Tervetuloa vuosi 2015! Joulukuu on yhdistyksessämme mukavaa aikaa. Hektisimmät työkiireet ovat takana ja vuosikertomuksen aineistoa kasailtaessa voi muistella mitä mukavaa ja hyödyllistä olemme jälleen saaneet yhdessä aikaiseksi. Vuoteen mahtuu lukemattomia tapaamisia, erilaisia tapahtumia ja ryhmiä, kokouksia ja palavereita, kiireisiä paperitöitä, mutta myös arjen mukavasti katkaisevia keskustelutuokioita työyhteisömme jäsenten tai yhteistyökumppanien kesken. Näistä keskusteluista voi ammentaa näkökulmia ja vinkkejä muuhun työhön. Kiitos kuuluu koko työyhteisöllemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksekkäästä vuodesta! Haluan kiittää menneestä vuodesta myös hallitustamme, joka on rohkeasti ottanut vastaan mm. uuden toimintasuunnitelman visiot, strategian, henkilökunnan koulutussuunnitelmat, yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja seurannan suunnitelman. Vuoteen ehtii sisältyä paljon yhdistyksellemme tärkeitä asioita. Toivotan myös lämpimästi tervetulleeksi uuden hallituksen, joka rohkeasti lähtee rakentamaan uutta vuotta yhdistyksessämme. Pienen yhdistyksen ilona on, että jokainen saa tuoda omaa persoonaansa, taitonsa ja tietonsa yhteisen arkemme rakennusaineiksi. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä haluan kiittää kuluneesta vuodesta jäsenistöämme ja toimintoihin osallistuneita mielenterveysomaisia ja vapaaehtoisia. Teidän vuoksenne, mutta myös teidän kanssanne on vuotemme sisältö rakentunut. Toivottavasti jaksatte antaa jälleen vinkkejänne ja palautetta toiminnastamme myös ensi vuonna. Ja mikä tärkeintä, jaksatte jälleen osallistua tapahtumiimme aktiivisesti. Toimintasuunnitelma ensi vuoden osalta on pääsääntöisesti sisällöltään monelle tuttu. Vanhat ja hyviksi havaitut toiminnot rytmittävät yhdistyksemme arkea. Ennalta tuttujen toimintojen lisäksi mieltäni jännityksellä kutkuttaa se suurin uusi ensi vuodelle suunniteltu toiminto. Mikäli Raha-automaattiyhdistys näkee asian kanssamme samalla tavalla, aloitamme ensi vuonna tekemään töitä Kotkan mielenterveysomaisten tavoittamiseksi. Työ käynnistyy hiljalleen vuoden aikana ja loppuvuodesta olemme jo varmasti viisaampia siitä, millaisia palveluja voimme Kotkan seudulle tarjota. Jotakin muutakin uutta ja mahdollisuuksia tarjoavaa on varmasti luvassa, mutta palataan niihin ensi vuonna. Jälleen on aika hiljentyä joulun viettoon ja toivottaa uusi vuosi lämpimästi tervetulleeksi. Katsoessanne 31.12.14. klo 24.00 taivaalle ammuttavia raketteja, huomaattehan, että se hohtavan kirkas ja valkoinen, pohjoisella taivaalla liitelevä raketti, on ammuttu taivaalle juuri meitä varten. Katsellaan sitä siis ajatuksissamme yhdessä! Lämpimin terveisin, työstään suuresti nauttiva Sanna Saarenkoski toiminnanjohtaja
Vuosi takana puheenjohtajana. Kiitos jäsenille kuluneesta vuodesta ja toimiston henkilökunnalle sekä vapaaehtoistoimijoille! Uusi työntäyteinen vuosi jälleen edessä, sääntömuutokset, yhdistyksen nimimuutos ja projektit. Uutena puheenjohtajana on ollut paljon opittavaa, mutta yhteisyössä selvitään. Säilyköön sydämessäsi kallisarvoinen muisto kaikista hyvistä asioista mitä elämässäsi on ollut. Kaikki hyvät lahjat varttukoot sinussa. Olkoon elämässäsi iloa niin paljon, että ne joita rakastat, tulevat sinusta iloisiksi. Ja jokaiseen juhlaasi riittäköön niitä jotka sanovat sinulle: Ihanaa että olet olemassa. Jörg Zink Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015 Matti Laaksonen
