olisi paikallaan. Voisi keskittyä hetkeksi vain yhteen hommaan, toteaa Katajisto. n SAIJA HEINONEN Janne Katajisto, 46 Kotipaikka: Juankoski Ammatti: nuorisotyöntekijä, Juankosken kaupunki Perhe: avoliitossa, 4 koiraa ja 2 kissaa JHL:n jäsen vuodesta 2000 46 motiivi

TOIMITTAJALTA Vaalien sietämätön vaikeus En kuulu, enkä ole koskaan kuulunut poliittiseen puolueeseen. En halua lukita mielipiteitäni tiettyyn laatikkoon, eikä vahva poliittinen näkemys sovi käsitykseeni journalistisesta neutraaliudesta. Siitä, onko aitoa objektiivisuutta edes olemassa, voi tietysti olla monta mieltä. Olemmehan kaikki, jäsenkirjan olemassaolosta riippumatta, yhteiskunnallisia toimijoita, joilla on erilaisia sidoksia, taustatekijöitä ja kiinnostuksen kohteita. Pysyn kuitenkin päätöksessäni. Vaaleissa olen aina äänestänyt. Valintani on perustunut osittain henkilöön, osittain puolueeseen. Tiettyjä ryhmittymiä en periaatteesta kannata, mutta yleisesti ottaen lukeudun niin kutsuttuihin liikkuviin äänestäjiin. Kevään eduskuntavaaleissa olen vielä enemmän hukassa kuin tavallisesti. Kelpuuttamani puolueet ovat joko lipuneet kauemmas arvoistani, kummeksuttaneet henkilövalinnoillaan tai tehneet ylipäänsä huonoja päätöksiä kuluneen vaalikauden aikana. Teen äänestyspäätökseni tunnepohjalta, mutta haen sille tukea katsomalla muutaman vaalikeskustelun ja lukemalla vaaleista kertovia lehtijuttuja. Minulle tärkeintä on, millaisen käsityksen saan ehdokkaasta ihmisenä. Haluan olla hänen kanssaan samaa mieltä isoissa, periaatteellisissa kysymyksissä. Yksittäiset, pienet erimielisyydet eivät minua haittaa. Vaalien alla vastaan eri vaalikoneiden kysymyksiin ja vertaan omia ja ehdokkaiden vastauksia. Jos vaalikone valikoi minulle ehdottomasti-ei-puolueiden jäseniä, seulon heidät kättelyssä pois. Muuten tutustun tarkemmin kärkikandidaatteihini. Vaaligallupit eivät minuun paljon vaikuta. Ainakaan en koe lähteväni kovinkaan helposti gallupvoittajien vaalivankkureihin. Aion äänestää tälläkin kerralla, kaikesta huolimatta. Ainakin ääni suhteellisen hyväksi kokemalleni ehdokkaalle on ääni pois niiltä, joille en missään nimessä toivoisi sananvaltaa yhteisissä asioissa. MARINA WIIK marina.wiik@jhl.fi RISTIKKO motiivi 47

LAKI&PYKÄLÄ Huonontunut palvelusopimus ei peruste työsuhteen irtisanomiseen Korkein oikeus (KKO) on tuoreessa ennakkopäätöksessään (KKO 2015:7) ottanut kantaa tuotannolliseen ja taloudelliseen irtisanomisperusteeseen. Sen mukaan kilpailutuksen johdosta huonontunut palvelusopimus ei ollut peruste postinkäsittelijän työsuhteen irtisanomiseen. Taustalla irtisanotut palvelusopimukset Työntekijä R oli työskennellyt postinkäsittelytehtävissä ISS Palvelut Oy:n (ISS) palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. R:n työpaikka oli ollut Nokia Siemens Networks Oy:n (NSN) Tampereella oleva toimipiste. NSN irtisanoi syksyllä 2008 kaikki sen ja ISS:n väliset palvelusopimukset päättymään, mukaan lukien postinkäsittelypalveluja koskeneen sopimuksen 28.2.2009. ISS irtisanoi palvelusopimusten irtisanomisen johdosta näiden palveluiden työntekijöiden työsopimukset. R:n työsopimus irtisanottiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä päättymään 27.4.2009. Palvelusopimusten irtisanomisen jälkeen NSN kilpailutti uudelleen postinkäsittelypalvelut ja solmi niistä uuden sopimuksen ISS:n kanssa. Tämä sopimuksen perusteella ISS:lle tuleva korvaus oli olennaisesti pienempi ja palvelujen tarve suppeampi verrattuna aikaisempaan irtisanottuun sopimukseen. Uuden sopimuksen perusteella postinkäsittelytehtävissä