Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen

Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen Keväällä 2002 päivitetyt taulukot ja kuviot

JOHDANTO 2 Opetusministeriö on antanut tekijöille Doris Stockmannille, Niklas Bengtssonille ja Yrjö Revolle tehtäväksi päivittää vuoden 2000 ilmestyneen Kirja Suomessa teoksen taulukot ja kuviot kahden vuoden tiedoilla. Opetusministeriö kutsui 31.3.1999 kauppatieteiden maisteri Doris Stockmannin, sekä hänen avustajikseen filosofian maisteri Niklas Bengtssonin ja markkinoinnin suunnittelija Yrjö Revon, laatimaan selvityksen kirja-alan nykytilasta. Selvitys liittyi osana opetusministeriön 1.9.1998 asettaman Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän työskentelyyn. Selvitysmiehen tehtävänä oli kartoittaa kirjan julkaisu- ja jakelujärjestelmät Suomessa sekä julkisen ja yksityisen sektorin taloudelliset tukitoimet kirja-alalle. Tehtävänä oli myös kartoittaa kirja-alan tilastointia, tutkimusta, koulutusta, tiedonvälitystä ja lukemisharrastuksen edistämistä sekä näiden toimintojen rahoitusta. Mahdollisuuksien mukaan tuli vertailla edellä mainittuja asioita muihin Pohjoismaihin ja EU-maihin. Selvitysmies jätti raporttinsa työryhmälle 30.9.1999 ja lopullisen käsikirjoituksen opetusministeriölle 23.12.1999. Raportti julkaistiin helmikuussa 2000 nimellä Kirja Suomessa: Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen (Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja 1/2000); ISSN 1345-4645, ISBN 952-442-264-6. Olennaisilta osiltaan Kirja Suomessa -raportissa kuvatut asiat eivät ole kahdessa vuodessa muuttuneet. Useimmat raporttiin sisältyvän tilastoaineiston aikasarjat päättyvät vuoteen 1998. Syksyllä 2001 opetusministeriö katsoi hyödylliseksi täydentää tätä aineistoa vuosien 1999 ja 2000 sekä osittain vuoden 2001 tiedoilla. Taulukoiden ja kuvioiden lisäksi on päivitetty niihin liittyviä tekstiosia. Kokonaan uusia asioita ei ole otettu mukaan, mutta jotkin taulukot ja kuviot on informaatioarvon parantamiseksi jaettu useampaan osaan. Päivitettyjen taulukoiden ja kuvioiden numerointi noudattaa alkuperäisen raportin numerointia, jaetuissa taulukoissa on käytetty lisämerkintää a, b, c, d. Myös otsikoiden numerointi noudattaa alkuperäisen raportin numerointia. Sisällysluettelossa ja tekstissä on säilytetty pääotsikoiden lisäksi ne alaotsikot, joiden alla on muutoksia. Muut alaotsikot on poistettu päivitetystä selvityksestä Kirjojen keskipainos Suomessa on pienehkö ja ilmeisesti edelleen alenemassa. Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilaston mukaan yhdistyksen jäsenten julkaisemien yleisten kirjallisuuden nimikkeiden (ilman suurteoksia) keskipainos vuonna 2000 oli 4 000 kappaletta. Kotimaisen proosan uutuuksien keskipainos oli 3 400 kappaletta ja kotimaisten lastenkirjauutuuksien 4 300 kappaletta. Tietokirjauutuuksien keskipainos oli lähes 2 700 kappaletta. Peruskoulun oppikirjanimikkeen keskipainos oli 4 200 kappaletta, lukion uuden oppikirjanimikkeen 3 300 kappaletta ja ammattikouluun tarkoitetun uuden oppikirjan vain 1 400 kappaletta. Kaikkien Suomessa vuonna 2000 julkaistujen, 11 764 kirjanimikkeen keskipainos oli noin 2 600 kappaletta. Suomenruotsalaisten kirjojen keskipainokset ovat tietenkin huomattavasti pienemmät. Esimerkiksi vuonna 1999 kaunokirjallisuuden keskipainos oli 1 100 kappaletta ja lastenkirjojen keskipainos 850 kappaletta. Uutta kirja-alaa koskevaa tilastotietoa on saatavilla muun muassa Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto 2001 teoksesta ja Nordicomin (Göteborg University)

3 vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta Media Trends 2001 in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden (ISBN 91-89471-13-X, ISSN 1401-0410). Lyhennetty versio Kirja Suomesta ilmestyi englanniksi: The Book Trade in Finland From author to reader - support mesures and development in the book trade (Ministry of Education Department for Cultural Sport and Youth Policy Series 11/2000); ISSN 1457-6902, ISBN 952-442-309-X. Se on lisäksi saatavilla opetusministeriön verkkosivuilla: www.minedu.fi/minedu/publications. Nämä taulukot ja kuviot tullaan myös päivittämään vuoden 2002 aikana. Helsingissä, helmikuussa 2002

SISÄLTÖ 4 JOHDANTO... 2 KIRJA-ALAN KUVAUS... 10 1. KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY... 10 2. KIRJAN JULKAISU JA JAKELU... 10 2.2 Kirjojen julkaisutuotanto... 10 Taulukko 1: Suomessa julkaistut kirjanimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä... 10 2.2.1 Kaunokirjallisuus... 11 Kuvio 2: Julkaistut kaunokirjallisuusnimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä... 11 2.2.2 Lasten- ja nuortenkirjat... 11 Kuvio 3: Julkaistut lasten- ja nuortenkirjanimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä... 11 2.2.3 Tietokirjat... 12 Kuvio 4: Julkaistut tietokirjanimikkeet 1963-2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä... 12 2.2.4 Oppikirjat... 12 Kuvio 5: Julkaistut oppikirjanimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä... 12 2.2.5 Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus... 12 Taulukko 2: Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan 1980 2000... 12 Kuvio 6: Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan 1980 2000... 13 Taulukko 3: Suomessa ruotsin kielelle käännetty kirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1980 2000... 13 2.2.6 Vertailua Pohjoismaiden kesken... 13 Taulukko 4: Pohjoismaissa julkaistu käännöskirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1997 ja 1999... 14 2.2.7 Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet... 14 Kuvio 7: Suomessa julkaistut nimikkeet 1963-2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä... 14 Taulukko 5: Saatavissa olevat kotimaiset kirjanimikkeet/kustantaja... 15 Taulukko 6a: Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat suomenkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan... 15 Taulukko 6b: Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat ruotsinkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan... 16 Taulukko 7: Kirjavälityksen toimitusten jakautuma yhtenä päivänä joulukuussa (17.12.2001)... 16 2.2.10 Bestsellerit... 17 Taulukko 8: Suomalaisen kaunokirjallisuuden eniten painetut teokset huhtikuuhun 2001 mennessä... 17 Taulukko 9a: Kirjakaupassa eniten myydyt kaunokirjat 2001... 17 Taulukko 9b: Kirjakaupassa eniten myydyt lasten ja nuortenkirjat 2001 18 Taulukko 9c: Kirjakaupassa eniten myydyt tietokirjat 2001... 18