Miten kaikki alkoi YHDISTYKSEN HISTORIAN VAIHEITA Yleistä Mielenterveyssektori koki suuria muutoksia 1990 - luvulla. Näitä muutoksia olivat mm. sairaalahoidon alasajo, avohoidon resurssien riittämättömyys sekä taloudellisten lamavuosien mukanaan tuomat ongelmat. Mielenterveyssektorin muutosten seurauksena hoitovastuu siirtyi yhä enemmän omaisille. Omaiset eri puolilla Suomea tunnistivat tämän saman ongelman ja halusivat vaikuttaa siihen. Suurin osa Suomen omaisyhdistyksistä perustettiinkin 1990-luvulla. Näiden omaisyhdistysten johtoajatuksena oli parantaa mielenterveyspotilaiden- ja kuntoutujien asemaa. Päijät-Hämeen omaisyhdistyksen perustaminen Päijät-Hämeen omaisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1992 Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki ry:n tiloissa Kerintiellä. Helmikuussa 1993 perustettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät- Hämeen alueellinen omaisyhdistys. Perustamisvaiheessa yhdistykseen kuuluivat Päijät-Hämeen-, Kymenlaakson- ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit sekä osa Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä. Perustamisestaan lähtien Päijät-Hämeen yhdistys on ollut sekä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n että Mielenterveyden keskusliitto ry:n jäsen. Ensimmäinen rahoitus yhdistyksen toimintaan saatiin Kirkon Yhteisvastuukeräyksestä. Taloudellinen tilanne vakiintui vuonna 1996, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistykselle yleisavustuksen, joka mahdollisti aluesihteerin palkkaamisen. Tämä oli lähtökohta omaistyön ammatilliselle kehittämiselle ja kehittymiselle. Omaistyötä lähdettiin kehittämään verkostojen kautta. Ensimmäisellä RAY:n tuella toimitun vuoden aikana keskityttiin paikallistasolla tapahtuvaan yhteistyöhän eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena oli mm. omaisen huomioiminen sairastuneen läheisen kuntoutussuunnitelmaa laatiessa, omaisten omien selviytymiskeinojen tukeminen ja uusien selviytymiskeinojen löytäminen läheisen sairastumisesta aiheutuvasta traumasta toipumiseen. Omaisyhdistyksestä pyrittiin luomaan paikka, jonka turvallisessa ympäristössä omainen voi omaan tahtiinsa pohtia uusia lähestymistapoja läheisen sairastumiseen ja sen aiheuttamiin reaktioihin koko perheessä. Ennaltaehkäisevä toimintatapa on kuulunut yhdistyksen toiminnan peruslähtökohtiin toiminnan alkumetreiltä saakka. Koko toimintansa ajan yhdistyksellä on ollut vahva edustus Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n hallituksessa sekä kansainvälisessä omaistyössä eurooppalaisen omaisjärjestö Eufamin mandaatilla.
Puheenjohtaja Matti Laaksonen Varsinaiset jäsenet: Anneli Havén Leea Hätinen Eija Järvinen Markku Marttila Tuula Nygren Eeva Saarelainen Asta Salminen Ulla Tallbacka Varajäsenet: Kirsti Anttila Jukka Koskinen Terttu Leikonen Liisa Sirkjärvi
Anja Rantanen ja Mallu Leinonen Vertaisryhmän ohjaajan mantteli vaihtuu Kouvolassa Anjan tunnelmia: Mitä on erityisesti jäänyt mieleen näistä 14. vuodesta Kouvolan mielenterveysomaisten vertaisryhmän ohjaajana? - Paljon on mukavia muistoja, joista on vaikea nostaa mitään ylitse muiden. Vaikuttamistoiminta sinänsä tuntui haastavalta. Mieleeni nousee runoharrastus, jonka löysin erään toisen omaisen, Mailan, avulla. Harjoittelimme kansalaisopistolla L. Onervan tuotantoa. Minua säväytti erityisesti, että hän oli lapsiomainen, joka ei 8 ikävuoden jälkeen enää nähnyt äitiään, joka oli suljettu mielisairaalaan. Onervan runoista pidimme koko ryhmän kanssa matinean Kouvolan keskuskirkossa v. 2002. Pidimme Mailan kanssa myös pienet esitykset Kotkan mielenterveysfoorumilla sekä Lahden toimistolla. L. Onervan runot antoivat minulle väylän eläytyä lapsiomaisten tilanteeseen 1 900 luvun alkupuolella. Millaisilla neuvoilla evästäisit seuraavaa ohjaajaa, Mallua? - Ettei väsyttäisi itseään, vaan pyytäisi tarvittaessa apua. Mitä haluaisit sanoa ryhmäläisille jättäessäsi ohjaajan tehtäväsi? - Toivoisin ryhmäläisten nostavan esille mahdollisia muutosehdotuksia sekä muistuttaisin siitä, että ohjaaja on myös ryhmän jäsen ja tarvitsee yhtälailla tukea ja apua.