tarvittiin enää yksi työntekijä aikaisemman kahden sijasta. ISS tarjosi R:lle maaliskuussa 2009 irtisanotun työsopimuksen mukaista työtä entisessä toimipisteessä mutta irtisanottua aikaisempaa työsopimusta alemmalla palkalla. R ei hyväksynyt palkan alennusta, ja hänen työsuhteensa päättyi 27.4.2009. KKO:n tuomio Korkeimmassa oikeuden tuomiossa otettiin ensi sijassa kantaa siihen oliko ISS:llä ollut työsuhteen päättyessä 27.4.2009 oikeus irtisanoa R:n työsopimus työn vähentymisen johdosta. KKO:n mukaan työsopimuksen irtisanomisperusteen on oltava olemassa sillä hetkellä, kun työsopimuksen irtisanomisaika päättyy. Tässä tapauksessa ISS oli tehnyt uuden palvelusopimuksen ennen R:n irtisanomisajan päättymistä. Tarjolla olevan työn vähentymistä tuli KKO:n mukaan arvioida tämän tilanteen perusteella. ISS oli perustellut työsopimuksen irtisanomista sillä, että sen tekemä uusi palvelusopimus oli sisällöltään entistä huomattavasti huonompi. ISS:n mukaan se oli saanut arvioida työsopimuksen päättämisen edellytyksiä tämän yksittäisen palvelusopimuksen asettamien velvoitteiden pohjalta. Yhtiö edellytti jokaiselta yksittäiseltä palvelusopimukselta kannattavuutta. KKO:n mukaan työn tarjoamisedellytysten vähenemistä on tarkasteltava sellaisen yrityksen toiminta kokonaisuuden piirissä, jonka voidaan katsoa olevan toiminnallisesti ja taloudelliseksi itsenäinen. KKO:n mukaan ISS:n tekemä yksittäinen palvelusopimus ei muodostanut tällaista kokonaisuutta. KKO katsoi, että tarjolla olevan työn määrä ISS:ssä ei ollut vähentynyt tuotannollisista tai taloudellisista syistä olennaisesti ja pysyvästi. Työnantajalla ei tämän vuoksi ollut perusteita irtisanoa R:n työsopimusta. ISS velvoitettiin suorittamaan R:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä kymmenen kuukauden palkkaa vastaava määrä. Arvioita tuomiosta ARVION POHJANA EI OLE YKSITTÄINEN OSTOPALVELUSOPIMUS Työsopimuslaissa sen enempää kuin lain perusteluissakaan ei ole nimenomaisesti sanottu millä perusteilla määräytyy se toiminnallinen kokonaisuus, jossa arvio työn pysyvästä vähentymisestä on tehtävä. KKO:n nyt tuomiossaan ottaman tulkinnan mukaan tämän arvion pohjaksi on otettava toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäiset kokonaisuudet, ei yksittäinen ostopalvelusopimus. KKO:n tulkintaa on pidettävä työntekijöiden näkökulmasta myönteisenä verrattuna tapauksessa irtisanomisen tehneen työnantajan kantaan. Työnantajan ajaman tulkinnan hyväksyminen olisi voinut äärimmillään tarkoittaa sitä, että työnantajalle syntyisi aina automaattinen oikeus irtisanoa sellainen työntekijä, jonka työpanos alittaa syystä tai toisesta työnantajalle hänestä aiheutuneet palkkakustannukset. Tällainen tulkinta olisi heikentänyt entisestään työntekijöiden irtisanomissuojaa tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja käytännössä tarkoittanut työnantajalla olevan yrittäjäriskin siirtymistä yhä enemmän työntekijän kannettavaksi. KEIJO KARHUMAA LAKIMIES JHL 48 motiivi

JHL työttömyyskassa - Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Postiosoite: PL 100, 00531 Helsinki Faksi: 010 770 3235 Kotisivu: www.jhl.fi/tyottomyyskassa Sähköposti: tkassa@jhl.fi Päivärahahakemusten käsittely työttömyyskassassa Työttömyyskassan henkilökohtainen puhelinpalvelu päivystää maanantai perjantai klo 9 15 numerossa 010 190 300, hinta kiinteästä verkosta soitettaessa pvm, hinta matkapuhelinverkosta soitettaessa oman operaattorin hinnoittelun mukaan. eemeli Puhelinkassa Neuvoja 24 h/vrk numerosta 010 190 300. eemelissä voit tehdä kokonaan