Raputalousohjelma 2005-2012

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Pohjoissavolainen raputaktiikka

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Hyödylliset haitalliset sisävesissä

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Raputalouskatsaus 2006

Vieraslajit hallintaan

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kalastuslain kokonaisuudistus

Rapu elintarvikkeena laatuodotukset puntarissa

Savon ilmasto-ohjelma

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

Kansallinen rapustrategia

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Inarijärven vesioikeudellinen lupa ja velvoitteet

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön Kai Savolainen

Sisävesi LIFE IP -diat

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Itämeren kala elintarvikkeena

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

RAPU. jokirapu & täplärapu

1. Johdanto. 2. Tutkimuksen tarkoitus. Jouni Tulonen 1), Esa Erkamo 2) ja Japo Jussila 3)

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018

Kolmen helmen joet hanke

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Rapujen levinneisyys ja tuotanto Suomessa Markku Pursiainen ja Jaakko Mattila (toim.)

Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta

I Strategiset linjaukset

Selvitys suomalaisesta eläinten hyvinvointitoimialasta keväällä 2013

Julkisen riistakonsernin strategia

Rahoitusvaihtoehtoja Lappeenranta

Luomuliitto. Luomulehti

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Rapurutto hallintaan II

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

Oma kala ja muut kalatalouden sähköiset palvelut

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Opintopäivät Jyväskylä U A T P Uusi autotekniikka tutuksi pelastustoiminnassa Projektipäällikkö Markku Haikonen, Metropolia AMK

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

IMPERIA-hanke Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Suomen toimintaohjelman strategia ja saavutukset. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Transkriptio:

Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ohjelman valmistelu RKTL:n TJ 2004: Tutkimusohjelma on laajan ongelman tai ongelmaryhmän ratkaisemiseen tähtäävä määräaikainen tutkimus, johon voi sisältyä useita tutkimusprojekteja ja erillistehtäviä. MMM TE-kesk. Neuvonta KKL Evira KuoYo Viljely Jalostus RTK RKTL Raputiimi Suunnitteluseminaarissa 19.11.2004 arvioinnissa ollut kokonaisuus ja keskeisimmät tavoitteet kaavakuvana

Raputalousohjelman PS: Raputalouden kehitys Muuttuvia tekijöitä 1. Täplärapujen yleistyminen, täplärapusaaliin kasvu 2. Jokirapujen harvinaistuminen ja saaliiden pieneneminen 3. Ravut ekosysteemissä 4. Ravunviljely 5. Kalastus ja järvien sekä rantojen käyttö 6. Kalavesien arvo 7. Muiden elinkeinojen kehitys Vaikutuksia Ravustus laajenee suurjärviin, rapukulttuuri muuttuu Jokiravun arvo kasvaa, syntyy jokiravun suojelualueita Entisten rapuvesien ekosysteemi palautuu, ravintoverkot muuttuvat Ravunviljely vähenee Ravustuksesta syntyy häiriöitä mutta myös lisäarvoa Kalavesien arvot muuttuvat Kalastuslakiin sisällytetään ammattiravustus

Raputalousohjelman PS: Nelikenttäanalyysi Suomen raputalouden: VAHVUUDET Luonnonolosuhteet mahdollistavat jokiravun säilyttämisen ja hyödyntämisen sekä täpläravun tuotannon kasvattamisen hallitulla tavalla. HEIKKOUDET Raputalouden muutoksia ennakoidaan puutteellisesti ja sopeutuminen tapahtumiin ja ilmiöihin aiheuttaa ongelmia. Rapurutto osoittautuu hallitsemattomaksi tekijäksi jokiravun säilyttämisessä ja myös täpläravun tuotannossa. UHAT Täpläravun ansiosta raputalous kokonaisuutena kasvaa ja muutos tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia sisävesikalataloudessa. MAHDOLLISUUDET Periaatteessa analyysin tarkoitus oli (jälkiajatuksia): vahvuuksia pitää mitata, jotta niitä osataan hyödyntää oikein uhkia pitää pyrkiä torjumaan ja hallitsemaan, muutamaan heikkouksiksi heikkouksia tulee välttää ja muuttaa ne mahdollisuuksiksi mahdollisuudet pitää ottaa käyttöön

Raputalousohjelman PS: Ydinteesit Päätehtävä Tuotetaan tutkimustietoa maamme rapustrategian tarpeisiin ja raputalouden yleiseen edistämiseen. Tavoitteet Ennakoidaan Suomen raputalouden kehittymistä Kehitetään keinoja raputalouden muutoksiin sopeutumiseksi Varmistetaan edellytykset jokiravun säilymiselle taloudellisesti hyödynnettävänä lajina Tuetaan raputalousosaamisen kehitystä Suomessa

Suunnitteluseminaari, perustamis- ja esisuunnitelma, evaluointi RKTL JORY, RKTL johtokunta Kansallinen rapustrategia Päätös- ja evaluointiseminaari 13.3.2013 Prosessit ja hankkeet käytännössä

Verkostoja ja yhteistyötahoja 2005-2012 MMM KRO ja ELO Jyväskylän yliopisto Itä-Suomen yliopisto (Kuopion yliopisto) Evira Metsähallitus Kalatalousopetus (Turun AMK) Etelä-Savon, Hämeen ja Keski-Suomen ELYt Raputietokeskus Keskusjärjestöt Neuvontaorganisaatio Hankkeiden ohjausryhmät

Raputalousohjelman tuotoksia Julkaisut suomeksi: Julkaisut ulkomaaksi: Esitelmät ja posterit: 61 (RKTL:n ja muut kotimaiset sarjat ja lehdet) 13 (Tieteelliset julkaisut) 84 (Suomenkieliset ja muut) Opinnäytteet: 1 AMK-lopputyö, 4 gradua, 1 väitös (+1) KV-toiminta: Muuta: Vuosien varrella: Tulossa vielä 2013: EIFAAC Working Party on Crayfish EIFAAC työpajat Pisek ja Poitiers EIFAAC 2012 Hämeenlinna (rapusessio) Kansallinen vieraslajistrategia Kansallinen rapustrategia 2013-2022 Tiedotteita, uutisia, artikkeleita, mediaesiintymisiä, tiedotustilaisuuksia, lausuntoja, puhelinkeskusteluja, kokouksia... Ammattiravustus, kulutus, yhteiskunta

Rapututkimuksen avainasioita jatkossa 1. Kannanarviot ja seurannat 2. Saalistilastointi ja :t koko arvoketjussa 3. Jokirapu täplärapu rapurutto 4. Täpläravun kestävä ravustus 5. Rapujen roolit ekosysteemissä 6. Raputalouden yhteiskunnalliset näkökulmat 7. Tuotteet, tuotekehitys, terveraputuotanto

KIITOS