Miten rohkaisisit sellaista henkilöä, joka miettii vapaaehtoistoimintaan ryhtymistä? - Siitä vaan mukaan! Vapaaehtoisena toimiminen avartaa ja antaa mahdollisuuden päästä mukaan muun muassa mukaville retkille. Haluatko antaa palautetta Lahden suuntaan? - Älkää unohtako meitä! Olen saanut paljon tukea ja virikkeitä yms. Lahdesta ja tutustunut mukaviin ihmisiin. Kiitos teille kaikille! Mallun tunnelmia: Millaisissa tunnelmissa aloittelet tehtävääsi? - Astun suuriin saappaisiin Anjan vedettyä ryhmää 14 vuotta. Paluumuuttajana 40 vuoden takaa tiedän vasta vähän tämän alueen paikallisista käytänteistä mielenterveysasioissa. Itsellänikään ei ole kovin pitkäaikaista perspektiiviä omaisena olemisesta, mutta toisaalta tuon terveisiä ja käytännön tietoja siitä, miten kuntoutujan ja omaisen asioita mm. Tampereella on hoidettu. Miten mahdollisesti aiot kehittää ryhmää? - Teetin jo keväällä kyselyn ryhmäläistemme halusta osallistua Prospect-koulutukseen täällä Kouvolassa. Tarpeeksi montaa halukasta emme saaneet kokoon, mutta ehkä myöhemmin kun uusia omaisiakin on tullut nyt syksyllä mukaan. Kyselin myös heti teemoista jotka askarruttavat eniten jäsenistöämme ja joita voisimme käsitellä yhdessä hieman syvällisemmin, ehkä jopa joidenkin asiantuntijoiden kanssa. Missä asioissa toivoisit tukea Lahdesta päin, entä Anjalta? - Ensinnäkin: On ihanaa, että Lahdessa on näin myönteisesti otettu minut vastaan. Kaikessa on kannustettu ja autettu. Meillä Kouvolassa on kuitenkin toivottu enemmän konkreettista virkistystoimintaa tai sen tukemista omassa kaupungissamme. Tämä on tietysti resurssikysymys, mutta edes jotakin. Voimavaraviikonloppuja on odotettu hartaasti.
Itse toivon yhdistyksen värväävän asiantuntijoita ja esim. kokemuskouluttajia luennoimaan tänne omaisiltoihimme pari kertaa vuodessa. Anjalta saan tukea joka kerta soittaessani hänelle. Hänellä on paikallinen asiantuntemus ja monen vuoden kokemus ryhmämme vetämisestä. Hän on yhä mukana omaistapaamisissamme ja niissä voinkin tukeutua häneen aina tarvittaessa, josta suuri kiitos hänelle! Haluaisitko sanoa jotakin ryhmäläisille näin aluksi, toivoisitko ryhmäläisiltä jotakin? - Omaisyhdistyksemme tehtävänä ei ole saada jatkuvasti lisää jäseniä. Ihannehan olisi, että mielenterveysongelmia ei kenelläkään esiintyisi. Viime tilastojen mukaan kuitenkin mielenterveysongelmat vain lisääntyvät ja omaiset joutuvat niiden kanssa yhä useammin tilanteisiin, joita he eivät hallitse. Pelko, syyllisyys, voimattomuus ja tiedon puute aiheuttavat sen, että läheisen omakin jaksaminen on koetuksella. Nämä ovat vain osa sitä problematiikkaa, jonka parissa joudumme elämään. Jos minulla ryhmänvetäjänä ja vertaisena on mahdollisuus auttaa vähentämään tätä tuskaa ja ahdistusta, niin olen siihen kykyjeni puitteissa valmis. Ryhmäläisiltäni toivoisin mahdollisimman avoimesti uusia ehdotuksia ja ideoita siihen, miten voisimme kunkin jaksamista helpottaa, antaa tietoja ja voimaannuttaa toisiamme vertaisina. JOULUNALUSTERVEISIÄ KOUVOLASTA ANJALTA JA MALLULTA!
