7/2010 1(22) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Perjantai klo 10:00-13:30 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kokoushuone Monitoimi A, 1. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (-) sij. Sari Palojoki Jäsenet Eronen Marianne Kela (x) saapui klo 10:50 Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) saapui klo 10:07 Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (x) Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) saapui klo 10:12 Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (x) Kopra Kyösti HUS (-) ei sijaista Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) Laatikainen Tiina THL (x) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (x) Lindgren Marina Kela (-) sij. Kari Toivola Porrasmaa Jari STM (-) ei sijaista Ripatti Sinikka Kuntaliiton hanketoimisto (x) poistui klo 12:50 Räsänen Maija Vaasan sairaanhoitopiiri (x) Sahala Heli Tikesos-hanke (x) saapui klo 10:07 Tarhonen Timo HL7 Finland ry. (x) Toiviainen Hanna Valvira (x) Tuomola Pirjo THL, Tilastot (x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (-) ei sijaista Koodistopalvelu- Komulainen Jorma THL (x) saapui klo 10:12 Tiimi Kajander Ani THL (x) Lehto Hanna, siht. THL (x) Lehtonen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (x) Mäkelä Matti THL (-) Palojoki Sari, pj. THL (x) Peltonen Veli-Pekka, siht. THL (x) Esittelijät Alava Pia Kela (x) Asiakohta 2 Hyppönen Konstantin Tikesos-hanke (x) Asiakohta 3
7/2010 2(22) Käsiteltävät asiat 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen (1.9.2010) pöytäkirja Varapuheenjohtaja, yksikköpäällikkö Sari Palojoki avasi kokouksen kello 10:02 ja totesi poikkeustilanteen kokouksen järjestelyissä. Puheenjohtaja Päivi Hämäläinen ja johtoryhmän asettamispäätöksen mukainen varapuheenjohtaja Matti Mäkelä olivat molemmat estyneet osallistumasta kokoukseen, joten Sari Palojoki toimi osastojohtajan määräyksen mukaisesti puheenjohtajana asiantuntijasihteeriyden sijaan. Sihteereinä toimivat koodistopalvelun suunnittelija Hanna Lehto ja ATK-suunnittelija Veli-Pekka Peltonen. Puheenjohtaja totesi lisäksi, että nyt asialistalla olevan kohdan 6 (Välittäjätahorekisteri) käsittely siirtyy myöhempään ajankohtaan, koska asiaa valmistellut Matti Mäkelä ei ollut paikalla. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista sillä korjauksella, että Timo Tarhosen titteli kohdassa 4 on HL7/TC:n puheenjohtaja - ei HL7 Finland ry:n. Edellisen kokouksen 1.9. pöytäkirjaan ei tullut kommentteja asetettuun määräpäivään mennessä ja se hyväksyttiin sähköpostimenettelyn aikana. Pöytäkirja on julkaistu koodistopalvelun verkkosivuilla. 2 Sosiaalihuollon koodistot (11 kpl), hyväksyttäväksi Projektitutkija Konstantin Hyppönen (Tikesos-hanke) esitteli Koodistopalvelun johtoryhmälle hyväksyttäväksi 11 kpl sosiaalihuollon koodistoja. Esittelyyn liittyvä aineisto toimitettiin johtoryhmälle 24.9.2010. Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun johtoryhmän pöytäkirjaan 28.8.2009, joka on julkaistu Koodistopalvelun verkkosivuilla. Tausta: -Sosiaalihuollon tiedonhallintaa kehitetään Sosiaali- ja terveysministeriön organisoimassa Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (josta käytetään jatkossa nimeä Tikesos-hanke). Tavoitteena on yhtenäistää kansallisesti sosiaalihuollon sähköisten asiakasasiakirjojen tietosisältöjä ja rakennetta sekä luoda asiakirjojen käsittelylle ja säilytykselle yhtenäiset periaatteet. Hankkeessa tuotettujen määrittelyjen pilotointi pyritään aloittamaan vuoden 2010 aikana. Hanke päättyy vuoden 2011 lopussa. -Tällä hetkellä sosiaalihuollon asiakastietomallit ja asiakasasiakirjat ovat pääsääntöisesti järjestelmä- tai kuntakohtaisia. Asiakastietojärjestelmien tietokantalomakkeiden valintalistat ovat kunnittain erilaiset, sillä kunnat ovat parametrisoineet esimerkiksi meno-, tuloja varallisuuslajit kuntakohtaisesti. Erilaisten luokitusten lisäksi myös tietosisällöt ovat epäyhtenäisiä sekä rakenne- että semantiikkatasolla, mikä hankaloittaa tietojen siirtämistä järjestelmien välillä. -Vuonna 2008 Tikesos-hankkeessa aloitettiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjen yhtenäistäminen. Tuotoksena syntyy sosiaalihuollon asiakastietomalli, joka
7/2010 3(22) esittää tietojen yhtenäisen käsitteellisen sisällön kuvaavien tietokomponenttien määrittelyt. Sen lisäksi Tikesos-hankkeessa mallinnetaan asiakasasiakirjat. Tuotoksena syntyvät sisällölliset asiakirjarakenteet ja tekniset asiakirjarakenteet eli XML-skeemat. -Työ toteutetaan Itä-Suomen yliopiston, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sanastokeskus TSK:n moniammatillisena yhteistyönä. -Tietokomponenteissa ja asiakasasiakirjoissa käytetään useita luokituksia, jotka on ryhmitelty seuraavasti: 1. Muiden toimijoiden luokitukset, joita käytetään sosiaalihuollossa 2. Sosiaalihuollon kansalliset luokitukset 3. Kansalliset julkishallinnon luokitukset 4. Koodistopalvelussa jo olevat luokitukset, jotka otetaan käyttöön sosiaalihuollossa muuttumattomina 5. Koodistopalvelussa jo olevat luokitukset, jotka ehdotetaan otettavaksi käyttöön sosiaalihuollossa muutettuina 1. Muiden toimijoiden luokitukset, joita käytetään sosiaalihuollossa (1 kpl) Talotyyppi -Luokitusta käytetään Asunto-tietokomponentissa. -Talotyyppiluokitus sisältää neljä koodia: 1= kerrostalo, 2= rivitalo, 3= pientalo, 4= muu -Suhde vakituinen asumismuoto -luokitukseen: Koodistopalvelussa jo olevaa vakituinen asumismuoto -luokitusta käytetään sosiaalihuollon ja kotihoidon asiakaslaskennan hoitoilmoituksissa kuvaamaan asiakkaan asumisen itsenäisyysastetta. Luokituksessa ei oteta kantaa asuinrakennuksen tyyppiin. -Käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Talotyyppi-niminen kenttä on osa Asuntotietokomponenttia, joka on yksi sosiaalihuollon ydintietokomponenteista. Asuntotietokomponenttia käytetään asiakasasiakirjoissa aina kun tarvitaan tarkempaa tietoa asiakkaan asunnosta. Tietokomponenttia käytetään esimerkiksi toimeentulotuen asiakasasiakirjoissa. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Talotyyppiluokitus on laadittu Tilastokeskuksessa (http://www.stat.fi/meta/kas/talotyyppi.html, määritelmä 1). Tilastokeskus vastaa jatkossakin luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä. -Talotyyppiluokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa talotyyppiluokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä, ja sitä on jo hyödynnetty hankkeen sisällä toimeentulotuen hakupalvelun protoilussa. - Onko Tilastokeskuksen kanssa selvitetty koodiston käyttäjäoikeuskysymyksiä? Vastaus: Tikesos-hankkeen johtoryhmä ei ole vielä käsitellyt asiaa. -Onko Talotyyppi toisen luokituksen osajoukko? Vastaus: Kyseessä on kokonainen luokitus. Esimerkiksi toimeentulotuessa asumismenot hyväksytään sen perusteella, missä asuu (esim. polttopuiden tarve).