työttömän jatkohakemuksen, saat ohjeita ja neuvoja, voit tiedustella hakemuksen saapumis- tai maksupäivää sekä käsittelytilannetta. eemeli nopeuttaa maksatusta. JHL:n työttömyyskassa antoi vuonna 2014 yli 105 000 päätöstä ansiopäivärahasta ja lähes 3000 päätöstä vuorottelukorvauksesta. Ansiopäivärahapäätöksiä annettiin lähes 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuorottelukorvausten määrä on pysynyt lähes samana. Hakemusten ja päätösten lisääntymisestä huolimatta, hakemusten käsittelyajat pysyivät hyvällä tasolla. Vuonna 2014 ansiopäivärahahakemukset käsiteltiin hieman alle 10 päivässä, joka oli reilusti lyhyempi kuin kaikkien kassojen käsittelyaikojen keskiarvo, joka oli 12 päivää. Hakemukset käsitellään järjestyksessä Ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemukset on jaettu kolmeen eri tyyppiin: 1) uudet ansiopäivärahahakemukset (joko ensimmäinen hakemus tai edellisestä maksusta on yli 6kk) 2) jatkohakemus (päätös maksamisesta on jo annettu tai edellisestä maksusta on alle 6kk) 3) soviteltavat jatkohakemukset (hakujaksolla on työpäiviä). Koska hakemukset käsitellään saapumispäivän mukaisessa järjestyksessä, on oman hakemuksen tilanteen tarkastaminen helppoa. Käsittelyä voi seurata sivuilta www.jhl.fi/tyottamyyskassa löytyvän Käsittelytilanne -palvelun kautta, kirjautumalla ewertti Nettikassaan tai soittamalla eemeli Puhelinkassaan. Käsittelytilanne -palvelusta voi tarkastaa hakemustyypin mukaan minkä päivän hakemuksia parhaillaan käsitellään, sekä verrata tätä oman hakemuksen päivämäärään. Käsittelytilanne päivittyy tunnin välein. Toisinaan päivämäärät vaihtuvat hitaasti, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hakemuksia ei kassassa silloinkin käsiteltäisi, vaan joskus hakemuksia saapuu muita päiviä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi maanantaisin tulee aina paljon jatkohakemuksia ja kuun alussa paljon soviteltavia jatkohakemuksia. Oman hakemuksen käsittelyyn vaikuttaminen Työttömyysturvalain mukaan päätös työttömyysetuudesta on annettava viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos hakemus on puutteellinen, päätös on annettava viimeistään neljäntenätoista kalenteripäivänä sen jälkeen, kun kassalla on ollut käytettävissään ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Jotta määräajoissa voidaan pysyä, on ehdottoman tärkeää, että hakemuksia käsitellään saapumisjärjestyksessä. Lainsäädäntö asettaa rajoitteita, eikä oman hakemuksen käsittelyyn ole mahdollista vaikuttaa soittamalla ja kiirehtimällä. Kassassa ei voida tehdä tarveharkintaa hakemusten suhteen. Oman hakemuksen mahdollisimman nopeaan käsittelyyn voi itse vaikuttaa helpoiten, kun täyttää hakemuksen heti alun perin huolellisesti, sekä tarkistaa, että mukana ovat kaikki tarvittavat liitteet. Ohjeita hakemuksen täyttämiseen ja liitteisiin löytyy esimerkiksi kassan sivuilta. Kun lähettää hakemuksen ewertti Nettikassan kautta, säästyy useita päiviä, jotka normaalissa postinkulussa menee. Työttömyyskassa joutuu toistaiseksi tekemään hakemuksiin vaadittavat täydennyspyynnöt perinteisen kirjeen välityksellä. Tietoturvasyistä lisäselvityspyyntöjä ei voida lähettää sähköpostissa. Henkilöt, joilla on käytössään postin tarjoama Netposti-palvelu, näkevät kuitenkin palvelusta lisäselvityspyynnöt saman tien, kun ne kassasta lähtevät. Hakemuksesta puuttuneet liitteet voi lähettää kassalle sähköisessä muodossa joko ewertti Nettikassan kautta tai Hakemusliitteet -palvelun kautta. Tällöin ne ovat lähes saman tien hakemuksen käsittelijällä käytettävissään.