Nimi Salla Sari Jasmin Kekäläinen, 19 Kotipaikka Opiskelupaikka Rautavaara, alle 2 000 ihmisen kunta Pohjois-Savossa. Kemi, ammattiopisto Lappia. Perhesuhteet Elelen kahdestaan Anne-kiinanharjakoiran kanssa :) Harrastukset Aiempi elämä Konserteissa ja festareilla käyminen, paras tapa saada adrenaliini virtaamaan ja unohtaa huolet! Sähly mahdollisuuksien mukaan. Vapaa-aika on koulun ja työn ohella kuitenkin hyvin vähäistä. Asuin Rautavaaralla 16-vuotiaaksi asti. Yläasteen jälkeen muutin Kuopioon ja opiskelin vuoden lukiossa. Se ei kuitenkaan tuntunut minun paikaltani, joten hain yhteishaussa ammattikouluihin. Niin eksyin sitten sosiaali-
ja terveysalalle aina Kemiin asti. Kaipaan kuitenkin Savoa ja jatko-opiskelut tahtoisinkin lähemmäksi kotiseutua. Toki viihdyn Kemissäkin hienosti ja koulu on ollut odottamattoman huippupaikka. Miksi valitsit tämän alan? Olen empaattinen, monesti muiden hyvinvointi menee omanikin edelle. Uskon myös pystyväni olemaan hyvä hoitaja tilanteessa kuin tilanteessa, mikä ei kaikkien kohdalla ehkä valitettavasti toteudu. Työ on ihmisläheistä ja arvokasta. Lähihoitajilla on myös monipuoliset jatkoopiskelumahdollisuudet. Oma haaveeni on opiskella tämän koulun jälkeen toimintaterapeutiksi. Tällä hetkellä opiskelen viimeistä, erikoistumisvuottani sosiaali- ja terveysalalla, kuntoutuksen koulutusohjelmassa. Miten olet viihtynyt meillä? Todella hyvin. Olen kiitellyt paljon itseäni, että rohkaistuin lähtemään Kemistä näinkin kauas, minulle täysin uudenlaiseen työympäristöön. Järjestötyö jää monelta opiskelijalta näkemättä, joten kokemus on varmastikin arvokas. Järjestöläisiä on ollut todella miellyttävää kohdata, he ovat olleet oikein lämpimiä ja avoimia. Työkaverit ovat myös mahtavia ja työilmapiiri hyvä. Mielestäni omaisyhdistys on todella opiskelijaystävällinen paikka. Olo on ollut aina tervetullut ja minut on huomioitu kaikessa.
Viestejä maailmalta Nämä masennusmyytit joutaa jo murtaa 8.9.2014 Huffington Post -verkkolehti kokosi 10 masennuksesta liikkuvaa sitkeää harhaluuloa ja kumosi ne. (COLOURBOX) Masennus ja surullisuus ovat sama asia Vaikka surullisuus on usein yksi masennusoire, ne eivät ole synonyymejä toisilleen. Surullisuus on ohimenevää, ei pysyvä olotila. Masennus taas on kroonista. Masentuneiden ihmisten tuntema syvä surullisuuden tunne ei hellitä ajan kanssa eikä ole ainoa negatiivinen tunne, jota he tuntevat. Masennus on merkki henkisestä heikkoudesta Tämä myytti on yksi suurimmista syistä, miksi masentuneet tyytyvät usein potemaan hiljaisuudessa sen sijaan, että hakisivat apua. Kukaan ei kuitenkaan valitse masentua. Kyseessä on monimutkainen mielen sairaus, joka vaikuttaa henkilöön niin biologisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Masennus aiheutuu aina traumaattisista elämänkokemuksista Vaikka elämän vastoinkäymiset voivat usein laukaista masennuksen, ne eivät yksinään aiheuta sitä. Masennus on pidempikestoinen kuin läheisen kuolemasta tai avioerosta johtuva suru.