7/2010 4(22) -Harva luokitus toimii yksin. Sosiaalihuollossa luokitusten kombinaatiot ovat tärkeitä. Esimerkiksi vanhus- tai vammaispalvelussa talotyyppi on tärkeä tieto. Yhteenveto: Käyttötarkoituskuvauksen työstäminen vaatii vielä lisätyöstämistä. Ennen kuin koodisto viedään Koodistopalvelun julkaisutoimikunnan käsittelyyn, pitää käyttötarkoituskuvauksen olla hyvin valmisteltuna Tikesos-hankkeen toimesta. Käyttöoikeuskysymysten tulee olla selvitettyinä Tilastokeskuksen kanssa ennen luokituksen julkaisemista. Päätösesitys: Talotyyppi-luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Päätös: Hyväksyttiin esitys Yhteenveto-kohdassa mainituilla ehdoilla. 2. Sosiaalihuollon kansalliset luokitukset (3 kpl) Asumismuoto -Luokitusta käytetään Asuminen-tietokomponentissa. -Asumismuotoluokitus sisältää 11 koodia, jotka kuvaavat asumisen tilannetta, muun muassa asunnon hallintaperustetta: 1 Vuokra-asunto, päävuokralainen 2 Vuokra-asunto, alivuokralainen 3 Työsuhdeasunto 4 Omistusasunto 5 Osaomistusasunto 6 Asumisoikeusasunto 7 Asuntola 8 Laitos 9 Sukulaisen/tuttavan asunto 10 Asunnoton 11 Muu - Suhde vakituinen asumismuoto -luokitukseen: Koodistopalvelussa jo olevaa vakituinen asumismuoto -luokitusta käytetään sosiaalihuollon ja kotihoidon asiakaslaskennan hoitoilmoituksissa kuvaamaan asiakkaan asumisen itsenäisyysastetta. Luokituksessa ei oteta kantaa asunnon hallintaperusteeseen. Luokitusten nimet ovat ristiriidassa, koska ehdotettavallakin luokituksella voi kuvata vakituista asumista. Lisäksi asumisen itsenäisyysaste ei välttämättä ole vakituinen, vaan voi olla myös tilapäinen. Esittelijän mielestä vakituinen asumismuoto -luokituksen nimeksi sopisikin paremmin asumisen itsenäisyysaste. -Käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Asumismuoto-niminen kenttä on osa Asuminen-tietokomponenttia, joka on yksi sosiaalihuollon ydintietokomponenteista. Asuminen-tietokomponenttia käytetään asiakasasiakirjoissa aina kun tarvitaan tarkempaa tietoa asiakkaan asumisesta. Tietokomponenttia käytetään esimerkiksi toimeentulotuen, sosiaalisen luototuksen ja adoptioneuvonnan asiakasasiakirjoissa. Asumismuotoa käytetään käsittelysäännöstöissä. Esimerkiksi toimeentulotukilaskelmassa se vaikuttaa
7/2010 5(22) hyväksyttäviin asumismenoihin, joiden huomioimisesta sovelletaan useita eri käytäntöjä riippuen asumismuodosta. Luokitusta voidaan soveltaa myös tilastointiin. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Asumismuotoluokitus on laadittu Tikesoshankkeessa. Luokituksen pohjana on käytetty Tilastokeskuksen asunnon hallintaperuste - luokitusta (http://www.stat.fi/til/asas/kas.html). Alkuperäinen luokitus ei ollut riittävän kattava, ja se täydennettiin ja kehitettiin hankkeessa laadittujen sisältömääritysten pohjalta. Luokitusta käytetään jatkossa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Tikesoshanke vastaa luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun. Hankkeen johtoryhmä päättää ylläpitovastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Asumismuotoluokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa asumismuotoluokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä, ja sitä on jo hyödynnetty hankkeen sisällä toimeentulotuen hakupalvelun protoilussa. - Onko nimenmuutokselle koskien THL:n Vakituinen asumismuoto-luokitusta esteitä? Vastaus: Vakituinen asumismuoto on Sosiaali-HILMO:n luokitus, josta vastaa HILMOtyöryhmä. Nimenmuutosehdotuksen pitää tulla käsitellyksi sitä kautta. On todettu, että monessa koodistossa olisi tarkentamisen ja muutoksen varaa. - Mihin palvelutalot kuuluvat? Vastaus: Vuokra-asuntoihin. Asukkaat ovat päävuokralaisen statuksella (osa yrityksistä myy palvelutaloasumista jo omistusasuntopohjalta). - Palvelutalo sinänsä voi olla tyypiltään mikä tahansa, onko tarve ottaa omaksi luokakseen? - Vapaan tekstikentän paikkoja on tässä mahdollista ottaa käyttöön. - Onko palveluasuminen muualla mukana? Vastaus: On osana sosiaalihuollon valmisteilla olevia luokituksia. Yhteenveto: Esille nousseet kysymykset koskevat muitakin nyt käsiteltäviä luokituksia, joten ne on otettava huomioon luokitusten jatkotyöstämisessä. Käyttötarkoituskuvaus vaatii vielä täydentämistä. Viedään nimenmuutosehdotus käsiteltäväksi THL:n Sosiaali- HILMO-työryhmään. THL antaa nimenmuutos-käsittelystä tiedon Tikesos- hankkeelle. Päätösesitys: Asumismuoto-luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Päätös: Hyväksyttiin esitys yhteenveto-kohdassa mainituilla ehdoilla. Oleskeluoikeus -Luokitusta käytetään Maahanmuutto-tietokomponentissa. -Oleskeluoikeusluokitus sisältää 6 koodia, jotka kuvaavat ulkomaan kansalaisen lupaa oleskella Suomessa:
7/2010 6(22) 1 Jatkuva (A) 2 Tilapäinen (B) 3 Pysyvä (P) 4 EY-oleskelulupa (P-EY) 5 Määräaikainen oleskelukortti 6 Pysyvä oleskelukortti -Käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Oleskeluoikeus -niminen kenttä on osa Maahanmuutto-tietokomponenttia, joka on yksi sosiaalihuollon ydintietokomponenteista. Maahanmuutto-tietokomponenttia käytetään asiakasasiakirjoissa aina kun tarvitaan tarkempaa tietoa maahanmuuttajan virallisesta oikeudesta oleskella ja tehdä ansiotyötä Suomessa sekä hänen historiastaan, esimerkiksi maahantulopäivästä. Tietokomponenttia käytetään muun muassa toimeentulotuen, lasten päivähoidon ja aikuissosiaalityön asiakasasiakirjoissa. Oleskeluoikeus voi vaikuttaa oikeuteen saada joitakin sosiaalihuollon palveluita. Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen toimeentulotukilain 2 :n nojalla. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Oleskeluoikeusluokitus on laadittu Tikesoshankkeessa Ulkomaalaislain 301/2004 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301) pohjalta. Luokitusta käytetään jatkossa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Tikesos-hanke vastaa luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun. Hankkeen johtoryhmä päättää ylläpitovastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Oleskeluoikeusluokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa oleskeluoikeusluokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä, ja sitä on jo hyödynnetty hankkeen sisällä toimeentulotuen hakupalvelun protoilussa. Ei keskustelua. Päätösesitys: Oleskeluoikeus-luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Kielitaito -Luokitusta käytetään Kielitaito-tietokomponentissa. -Kielitaitoluokitus sisältää 4 koodia, jotka kuvaavat kielen osaamista (A-Perustaso, B- Keskitaso, C-Ylin taso, 0-Ei osaa) -Kielitaitoluokitus on laadittu Tikesos-hankkeessa kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteistä eurooppalaista viitekehystä hyödyntäen (http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/source/framework_en.pdf, suomeksi http://www.tay.fi/laitokset/kielikeskus/cef/viitekehys.htm ja kirja Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen
7/2010 7(22) viitekehys, WSOYpro Oy 2008). Alkuperäinen luokitus sisältää 6 koodia (A1, A2, B1, B2, C1, C2). Näin tarkkaa kielitaidon arviointia ei sosiaalihuollossa suoriteta. Asiakkailla saattaa kuitenkin olla kielitaitotodistuksia, joissa alkuperäistä luokitusta on hyödynnetty. Ehdotetussa luokituksessa luokat A1 ja A2 on yhdistetty luokaksi A, B1 ja B2 luokaksi B, ja C1 ja C2 luokaksi C. Tämä tarkkuus riittää sosiaalihuollossa, ja mahdollisissa kielitaitotodistuksissa olevat tarkemmat kuusiportaisen asteikon mukaiset arviot on helppo kääntää kolmeportaiseen asteikkoon. Luokkaa 0 (ei osaa) ei ollut alkuperäisessä luokituksessa. Se on lisätty, koska myös tieto kielitaidon puuttumisesta voi olla tärkeää. -Käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Kielitaito-niminen kenttä on osa isompaa Kielitaito-tietokomponenttia, joka on yksi sosiaalihuollon ydintietokomponenteista. Tietokomponenttia käytetään asiakasasiakirjoissa silloin kun tarvitaan tietoa asiakkaan kielitaidosta, joko yleisellä tasolla tai tarkemmin osaamisen eri osa-alueista (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, suullinen vuorovaikutus jne.). Tietokomponenttia käytetään maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmien osana lasten päivähoidossa ja aikuissosiaalityössä. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Luokitusta käytetään jatkossa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Tikesos-hanke vastaa luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun. Hankkeen johtoryhmä päättää ylläpitovastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Kielitaitoluokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa kielitaitoluokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä. - Luokitus pohjautuu yleisen kielitutkinnon tasoihin, mutta onko luokituksen käyttö harkinnanvaraista, jos ei ole suorittanut tutkintoa? Vastaus: Kyllä, mutta käytetään eurooppalaista luokitusta, jossa numerointi 1,2,3 jne. - Käyttöoikeuskysymykset tulee selvittää sosiaalihuollon osalta. Päätösesitys: Kielitaito-luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys sillä ehdolla, että käyttöoikeus selvitetään. 3. Kansalliset julkishallinnon luokitukset (3 kpl) Huoltajuuslaji -Luokitusta käytetään Huoltaja-tietokomponentissa. Tietokomponentti Huoltaja muodostaa tietokomponenttien Huollettava ja Huoltajuussuhde kanssa kokonaisuuden, jolla kuvataan kahden yksityishenkilön välistä huoltajuussuhdetta. -Huoltajuuslajiluokitus sisältää 3 koodia (03-Vanhempi huoltajana, 06-Muu huoltaja, 36-Vanhempi määräyksenvaraisena huoltajana)
7/2010 8(22) -Huoltajuuslajiluokituksen käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Tietoja huoltajuuslajista tarvitaan useassa eri sosiaalihuollon palvelutehtävässä, esimerkiksi toimeentulotuen myöntämisessä, sosiaalisessa luototuksessa, aikuissosiaalityössä ja lastenvalvojan tehtävissä. Tieto saadaan Väestötietojärjestelmästä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin ja käytetään asiakastietojen tarkistuksissa. Tietoa huoltajuuslajista ei välttämättä tallenneta sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, mutta mahdollisuus tähän varataan. Tietokomponentti Huoltaja ja siihen sisältyvä kenttä Huoltajuuslaji on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Huoltajuuslajiluokitus on laadittu Tikesoshankkeessa. Luokituksen pohjana on käytetty Väestörekisterikeskuksen Henkilösuhdelajikoodi-luokitusta (Henkilötietokatalogi versio 1.05, 16.03.2009), jota sovelletaan myös huoltotietojen kuvaukseen. Tikesos-hanke vastaa ehdotettavan luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun. Hankkeen johtoryhmä päättää ylläpitovastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Huoltajuuslajiluokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa huoltajuuslajiluokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä, ja sitä on saatettu hyödyntää jo olemassa olevissa järjestelmissä VTJ-kyselyissä. - Kyseessä on osajoukko, tarvitaanko tätä myös jossakin muualla? Vastaus: Tämä on tarkistettava. -Tarvitaanko lisäksi luokka "ei tiedossa"? Vastaus: Tätä ei tarvita, koska tieto tulee suoraan VRK:sta ja on siten aina tiedossa. Päätösesitys: Huoltajuuslaji-luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys sillä ehdolla, että tarkistetaan tarvitaanko luokitusta jossain muualla. Lapsi-vanhempisuhteen laatu -Luokitusta käytetään Lapsi-vanhempisuhde-tietokomponentissa. -Lapsi-vanhempisuhteen laatu -luokitus sisältää 6 koodia: 1 avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi 2 avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka isyys on vahvistettu 3 aviolapsi 4 annettu ottolapseksi 5 saatu ottolapseksi 6 ottolapsisuhde purettu -Luokituksen käyttö sosiaalihuollon tietojärjestelmissä: Tietoja lapsi-vanhempisuhteen laadusta tarvitaan useassa eri sosiaalihuollon palvelutehtävässä, esimerkiksi