5 Taulukko 9d: Kirjakaupassa eniten myydyt pokkarit 2001... 19 2.5 Kustantajat... 19 2.5.2 Kirjankustantajat tänään... 19 2.7 Kirjakaupat ja muut kirjoja myyvät yritykset... 20 2.7.1 Kirjakauppojen lukumäärä... 20 Kirjakaupat 31.12.2001... 20 2.7.3 Kirjakaupparyhmittymät... 20 2.7.4 Erikoiskirjakaupat... 21 2.7.5 Tavaratalot, marketit ja muut kirjoja myyvät vähittäiskaupat... 21 2.7.6 Oppikirjoihin ja kirjastotoimituksiin erikoistuneet myyjät... 22 2.7.7 Antikvariaatit... 22 2.7.12 Kirjakaupan ongelmat... 22 Taulukko 11: Kirjakauppojen myynnin rakenne 1997-2000 liikevaihtoluokittain... 22 Taulukko 12: Yleisimmin käytetyt kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut kirjakaupassa 1994-2000... 23 Taulukko 13: Kirjakaupan tunnuslukujen mediaaneja 1994 2000... 23 2.8 Kirjojen myynti... 24 Taulukko 14: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti 1963 2000... 24 Kuvio 9: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti 1963 2000, yhteenveto taulukosta 14... 25 Kuvio 9a: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten oppikirjojen kappalemääräinen myynti 1990-2000... 25 2.8.2 Markkamääräinen myynti... 26 Kuvio 10: Kirjojen myynti jakeluteittäin vuonna 2000, arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin, yhteenveto taulukosta 15... 26 Taulukko 15a: Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin 1997-2000... 27 Taulukko 15b: Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin 1997-2000 - eri jakeluteiden osuus kokonaismyynnistä... 28 2.8.4 Kirjan hinta Suomessa... 29 Kuvio 11: Näytevarastokirjojen ohjehinnat 1989 2001 (uutuuksien keskihinta)... 29 Taulukko 16: EDIn käyttö kirja-alan yrityksissä Suomessa marraskuussa 2001... 30 2.9.7 Kirja ja media... 30 Kuvio 13: Otavan kustantamista kirjoista julkaistut lehtikirjoitukset 1975 2000... 31 2.11 Kansainvälinen vertailu... 31 2.11.1 Julkaistut nimikkeet maittain... 31 Kuvio 14a: Julkaistut kirjanimikkeet 1 000 asukasta kohden Pohjoismaissa 1996 ja 1999... 31 2.11.2 Kirjojen vienti ja tuonti... 32 Taulukko 17: Kirjojen ja painotuotteiden vienti ja tuonti eräissä maissa 1995 ja 1997... 32 3. KIRJAN KULUTUS... 32 3.1 Kuluttaja... 32 Kuvio 19: Kirjojen myynti eri kohderyhmille 2000... 32 3.3 Kirjastot... 33

6 3.3.1 Yleinen kirjasto... 33 Taulukko 18: Tilastotietoa yleisistä kirjastoista 1988 2000... 33 3.3.1.2 Yleisten kirjastojen ongelmia... 34 Kuvio 20: Yleisten kirjastojen aineistohankinnat 1988 2000... 34 Taulukko 19a: Tieteellisten kirjastojen tilastotietoja 1963 2000... 34 Taulukko 19 b: Tieteellisten kirjastojen aineistohankintojen jakautuma 1993-2000... 34 4. LUKUTAITO... 35 TUKITOIMET KIRJA-ALALLE... 35 5. VALTION TUKITOIMET... 35 5.1 Kulttuurihallinto ja eräitä koulutuksen ja tieteen määrärahoja... 35 5.1.2 Opetushallitus... 35 Taulukko 20: Eräiden teosten laatimiseen käytetyt varat 1990 2001... 35 5.2 Kirja-alan rahoitus ja tuet... 36 Taulukko 21: Valtion tuki kirja-alalle 1997-2001... 36 Taulukko 22: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen kirjallisuuden edistämiseen tarkoitetut määrärahat vuonna 1999-2001... 37 Kuvio/Taulukko 24: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen vuonna 1998-2001... 38 5.2.1 Tuotanto/levitys... 39 Kuvio 25: Valtion tuki kirja-alalle: Tuotanto/levitys 2001... 39 5.2.1.1 Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarat... 39 Taulukko 23: Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarat sekä hakemusten ja myöntöjen määrät 1990 2001... 39 5.2.1.2 Ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisvarat... 40 Taulukko 24: Ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisvarat sekä hakemusten ja myöntöjen määrä 1990 2001... 40 5.2.1.3 Suomalaisen kirjallisuuden kääntämis- ja julkaisemisvarat... 40 Taulukko 25: Suomalaisen kirjallisuuden kääntämis- ja julkaisemisvarat 1990 2001... 40 5.2.1.4 Valikoiva tuotantotuki... 41 Kuvio 26: Toteutunut valikoiva tuotantotuki 1989 2001... 41 5.2.1.5 Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki... 41 Taulukko 26: Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki 1985 2001... 41 5.2.1.6 Selkokielisen kirjallisuuden edistäminen... 42 Taulukko 29: Määräraha selkokielisen kirjallisuuden edistämiseen 1990 2001... 42 5.2.1.7 Valokuvateosten laatutuki... 42 Taulukko 30: Valokuvateosten laatutuki, hakemukset ja myönnöt 1990 2001... 42 5.2.1.8 Saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja julkaisutoiminnan edistäminen... 43 Taulukko 31: Määräraha saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja julkaisutoiminnan edistämiseen vuosina 1992 2001... 43 5.2.2 Harrastus/tiedotus... 43 Kuvio 28: Valtion tuki kirja-alalle: Harrastus/tiedotus 2000... 43 5.2.2.1 Luovan kirjoittamisen ja lukemisen edistäminen... 44

7 Taulukko 32: Kirjailija- ja kirjoittajakoulutuksen määrärahat sekä lukemisharrastuksen edistämisvarat 1990 2001... 44 Taulukko 33: Luovan kirjoittamisen ja lukemisen edistämisvarat järjestöittäin 1996 2001... 45 5.2.2.2 Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus... 46 Taulukko 34: Opetusministeriön tuki Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskukselle 1990 2001... 46 5.2.2.3 Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti... 46 Taulukko 35: Opetusministeriön toiminta-avustukset Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille 1990 2001... 46 5.2.2.4 Alueellisten taidetoimikuntien valtionavustukset... 47 Taulukko 36: Alueellisten taidetoimikuntien myöntämät kirjallisuusjärjestöjen valtionavustukset 1998-2000... 47 5.2.3 Järjestöt... 47 Kuvio 29: Valtion tuki kirja-alan järjestöille 2001... 47 Taulukko 37: Kirjailijajärjestöjen avustusten kokonaissummat 1990-2001... 48 5.2.3.1 Kirjailijajärjestöjen toiminta-avustukset... 48 Taulukko 38: Valtionavun jakautuminen kirjailijajärjestöittäin 1995 2001... 48 5.2.3.2 Kirjailijajärjestöjen avustukset kansainväliseen yhteistoimintaan... 48 Taulukko 39: Kansainvälisen toiminnan avustusten jakautuminen kirjailijajärjestöittäin 1995 2001... 48 5.2.4 Muu tuki... 49 Kuvio 30: Valtion muu tuki kirja-alalle 2001... 49 5.2.4.1 Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat... 49 Taulukko 40: Tukea saaneet valtakunnalliset kirja-alan tapahtumat vuosina 1997 2001... 49 5.3 Valtion suora tuki kirja-alan tekijöille... 50 Kuvio 31: Valtion tuki kirja-alalle: Taiteilijat 2000... 50 5.3.1 Taiteilijaeläkkeet... 50 Taulukko 41: Taiteilijaeläkehakemusten ja kirjallisuuden hakijoidenlukumäärä sekä kirjailijoille ja kääntäjille myönnettyjen eläkkeiden lukumäärät 1991 2001... 50 5.4 Apurahat... 51 5.4.1 Valtion taiteilija-apurahat... 51 5.4.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat... 52 Taulukko 43: Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahahakemukset ja myönnöt vuonna 2000... 52 Kuvio/Taulukko 44: Kirjallisuuden taiteilija-apurahahakemusten lukumäärä vuosille 1991 2002... 52 5.4.5 Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki... 53 Taulukko 46: Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuen kokonaismäärärahat ja tukea saaneiden kantaesitysten lukumäärä 1990 2001... 53 5.4.6 Kohdeapurahat... 53 Taulukko 47: Kirjallisuuden kohdeapurahat 1992 2001... 53 5.4.7 Kirja-alan tekijöiden ulkomaiset matka-apurahat... 54 Taulukko 48: Kirjailijoiden ja kääntäjien pohjoismaiset matkaapurahat 1990 2001... 54 5.4.8 Lastenkulttuurin apurahat... 54