Masennus ei ole oikea sairaus Vaikka oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa eikä sama hoito päde kaikille, masennus on vakava sairaus. Tutkimuksen mukaan masennuksesta kärsivillä ihmisillä on havaittu konkreettisia muutoksia aivoissaan. Se ilmenee myös neurologisina ja hormonaalisina epätasapainotiloina. Masennus vaikuttaa ihmiseen kaikilla tasoilla. Vähättely ainoastaan estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Masennus vaikuttaa ainoastaan mieleen Masennus ei aiheuta ainoastaan tunne-elämän oireita. Tutkimuksen mukaan masennus voi aiheuttaa myös uupumusta, unettomuutta, muutoksia ruoka-haluun, kroonisia lihaskipuja ja rintakipuja. Masennus ei koske oikeita miehiä Vaikka naiset kärsivät masennuksesta kaksi kertaa useammin kuin miehet, ei miestenkään pidä kärsiä hiljaa. Miehet ilmaisevat masennusta usein eri tavalla kuin naiset. Pelätessään vaikuttavansa vähemmän maskuliiniselta, vahvalta ja vakaalta miehet voivat vetäytyä kuoreensa sen sijaan että hakeutuisivat avun piiriin. Masentuneiden vanhempien lapset masentuvat Masennuksen geneettinen periytymisriski on suhteellisen pieni, noin 10 15 %. Aiemmin riskiä pidettiin suurempana, mutta tuoreemmat tutkimukset ovat kumonneet väitteet. Masennuksen hoitoon riittää mielialalääke Koska masennus oireilee eri ihmisillä eri tavalla, siihen ei ole myöskään yhtä ainoaa pätevää hoitoa. Monet masennuksesta kärsivät saavat enemmän apua psykoterapiasta tai lääkkeiden ja terapian yhdistelmästä. Moni onkin kokenut yhdistelmän kaikkein tehokkaimmaksi hoitomuodoksi. Masennuspotilas tarvitsee lääkitystä loppuelämänsä ajan Masennuksen hoito tulee aina arvioida yksilöllisesti. Jotkut tarvitsevat lääkehoitoa lyhytaikaisesti, jotkut käyttävät sitä pidempään ja toiset kieltäytyvät kokonaan. Huffington Postin mukaan noin 40 % potilaista tuntee saavansa eniten apua psykoterapiasta. Masennuksesta puhuminen vain pahentaa asiaa Masennus ei parane toivomalla eikä itsestään. Avoin suhtautuminen vähentää leimautumista ja lisää tietoa, mikä auttaa useampia hakeutumaan hoitoon varhaisemmassa vaiheessa. Lähde: Huffington Post liisa.lahti@ilmedia.fi
OIKEANLAISTA TUKEA OIKEAAN AIKAAN: Omaisen sopeutumisprosessi Terkelsenin (1987) jaottelua seuraten omaisen sopeutumisprosessin voi jakaa neljään vaiheeseen: shokkivaihe, tilanteen realisoitusmisvaihe, selviytymisvaihe, edunvalvontavaihe. Shokkivaihe ja tilanteen realisoitumisvaihe ovat kriisin kohtaamista, surutyötä, luopumista, hyväksymistä sekä tilan luomista uudelleen suhtautumiselle. Selviytymisvaiheessa tilannetta ja perheen tarpeita arvioidaan uudesta näkökulmasta, ryhdytään tekemään suunnitelmia ja toimimaan tavoitteellisesti oman ja perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Edunvalvontavaihe on toiminnallinen, uusien toimintamallien sisäistämisen vaihe, jossa omaisen ja koko perheen asiantuntijuus lujittuu. Opitaan pitämään omia puolia ja usko omiin ja perheen mahdollisuuksiin palaa. Sopeutumisen voidaan katsoa alkavan jo ennen kuin sairaudelle on saatu virallinen diagnoosi. Läheisen oireet jätetään tällöin vielä ilman suurempaa huomiota ja niitä perustellaan erimerkiksi stressaavalla elämäntilanteella. Toisaalta myös hoitoa on vaikea saada ilman diagnoosia, ja usein hoitoalan ammattilaiset eivät pidä oireita tarpeeksi vakavina ja näin ollen hoitoa vaativina. Sairaus vaikuttaa kuitenkin jo koko perheen arkeen. Omainen on usein turhautunut ja neuvoton. Sairaus etenee lopulta joihinkin tapahtumiin, joista seuraa koko perhettä koskettava kriisitilanne. Sairaudelle saadaan virallinen diagnoosi ja samalla omaisen peloista ja huolista tulee totta. Oireita ei voida enää perustella stressillä, vaan sairaus on todellinen. Toisaalta tunteita ja pelkoja on diagnoosin myötä helpompi