7/2010 9(22) aikuissosiaalityössä, lastenvalvojan tehtävissä, toimeentulotuen myöntämisessä ja päihdetyössä. Tieto saadaan Väestötietojärjestelmästä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin ja käytetään asiakastietojen tarkistuksissa. Tietoa lapsivanhempisuhteen laadusta ei välttämättä tallenneta sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, mutta mahdollisuus tähän varataan. Tietokomponentti Lapsi-vanhempisuhde ja siihen sisältyvä kenttä Suhteen laatu on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Lapsi-vanhempisuhteen laatu -luokitus on laadittu Tikesos-hankkeessa. Luokituksen pohjana on käytetty Väestörekisterikeskuksen Lapsivanhempisuhteen laatu -luokitusta (Muutostietueiden tekninen rakenne. Henkilötiedot. Julkishallinnon tietopalvelu. ver. 4.6, 8.12.2008). Luokituksesta on poistettu koodi Kihlalapsi, koska tiedolla ei ole merkitystä nykylainsäädännössä. Tikesoshanke vastaa ehdotettavan luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun. Hankkeen johtoryhmä päättää ylläpitovastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Lapsi-vanhempisuhteen laatu -luokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa lapsi-vanhempisuhteen laatu -luokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä. Lapsi-vanhempisuhteen laatu generoidaan VRK:n tiedoista, jotka ovat riittävän yhtenäisiä ja joita on jo hyödynnetty sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä VTJ-kyselyiden osana. - Olisi hyvä, jos luokituksen nimestä voisi päätellä minkälainen luokitus on kyseessä? Vastaus: Tarkistetaan VRK:sta luokituksen alkuperäinen nimi. - Luokituksen nimessä käytetty termi "laatu" kuulostaa oudolta. Parempi olisi käyttää termiä laji tai esim. suhde. - Jokaiselle luokitukselle tulee selite, ja lisäksi nimen pituus on myös rajoitettu, eli se ei voi olla satoja merkkejä pitkä. Tästä johtuen voi olla vaikea keksiä kuvaavaa nimeä. Päätösesitys: Lapsi-vanhempisuhteen laatu -luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella sen jälkeen, kun luokituksen nimi on tarkistettu ja viimeistelty. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Parisuhteen laji -Tietoja sosiaalihuollon asiakkaan perhetilanteesta tarvitaan monessa palvelutehtävässä, koska parisuhde on olennainen osa henkilön elämäntilannetta. Tämän lisäksi parisuhde vaikuttaa joissakin palvelutehtävissä palvelupiiriin kuulumisen arviointiin (esimerkiksi adoptioneuvonnassa) tai asiakasmaksujen määrään (lasten päivähoidossa). -Luokitusta käytetään Parisuhde-tietokomponentissa. -Luokitus sisältää kolme koodia (1:Avioliitto, 2:Rekisteröity parisuhde, 3:Avoliitto) -Suhde siviilisäätyluokitukseen: Koodistopalvelussa jo oleva siviilisäätyluokitus ei aivan vastaa sosiaalihuollon tarpeita tietomallinnuksen näkökulmasta:
7/2010 10(22) Vaikka henkilön siviilisääty olisi avioliitossa tai asumuserossa, voi henkilö asua avioliitonomaisissa olosuhteissa muun kuin aviopuolison kanssa. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan tietoa sekä virallisesta siviilisäädystä että todellisesta parisuhteesta. Esimerkiksi toimeentulotuen kannalta avopuolisoilla on yhteinen talous, mutta toisaalla asuvaan aviopuolisoon nähden tällä edelleen avioliitossa olevalla henkilöllä on keskinäinen elatusvelvollisuus. Siviilisäätykentän toistuvuus ei aina riitä, koska puolisoista kerätään tarkempaa tietoa. - Siviilisäädyn ja parisuhdelajin semanttiset merkitykset ovat erilaisia. Siviilisäätyluokituksessa olevat arvot leski, naimaton tai eronnut eivät kuvaa parisuhdetta. Siviilisääty kuvaa aina yhden henkilön tilannetta, kun parisuhdelaji tarkentaa kahden henkilön välisen suhteen tyyppiä. Luokituksen käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Parisuhteen laji on osa Parisuhde-tietokomponenttia, joka on yksi sosiaalihuollon ydintietokomponenteista. Parisuhde-tietokomponenttia käytetään asiakasasiakirjoissa aina kun tarvitaan tarkempaa tietoa henkilön perhetilanteesta. Tietokomponenttia käytetään esimerkiksi adoptioneuvonnan asiakasasiakirjoissa. -Luokituksen ylläpito ja kehittäminen: Parisuhteen laji -luokitus on laadittu Tikesoshankkeessa. Luokituksen pohjana on käytetty Väestörekisterikeskuksen Liiton lajikoodi - luokitusta (Henkilötietokatalogi versio 1.05, 16.03.2009). Alkuperäiseen luokitukseen on lisätty koodiarvo Avoliitto. Luokitusta käytetään jatkossa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Tikesos-hanke vastaa luokituksen ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun. Hankkeen johtoryhmä päättää ylläpitovastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Parisuhteen laji -luokituksen valmisteluprosessi: Tikesos-hanke ehdottaa Parisuhteen laji -luokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Luokitus on sisällöltään valmis pilotoitavaksi tietojärjestelmissä. -Miksi luokitusta tarvitaan, eikö siviilisääty riitä? Vastaus: Ei riitä, erittelyllä voi olla merkitystä esimerkiksi toimeentulotuessa. Myös adoptioneuvonnassa on kiinnostusta aikaisempiin suhteisiin ja kestoihin luokituksen pohjalta. - Sosiaalihuollon toimeentulotuessa voi joutua koodaamaan eri tavalla, esim. avoliittoa ei ole pakko ilmoittaa. -Tuleeko tämä koodisto kyseeseen isyysselvityksessä? Vastaus: Ei, koska siinä ei kysytä tässä muodossa parisuhteen lajia. -Tässä luokituksessa ei oteta kantaa avioon menevien henkilöiden sukupuoleen. - Pitääkö katsoa ehdollisesti, ettei avoliitto jää luokitukseen? Yhteenveto: Käyttötarkoituskuvaukseen tarvitaan tarkempaa tietoa luokituksesta. Siihen voidaan esim. lisätä rajaukset include/exclude (sisältää/ ei sisällä). Avoliitto on poistettava siviilisäätyluokituksesta, jos tämä luokitus otetaan käyttöön. Päätösesitys: Parisuhteen laji -luokitus esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon.
