Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Hyväksytty rehtorien kokouksessa 20.1.2015
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tehtävä 3 3. Toimintaympäristö 3 4. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 4 4.1. Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja syventäminen - toimenpiteet 5 4.2. Tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen sekä Epanet 3-strategian toteuttaminen - toimenpiteet 6 4.3. Aikuiskoulutuksen kehittämistoimet 8 4.5. Tutkimus- ja koulutusprofiilia tukevan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentaminen ja hankevalmistelun tehostaminen - toimenpiteet 9 4.6. Korkeakouluyhteistyö toimenpiteet 9 5. Toiminnan resurssit, riskien arviointi ja toteutumisen seuranta 9
3 1. Johdanto Seinäjoen yliopistokeskuksen vuoden 2015 toimintasuunnitelma pohjautuu tehtyihin strategioihin: Epanet 3- tutkimusstrategiaan (2010), aikuiskoulutuksen yhteistyön tiivistämisstrategiaan (2009) sekä yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa laadittuun korkeakoulustrategiaan Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta 2020 (2013). Näissä strategioissa on määritelty yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen profiilit ja työnjako sekä yhteiset osaamisalat ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteisillä osaamisalueilla on haluttu varmistaa, että yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu palvelevat alueen elinkeino- ja työelämän kehittämistä. Vuoden 2015 toimintasuunnitelma perustuu rehtorien kokouksen 27.8.2014 määrittelemiin strategisiin avaintavoitteisiin sekä yliopistokeskuksen palveluyksikön ja Tampereen yliopiston johdon kanssa käytyihin tulosneuvotteluihin 17.10.2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma täsmentää näissä asiakirjoissa mainittuja tavoitteita, kyseisen toimintavuoden toimia ja niiden tarvitsemia resursseja. Toimintasuunnitelma on käsitelty yliopistokeskuksen johtoryhmässä 16.12.2014 ja 12.1.2015. 2. Tehtävä Seinäjoen yliopistokeskuksen tehtävänä on yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämistyöllä sekä näihin perustuvalla aikuiskoulutuksella. Yliopistokeskuksen muodostavat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Taideyliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Lisäksi mukana on Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä. Työ perustuu viiden yliopiston osaamiselle, yliopistokeskuksen omaleimaisuus tulee työelämäkumppanuuksista, niistä kumpuavasta tutkimuksesta ja aikuiskoulutuksesta sekä yrittäjyyden tuntemisesta. Strategisia tavoitteita ovat toimintojen laadun, vaikuttavuuden ja vahvuuksien vahvistaminen. Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinointi on yksi Tampereen yliopiston valtakunnallisista tehtävistä, joihin rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Yliopistotyötä Seinäjoella tekee noin 90 henkilöä ja budjetti on 6 meur. Yliopistokeskus tekee yhteistyötä myös tutkimuslaitosten kanssa. Etelä-Pohjanmaalla se merkitsee tiivistyvää yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (MTT) sekä Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen kanssa. 3. Toimintaympäristö Suomalaista korkeakoulujärjestelmää kehitetään edelleen. Se koskee yliopistojen profilointia, keskinäistä yhteistyötä sekä työnjakoa ammattikorkeakoulun kanssa. Tälle työlle yliopistokeskuksen toimintamalli yhteisten hankkeiden rakentajana ja toteuttajana sekä yliopistollisen, monitieteellisen vuorovaikutuksen organisatorisena alustana, antaa hyvät edellytykset. Ammattikorkeakoulun kanssa jatkamme yhteistä suunnittelua ja käytämme yhteisiä resursseja.