käsitellä, sillä niille on vihdoin olemassa kunnon selitys. Sairaus värittää perheen elämän kaikkia osa-alueita, mutta syntyy myös toivon hiven siitä, että ongelmiin on hoidon kautta mahdollista löytyä ratkaisu. Kriisivaiheen jälkeen omainen alkaa yleensä etsiä syitä läheisen sairastumiseen. Tähän vaikuttavat aiempi tietämys mielenterveyshäiriöistä sekä omaisen persoonallisuus ja elämänasenne. Vaiheeseen liittyy usein syyllisyyden tunteita, myös toisten syyttelyä. Omaisen on ehkä vaikea ymmärtää, että mitään varmoja syitä sairauden puhkeamiseen ei ole, vaan sairaus on aina usean tekijän summa. Syyllisyyden tunteiden lomassa viriää usein aktiivisuutta selvittää, mistä sairaudessa on kyse ja miten läheistä voisi parhaiten auttaa. Omaisen tiedontarve painottuukin sopeutumisen tässä vaiheessa konkreettiseen ja selkeään tietoon sairaudesta, sen syistä, ennusteesta, hoito- ja kuntoutumisen mahdollisuuksista, saatavilla olevasta tuesta, lääkityksestä ja kuntoutumisen prosessin luonteesta. (Koskisuu 2004). Pikkuhiljaa omainen alkaa yleensä ymmärtää, että läheinen ei enää palaa entiselleen. Sairaus ei ole ohimenevää, eikä omaisen ja läheisen suhde voi enää palata samanlaiseksi kuin se oli joskus ennen sairastumista. Omainen kokee usein surun, haikeuden ja luopumisen tuskan tunteita. Sairautta kohtaan voidaan kokea myös katkeruutta ja vihaa. Omaisen huolenpitotehtävästä on muodostunut pysyvä osa perheen arkea ja sillä on myös vaarana levittäytyä määrittämään omaisen koko elämää. Tässä vaiheessa omainen kaipaa usein tietoa stressistä, stressinhallinnasta ja ongelmatilanteiden ratkomisesta sekä oma-aputoiminnasta ja omista oikeuksista.
Kaikki omaiset tarvitsevat tunteidensa käsittelyyn oman aikansa ja kun aikaa on kulunut riittävästi, opitaan yleensä hyväksymään se tosiasia, että läheiseni on psyykkisesti sairas. Surun käsittelyn kautta tasapaino alkaa palautua perheen elämään ja sairaus opitaan näkemään yhtenä perheeseen kuuluvana tekijänä. Sen ei kuitenkaan anneta hallita kaikkia arjen osa-alueita. Sairaus saa oman paikkansa. Omaiset uskaltavat alkaa ajatella myös itseään huolenpitotehtävän rinnalla. Aletaan olla kiinnostuneita tarjolla olevista mahdollisuuksista myös oman kuntoutumisen edistämiseksi. Tässä vaiheessa myös vaikuttamisen mahdollisuudet usein alkavat kiinnostaa. Miten voisin omien kokemusteni pohjalta auttaa toisia samassa tilanteessa olevia? Läheisen sairauteen sopeutuminen on raskas ja vaativa kasvuprosessi. Se on usein monien vuosien, jopa vuosikymmenten pituinen matka. Usein tämän prosessin myötä asenteet, tunteet, käsitykset elämästä ja toisista ihmisistä sekä omasta pärjäämisestä käyvät läpi merkittävän muutoksen. Asioita aletaan katsoa uusista näkökulmista ja myös tukea opitaan antamaan ja tarvitsemaan eri tavalla. Sairaan tukemisen ohella myös omaa hyvinvointia ja jaksamista arvostetaan. Edellä kuvatut neljä sopeutumisen vaihetta ovat suuntaa antavia ja voivat esiintyä eri yksilöillä eri järjestyksessä tai yhtäaikaisesti. Vaativaksi tämän kasvuprosessin tekee erityisesti pitkäkestoisen sairauden syklinen luonne: toipumis- ja uudelleensairastumisvaiheet vaihtelevat ja omainen käy läpi toivon viriämisen ja romahtamisen tunteita vuorotellen (Jähi 2004). Sairauteen sopeutuminen on pitkäjänteinen prosessi, jonka myötä opitaan lopulta elämään sairauden kanssa. Vaikka sairautta ei pystyisi koskaan hyväksymään, sen kanssa täytyy kuitenkin oppia elämään. Lähde: Arjessa mukana, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, 2009 Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen. Arvo Ylppö