7/2010 11(22) 4. Koodistopalvelussa olevat luokitukset, jotka otetaan käyttöön sosiaalihuollossa muuttumattomina (2 kpl) Maakoodisto -Maakoodisto on jo hyväksytty koodistopalvelimella julkaistavaksi koodistopalvelun johtoryhmän kokouksessa 1.9.2010. -Luokitusta käytetään sosiaalihuollon asiakastietomallissa muun muassa Yksityishenkilö-, Maahanmuutto- ja Osoite-tietokomponenteissa. Esimerkiksi Osoite-komponentissa maakoodistoa käytetään maatunnus-kentässä: -Käyttö sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa: Maakoodistoa käytetään sosiaalihuollossa ainakin seuraavissa kentissä - Asuminen Maa (maa, jossa henkilö asuu tilapäisesti) - Maahanmuutto Maa, jossa asunut aiemmin (maa, jossa lapsi on asunut ennen Suomeen tuloaan) - Osoite Maatunnus (valtion tai epäitsenäisen alueen nimeen viittaava standardisoitu tunnus) - Syntymä Maa (maa, jossa henkilö on syntynyt) - Yksityishenkilö Kansalaisuus (oikeusasema, joka henkilöllä on sen perusteella, että hän kuuluu jäsenenä johonkin valtioon ja sen kansaan) -Varsinkin tieto henkilön kansalaisuudesta on tärkeä, koska se voi vaikuttaa henkilön oikeuteen saada sosiaalihuollon palveluita. -Koodiston käyttöönotto, ylläpito ja kehittäminen: SFS on myöntänyt THL:lle luvan standardin julkaisemiseen koodistopalvelimella käyttöön lain 159/2007 edellyttämässä käyttötarkoituksessa. Laissa säädetään muun muassa sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Tikesos-hanke ehdottaa koodiston käyttöönottoa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä ja asiakasasiakirjoissa. Tikesos-hankkeen johtoryhmä päättää koodiston käyttöön liittyvien mahdollisten kustannusten rahoittamisesta hankkeen aikana (vuoden 2011 loppuun). Hankkeen johtoryhmä päättää vastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -Jos henkilö on esim. Somalian kansalainen, mutta tulee Suomeen Etelä-Afrikasta, niin miten tieto merkitään? Vastaus: Tietokomponentista Maahanmuutto löytyy mm. henkilön historia. - Yhteiskäyttöisten koodistojen maksullisuudesta pitäisi päästä eroon. Onko tämä mahdollista? Vastaus: Vireillä on ajatus standardien hankkimisesta kansallisesti yhteishankintana, jolloin maksullisuus poistuisi. Asiasta on keskusteltu VM:ssä. Yhteenveto: Maakoodin käyttäjämäärän arviointi sosiaalihuollosssa on tehtävä ennen koodiston käyttöönottoa sosiaalihuollon järjestelmissä, koska koodistopalvelinjakelun julkaisulupa määräytyy käyttäjämääräperusteisesti. Arvio käyttäjistä tehdään ainakin julkaisen terveydenhuollon puolella sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten lukumäärän
7/2010 12(22) mukaan. Koodistopalvelu selvittää, löytyykö Ahvenanmaa (AX) maakoodi koodistopalvelimelta. Päätösesitys: Maakoodi-luokitusta esitettiin laajennettavaksi sosiaalihuollon käyttöön koodistopalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin käytön laajennus. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon. Apuvälineluokitus -Apuvälineluokitus on jo julkaistu koodistopalvelimella. -Tikesos-hankkeen dokumentaatioryhmän asettama valtakunnallinen työryhmä on ehdottanut luokituksen käyttöönottoa ikäihmisten sosiaalipalveluissa. Ryhmään kutsuttiin vanhustyön kehittämisyksikköjen ja sosiaalialan osaamiskeskusten edustajia. Määrittelytyötä ohjasi ja valvoi Sosiaalialan tietoteknologia hanke ja Jarmo Kärki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Työn käynnistämisvaiheessa vastuuhenkilönä toimi Salme Kallinen-Kräkin. Ohjaustyöhön osallistui asiantuntijoita sekä THL:sta että STM:stä. Työryhmä on ehdottanut, että apuvälineluokitusta käytettäisiin ikäihmisten apuvälineiden tarpeen arvioimisessa. -Luokituksen käyttöönotto, ylläpito ja kehittäminen: THL:llä on voimassaoleva julkaisulupa SFS-EN ISO 9999-standardille lain 159/2007 mukaiseen käyttöön. Laissa säädetään muun muassa sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Tikesoshanke ehdottaa koodiston käyttöönottoa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä ja asiakasasiakirjoissa. Tikesos-hankkeen johtoryhmä päättää koodiston käyttöön liittyvien mahdollisten kustannusten rahoittamisesta hankkeen aikana (vuoden 2011 loppuun). Hankkeen johtoryhmä päättää vastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. -On olemassa kahden tyyppistä apuvälineluokitusta, kummasta on kyse? Vastaus: Kyseessä on SFS-EN ISO 9999 standardi, joka on julkaistuna koodistopalvelimella. - Sisältääkö luokitus sekä irralliset että kiinteät apuvälineet? Terveydenhuolto on yleensä hoitanut irralliset apuvälineet ja sosiaalipuoli kiinteät apuvälineet. Vastaus: Asia voidaan tarkistaa virkatyönä koodistopalvelussa. Jos koodisto ei sisällä molempia, annetaan asia Apuvälineluokituksen asiantuntijaryhmälle käsiteltäväksi. Päätösesitys: Koodistopalvelimella olevan SFS EN ISO 9999 Apuvälineluokituksen käyttötarkoitusta esitettiin laajennettavaksi sosiaalihuoltoon. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon. Koodistopalvelussa olevat luokitukset, jotka otetaan käyttöön sosiaalihuollossa muutettuina (2 kpl)