8 Taulukko 49: Kirjallisuuden lastenkulttuurin apurahahakemukset ja myönnöt vuosina 1994 2001... 54 5.4.9 Tiedonjulkistamisapurahat... 55 Taulukko 50: Tiedonjulkistamisapurahat 1990 2001... 55 5.5 Kirjastoapurahat ja avustukset... 55 Taulukko 51: Kirjastoapurahat ja avustukset vuonna 2000... 55 Taulukko 52: Kirjastoapurahat ja -avustukset 1990 2001... 56 Kuvio 32: Kirjastoapurahat ja -avustukset 1990 2001... 56 5.6 Kirja-alan palkinnot... 57 5.6.1 Suomi-palkinnot/kirjallisuuden valtionpalkinnot... 57 Taulukko 53: Taiteilijoiden valtion/suomi-palkintoihin käytetyt kokonaissummat 1990 2001... 57 5.6.2 Lastenkulttuurin valtionpalkinto... 57 Taulukko 54: Lastenkulttuurin valtionpalkinnon kokonaismäärärahat 1990 2001... 57 5.6.5 Valtion tiedonjulkistamispalkinnot... 58 Taulukko 55: Tiedonjulkistamispalkintoihin käytetty määräraha 1990 2001... 58 5.7 Alueellisten taidetoimikuntien suora taiteilijatuki... 58 5.7.2 Apurahat... 58 Kuvio 33: Alueellisten taidetoimikuntien taiteilijatuki (apurahat ja palkinnot) vuonna 2000 taiteenaloittain... 58 5.8 Valtion tuki kirjastoille... 59 Taulukko 56: Opetusministeriön tuet kirjastotoimelle 1999-2001... 59 5.9 Kirjakauppojen tukeminen ja verotus... 59 5.9.2.1 Kirjojen arvonlisävero... 59 Kuvio 34: Yleisen kirjallisuuden kappalemääräinen myynti ja myynti kirjastoille 1991 2000... 60 Kuvio 35a: Kaunokirjallisuuden kappalemääräinen myynti ilman kirjastomyyntiä 1991-2000... 60 Kuvio 35b: Lasten ja nuortenkirjojen kappalemääräinen myynti ilman kirjastomyyntiä 1991-2000... 61 Kuvio 35c: Tietokirjojen kappalemääräinen myynti ilman kirjastomyyntiä 1991-2000... 61 Kuvio 35: Yleisen kirjallisuuden kappalemääräinen myynti yhteensä 1991 2000... 62 Kuvio 36: Yleisen kirjallisuuden markkamääräinen myynti ilman suurteoksia ja kirjastomyyntiä... 63 6. KUNTIEN JA YKSITYINEN SEKÄ KANSAINVÄLINEN TUKI KIRJALLISUUDELLE... 64 6.2 Kopiosto ja Yleisradiopalkkiot... 64 6.2.1 Kopiosto... 64 Taulukko 59: Vuosien 1998-2000 valokopiointikorvausten jakautuminen sopimusosapuolen mukaan... 64 Kuvio 37: Kopiostokorvaukset 1990 2000... 64 Kuvio 38: Yhteenlasketut Kopiostokorvaukset kirja-alan järjestöittäin 1990 2000... 65 Taulukko 60: Kopiostokorvausten jako järjestöittäin 1998-2000... 65 6.2.2 Yleisradiopalkkiot... 66

9 Taulukko 61: Suomen Kirjailijaliiton, Finlands Svenska Författareföreningin ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kautta maksetut kirjailijoiden ja kääntäjien Yleisradiopalkkiot 1990-2000... 66 6.3 Yksityisen sektorin tuki taiteilijoille... 66 6.3.3 Kirja-alan liitot ja järjestöt... 66 Taulukko 62: Kirjailijajärjestöjen Kopiosto-varoista myöntämät apurahat jäsenistölleen 1990 2001... 66 6.6 EU-tuet kirja-alalle... 67 Taulukko 63: EU-tuki kirja-alalle... 67 KIRJA-ALAN KEHITTÄMINEN... 69 7. KOULUTUS... 69 7.1 Sanataiteen opetus... 69 Taulukko 64: Taiteen perusopetuslain alainen opetus vuonna 1996 ja 1999... 69 8. KIRJA-ALAN TIETO JA TUTKIMUS... 69 9. YHTEISTYÖTÄ JA TYÖNJAKOA... 69 10. TULEVAISUUS... 69 10.1 Tietoyhteiskunta... 69 10.1.1 Uudet digitaaliset tuotteet... 69 Kuvio/Taulukko 39 a: Elektronisten kustannustuotteiden julkaistujen nimikkeiden jakautuma 1994-2000... 69 Kuvio 39b: Elektronisten kustannustuotteiden myynnin jakautuma 1994-2000... 70 10.1.3 Verkkokauppa... 70 Taulukko 65: Eniten Suomeen ostetut kirjat Amazon.com:lta (3.1.2002)... 70 Taulukko 65: Eniten Suomeen ostetut kirjat Amazon.com:lta (28.9.1999)... 71 LIITE 1. KIRJA-ALAN TÄRKEÄT TAPAHTUMAT LIITE 5. KIRJA-ALAN TUKITOIMET LUKUUN LIITTYVÄT TAULUKOT... 74 Taulukko 1 Valtion kirja-alan tukimuodoista ja niiden myöntäjistä... 74 Taulukko 4 Kirjallisuuden taiteilijaprofessorit... 76 Taulukko 5 Kirjallisuuden valtionpalkinnot... 76 Taulukko 6 Lastenkulttuurin valtionpalkinnon saaneet kirja-alan tekijät... 78 Taulukko 7 Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saajat... 78 Taulukko 8 Lääninkirjailijat/kirjallisuuden ohjaavat läänintaiteilijat... 79

KIRJA-ALAN KUVAUS 10 1. KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY 2. KIRJAN JULKAISU JA JAKELU 2.2 Kirjojen julkaisutuotanto Taulukossa 1 on esitetty julkaistujen kirjojen nimikemäärät, uutuudet ja uudet painokset yhteensä, vuosilta 1963-2000. Muiden kustantajien julkaisema nimikemäärä on laskettu vähentämällä julkaistusta kokonaisnimikemäärästä Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat nimikkeet. Suomen Kustannusyhdistyksen luvuissa ovat mukana vain yli 48-sivuiset kirjat, kokonaisluvuissa myös pienpainatteet (alle 48-sivuiset). Pienpainatteiden osuus kokonaisnimikemäärästä on vuoteen 1997 asti ollut noin 25 prosenttia, mutta on sen jälkeen nopeasti laskenut. Vuonna 2000 osuus oli enää 19 prosenttia. Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisuista suunnilleen puolet on pienpainatteita. Taulukko 1 Suomessa julkaistut kirjanimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Kaunokirjat 771 537 772 713 843 893 883 1 092 1 192 1 082 1 145 1 226 L&N kirjat 209 233 310 775 623 725 780 965 1 099 1 199 1 243 1 425 Tietokirjat 621 607 829 825 936 1 518 1 673 1 960 1 983 2 303 2 382 2 588 Suurteokset 87 79 153 143 93 66 40 45 Yl. kirj. yht. 1 601 1 377 1 911 2 313 2 489 3 215 3 489 4 160 4 367 4 650 4 810 5 284 P-kirjat 874 906 1 014 756 1 014 1 055 1 016 993 1 017 K-kirjat 531 657 803 813 1 170 1 207 1 160 1 182 1 260 Oppik. yht. 543 644 1 195 1 405 1 563 1 817 1 569 2 184 2 262 2 176 2 175 2 277 SKY yht. 2 144 2 321 3 106 3 718 4 052 5 032 5 058 6 344 6 629 6 826 6 985 7 561 Muut kustant. 511 2 061 1 683 1 054 1 542 5 354 6 727 7 150 6 088 6 061 6 188 4 203 Kaikki yht. 2 655 4 382 4 789 4 772 8 594 10 386 11 785 13 494 12 717 12 887 13 173 11 764 Vast. SKY:n 23 22 24 27 35 41 64 76 73 78 78 Jäsenet Lähteet: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot 1963-2000;Suomen tilastolliset vuosikirjat 1963-1997; Kulttuuritilasto 2001, Tilastokeskus Mukaan on otettu vain vähintään 49-sivuiset kirjat ja ruotsinkielisiltä kustantajilta vain oma tuotanto, ei ruotsinmaalaisten kirjojen osapainoksia (ruotsalaisen kustantajan julkaisema kirja, jonka Suomeen tarkoitettu myynti julkaistaan suomalaisen kustantajan nimissä). L&N kirjat Lasten ja nuortenkirjat. Suurteos Moniosainen tietokirja, joka valmistuu usean vuoden aikana. Julkaistu nimikemäärä tarkoittaa eri sarjojen kyseisenä vuonna valmistuneita yksittäisiä osia. P-kirjat Peruskoulun oppikirjat. K-kirjat Lukion ja ammattioppilaitosten oppikirjat. SKY Suomen Kustannusyhdistys ry.