4 Seinäjoen yliopistokeskuksen johtoryhmä listasi kokouksessaan 18.12.2014 seuraavia yliopistokeskuksen toimintaa vuonna 2015 vaikuttavia tekijöitä: - osaamisintensiivisen kasvun aikaansaaminen - tutkimustulosten jalostaminen työelämän käyttöön ja toisaalta kansainvälisen julkaisutoiminnan lisääntynyt painoarvo - kansainvälisen rahoituksen lisääminen erityisesti tutkimustoiminnassa - kotimaisessa hankerahoituksessa oleva suvantovaihe ja sen vaikutus organisaation toimintaan keep the spirit - hankkeiden oma- ja kuntarahoitusosuuksien kokoaminen - vuorovaikutuksen tehostaminen - yliopistollisen vuorovaikutus- ja välittäjäroolin arviointi - uusi hallitusohjelma ja ministeriön linjaukset - korkeakoulujen duaalimallin tulevaisuus - uusien tulosohjausindikaattoreiden valmistelutyöryhmän työn käynnistyminen - Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoitusmahdollisuudet - Luonnonvarakeskuksen toiminta ja yhteistyö yliopistokeskuksen kanssa Talouden reunaehdot yhteiskunnassa kiristyvät. Valtion vuoden 2015 budjetin yleisperustelujen mukaan Suomen bruttokansantuote ei kasva vuonna 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun ensi vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Tutkimus- ja innovaationeuvoston marraskuussa 2014 hyväksymän raportin mukaan kotimaisen elinkeinoelämän rakennemuutos ja pitkittyvä taantuma ovat leikanneet voimavaroja ja entisestään vaikeuttaneet yhteiskuntapoliittisten muutosten toteutusta. Liikkumavara käy vähiin. On palautettava luottamus Suomeen innovaatiovetoisena taloutena: menestyksen vaatima osaaminen ja elinkeinoelämän perusta on luotava uudelleen. Jatkossa menestyminen pohjautuu aineetonta pääomaa hyödyntävään, t & k - lähtöiseen osaamiseen. Aineeton arvonluonti, biotalous, cleantech ja digitaalisuus avaavat Suomelle uusia kasvumahdollisuuksia. 4. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Yliopistokeskuksen toimintavuoden strategiset tavoitteet ovat 1. Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja syventäminen. Uusien vuorovaikutusmuotojen kokeileminen tai vuorovaikutusta koskevan tutkimuksen valmisteleminen. Kasvuyrittäjyyden ja akateemisen yrittäjyyden tukeminen tutkimuksella ja koulutuksella, erityisesti biotalouden ilmiöalueella 2. Tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen sekä Epanet 3-strategian toteuttaminen 3. Maisteri ja DI-koulutusten jatkuminen 4. Erikoistumiskoulutusten suunnittelu. Avoimen yliopiston laajentaminen opintopoluilla ja monimuotooppimisessa 5. Tutkimus- ja koulutusprofiilia tukevan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentaminen ja hankevalmistelun tehostaminen 6. Yliopistoyhteistyö ja ammattikorkeakouluyhteistyö ja sen kehittäminen
5 Näitä tavoitteita toteutetaan paitsi yliopistokeskuksen kehittämismäärärahalla myös ulkopuolisella rahoituksella. Yliopistokeskuksen kehittämismääräraha muodostaa noin 10 % toimintojen kokonaisrahoituksesta, mutta se on merkittävä resurssi yhteistyön kehittämisessä. Yliopistokeskuksen johtoryhmän esitykset vuoden 2015 UCS - hankkeiksi ovat tämän asiakirjan liitteenä. Toimintavuosi 2015 on uuden rakennerahasto-ohjelman ensimmäinen täysi toteuttamisvuosi. Rakennerahasto-, maaseuturahasto- ja kansainvälisen Horizon 2020 - hankehakuja on tehty 2014 vuoden aikana ja työ jatkuu myös kuluvana vuonna. 4.1. Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja syventäminen - toimenpiteet Seinäjoen yliopistokeskuksen omaleimaisuus tulee juuri työelämäkumppanuuksista, niistä kumpuavasta tutkimuksesta ja aikuiskoulutuksesta sekä yrittäjyyden tuntemisesta. Yliopistojen ja työelämän yhteistyömuotojen kehittämistä jatketaan korkeakoulustrategiassa esitetyn liitteenä olevan kuvion mukaisesti. Mitä ylemmäksi kolmion kärkeä edetään, sen strategisempaa yhteistyö on molemmille osapuolille ja sitä enemmän yhteistyöhön odotetaan panostettavan. Näitä kumppaneita voi olla vain rajallinen määrä. Kuvion kannassa oleva vuorovaikutus soveltuu monenlaisille työelämän organisaatioille, koska niitä toimenpiteille on yliopistoissa jo toimintamalli, esimerkkinä yliopistoharjoittelu. Toimintavuoden aikana arvioidaan, miten hyvin yliopistokeskus onnistuu vuorovaikutuskanaviensa kautta saamaan selville tulevaisuuden osaamistarpeita ja välittämään niitä emoyliopistoille. Tutkimuksen ja kehitystyön vuorovaikutusmuotoja konseptoidaan toimintavuoden alussa alkavalla EAKR - hankkeella Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan laajeneminen Etelä-Pohjanmaalla (TIKKA). Hankkeessa testataan kymmenen eri kehittämisinterventioita, joissa yliopistoyhteisön jäsenet osallistuvat työelämästä tulevien ongelmien ratkaisuun akateemisilla tavoilla. Toteutettujen kehittämisinterventioiden pohjalta luodaan konseptoituja vuorovaikutusmalleja yliopistoyhteisön ja käytännön kehittämistyön väliseen yhteistyöhön. TIKKA hankkeen tulokset parantavat tutkimustulosten hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Elintarvikemikrobiologian viimeisimmät saavutukset hyötykäyttöön pk-yrityksissä suoralla tiedonsiirrolla (UCS 2015) hankkeessa vieraillaan seitsemässä kala-, liha- tai meijerialan yrityksissä, joilla arvioidaan olevan riittävät henkilöresurssit vastaanottamaan tarjottu tieto. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti yrityksiä, joissa on erikseen nimetty laatupäällikkö. Vierailun aikana yritykset perehdytetään verkossa jaettaviin ilmaisohjelmiin, joilla voidaan ennustaa haitallisten mikrobien kasvua ja/tai kuolemista mm. yrityksen valmistavissa tuotteissa. Ennustavan mikrobiologian ohjelmien avulla yritykset voivat vähentää tuotekehityskustannuksiaan uusien tuotteiden turvallisuudesta tinkimättä. Lisäksi ennustavan mikrobiologian ohjelmat auttavat yrittäjiä hahmottamaan mikrobiologian ilmiöitä hyvin käytännön läheisesti ja heidän yritystään välittömästi hyödyttävällä tavalla. Vierailujen tavoitteena on lisäksi mm. luoda uusia kontakteja yliopistokeskuksen ja yritysten välille ja saada yrityksiltä ideoita heitä hyödyttävistä hankeideoista. Hankkeen toteuttajana on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteisen koulutustuotteen Innoventurer ohjelman kehitystyötä tehdään koulutukseen osallistuvien kanssa. Uuden Innoventurer suunnanmuutos UCS 2015 koulutuspilotin tavoitteena on tunnistaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keskeisempiä ongelmakohtia ja löytää niihin ratkaisumalleja. Lisäksi hanke tuo täydennyskoulutusten suunnittelutyöhön aktiivista vuorovaikutusta koulutukseen osallistujien ja yliopiston välille. Tätä hyödynnetään muidenkin alojen koulutussuunnittelussa, erityisesti organisaatiokohtaisissa kehittämiskoulutuksissa.
6 Taideyliopiston Sibelius-Akatemian UCS 2015 Botnia PopUp hankkeessa jatketaan Taideyliopiston Kuppila kokeilussa aloitettua taiteellisen toiminnan esilletuontia uudella tavalla. Taiteellisia projekteja toteutetaan aineryhmä- ja akatemiayhteistyössä, mm. yliopiston työelämätietous -opintojaksoina. Toinen taideyliopiston Sibelius-Akatemian UCS 2015 hanke kehittää valituille yrityksille äänitavaramerkin. Turun yliopiston ja ruoka-alan yrittäjien kanssa tehtävissä Ruokaverstaissa (UCS 2014) tarkastellaan ruokaa sekä luonnontieteellisestä että gastronomisesta näkökulmasta, tavoitteena on lisätä ymmärrystä ruoanvalmistuksessa tapahtuvista ilmiöistä sekä vaihtaa tietoja ja ajatuksia harrastajien ja ammattilaisten välillä. Hanke valmistelee tutkimussuunnitelman joko Tekesille tai kansainvälisille rahoittajille. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä testaa Webinaarin (UCS 2015)käyttöä TKI-projektien sekä professuurin kokouksiin ja työpajoihin, uusien tutkimusaihioiden generointiin ja kansainvälisten seminaarien järjestämiseen. Osaamisen aamupaloja jatketaan. Ne toimivat yliopistojen aikuiskoulutuksen ja tutkimuksen sekä työelämän kohtaamispaikkoina. Aktiivisesti haetaan toimintamuotoja, joilla päästää keskustelemaan sidosryhmien kanssa teemasta Millä osaamisella organisaatiosi kohtaa tulevaisuuden. Erityisesti yliopistoja kiinnostavia teemoja ovat kehittämistyön osaaminen ja johtamisen osaaminen. 4.2. Tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen sekä Epanet 3- strategian toteuttaminen - toimenpiteet Vuonna 2015 Seinäjoen yliopistokeskuksessa työskentelee 23 tutkimusryhmän johtajaa (professoria/tutkimusjohtajaa/tutkimuspäällikköä/vanhempaa tutkijaa). Tutkijoiden määrän ennakoidaan pysyvän noin 90:ssä, joista puolet työskentelee Etelä-Pohjanmaalla ja noin puolet yhteistyöyliopistoissa. Kilpailu tutkimusrahoituksesta lisääntyy sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Se pakottaa kiinnittämään huomiota laatuun ja vaikuttavuuteen. Tutkimusryhmien johtajien tehtävien osalta vuonna 2015 päättyy rahoituskausi laboratoriolääketieteen sekä sulautettujen järjestelmien ja agroteknologian tutkimuksessa. Työn jatko suunnitellaan. Liiketaloustieteen ja erityisesti konseptijohtaminen (VY) professuurin jatko tulee painottumaan puurakentamisen liiketoiminnan tutkimukseen. Rahoitus tälle on varmistumassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa toteutettava Koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen (Kokike) hanke päättyy alkuvuonna. Sen jatko toteutetaan ammattikorkeakoulussa nykyisiä tehtäviä uudelleen suuntaamalla ja osana yhteisen osaamisen painoalan toimintaa. Tampereen teknillinen yliopiston on kuitenkin mukana yhteistyössä.