OMAISEN TUNTEET, KOKEMUKSET JA TULKINNAT TAPAHTUNEESTA, TARPEET JA TOIVEET, MINÄKUVA Hämmen nys Kriisi- /kaaosvaihe SUHTAUTUMIS- / Hengissä selviämisen aika - minkä kanssa taistelemme? Tilanteen realisoitumisen vaihe ASENNOITUMISVAIHTOEHDOT Vakiintumisen aika miten elämme tässä tilanteessa? Coping-vaihe, uudelleen arvioinnin ja suuntautumisen vaihe Elämä jatkuu miten tarinamme muuttuu? Edunvalvonnan vaihe, oman ja perheensä, myös muiden puolesta toimiminen Kuntoutuminen suunta tulevaisuuteen, miten tästä jatkamme? ALISTUMINEN - tilanteen ei odoteta muuttuvan, suojautuminen, pyritään selviytymään arjessa jotenkin SELVIYTYMINEN - pyritään aktiivisesti löytämään ratkaisuja arjen tilanteisiin MENESTYKSEEN PYRKIVÄ - suuntaudutaan tulevaisuuteen, uskotaan, että oma toiminta vaikuttaa myönteisesti tulevaan SOPEUTUMISEN TAUSTALLA VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: Kuormitus, voimavarat, kyky kestää kriisejä ja palautua niistä - mikä/kuinka suuri on hallinnan tunne? Tapahtuneen sisäistäminen, elämän uudelleen jäsentyminen ja rakentuminen, roolien uudelleen järjestyminen, mistä on luopunut/mitä on saanut, mistä vastuu itsellä ja mistä toisella? Omaisen sopeutumisprosessi Lähde: Koskisuu & Kulola 2005
Tule hakemaan arkeesi uusia työkaluja! Järjestämme jälleen keväällä 2015 omaisille voimavarakoulun." Toiminta on tarkoitettu kaikille omaisille, ikään katsomatta. Voimavarakoulun tarkoituksena on ennaltaehkäistä uupumusta ja kartuttaa voimavaroja sekä tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Sari tapaa kaikki ryhmäläiset yksitellen ennen ryhmän alkua. Oppimateriaalina käytämme Tarja Koffertin ja Katriina Kuusen kirjaa - "Depressiokoulu, opi masennuksen ehkäisy - ja hoitotaitoja." Tämä kirja soveltuu jokaiselle oman mielialansa kohentamisesta kiinnostuneelle. Stressi, uupumus ja depressio liittyvät yhteen ja muodostavat helposti pahenevan kierteen. Voimavarakoulun tarkoituksena on ehkäistä ja katkaista tämä kierre. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta omista mielialoista ja taitoja vaikuttaa niihin. Tämän työkirjan tehtävien avulla opiskellaan toimintojen, ajatusten, ongelmaratkaisujen ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta mielialaan. Voimavarakoulu auttaa ryhmäläisiä rakentamaan työkalupakkinsa masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Voimavarakoulun kesto on 10x2h ja ryhmän kokoontumisajat ovat; to 5.3, 12.3, 19.3, 26.3, 2.4, 9.4, 16.4, 23.4, 30.4 sekä 7.5.2015 klo 16.30-18.30. Kokoontumispaikkana on yhdistyksen palvelupiste, osoitteessa Rauhankatu 3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: omaisvalmentaja Sari Valjakka, 044-581 7744 sari.valjakka@omaiset.fi
TERVETULOA JÄSENISTÖN PIKKUJOULUIHIN OMAISYHDISTYKSELLE KE 10.12 KLO 14 17.30! PUURO TARJOLLA KLO 16 17! Tule viettämään tunnelmallinen hetki joulukiireiden keskelle mukavaan seuraan jouluisen musiikin ja askartelun merkeissä. Tarjolla tietenkin myös glögiä, torttuja, RIISIPUUROA ja rattoisaa seuraa ja mitä useampi meitä on, sitä mukavampaa!!!
ti 18.11 vertaisryhmä päiväsaikaan klo 12.00 13.30 toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 18.11 Heinolan vertaistukiryhmä klo 17.30 19.00 Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 19.11 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /syksy) to 20.11 Voimavarakoulu 10/10 kaikenikäisille klo 16.30 18.30. Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ma 24.11 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo 17.30 19.00 toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 25.11 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo 17.30 19.00 toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 26.11 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /syksy) to 27.11 Kouvolan vertaistukiryhmä klo 18-19.30 Pohjolatalon Veturitiloissa (tila 3) Psyk. sair. hoitaja Päivi Kossila kertoo avohoidosta Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista.