11 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisema nimikemäärä on koko tarkastelujakson ajan ollut nouseva. Muun kirjojen julkaisemisen osalta vuosi 1995 näyttää käännekohdalta. Sekä kirjojen että pienpainatteiden nimikemäärät ovat kääntyneet laskuun. Luokitusperusteiden muutoksia ei vuonna 1995 tai sen jälkeen ole tapahtunut. Pienpainatteiden määrän laskua voi osittain selittää entistä valikoivampi luettelointi. Luetteloimattomien pienpainatteiden määrä on saattanut kasvaa, mutta ne eivät näy julkaisutilastoissa muutoin kuin aineiston kartunnan hyllymetreinä. Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistysten jäsenten vuonna 2000 julkaisemien nimikkeiden määrä verrattuna edellisiin vuosiin näyttää dramaattisen alhaiselta. Nähtäväksi jää, onko se tilastollinen poikkeus, tilastointivirhe vai oire digitaalisen julkaisemisen läpimurrosta. Jäljempänä kuvioissa 2 5 ovat mukana vain Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat nimikkeet, koska muiden kustantajien julkaisemien kirjojen jakautumaa kirjallisuuslajeittain ei tarkasti tiedetä. 2.2.1 Kaunokirjallisuus Kuvio 2 Julkaistut kaunokirjallisuusnimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä Kaunokirjallisuus, julkaistut nimikkeet 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot 2.2.2 Lasten- ja nuortenkirjat Kuvio 3 Julkaistut lasten- ja nuortenkirjanimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä 1500 1000 500 Lasten- ja nuorten kirjat, julkaistut nimikkeet 0 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot

12 2.2.3 Tietokirjat Kuvio 4 Julkaistut tietokirjanimikkeet 1963-2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä Tietokirjat, julkaistut nimikkeet 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot 2.2.4 Oppikirjat Kuvio 5 Julkaistut oppikirjanimikkeet 1963 2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä 2500 2000 1500 1000 500 0 Oppikirjat, julkaistut nimikkeet 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot 2.2.5 Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus Taulukko 2 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan 1980 2000 Alkukieli 1980 1985 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Englanti 447 520 940 1 196 1 178 1 249 1 423 1 534 1 433 Ruotsi 167 124 184 213 222 223 199 191 186 Saksa 84 96 128 135 108 102 99 148 128 Ranska 48 43 92 105 105 93 83 111 111 Italia 16 11 28 40 35 43 46 33 29 Tanska 21 10 30 29 25 27 8 22 29 Venäjä 47 26 40 20 24 21 16 20 21 Norja 26 22 34 22 15 16 23 27 18 Espanja 3 6 20 16 17 19 8 22 25 Muut kielet 100 48 67 81 76 64 90 103 126 Yhteensä 959 906 1 563 1 857 1 806 1 847 1 995 2 211 2 106 Englannin osuus % 46,6 57,4 60,1 64.4 65,3 67,3 71,3 69,4 68,0 Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuritilasto 2001

Kuvio 6 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan 1980 2000 yhteenveto taulukosta 2 13 2500 Käännösten määrä 2000 1500 1000 muut ruotsiksi ranska saksa ruotsi englanti 500 0 1980 1985 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuritilasto 1999 Selvimmin erottuu englannin kielen hallitseva asema, joka suhteellisestikin on kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta koko ajan vahvistunut. Englannin kielestä tehdyt käännökset ovat vuodesta 1980 kasvanut 447 nimikkeestä 1433 nimikkeeseen eli 320 %. Muiden kielten käännökset ovat kasvaneet 512 nimikkeestä 673 nimikkeeseen eli 31 %. Taulukko 3 Suomessa ruotsin kielelle käännetty kirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1980 2000 Alkukieli 1980 1985 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Suomi 51 86 103 105 104 85 83 86 78 Englanti 1 2 2 1 2 2 1 4 3 Muut kielet 4 1 6 3 5 4 2 4 7 Yhteensä 56 89 111 109 111 91 86 94 88 Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuritilasto 2001 2.2.6 Vertailua Pohjoismaiden kesken Kun verrataan käännöskirjallisuutta alkuperäkielen mukaan Pohjoismaissa huomataan että englanninkieli dominoi kaikissa maissa, vähiten kuitenkin Islannissa ja Suomessa. Katso taulukko 4.

14 Taulukko 4 Pohjoismaissa julkaistu käännöskirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1997 ja 1999 Englannista Saksasta Skandinaavisista Suomesta Muista kie- Nimikkeet yht. % % % % listä % 1997 1999 1997 1999 1997 1999 1997 1999 1997 1999 1997 1999 Suomi 67 69 6 7 14 11 0 0 13 13 1 847 2 211 Ruotsi 76 74 4 4 9 10 1 1 10 11 2 511 2 514 Tanska 68 70 6 7 15 13 0 10 10 2 694 3 287 Norja 71 73 4 4 16 14 1 8 9 1 960 1 901 Islanti * 51 57 3 2 23 23 0 0 23 18 393 405 * Ennakkotieto Skandinaaviset kielet ovat ruotsi, norja, tanska ja islanti. Skandinaavisista kielistä suomeksi käännetyistä 85 % on käännetty ruotsin kielestä ja 15 % muista skandinaavisista kielistä. Tanskassa käännöksiin skandinaavisista kielistä sisältyvät myös fääristä käännetyt kirjat. Islannissa muista kielistä käännettyihin sisältyy myös muinaisnorjasta islanniksi käännettyjä saagoja, niitä on kaikista käännetyistä nimikkeistä 12 %. 2.2.7 Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet Kuvio 7 Suomessa julkaistut nimikkeet 1963-2000, uutuudet ja uudet painokset yhteensä Kirjojen nimiketuotanto 1963-2000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 Muut kust. SKY 4000 2000 0 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Lähde: Tilastolliset vuosikirjat ja Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Viime vuosina Suomessa on julkaistu vuosittain runsaat 12 000 kirjanimikettä, joista varsinaisia kirjoja noin 75 prosenttia ja pienpainatteita noin 25 prosenttia. Nimikkeistä noin puolet on ollut Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten ja puolet muiden kustantajien julkaisemia. Vuodesta 1996 alkaen Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten osuus kokonaisnimikemäärästä on ollut yli 50 prosenttia, vuonna 2000 se oli luetteloiduista

15 nimikkeistä jo 65 prosenttia. Suomen Kustannusyhdistyksen julkaisemista nimikkeistä vuosina 1995-2000 oli noin 55 prosenttia uutuuksia ja 45 prosenttia uusia painoksia. Muiden kustantajien osalta jakautuma uutuuksiin ja uusiin painoksiin ei ole tiedossa. Saatavissa olevat kirjannimikkeet Taulukoissa 5, 6a ja 6b esitettään saatavissa olevat nimikkeet vuonna 1999 ja 2001. Tietokannasta on poistettu tuotteet, joita ei luokitella kirjoiksi (musiikkiäänitteet ja nuotit, kalenterit, multimedia ja tietokonepelit, kartat) sekä ulkomaiset kirjat. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia koska ajot on suoritettu eri ajankohtina, syyskuussa 1999 ja vuodenvaihteessa 2002. Vaikuttaa siltä kuin kokonaisnimikemäärä olisi hieman pienentynyt. Suurin muutos on Tammen ja Kirjayhtymän fuusio, joka on johtanut Tammen nimikemäärän kasvuun, sen sijaan sekä WSOY että Otava ovat pienentäneet saatavissa olevat nimikemääränsä. Taulukko 5 Saatavissa olevat kotimaiset kirjanimikkeet/kustantaja Nimekemäärä /kustantaja Kustantajamäärä Ind Nimekemäärä Yhteensä Ind Osuus % Osuus % 1999 2001 2001/1999 1999 2001 2001/1999 1999 2001 1000-8 7 87,5 24371 21593 88,6 36,2 34,7 500-999 12 10 83,3 8064 7492 92,9 12,0 12,0 200-499 26 23 88,5 7983 6348 79,5 11,9 10,2 50-199 101 108 106,9 9992 10120 101,3 14,9 16,3 10-49 385 392 101,8 8071 8101 100,4 12,0 13,0 1-9 4455 4432 99,5 8791 8579 97,6 13,1 13,8 Yhteensä 4987 4972 99,7 67272 62233 92,5 100,0 100,0 Lähde: Kirjavälitys Oy:n tiedosto tammikuu 2002 Taulukko 6a Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat suomenkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan Suomenkieliset Nimikemäärät Ind. Osuus % Osuus % Julkaisijat 2001 1999 2001/1999 2001 1999 WSOY 7184 7 567 94,9 11,5 11,2 Otava 3979 4 563 87,2 6,4 6,8 Edita 3023 2 542 118,9 4,9 3,8 Tammi 2543 1 773 143,4 4,1 2,6 Kirjayhtymä *) 1 159 0,0 1,7 SKS 1056 904 116,8 1,7 1,3 Kustannus Mäkelä 924 (473) 195,3 1,5 Gummerus 930 831 111,9 1,5 1,2 Opetushallitus 816 685 119,1 1,3 1,0 Like Kustannus 676 (515) 131,3 1,1 Kauppakaari 665 (685) 97,1 1,1 Kirjapaja (596) 778 76,6 1,2 Kustannus OY Kolibri (647) 730 88,6 1,1 Yhteensä 21796 21 532 101,2 35,2 32,0 Saatavissa yhteensä 62233 67 272 Lähde: Kirjavälitys Oy:n tiedosto tammikuu 2002 *) Kirjayhtymä on fuusioitu Tammeen Suluissa olevia numeroita ei ole otettu mukaan yhteenlaskuun