7 Taulukko. Tutkimus ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus 2015. Kuukausi ja vuosiluku professorin nimen perässä kertoo tämänhetkisen rahoituksen päättymisajankohdan. Osa yliopistoista on rekrytoinut professorit toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. S-kirjain koulutuksen perässä kertoo suunnittelussa olevasta koulutuksesta. Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Tutkimus Prof. Hannu Eskola terveydenhuollon teknologia TTY - 12.2018 Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY - 4.2019 Prof. Petri Helo, logistiikka VY -8.2017 Prof. Markku Heinisuo, metallirakentaminen TTY - 12.2018 Tutkimuspäällikkö Kati Katajisto Seamk / TTY 4.2015 Aikuiskoulutus DI-muuntokoulutus 3.toteutus TTY 2014- Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot Tutkimus Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY -12.2016 Professuuri, konseptijohtaminen VY (valmistelussa) Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö HY, jatkuva Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki,maaseutuyrittäjyys HY, jatkuva Aikuiskoulutus Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus IV, VY 2013- Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus V,VY 2015 S Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus I, VY 2012- Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus II, VY 2015 S Johtamisen opintoväylä VY 2006 - Talousoikeuden opintoväylä VY 2007- Laskentatoimen ja rahoituksen opintoväylä VY 2011 - Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoväylä VY 2011- Humanististen aineiden opintokokonaisuus VY 2015 S Markkinoinnin opintoväylä VY, 2015 S Hallintotieteiden opintoväylä TaY 2015 S Kestävät ruokaratkaisut Tutkimus Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY -12.2016 Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY -7.2018 Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikeketjujen turvallisuus HY -12.2017 Prof. Timo Mantere / Kehittämispäällikkö Reino Virrankoski, sulautetut järjestelmät ja agroteknologia VY - 12.2015 Prof. Hannu Törmä, aluetaloudellinen vaikuttavuus HY -2.2018 Aikuiskoulutus Agrologista agronomiksi opintopolku HY 2008- opintojaksoja elintarviketeknologiasta Hyvinvoivat ja luovat yksilöt sekä yhteisöt Tutkimus Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY - 12.2015 Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY Prof. Pia Jaatinen, sisätaudit TaY Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen, TaY -4.2016 Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki SibA -4.2017 Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY - 6.2017 Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY -10.2019 Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY -12.2016 Aikuiskoulutus Sosiaalityön opintoväylä TaY 2004 - Hoitotieteen opintoväylä TaY 2007 - Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus lv Siba ja TaY, 2014 Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus V, 2015 S
8 Tulevana vuonna edistetään tutkimustyön vaikuttavuutta työ- ja elinkeinoelämässä, tutkimuksen roolia osaamisintensiivisen työn laajentamisessa, tutkimusta biotalouden alueella, työn laadun vahvistamista tutkimusmenetelmien osalta sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamista. Keväällä käynnistyy myös tutkijahotellin uusi vaihe eli Biotalouden tutkijahotelli. Se tulee laajentamaan biotalouden tutkijayhteisöä sekä rakentamaan vuorovaikutusta alan kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Tutkimusryhmien toimintaa tuetaan, jotta ryhmät voivat suunnitella yhteistyötä sekä ottaa yhteistyöhön mukaan myös uusia jäseniä kuten apurahatutkijoita. Laajennettu johtoryhmä seuraa tutkimusstrategia tarkistamista. Sen kanssa toteutetaan loppukesällä tutkimustoiminnan eli Epanetin hullut päivät. Seinäjoen yliopistokeskuksen nykyinen tutkimustrategia Tieto Tahto Mielikuvitus valmistui vuonna 2010. Epanet 