JHL - JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO Katuosoite: Sörnäisten rantatie 23. Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki. Puhelin: 010 770 31. Nettisivut: www.jhl.fi ALUETOIMISTOT: Etelä-Suomen aluetoimisto Riihimäki, 010 7703 680 Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto, 010 7703 650 Kuopion toimisto, 010 7703 650 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Mikkelin toimisto, 010 7703 550 Lappeenrannan toimisto, 010 7703 550 Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä, 010 7703 580 Lapin aluetoimisto Rovaniemi, 010 7703 600 Oulun seudun aluetoimisto Oulu, 010 7703 610 Kajaanin toimisto, 010 7703 570 Pirkanmaan aluetoimisto Tampere, 010 7703 620 Pohjanmaan aluetoimisto Vaasa, 010 7703 640 Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Helsinki, 010 7703 340 Satakunnan aluetoimisto Pori, 010 7703 670 Varsinais-Suomen aluetoimisto Turku, 010 7703 700 LUKIJAPALAUTE TYÖPARIN INNOSTUS TARTTUI Juttu elämänmyönteistä siivoojista Annelista ja Esasta oli viime Motiivissa (2/2015) eniten lukijoiden mieleen. Jutun kirjoitti toimittaja Ulla Puustinen ja kuvat otti Marja Seppälä. Myös toimittaja Saija Heinosen juttu oppimisvaikeuksista kiinnosti. Palautetta tuli noin 180 lukijalta. Arpaonni suosi seuraavia palautteen antajia: Anna Laitinen, Tampere, Juhani Rytkönen, Lapinlahti ja Kaarina Neulaluoma, Pori. Vastaa ja voita! Mielipiteesi Motiivista on tärkeä. Vastaa Motiivin lukijakyselyyn ja osallistu arvontaan. Arvomme kolme Motiivi-tuotetta. Vastaukset 12.3.2015 mennessä. Voit vastata myös sähköisesti www.jhl.fi > Motiivi verkkolehti > mielipiteesi Motiivista. JHL maksaa postimaksun Kiinnostavin juttu: sivu Vähiten kiinnostava juttu: sivu Perusteluni: Anna juttuvinkki: Lähettäjä Ammatti JHL ry Info: motiivi Tunnus 500 1436 00003 VASTAUSLÄHETYS Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti ja puhelin 50 motiivi

VAIN AMMATTILIITON JÄSENILLE VAIN AMMATTILIITON JÄSENILLE Osallistu! Voit voittaa liput itsellesi +10 ystävällesi Napapiirin sankarit 2 -elokuvan Turvan omaan ennakkonäytökseen tai radio-ohjattavan ralliauton turva.fi/kaskokatsastus Turvan Liittokasko Omavastuuseteli 200 Arvo kaksisataa euroa 200 Arvo kaksisataa euroa Kolarivahingon sattuessa vahinko korvataan ilman omavastuuta (edun arvo 200 ). Etu koskee uusia Liittokasko-vakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.1.-30.4.2015. Etu on ajoneuvokohtainen ja voimassa kaksi vuotta vakuutuksen alkamispäivästä ja on käytettävissä kerran. 200 Parasta autollesi, nyt ilman omavastuuta Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen. Bonusetu Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Laaja sijaisautovakuutus Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavana esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun matkasi keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien. Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin ilman omavastuuta. Osta Liittokasko ja hyödynnä etu. Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä (etua ei saa verkkokaupasta). Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5109 ma pe 8 18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi

Tutustumistarjous Motiivi-lehden lukijoille! Tilaa nyt entistä upeampi Avotakka. LÄMMINHENKINEN ja moderni sisustuslehti Avotakka on moderni sisustuslehti, joka on aina ajan hermolla. Se tuo jatkuvasti uusia ja raikkaita oivalluksia kodinlaittajan arkeen ja juhlaan. Avotakka paneutuu sisustamisen, muotoilun ja antiikin ilmiöihin pintaa syvemmältä ja tarjoaa lukijalleen tunteita ja elämyksiä. NOPEIMMIN TILAAT JA OSALLISTUT ARVONTOIHIN: AVOTAKKA.FI/TILAUS Tarjouskoodisi on PU5AT431 Saat kaikki edut ja osallistut arvontaan! Tilaa ja voita Suurarvonnassa! Etunimi Päävoitto 50 000,00 2 000,00 joka kuukausi vuoden 2015 ajan A-lehdet Oy:n Suurarvonta 2015 Palkinnot ja arvontapäivät: Päävoitto: 50 000,00 rahaa 21.12.2015. Kuukausivoitot: 2 000,00 rahaa kunkin kuukauden viimeisenä arkipäivänä vuoden 2015 ajan. Arvontoihin osallistuvat 18.12.2014-21.12.2015 arvontapäiviin mennessä postitse, puhelimitse tai sähköisesti tulleet tilaukset ja voimassa olevat kestotilaukset. Alle 18-vuotiaalta vaaditaan huoltajan suostumus tilaukseen ja arvontoihin. Osallistujan nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätiedot: www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu/rekisteriseloste tai A-lehdet Oy, Risto Rytin tie 33, 00081 A-lehdet IRROTA KATKOVIIVAA PITKIN JA POSTITA TILAUS- JA ARVONTAKORTTISI JO TÄNÄÄN! Tilaa nyt! 5 nroa vain 19 90 + UPEA LAHJA! Sukunimi Katuosoite Postinumero ja -toimipakka Puhelin Sähköpostiosoite (täytä sähköpostiosoitekenttä, niin saat tilausvahvistuksen suoraan sähköpostiisi) n Kyllä, haluan sähköpostiini kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia A-lehdiltä. Tyylikäs Paola Suhosen suunnittelema IvanaHelsinki uunikinnas ja keittiöpyyhe-setti. Uunikinnas ja keittiöpyyhe 100 % puuvillaa. Musta/vihreä Velvet Lake -kuosi. Konepestävät. Lahjasi arvo 32 Tilaus- ja arvontakortti KYLLÄ KIITOS, tilaan Avotakan 5 numeroa tutustumishintaan VAIN 19,90 eurolla (norm. 38,90 ). n Saan tilaajalahjaksi Ivana Helsinki -keittiösetin, arvo 32. VOIN VOITTAA SUURARVONNASSA n 50 000,00 euroa puhtaana käteen. n 2 000,00 euroa joka kuukausi vuoden 2015 ajan. SAAT LAHJAKSI Ivana Helsinki -keittiösetin! PU5AT431 A-lehtien kestotilaus on tavallista reilumpi: saat jokaisen jakson alkamisesta tiedon 1 kk ennen, jotta voit rauhassa päättää jatkosta. Tilaus jatkuu, kunnes toisin päätät. Kestotilaus laskutetaan kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Hinnat sisältävät arvonlisäverolain mukaisen arvonlisäveron. Kestotilauksesi ollessa voimassa sinulla on jatkuva voittomahdollisuus A-lehdet Oy:n Suurarvonnassa ja saat siitä myös K-Plussa-pisteitä. Tutustumistarjous on voimassa kotimaassa uusille tilaajille 30.4.2015 asti. Postitamme tilaajalahjasi noin kuukauden kuluttua siitä, kun tilausmaksu on maksettu. Avotakka maksaa postimaksun TUNNUS 5007492 INFOKOODI: 5AT43 00003 VASTAUSLÄHETYS