16 Taulukko 6b Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat ruotsinkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan Ruotsinkieliset Osuus Osuus Nimikemäärät Ind. % % Julkaisija 2001 1999 2001/1999 2001 1999 Schildts *) 2175 2 130 102,1 3,5 3,2 Söderström & Co 1633 1 613 101,2 2,6 2,4 Församlingsförbundet 211 199 106,0 0,3 0,3 Åbo Akademis förlag 150 135 111,1 0,2 0,2 Svenska Litt.sällskapet 141 126 111,9 0,2 0,2 Sahlgrens *) 123 112 109,8 0,2 0,2 Ekenäs tryckeri 62 69 89,9 0,1 0,1 Författarnas Andelslag 73 68 107,4 0,1 0,1 Förlags AB Scriptum 66 54 122,2 0,1 0,1 Åbo Akademis förlag 46 46 100,0 0,1 0,1 Yhteensä 4680 4 552 102,8 7,5 6,9 *) julkaisee myöskin suomenkielistä kirjallisuutta Lähde: Kirjavälitys Oy Ruotsinkielisten kustantajien nimikemäärä on mittava ottaen huomioon kohderyhmän pienuuden, tosin melko suuri osa nimikkeistä on Ruotsista ostettuja ns. osapainoksia. Ruotsinkielisten osuus koko nimikemäärästä on hieman kasvanut. Schildts on nimikemäärällään 2 175 Suomen viidenneksi suurin kustantaja. Suuren saatavissa olevan nimikemäärän merkitystä kuvaa esimerkiksi Kirjavälityksen yhden päivän myynti kirjakaupoille 17.12.2001. Luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 1999 lukuihin koska vuonna 2001 mm. kaikki Otavan kirjatoimitukset oli kokonaisuudessaan siirtynyt Kirjavälitykselle. Keskimääräinen kappalemäärä per tilausrivi oli 4 kpl ja yhden päivän aikana toimitettu nimikemäärä vastaa n. 7 %:a saatavissa olevan kotimaisen kirjallisuuden nimikemäärästä Taulukko 7 Kirjavälityksen toimitusten jakautuma yhtenä päivänä joulukuussa (17.12.2001) Kappalemäärä Nimikettä Yhteensä Tilausriviä toimitettu Kumulatiivinen kpl Yli 100 111 2772 25982 25982 Yli 50 87 1195 5679 31661 Yli 20 269 1871 8013 39674 Yli 10 317 317 4088 43762 Yli 5 577 2046 3622 47384 Yli 1 2871 4077 4805 52189 Yhteensä 4232 12278 52189 52189 Lähde: Kirjavälitys Oy

17 2.2.10 Bestsellerit Kaikkien aikojen eniten painettujen kotimaisten kaunokirjojen listan kärkeä on ehtinyt lukea jo useampikin sukupolvi. City-lehti on päivittänyt Juhani Niemen vuonna 1997 laatiman luettelon suomalaisten suosikkikirjoista ja huhtikuussa 2001 lista on taulukon 8 mukainen. Kirjakerhopainoksia ei ole otettu mukaan. Kun otetaan huomioon suomalaisten ahkeruus kirjaston käyttäjänä, niin suosituimpien kirjojen lukijamäärät ovat varmasti tässä esitettyjä painettuja kappalemääriä suuremmat. Taulukko 8 Suomalaisen kaunokirjallisuuden eniten painetut teokset huhtikuuhun 2001 mennessä Tekijä Nimike 1. painos vuonna Painettu kpl-määrä Kivi, Aleksis Seitsemän veljestä 1873 1 506 000 Lönnrot, Elias Kalevala 1836, 1849 1 400 000 Runeberg, J.L. Vänrikki Stoolin tarinat 1848-1860 1 209 000 Linna, Väinö Tuntematon sotilas 1954 708 000 Kivi, Aleksis Nummisuutarit 1864 500 000 Lähde: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2001; Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat, Karisto, Hämeenlinna 1997; City-lehti 9/2001, Janton Oyj, Citypress Oy, Helsinki Suomen Kustannusyhdistys julkaisee nykyään luettelon vuoden eniten myydyistä kirjoista. Luettelo löytyy seuraavasta ositteesta: www.skyry.net Taulukko 9a Kirjakaupassa eniten myydyt kaunokirjat 2001 Tekijä Nimike Tolkien Taru sormusten herrasta Paasilinna Kymmenen riivinrautaa Remes Uhrilento Juba Viivi ja Wagner: Oi mikä karju Hietamies Syksyksi kotiin Raittila Canal Grande Niemi Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Alivaltiosihteeri Virallisuus on ilomme Päätalo Kannaksen lomajuna Kallis Suomen parhaat vitsit Tervo Suomemme heimo Oranen Palatsi Grisham Veljet Mäki Kolmastoista yö Palmgren Jalat edellä Lähde: Akateeminen Kirjakauppa, Info ja Suomalainen Kirjakauppa

Taulukko 9b Kirjakaupassa eniten myydyt lasten ja nuortenkirjat 2001 Tekijä Nimike Rowling Harry Potter ja liekehtivä pikari Rowling Harry Potter ja viisasten kivi Rowling Harry Potter ja salaisuuksien Rowling Harry Potter ja Azkabanin vanki Don Rosa Temppeliherrojen kätketty. Kunnas Herra Hakkaraisen aakkoset Nordqvist Viiru kateissa Disney Kyä viksup päriää Rowling 1 Ihmeotukset ja niiden olinpaikat Asterix ja la traviata Rowling Huispaus kautta aikojen Golfer Artemis Fowl Garam Snögeli ja seittemän snadii starbuu Kunnas Koiramäki Haisunäätä mikroaaltouunissa Lähde: Akateeminen Kirjakauppa, Info ja Suomalainen Kirjakauppa 18 Taulukko 9c Kirjakaupassa eniten myydyt tietokirjat 2001 Tekijä Nimike Mitä Missä Milloin Guinness: Suuri ennätyskirja Hallama Sydämen kieltä sydämelle Myllylä Riisuttu mestari Klein No logo Jakobson Pelon ja toivon aika Hellsten Elämän paradoksit Painonvartijat Nälkä lähtee pienin pistein Värikäs lintukuvasto Utrio Bella Donna Haluatko miljonääriksi: uudet haasteet Mazzarella Kun kesä kääntyy Mökkielämän ABC Halme Tuomiopäivä Suomen luonto-opas Lähde: Akateeminen Kirjakauppa, Info ja Suomalainen Kirjakauppa