7/2010 13(22) Kieli (kielikoodisto) - Kielikoodisto kuuluu ryhmään koodistopalvelussa jo olevat luokitukset, jotka ehdotetaan otettavaksi käyttöön sosiaalihuollossa muutettuina. Kielikoodisto on jo julkaistu koodistopalvelimella. -Koodistoa käytetään sosiaalihuollon asiakastietomalliin kuuluvissa Kielitaito- ja Yksityishenkilö-tietokomponenteissa. Tietokomponentissa Yksityishenkilö kielikoodistoa käytetään kentissä Äidinkieli, Asiointikieli ja Tulkkauskieli. Kaikki nämä kentät sisältyvät sosiaalihuollon asiakkaan perustietoihin ja niitä käytetään monessa eri sosiaalihuollon palvelussa. - Koodistopalvelimella oleva kielikoodisto ei sisällä koodiarvoa viittomakieli tai suomalainen viittomakieli. - Suomen perustuslain (731/1999) 17 :n mukaan viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että mikäli sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta (5 ). Lisäksi Hallintolain (434/2003) 26 :n mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: 1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai 2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. - Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Kaiken kaikkiaan tieto siitä, että sosiaalihuollon asiakas tarvitsee viittomakielen tulkkausta on tarpeellinen ja tärkeä sosiaalihuollossa. - Koodistopalvelimella oleva kielikoodisto perustuu SFS-ISO 631-1 -standardiin, joka ei sisällä viittomakieltä vastaavaa koodia. Kolmikirjaiminen koodi sgn löytyy kuitenkin standardista SFS-ISO 631-2. Mikäli koodin lisääminen olemassa olevaan koodistoon ei ole mahdollista, Tikesos-hanke esittää uuden SFS-ISO 631-2 -standardiin perustuvan kielikoodiston lisäämistä koodistopalveluun. -Täytyy tehdä selvitys, onko Kielikoodi-standardia mahdollista laajentaa. - Onko luvallista lisätä sgn-luokka kaksikirjaimiseen, kun se on peräisin kolmikirjaimisesta versiosta? Vastaus: Todennäköisesti kyllä, mutta asia selvitetään virkatyönä THL:ssä. - Standardissa on kolme eri tasoa. Millä näistä viittomakieli? Vastaus: Löytyy kakkostasolta. - Onko mahdollisuus valita mikä tahansa asiointikieli? Vastaus: On teknisesti mahdollista, mutta VRK ei välttämättä hyväksy kaikkia.
7/2010 14(22) Yhteenveto: Jatketaan luokituksen valmistelua viranomaisprosessissa (keskustelukohdassa mainitut asiat). Päätösesitys: Kielikoodisto-luokitusta esitettiin laajennettavaksi koodistopalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainittu valmistelu tulee olla loppuunsaatettu ennen kuin koodistopäivitys julkaistaan. Siviilisääty -Siviilisäätykoodisto on jo julkaistu koodistopalvelimella. -Sosiaalihuollossa siviilisäätykoodisto on mukana sosiaalihuollon asiakastietomallissa. Koodistoa käytetään Yksityishenkilö-tietokomponentin kentässä Siviilisääty. -Siviilisääty on tärkeä tieto, joka sisältyy sosiaalihuollon asiakkaan perustietoihin. Tieto asiakkaan siviilisäädystä on tarpeellinen ainakin adoptioneuvonnan, sosiaalipäivystyksen, toimeentulotuen, lastenvalvojan, kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävissä. -Siviilisäätykoodistoa koskeva muutosehdotus: Koodistopalvelimella oleva siviilisäätykoodisto eroaa Väestörekisterikeskuksen käyttämästä siviilisäätykoodistosta. Koska avoliitto ei ole virallinen siviilisääty, Väestörekisterin koodistossa ei ole avoliittoa vastaavaa koodia. Lisäksi Väestörekisterikeskus käyttää eri koodaustapaa siviilisäädyistä. -Koska monet sosiaalihuollon järjestelmät saavat asiakkaiden perustiedot suoraan Väestötietojärjestelmässä, olisi suotavaa käyttää samaa koodaustapaa kuin VTJ:ssä. -Koodiston käyttöönotto, ylläpito ja kehittäminen: Tikesos-hanke ehdottaa koodiston muuttamista ja sen käyttöönottoa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä ja asiakasasiakirjoissa. Tikesos-hankkeen johtoryhmä päättää koodiston käyttöön liittyvien mahdollisten kustannusten rahoittamisesta hankkeen aikana (vuoden 2011 loppuun). Hankkeen johtoryhmä päättää vastuun siirtämisestä muulle taholle ennen hankkeen päättymistä vuonna 2011. - Kyseessä yhteensovittaminen jo koodistopalvelimella olevien koodistojen kanssa. - Miksi ovat erilaiset ja kumpi on tarkoitus ottaa käyttöön? Vastaus: VRK:n luokitus on tarkoitus ottaa käyttöön. - THL Avoimet rajapinnat Teknisessä asiantuntijaryhmässä on tehty tässä asiassa valmistelutyötä. - Eroavaisuudet VRK:n kanssa pitää tarkistaa: kannattaa viedä AR Tekniseen ryhmään, jossa tehdään uusi versio. Huolehditaan siltauksen olemassaolosta. - Jos avoliitto poistetaan tästä luokituksesta, on otettava käyttöön Parisuhteen laji - luokitus Yhteenveto: Viedään luokitus valmisteltavaksi Avoimet rajapinnat Tekniseen asiantuntijaryhmään ja tuodaan sen jälkeen uudelleen Koodistopalvelun johtoryhmän käsittelyyn.