3 vaihe lähestyy loppuaan ja valmistaudutaan 4. vaiheeseen. Syksyllä 2014 yliopistokeskuksen johtoryhmä päätti strategian päivittämisestä alkaneen vuoden aikana. Päivitystarve koskee erityisesti noin vuosi sitten valmistuneen korkeakoulustrategian huomioimista, tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointia, uusia yhteistyömuotoja työelämän kanssa sekä resurssipohjan rakentamista lähestyttäessä eteläpohjalaisen yhteistyöverkoston (Epanet) neljättä rahoituskautta vuoden 2016 lopussa. Strategiaa tarkistavassa ryhmässä ovat: tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen (TaY), johtaja/professori Sami Kurki (HY), koulutuspäällikköä Mika Virkkala (Taideyliopisto / SibA), tutkimusjohtaja Tero Vuorinen (VY), professori Hannu Eskola (TTY), kehittämisjohtaja Kimmo Kulmala (Epky) ja Juha Alarinta (UCS). Sihteeristöön kuluvat lisäksi Nina Harjunpää (Epky) sekä Matti Mäki (Epky). Tutkimuksen rahoitusjärjestelmiin tulee vuonna 2015 aivan uusi kansallinen rahoitusväline eli strateginen tutkimus. Valtioneuvosto päättää strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä vuosittain ja päätöksellään ohjaa korkeatasoista ja pitkäjänteistä tutkimusta tunnistamalla yhteiskunnan suurimmat ja merkittävimmät haasteet. Vuonna 2015 teema-alueet ovat: teknologiamuutosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot, ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta sekä tasa-arvo ja sen edistäminen Strategisen tutkimuksen neuvosto päättää tutkimushankkeiden valinnasta sekä vastaa hankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä. 4.3. Aikuiskoulutuksen kehittämistoimet Toimintavuoden aikana rekrytoidaan opiskelijat Vaasan yliopiston Kasvuyrityksen maisterikoulutuksen 5. toteutukseen sekä tehostetaan tukitoimia niille aikaisemmin aloittaneille, joiden opinnot tulisivat todennäköisesti viivästymään. Vaasan yliopiston Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus, Tampereen teknillisen yliopiston DI-muuntokoulutus sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Tampereen yliopiston yhteinen Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus jatkuvat. Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutuksen jatkuminen suunnitellaan toimintavuoden aikana. Graduttamo palvelu tarjoaa tukea viivästyneiden yliopisto-opintojen loppuunsaattamiseksi. Toimintaa koordinoi Helsingin yliopisto, palvelua hyödyntävät opiskelijat voivat tulla mistä yliopistosta tahansa. Tampereen yliopiston Sähköinen tenttiminen sekä muiden yliopistojen perinteinen Tenttimispalvelu helpottavat osaltaan yliopisto- opintojen etenemistä. Avoimen yliopiston opintoväyliä laajennetaan ja monimuotoistetaan. Tampereen yliopisto käynnistää uutena hallintotieteiden opintoväylän yhteistyössä Johtamiskorkeakoulun kanssa, Vaasan yliopisto selvittää
9 markkinoinnin opintoväylän ja humanististen oppiaineiden väylän aloittamista. Väylien laajentaminen ja monimuotoisuuden lisääminen kasvattavat myös tarvetta opintojen ohjaamiseen. Ohjaamisella tuetaan aikuisopiskelijoiden opintotavoitteiden asettamista ja tavoitteiden saavuttamista. Virtuaalipalvelu Sylvia kysy mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta, palvelee erityisesti yliopisto-opintojen suunnittelu- ja alkuvaiheessa. Verkko-opiskelun laajentamista tuetaan erityisellä hankkeella, jonka tehtävänä on parantaa aikuisopiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksia. Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita yliopistot järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Erikoistumiskoulutusta suunnitellaan liha-alalle yhteistyössä Helsingin yliopiston ja työelämän kanssa. Vaasan yliopisto suunnittelee terveyteen, ruokaan ja hyvinvointiin liittyvää erikoistumiskoulutusta, missä toteuttajina ovat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot. 4.5. Tutkimus- ja koulutusprofiilia tukevan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentaminen ja hankevalmistelun tehostaminen - toimenpiteet Yliopistokeskuksen kehittämismäärärahalla tuetaan kansainvälisen tieteellisen ja taiteellisen yhteistyön laajentamista ja hankevalmistelun tehostamista. Kansainvälinen hankevalmistelu ja verkostoituminen vaativat resursseja, joita on vaikea saada. Aktiivisimmin kansainvälisiä hanke-esityksiä valmistelee Helsingin yliopisto. Vuonna 2015 ratkaistaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä muiden alueellisten sidosryhmien kanssa, miten kansainvälistymisen tukipalveluja vahvistetaan yhteistyössä. Asiaa valmisteleva hanke Hyppy maailmalle päättyy kesällä 2015. Biotalouden ja yrittäjyyden teemoista kartoitetaan koulutusvientimahdollisuuksia yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisiä seminaareja järjestetään jokaiselle painoalalle, koska seminaarien avulla voidaan luoda tehokkaasti kontakteja alan kansainvälisiin toimijoihin sekä hankehakuihin. 4.6. Korkeakouluyhteistyö toimenpiteet Korkeakouluyhteistyö sisältää yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa käytettäviä yhteisiä tukipalveluita mm. kirjasto, tietoverkko, tiedottaminen, laboratorioyhteistyö, yhteistyö toiminnan suunnittelussa, korkeakoulustrategian toteuttamistoimet. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä toimenpiteitä suunnitellaan K-joryssä (ent. Johdon foorumi). Vuoden 2015 alussa systematisoidaan korkeakoulujen yhteistyöryhmien toimintaa niin, että vältetään päällekkäisyyksiä ja varmistetaan jokaiselle ryhmälle oma erityinen rooli organisaatiossa ja työnjaossa. Vuonna 2015 halutaan olla etunojassa kehittämässä toiminnallista yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välillä. 5. Toiminnan resurssit, riskien arviointi ja toteutumisen seuranta Seinäjoen yliopistokeskuksen muodostama yliopistoyhteisö on noin 90 asiantuntijan työpaikka. Seinäjoella työskentelee professoreita, tutkimusjohtajia, tutkijoita, opettajia, suunnittelijoita, projektipäälliköitä ja
tukipalveluhenkilöstöä. Vuonna 2013 yliopistojen henkilöstömäärä Seinäjoella oli 91, joka sisältää myös Turun yliopiston tutkimusryhmän, kokonaisrahoitus oli 6.6 meur. Vuonna 2015 hanketoiminnan volyymi tulee jonkin verran pienenemään päätösten viivästymisen johdosta. Vuoden 2015 rahoitukseksi on budjetoitu 6 meur. 10 Asiantuntijahenkilöstölle pyritään kuitenkin takaamaan jatkuvuus. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmia hyödyntäen. Toimintasuunnitelman toteutumisen riskeiksi arvioidaan: - epäonnistuminen tutkimuksen ja koulutuksen kansallisen hankerahoituksen saamisessa - huono kustannus- / hyötysuhde kansainvälisten verkostojen rakentamisessa - yksilötason vuorovaikutuksen väheneminen ja omiin töihin eristäytyminen - dynaamisuuden ja idearikkauden hiipuminen Mainitut riskit on tiedostettu aiempinakin vuosina ja ne on huomioitu suunnittelussa. Toiminta- ja rahoitusympäristön viimeaikaiset muutokset eivät ole synnyttäneet merkittäviä uusia riskejä. Itse asiassa tiukkeneva taloustilanne saattaa päinvastoin lisätä idearikkautta. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista seurataan johtoryhmässä, tiedot julkaistaan toimintakertomuksessa. Yliopistokeskusrahoituksella tehtävistä (UCS 2015) hankkeista raportoidaan vuosittain. Molemmat seuranta-asiakirjat ovat Tampereen yliopiston sähköisessä asiakirjanhallintajärjestelmässä. Opiskelijamäärän, opintopistemäärän, valmistuneiden määrän, julkaisujen määrän sekä alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen rahoituksen määrän seurannan lisäksi toimintavuoden aikana arvioidaan, miten hyvin yliopistokeskus on onnistunut vuorovaikutuskanaviensa kautta saamaan selville tulevaisuuden osaamistarpeita ja välittämään niitä emoyliopistoille.
LIITE Vuorovaikutusmuotojen kehittäminen Lähde: Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta - Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia 2020 (2013) 11