19 Taulukko 9d Kirjakaupassa eniten myydyt pokkarit 2001 Tekijä Nimike Niemi Populärmusik från Vittula Tolkien Hobitti Fielding Bridget Jones - elämä jatkuu Tolkien Taru sormusten herrasta Remes Ruttokellot Mankell Hymyilevä mies Harris Pieni suklaapuoti Lehtolainen Tuulen puolella Westö Drakarna över Helsingfors Mankell Palomuuri Tolkien Silmarillion Bushnell Sinkkuelämää Atwood Sokea surmaaja Helgason 101 Reykjavik Naipaul Talo Mr. Biswashille Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa 2.5 Kustantajat 2.5.2 Kirjankustantajat tänään Suomen Kustannusyhdistyksen perustajajäseniä vuonna 1858 oli 19 ja jäsenmäärä vaihteli pitkään 20 ja 30 välillä. Vasta 1960-luvulla ylitettiin 30 ja 1980-luvulla 50 jäsenen määrä. Vuoden 2001 lopussa jäseniä on 90. Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenet julkaisevat noin puolet kotimaisen kirjallisuuden nimikkeistä. Yhdistyksen vuositilastojen ja Tilastokeskuksen kirjojen kokonaismyynnistä tekemän selvityksen mukaan Suomen Kustannusyhdistyksen julkaisemien kirjojen kappale- sekä markkamääräinen myynti on noin 85 % kotimaisen kirjallisuuden myynnistä. Helsingin yliopiston kirjaston ISBN-toimiston ylläpitämässä kustantajarekisterissä on syksyllä 2001 noin 3 800 kustantajaa. Suurimman kirjankustantajan, SanomaWSOY-konsernin osuus kirjankustantamisen liikevaihdosta Suomessa vuonna 2000 oli noin 40 prosenttia. Kahden suurimman, SanomaWSOY:n ja Otavan, yhteinen osuus oli noin 55 prosenttia. Viiden suurimman kustantajan osuus oli noin 75 prosenttia ja kahdeksan suurimman jo yli 80 prosenttia. Ulkomaisten kirjojen liikevaihto ei sisälly näihin lukuihin. Kirjankustantamisen osuus SanomaWSOY:n liikevaihdosta vuonna 2000 oli vajaa 10 prosenttia. Kun SanomaWSOY:n vuonna 2001 ostaman VNU-konsernin aikakauslehtiryhmä vaikuttaa täydellä painollaan, niin kirjankustantamisen osuus liikevaihdosta putoaa alle viiteen prosenttiin. Gummerus-konsernissa kirjankustantaminen tuo liikevaihdosta noin neljänneksen, Otava-Kuvalehdet konsernissa viidenneksen ja Editakonsernissa noin 10 prosenttia. Suurista kustantamoista Tammi-konsernin liikevaihto kertyy jokseenkin kokonaan kirjoista.

20 2.7 Kirjakaupat ja muut kirjoja myyvät yritykset 2.7.1 Kirjakauppojen lukumäärä Kirjakaupat 31.12.2001 Kirjakaupat NV Ilman NV R-NV Yhteensä Info-kirjakaupat 41 4 45 Kipa-kirjakaupat 61 4 65 Q-kirjakaupat 11 1 12 Sitoutumattomat kirjakaupat 68 29 3 100 Yrittäjäkirjakaupat yht. 181 38 3 222 Suomalainen Kirjakauppa 60 60 Akateeminen Kirjakauppa 5 5 S-ryhmän kirjakaupat 16 20 36 Kaikki yhteensä 257 63 3 323 Lähde: Kirjakauppaliitto NV Vähintään suomenkielinen näytevarasto 3 (pienin) R-NV Vain ruotsinkielisten kustantajien näytevarasto 2.7.3 Kirjakaupparyhmittymät Suomalainen Kirjakauppa on Rautakirjan kokonaan omistama tytäryhtiö, Rautakirja puolestaan on Sanoma-WSOY konsernin tytäryhtiö. 31.12.2001 Suomalaiseen Kirjakauppaan kuuluu 60 omalla nimellä toimivaa ja neljä, vuonna 2000 yritysoston kautta ketjuun tullutta Yliopistokirjakaupan myymälää, sekä 10.9.2001 Helsingissä avattu Reader s -pokkarimyymälä. Vuonna 2000 Suomalaisen Kirjakaupan liikevaihto oli 634 mmk ja henkilökunnan määrä vuonna 2000 keskimäärin 715 henkilöä. Suomalaisen Kirjakaupan liikevaihdosta noin 60 % on viime vuosina ollut kirjoja. Stockmannin omistamalla Akateemisella Kirjakaupalla on enimmillään ollut yksitoista myymälää, vuoden 1998 alusta lähtien viisi kirjakauppaa paikkakunnilla, joilla on myös Stockmann-tavaratalo. Akateeminen Kirjakauppa työllistää noin 400 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 450 mmk. Kirjojen osuus liikevaihdosta on enemmän kuin 50 %. Osuuskunta Informaatiokirjakauppa (Info) 31.12.2001 Infoon kuului 38 yritystä, joilla on 45 yhteensä myymälää. Infokirjakauppojen yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 325 mmk, siitä runsaat 50 % kirjoja, ja ketju työllisti yhteensä lähes 300 henkilöä. Kirjojen osuus liikevaihdosta vaihtelee yrityksittäin, mutta koko ketjun puitteissa se on yli 50 %. KIPA osuuskunta 31.12.2001 KIPAan kuului 62 yritystä, joilla on yhteensä 65 myymälää. Yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli runsaat 100 mmk ja kaupat työllistivät noin 180 henkilöä. Myös KIPA-kirjakauppojen liikevaihdosta runsas puolet muodostuu kirjoista.

21 Vuonna 2000 perustettuun Kirja-Q ketjuun kuuluu vuoden 2001 päättyessä 10 yksityistä kirjakauppayritystä, joilla on yhteensä 11 myymälää. Yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli hieman vajaa 40 mmk. S-ryhmän (SOK) Sokos-tavarataloissa ja S-marketeissa olevista kirjaosastoista on kirjakaupoiksi laskettu ne, joilla on kirjakauppanumero ja jotka alan sisällä, esimerkiksi Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoissa luokitellaan kirjakaupoiksi. Kirjojen jakeluteitä kuvaavassa taulukossa 15 näiden osastojen kirjamyynti sisältyy tavaratalojen ja supermarkettien myyntiin. Ketjuihin kuulumattomia yleiskirjakauppoja on lukumääräisesti eniten, vuoden 2001 lopussa 100 kappaletta. Niiden yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 140 mmk ja henkilökunnan määrä alle 200. Kirjojen osuus liikevaihdosta vaihtelee yrityksittäin riippuen siitä, onko kirjakaupalla kirjasto- tai peruskoulutoimituksia ja onko paikkakunnalla lukio. 2.7.4 Erikoiskirjakaupat Erikoiskirjakauppa ei myy kaikkea kirjallisuutta, vaan laajaa valikoimaa valitsemansa erikoisalan kirjallisuutta. Erikoiskirjakauppoja on vuoden 2001 lopussa 93 (kun mukaan lasketaan Suomalaisen Kirjakaupan omistamat neljä Yliopistokirjakaupan myymälää ja Reader s pokkarikauppa). Suurimman yksittäisen erikoiskirjakauppojen ryhmän muodostavat 21:ssä pienessä ja keskisuuressa kaupungissa toimivat 27 kristillistä kirjakauppaa. Valikoimaansa muulla tavoin rajaavista 66:stä erikoiskirjakaupasta 44 on Helsingissä, muut jakautuvat kymmenelle paikkakunnalle. Erikoiskirjakaupat ovat liikevaihdoltaan hyvinkin erilaisia. Taulukossa 15 niiden kirjamyynti sisältyy kirjakauppoihin niiltä osin, kuin kirjakauppa tekee oman tilinpäätöksen. Muussa tapauksessa se on laskettu omistajan toimialan mukaan. 2.7.5 Tavaratalot, marketit ja muut kirjoja myyvät vähittäiskaupat Tavarataloissa ja marketeissa toimivien 36:n S-ryhmän kirjakaupan lisäksi Anttilassa, Citymarketissa, Prismassa ja Euro/Eka/Maximarketissa on 134 ympärivuotisesti toimivaa, rajoitettua uusien kirjojen valikoimaa myyvää kirjaosastoa. Uusia kirjoja myydään myös muissa vähittäiskaupoissa. Kioskit ja huoltoasemat myyvät lähinnä ns. kioskikirjallisuutta ja sarjakuvatyyppisiä kirjoja. Rautakaupat, huonekalukaupat, kodinkoneliikkeet ja jotkin muut erikoisalojen liikkeet myyvät vähäisessä määrin omaan erikoisalaansa liittyviä kirjoja.