7/2010 15(22) Päätösesitys: Palautetaan luokitus valmisteluun ja tuodaan sen jälkeen uudelleen johtoryhmäkäsittelyyn. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon. 3 Lääkärintodistus A, päivitys tiedoksi sekä Kelan lomakkeet SV 10, SV 67, SV 3 FM hyväksyttäviksi Suunnittelija Pia Alava Kelan lomakesuunnittelutiimistä esitteli Kelan Lääkärintodistus A:n päivityksen tiedoksi, sekä Kelan lomakkeet SV 10, SV 67, SV 3 FM hyväksyttäviksi. Tausta: -Esiteltävät lomakkeet kuuluvat kansalliseen terveysarkistoon arkistoitaviin muuta tarkoitusta kuin hoidon dokumentointia varten laadittaviin määrämuotoisiin asiakirjoihin. Ne kuuluvat ryhmään, jotka on määritelty ensimmäisessä vaiheessa kansalliseen terveysarkistoon toimitettaviin määrämuotoisiin asiakirjoihin. -Kansallisen terveyshankkeen toimesta on vuodesta 2003 alkaen toteutettu lomakkeiden sähköisiä määrityksiä CDA R2 -muotoon. Nämä määritykset on otettu työn pohjaksi. Kenttien vastaavuudet nykyisiin paperilomakkeisiin on tarkistettu ja korjattu. Määrityksiin on lisätty koodistopalvelumuodon tietokenttiä ja samalla on tarkistettu lomakkeen tietotyypit, kenttien pakollisuudet ja raja-arvot sekä kentissä käytettävät koodistot. Tämän jälkeen on määritelty rivinumerot ja yksilöity kentät OID-koodein. -Lomakelogistiikan osalta virallinen versio lomakkeesta on monissa tapauksissa tulostettava paperinen versio lomakkeesta, ja paperisen ja sähköisen lomakkeiden kentät tulee tietosisällön osalta olla yhtenäiset. Sähköisestä versiosta tulee olla mahdollista tulostaa samansisältöinen versio kun käytössä oleva paperilomake on. Koodistopalvelinmuoto ei ota kantaa lomakkeiden ulkoasuun, vaan on lomakkeiden rakenteinen muoto, jossa tieto tallennetaan kansalliseen potilasasiakirja-arkistoon. Lomakkeen vastuutaho (Kela) ohjeistaa tällä hetkellä järjestelmätoimittajia erikseen tulostusasusta (Kela hyväksyy eri järjestelmistä tulostettavat Kelan lomaketta vastaavat lomakkeet). -Työn toteutus: Koodistopalvelinmuodot A todistukselle on päivitetty THL:n koodistopalvelimelta saatuun pohjaan, säilyttäen tietorivien määritykset mahdollisimman ennallaan. Muille yllä mainituille lomakkeille on koodistopalvelinmääritykset tehty THL:n Loko-hankkeen puitteissa järjestetyissä Avain Technologiesin vetämissä työpajoissa keväällä 2010. Pohjana näissä on käytetty HL 7 Finland Antero Ension tekemiä CDA R2 määrityksiä ja oppaana THL:n " Määrämuotoiset lomakkeet terveydenhuollossa ja opas sähköisten lomakkeiden valmistamiseen" (Luonnos koulutuskäyttöön, Versio 1.0). Työn on toteuttanut Kelan Terveysosaston lomakesuunnittelutiimi. 1. Lääkärintodistus A (SV 6) -Sairauspäivärahan ja matkakustannusten korvausten hakemista sekä kuntoutustarpeen arviointia varten.
7/2010 16(22) -On tarkoitettu lyhytaikaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden osoittamiseen. -On jo aikaisemmin tuotu koodistopalvelimelle, nyt uudistettu ja koodistopalvelinmuoto päivitetty vastaamaan uutta tulostusasua ja kysymyksenasettelua. - Johtoryhmän etukäteisaineistossa jaellut Kelan lomakkeet eivät ole edelleen jaeltavissa, vaan ainoastaan joryn käyttöön. Yhteenveto: Johtoryhmä on nyt saanut tiedon päivityksestä, joten seuraavaksi viedään eteenpäin HL7 TC:hen lausunnolle ja sen jälkeen Koodistopalvelun Julkaisutoimikuntaan käsiteltäväksi. Päätösesitys: Lääkärintodistus A:n päivitys esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon. 2. Lääkärintodistus D (SV 10) -Todistuksen antaa lääkäri vanhempien erityishoitorahan hakemista varten. -Edellytyksenä on vaikeasti sairas tai vammainen lapsi ja vanhempi joka on lapsen sairauden takia estynyt lyhytaikaisesti työstä. -Hoidon tulee olla annettu sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, erityishuoltopiirin poliklinikalla tai sen tulee olla niihin liittyvää kotihoitoa. -Todistusta ei täytetä käynneistä yksityisellä lääkäriasemalla tai terveyskeskuksessa. -Ei keskustelua Päätösesitys: Lääkärintodistus D:tä esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Lomakkeen CDA-rakenne viedään ensin HL7 TC:hen lausuttavaksi ja sen jälkeen koodistopalvelun julkaisutoimikuntaan käsiteltäväksi. Matkakorvaus-lomake (SV 67) -Todistuksen matkakorvausta varten (SV 67) antaa terveydenhuollon ammattihenkilö silloin kun potilaan/kuntoutujan sairaus tai terveydentila edellyttää kuljetusta erityisajoneuvolla.