ma 1.12 JOULUMAA-tapahtuma perheille klo 17 19 Lahden Urheilukeskuksen maastossa. ma 1.12 PERUTTU! Mutsi ja Faija ryhmä vertaisryhmä alle 18-vuotiaan lapsen ja nuoren vanhemmille. ke 3.12 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /syksy) ke 3.12 Lahden kaupungin kirjaston auditoriossa luennoi TV:stä tuttu Anne Perho Lapsiperheiden hektisyydestä Superarkea klo 17.30 19. Ilmoittaudu heti, paikkoja on rajoitetusti: superarkea.lahti@gmail.com ke 3.12 OMAISOLKKARI klo 12 14 palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ma 8.12 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo 17.30 19.00 toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 9.12 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo 17.30 19.00 toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 9.12 Sysmän vertaistukiryhmä klo 14.00 15.30, joululounas ravintola Uotissa, Keskustie 1, Sysmä. Anne tuo Lahden terveiset. Ilmoittaudu ed. ryhmäkokoontumisessa Eskolle. ti 9.12 vertaisryhmä päiväsaikaan klo 12.00 13.30. toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 9.12 Heinolan vertaistukiryhmä klo 17.30 19.00. Sari ja Terttu Lahdesta tulevat mukaan ryhmän pikkujoulutapaamiseen. Paikka sovitaan myöhemmin. ke 10.12 JÄSENISTÖN PIKKUJOULUT jouluisen askartelun ja yhdessäolon merkeissä toimipisteellä Rauhankatu 3, Lahti, klo 14 17.30. Joulupuuro klo 16 17. ke 10.12 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /syksy) To 11.12 Kouvolan vertaistukiryhmän pikkujoulutilaisuus Virtakiven kahvilassa, Brejlinintie 8, Voikkaa, klo 18 20. Pieni paketti mukaan. Ilmoittautumiset Mallu Leinonen p. 040 724 6080. Toimisto joululomalla 15.12.2014-4.1.2015. Toimisto jälleen auki 5.1.2015 klo 10 15.
(muutokset mahdollisia) ma 5.1 toimisto herää uuteen vuoteen! ke 7.1 OMAISOLKKARI klo 12 14 palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 7.1 Sysmän vertaistukiryhmä klo 14.00 15.30, Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 7.1 Jumppa jatkuu Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) ma 12.1 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ma 12.1 Prospect + -ryhmä 1/5 (vain Prospectin käyneille) klo 17.30 19 toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ti 13.1 vertaisryhmä päiväsaikaan klo 12. 13.30 toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 13.1 Heinolan vertaistukiryhmä klo 17.30 19.00 Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 14.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) ma 19.1 Prospect + -ryhmä 2/5 (vain Prospectin käyneille) klo 17.30 19 toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ma 19.1 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo 17.30 19.00 palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista!
ti 20.1 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo 17.30 19.00 palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 21.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) ma 26.1 Prospect + -ryhmä 3/5 (vain Prospectin käyneille) klo 17.30 19 toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 28.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) ti 3.2 vertaisryhmä päiväsaikaan klo 12. 13.30 toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.2 Sysmän vertaistukiryhmä klo 14.00 15.30, Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 4.2 OMAISOLKKARI klo 12 14 palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.2 Prospect + -ryhmä 4/5 (vain Prospectin käyneille) klo 17.30 18 toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 4.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) ma 9.2 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo 17.30 19.00 palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ma 9.2 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.2 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo 17.30 19.00 palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 10.2 Heinolan vertaistukiryhmä klo 17.30 19.00 Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.2 Prospect + -ryhmä 5/5 (vain Prospectin käyneille) klo 17.30 19 toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) la 14.2. Sisältö tarkentuu myöhemmin! ke 18.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) to 19.2 Sisältö tarkentuu myöhemmin. vko 9, 23.2 1.3 Toimisto kiinni!
ma 2.3 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo 17.30 19.00 palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 vertaisryhmä päiväsaikaan klo 12. 13.30 toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.3 Sysmän vertaistukiryhmä klo 14.00 15.30, Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo 17.30 19.00 palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 4.3 OMAISOLKKARI klo 12 14 palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta alkaa klo 16.30 19.30 Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! TERVETULOA NUORET AIKUISET! ke 4.3 Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) to 5.3 alkaa Voimavarakoulu 1/10 kaikenikäisille klo 16.30 18.30. Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ennakkoilmoittautuminen. ma 9.3 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.3 Heinolan vertaistukiryhmä klo 17.30 19.00 Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta klo 16.30 19.30 Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät) to 12.3 Voimavarakoulu 2/10 kaikenikäisille klo 16.30 18.30. Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ke 18.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo 17 18. (10 /kevät)