22 2.7.6 Oppikirjoihin ja kirjastotoimituksiin erikoistuneet myyjät Hansel ja Printel hallitsevat noin kolmea neljännestä peruskoulukirjojen 250 mmk:n markkinoista. BTJ Kirjastopalvelun päätoimiala on kirjastojen muiden palveluiden, erityisesti tietopalveluiden, sekä kalusteiden kauppa, mutta se on vuodesta 1997 lähtien panostanut voimakkaasti kirjojen ja muun kirjastoaineiston myyntiin ja on tällä hetkellä yksi suurimmista kirjojen toimittajista kirjastoille. Vuonna 1992 aloittanut Lukiolaisten Kirjakauppa myy pääasiassa lukion oppikirjoja. Lukiolaisten Kirjakauppa näyttää vakiinnuttaneen asemansa yhtenä suurimmista lukiokirjojen myyjistä Suomalaisen Kirjakaupan ja Akateemisen Kirjakaupan jälkeen. 2.7.7 Antikvariaatit Suomessa on noin 250 antikvariaattia, niistä 60 sellaisia, joiden myynnistä enemmän kuin puolet muodostuu kirjoista. Varsinaiset antikvariaatit ovat vanhojen kirjojen ja vanhojen painotuotteiden kauppoja, jotka eivät juurikaan osta kirjoja kustantajilta tai tukkuliikkeistä, vaan pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä tai kuolinpesiltä. 2.7.12 Kirjakaupan ongelmat Taulukko 11 Kirjakauppojen myynnin rakenne 1997-2000 liikevaihtoluokittain Lv. alle 1 mmk Lv 1-2 mmk Lv. 2-3,5 mmk Lv. 3,5-8 mmk Lv. yli 8 mmk Yhteensä Vuos Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % 1997 53 47 57 43 63 37 55 45 54 46 55 45 1998 52 48 60 40 59 41 50 50 55 45 55 45 1999 50 50 60 40 61 39 55 45 57 43 57 43 2000 49 51 59 41 58 42 57 43 60 40 58 42 Lähde: Tilastokeskuksen Kirjakauppaliitolle tekemä selvitys. Osuudet laskettu liikevaihdosta, josta maksetaan arvonlisävero (esim. veikkausvälitys ja lehtien vuosikertavälitys ovat arvonlisäverottomia).

23 Taulukko 12 Yleisimmin käytetyt kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut kirjakaupassa 1994-2000 Myyntikate % Käyttökate % Vuosi Alakvartiiltiiltiiltiili Mediaani Yläkvar- Yhteensä Alakvar- Mediaani Yläkvar- Yht. Yrityksiä 1994 23,9 27,3 31,5 27,6 2,0 5,3 10,6 4,3 166 1995 24,3 26,6 31,6 27,9 3,0 6,4 12,2 5,6 171 1996 23,1 26,0 30,9 28,2 2,6 7,2 11,8 5,7 166 1997 22,0 26,3 31,4 28,1 3,3 6,6 11,6 6,0 171 1998 22,8 27,0 32,4 32,4 3,5 6,9 11,4 5,8 176 1999 23,2 27,6 33,1 29,4 2,9 6,7 11,0 6,1 176 2000 22,0 27,0 31,9 30,3 2,8 6,1 10,8 6,7 172 Lähde: Tilastokeskuksen Kirjakauppaliitolle tekemä selvitys Mediaani Keskimmäinen arvo, parempia ja huonompia on yhtä monta. Yläkvartiili Neljänneksellä joukosta arvo on parempi. Alakvartiili Neljänneksellä joukosta arvo on huonompi. Taulukko 13 Kirjakaupan tunnuslukujen mediaaneja 1994 2000 Tunnusluku 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Liikevaihto mmk 1,34 1,36 1,36 1,34 1,38 1,35 1,41 Myyntikate % 27,3 26,6 26 26,3 27 27,6 27 Käyttökate % 5,3 6,4 7,2 6,6 6,9 6,7 6,1 Omavaraisuusaste % 19,2 18,1 35,3 35,5 30,4 34,3 34 Varaston kierto/vuosi 3,5 3,9 3,9 3,9 3,8 4,1 4 Quick ratio 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yrityksiä 166 171 166 171 176 176 172 Lähde: Tilastokeskuksen Kirjakauppaliitolle tekemä selvitys Quick Ratio = rahoitusomaisuus:lyhytaikainen vieras pääoma. 0,5-1 on tyydyttävä, alle 0,5 on huono.

2.8 Kirjojen myynti 24 Taulukko 14 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti 1963 2000 1000 kpl 1963 1968 1973 1978 1983 1988 Kaunokirjallisuus 2 816 2 157 3 628 3 004 3 496 4 679 L & N - kirjat 1 097 1 078 1 733 3 873 2 778 3 142 Tietokirjat 2 427 2 626 4 131 4 519 4 486 5 669 Suurteokset 818 782 Yleinen kirj. yht. 6 340 5 861 9 492 11 396 11 578 14272 P-kirjat 10 645 8 177 8 389 K-kirjat 2 909 3 465 2 624 Oppikirjat yht. 5 530 6 829 12 653 13 554 11 642 11 013 Kaikki yhteensä 11 870 12 690 22 145 24 950 23 220 25 285 Vast. kustantajat 23 22 24 27 35 41 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Kaunokirjallisuus 3 801 3 987 4 384 4 588 4 502 4 997 L&Nkirjat 2 876 6 571 7 027 7 266 7 945 8 124 Tietokirjat 5 807 5 608 6 408 6 454 7 100 7 497 Suurteokset 948 670 653 503 393 402 Yleinen kirj. yht. 13 432 16 836 18 472 18 811 19 940 21 020 P-kirjat 3 877 4 287 4 457 4 297 4 189 4 308 K-kirjat 2 456 2 743 2 978 3 008 2 884 2 867 Oppikirjat yht. 6 333 7 030 7 435 7 305 7 073 7 175 Kaikki yhteensä 19 765 23 866 25 907 26 116 27 013 28 195 Vast. kustantajat 64 76 73 78 78 Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot L&N kirjat Lasten ja nuortenkirjat P-kirjat Peruskoulun oppikirjat K-kirjat Lukion ja ammattioppilaitosten oppikirjat

25 Kuvio 9 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti 1963 2000, yhteenveto taulukosta 14 Kirjamyynti 1000 kpl 30000 25000 1000 kpl 20000 15000 10000 5000 0 Oppikirjat Tietokirjat L & N Kauno 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Kuvio 9a Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten oppikirjojen kappalemääräinen myynti 1990-2000 12 Oppikirjojen kappalemääräinen myynti, milj.kpl 10 milj. kpl 8 6 4 2 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 K-kirjat P-kirjat Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot

2.8.2. Markkamääräinen myynti 26 Kuvio 10 Kirjojen myynti jakeluteittäin vuonna 2000, arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin, yhteenveto taulukosta 15 Myynti 2000 (2674 mmk) Muut 9 % Antikvariaatit 1 % Kirjakerhot 11 % Kirjakaupat 36 % Erikoistuneet jälleenmyyjät 11 % Tavaratalot, marketit yms. 13 % Kustantajien suora myynti 19 % Lähteet: Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus

27 Taulukko 15a Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin 1997-2000 Jakelutiet Myynti 1997 1998 1999 2000 1. Näytevarastokirjakauppa 775 900 793 400 829 100 874 300 2. Kirjakauppa ilman näytevarastoa 72 900 60 300 50 700 83 200 Kirjakauppa yhteensä 848 900 853 700 879 800 957 500 3. Tavaratalo 165 600 147 300 156 000 169 500 4. Supermarket 71 100 65 200 84 200 85 500 Tavaratalot ja supermarketit yhteensä 236 700 212 500 240 200 255 000 5. Kioski 49 800 53 600 77 700 75 900 6. Huoltamo 1 600 3 000 4 400 6 000 Kioskit ja huotoasemat yhteensä 51 400 56 600 82 100 81 900 7. Lääke-, terv.hoito- ja kosmet.kaupat 900 1 400 1 100 1100 8. Tekst.-, vaate-, jalk.- ja nahkat.kaupat 1 700 1 700 1 900 2 400 9. Huonekalu-,kodinkone- ja rautakaupat 8 800 11 900 12 000 13 100 10. Muu vähittäiskauppa 23 100 40 600 39 200 42800 Sekalaiset vähittäiskaupat yhteensä 34 500 55 600 54 200 59 400 11. Erikoistuneet jälleenmyyjät 211 700 258 900 266 500 304 300 12. SKY:n jäsenten suoramyynti 517 300 472 300 467 400 464 500 13. Kirjakerhot 249 300 258 300 274 900 296 300 14. Muu postimyynti 14 200 23 300 43 900 48 200 Posti-, suora- ja kerhomyynti yhteensä 780 800 753 900 786 200 809 000 JAKELUTEITTÄIN SELVITETTY MYYNTI 2 163 900 2 191 200 2 309 000 2 467 000 15. Koulutuslaitokset 39 100 44 800 40 800 55 200 16. Järjestöt 32 800 38 800 39 500 45 800 17. Radio- ja TV-yhtiöt 3 900 3 900 4 000 4 000 18. Julkisen hallinnon laitokset (arvio) 15 000 15 000 15 000 15 000 Järjestöt ja laitokset yhteensä 90 800 101 700 99 300 120 000 19. Lehtikustantajat 42 600 57 900 50 500 55 600 UUSIEN KIRJOJEN MYYNTI YHTEENSÄ 2 300 900 2 350 800 2 458 800 2 642 600 20. Antikvariaatit 26 000 28 800 30 000 30 900 KIRJAMARKKINAT YHTEENSÄ 2 326 900 2 379 600 2 488 800 2673500 Muutos edelliseltä vuodelta + 2,3 % + 4,6 % + 7,4% Lähde: Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus

Taulukko 15b Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin 1997-2000 - eri jakeluteiden osuus kokonaismyynnistä 28 Jakelutiet Osuus myynnistä 1997 1998 1999 2000 1. Näytevarastokirjakauppa 33,3 33,4 33,3 32,7 2. Kirjakauppa ilman näytevarastoa 3,2 2,5 2,0 3,1 Kirjakauppa yhteensä 36,5 35,9 35,3 35,8 3. Tavaratalo 7,1 6,2 6,3 6,3 4. Supermarket 3,1 2,7 3,4 3,2 Tavaratalot ja supermarketit yhteensä 10,2 8,9 9,7 9,5 5. Kioski 2,1 2,3 3,1 2,9 6. Huoltamo 0,1 0,1 0,2 0,2 Kioskit ja huotoasemat yhteensä 2,2 2,4 3,3 3,1 7. Lääke-, terv.hoito- ja kosmet.kaupat 0,0 0,0 0,0 0,0 8. Tekst.-, vaate-, jalk.- ja nahkat.kaupat 0,1 0,1 0,1 0,1 9. Huonekalu-,kodinkone- ja rautakaupat 0,4 0,5 0,5 0,5 10. Muu vähittäiskauppa 1,0 1,7 1,6 1,6 Sekalaiset vähittäiskaupat yhteensä 1,5 2,3 2,2 2,2 11. Erikoistuneet jälleenmyyjät 9,1 10,9 10,7 11,4 12. SKY:n jäsenten suoramyynti 22,2 19,8 18,8 17,4 13. Kirjakerhot 10,7 10,8 11,0 11,1 14. Muu postimyynti 0,7 1,0 1,8 1,8 Posti-, suora- ja kerhomyynti yhteensä 35,6 31,7 31,6 30,3 JAKELUTEITTÄIN SELVITETTY MYYNTI 93,1 92,1 92,8 92,3 15. Koulutuslaitokset 1,7 1,9 1,6 2,1 16. Järjestöt 1,4 1,6 1,6 1,7 17. Radio- ja TV-yhtiöt 0,2 0,2 0,2 0,1 18. Julkisen hallinnon laitokset (arvio) 0,6 0,6 0,6 0,6 Järjestöt ja laitokset yhteensä 3,9 4,3 4,0 4,5 19. Lehtikustantajat 1,9 2,4 2,0 2,1 UUSIEN KIRJOJEN MYYNTI YHTEENSÄ 98,9 98,8 98,8 98,8 20. Antikvariaatit 1,1 1,2 1,2 1,1 KIRJAMARKKINAT YHTEENSÄ 100 100 100 100 Lähde: Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus

29 2.8.4 Kirjan hinta Suomessa Kuvio 11 Näytevarastokirjojen ohjehinnat 1989 2001 (uutuuksien keskihinta) 160 Kirjojen keskihinta Keskihinta 140 120 100 106 112 119 124 117 111 117 127 130 130 134 138 134 mk 80 60 40 20 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Keskihinnan muutos % verrattuna edelliseen vuoteen 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 % % % % % % % % % % % % % + 11.3 + 6.0 + 4.1 + 5.5-5.5-5.1 + 5.7 + 8.5 + 1.9 + 0.5 + 3.1 + 2,3-2.6 Lähde: Kirjavälitys Oy Ainoa saatavissa oleva kirjojen hintaindeksi on Kirjavälityksen laskema näytevarastokirjojen ohjehintaindeksi. Nämä hinnat ovat kustantajien antamat, eivätkä välttämättä ole sitä hintaa mitä kuluttaja maksaa. Vuoden 1994 keskihinnassa näkyy selvästi 1.6.1994 tapahtunut arvonlisäveron lasku 22 %:sta 12 %:iin joka merkitsi, että hinnat laskivat 1.6.1994 8,2 %, keskiarvoon se vaikutti siten, että hinnat laskivat 5,1 % 1994. Kirjan hintaan vaikuttaa moni muukin asia arvonveron lisäksi kuten painoskustannukset ja paperin hinta

Taulukko 16 EDIn käyttö kirja-alan yrityksissä Suomessa marraskuussa 2001 30 TUOTE TILAUS LÄHETE LASKU KIRJAVÄLITYS Akateeminen Ei aikataulua Toimii / toimii Ei aikataulua Pok.tuk. test. Suomalainen Toimii Toimii toimii Toimii Info Toimii Toimii testissä Ei aikataulua Intrade Ei tarvetta Syksy 2001 Ei tarvetta syksy 2001 Printel Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Hansel Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Libri Testissä Toimii Ei tarvetta Ei tarvetta WSOY Kirjavälitys Toimii Toimii Ei tarvetta Ei aikataulua Akateeminen Ei aikataulua Toimii toimii Ei aikataulua Suomalainen Selvityksessä Toimii toimii Testissä Info Ei tarvetta Toimii Ei aikataulua Ei aikataulua Intrade Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Printel Hinnat tarvittaessa Toimii Ei tarvetta Toimii Hansel Hinnat tarvittaessa Toimii Ei tarvetta Toimii BTJ Hinnat tarvittaessa Ei aikataulua Ei aikataulua Ei aikataulua Lukiol.kk Hinnat tarvittaessa Toimii kerranv. Toim.kerranv. LIBRI- LOGISTIIKKA Kirjavälitys Testissä Toimii Ei tarvetta Ei tarvetta Akateeminen Ei aikataulua Testiin 2002 Testissä Ei tarvetta Suomalainen Selvityksessä Toimii Toimii Ei aikataulua Info Ei aikataulua Ei aikataulua Ei aikataulua Intrade Ei tarvetta Testiin 2002 Ei tarvetta Testissä Kauppakaari Ei tarvetta Toimii Toimii Ei tarvetta Printel Ei tarvetta Ei aikataulua Ei tarvetta Ei aikataulua Hansel Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Lukiol.kk Ei tarvetta Testissä Testissä Ei tarvetta BTJ Testissä Testissä Lähde: Kirja-EDI:n teknisen työryhmän kokouksen muistio 2.9.7 Kirja ja media Vuonna 2000 Otavan kirjoista ja kustannustoiminnasta julkaistiin lehdissä 9 694 lehtikirjoitusta, keskimäärin 26 kirjoitusta päivässä. Näistä 3126 oli kirja-arvosteluja, 6 445 sekalaisia kustannustoimintaa sekä kirjoja koskevia artikkeleita ja 123 yhtiöuutisia. Lisäksi yhtiötä, sen kustannustoimintaa ja julkaisemia kirjoja käsiteltiin noin viidessäsadassa radio- ja tv-ohjelmassa.