7/2010 17(22) -Pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon käytössä, mutta voidaan täyttää myös yksityisellä puolella silloin kun tehty tutkimus tai hoito on sairausvakuutuksesta korvattavaa. -Miksi lomakkeessa on kohta yleisellä kulkuneuvolla? Vastaus: Hyvä huomio, otetaan lomaketiimin substanssikäsittelyyn. -Miksi matkan aiheissa ei ole kohtaa tapaturma? Vastaus: Tästä ei tietoa, Pia Alava ottaa selvää. -Miten erillisiä päiviä merkitään lomakkeessa? Vastaus: Päivät stringinä, toistuva päivämäärä. Yhteenveto: Kyseessä on terveydenhuollossa laajasti käytössä oleva lomake, jonka substanssiin saatiin mahdollisia kehittämisehdotuksia tässä kokouksessa. Päätösesitys: Matkakorvaus-lomaketta SV 67 esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Lomakkeen CDA-rakenne viedään ensin HL7 TC:hen lausuttavaksi ja sen jälkeen koodistopalvelun julkaisutoimikuntaan käsiteltäväksi. Fysioterapia-lomake (SV 3) -Tutkimus- ja hoitomääräys Fysioterapian (SV 3 FM) lomakkeella lääkäri antaa määräyksen fysioterapiaan. -Lomake on pääasiallisesti yksityisen sektorin käytössä, mutta julkinen sektori voi myös kirjoittaa määräyksen yksityiseen fysioterapiaan. - Lomakkeen allekirjoitus/yksilöintitunnus: ollaanko kaikissa lomakkeissa siirtymässä yksilöintitunnuksen käyttöön? Vastaus: Jatkossa tullee olemaan näin. Suosituksena on, että terveydenhuollon ammattilaisten yksilöinnissä lomakerakenteissa allekirjoitus/yksilöintitunnus-tyyppisissä kentissä käytettäisiin Valviran nk. Terhikkitunnusta yksilöinnissä ja tietotyyppinä II eli Instant Identifier (yksilöintitunnustyyppinen). - Terhikki-rekisteristä yksilöintitunnus, jonka saavat kaikki terveydenhuollon toimijat. - Rakenteinen potilaskertomus 10 hankkeessa on noussut esiin lomakelogistiikkaan liittyen kysymyksiä. Problematiikka koskee sitä, että kun lääkäri lähettää lomakkeen KanTaan, ja alkuperäinen pitäisi saada Kelaan, niin miten tämä toteutetaan? Vastaus: Lisämäärityksiä tähän liittyen tehdään Kelassa. Yhteenveto:
7/2010 18(22) Päätösesitys: Fysioterapia-lomaketta SV 3 esitettiin hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi koodistopalvelimella testistatuksella. Lomakkeen CDA-rakenne viedään ensin HL7 TC:hen lausuttavaksi ja sen jälkeen koodistopalvelun julkaisutoimikuntaan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon. 4 Koodistojen poistoesitys, 13 kpl, päätettäväksi AR teknisen asiantuntijaryhmän jäsen ja HL7/TC:n puheenjohtaja Timo Tarhonen esitteli poistettavaksi seuraavat 13 koodistoa: 1 1.2.246.537.5.40008 AR - Ajanvarauksesta ilmoittaminen 2 1.2.246.537.5.40051 AR - Henkilötietojen käyttötarkoitus 3 1.2.246.537.5.40010 AR - Informoinnin tietosisällön laajuus 4 1.2.246.537.5.40023 AR - Jatkohoitopaikan / seurantakäynnin tyyppi 5 1.2.246.537.5.40016 AR - Kuljetuksen kohde 6 1.2.246.537.5.40018 AR - Maksajan roolitarkenne 7 1.2.246.537.5.40019 AR - Maksusitoumuksen laji 8 1.2.246.537.5.40020 AR - Maksusitoumuksen tila 9 1.2.246.537.5.124 AR - Potilaan kuljetustapa 10 1.2.246.537.5.225 AR - Potilaan saattotarve 11 1.2.246.537.5.40012 AR - Ulkokuntalaisen hoitoonoton hyväksymistapa 12 1.2.246.537.5.40011 AR - Ulkokuntalaisen hoitoonoton syy 13 1.2.246.537.5.40052 AR - Yhteyslaji
7/2010 19(22) -HL7 TC päätti kokouksessaan 24.8, että yllä mainitut koodistot (paitsi ARhenkilötietojen käyttötarkoitus, joka ei ollut käsittelyssä) voidaan poistaa koodistopalvelusta. Timo Tarhoselle annettiin tehtäväksi viedä asia AR-tekniseen ryhmään. AR-tekninen ryhmä päätti kokouksessaan 6.9, että HL7 TC:n esittämät koodistot voidaan poistaa. Lisäksi tehtiin poistopäätös AR-henkilötietojen käyttötarkoituksesta sekä koodistoista -AR/LABRA - Näytteen alkuperä ja HL7 - Lääkärin funktio/rooli. Poistopäätös vietiin koodistopalvelun julkaisutoimikuntaan. Julkaisutoimikunta päätti kokouksessaan 16.9 poistaa koodistot -AR/LABRA - Näytteen alkuperä ja HL7 - Lääkärin funktio/rooli. Julkaisutoimikunta päätti myös, että loppuja poistettavaksi ehdotettuja koodistoja ei voida poistaa, ennen kuin asia on käsitelty koodisto-palvelun johtoryhmässä. -Yllämainitut koodistot ovat syntyneet kansallisessa terveysprojektissa tehtäessä lähetteen/palautteen sekä henkilötietolomakkeen CDA R2-määritystä. Lähete/palautemäärityksen oli tarkoitus palvella terveydenhuollon organisaatioiden välistä lähete/palauteliikennettä sekä paikallisia tarpeita. Määrityksessä oli minimivaatimuksena pikaxml-lähete/palaute-yhteensopivuus ja maksimivaatimusta ei ollut. Lähetteen/palautteen CDA R2 määritys tehtiin lopulta siten, että siinä oli pikaxmlyhteensopivuus sekä lisäksi tietoja vanhasta OVT-lähete/palautemäärittelystä sekä HL 2.3 REF-sanomasta. -earkisto-suunnitelmien valmistuttua lähete/palaute-määrityksen käyttötapa muuttui ja siitä tehtiin uusi versio. Kyseistä CDA R2-määritystä käytetään pelkästään pikaxmllähetteen/palautteen arkistomuotona, eikä CDA R2-lähetteillä/palautteilla siirretä hoitovastuuta eikä raportoida hoidosta. Täten vanhasta OVT-lähetteestä sekä HL7 2.3 REF-sanomasta (sekä muista kehitysvaiheista) tullut sisältö pitäisi poistaa määrityksistä sekä niihin liittyvät koodistot koodistopalvelusta. Sama koskee vanhaa HEN-lomaketta. -Kaikki ehdotetut luokitukset poistetaan koodistopalvelimen testipuolelta mutta OIDkoodit säilytetään varattuina. Koodien poistaminen tarkoittaa, että ne eivät häviä kokonaan, vaan ne pidetään aktiivikäytöstä piilotettuna. Eli koodit voidaan palauttaa tarvittaessa. -Onko pikaxml:ssä mitään maksuasiatiedoista? Vastaus: Ei ilmeisesti ole laajemmin käytössä, on epämääräisesti strukturoitu. Toistaiseksi ei ole maksajaan liittyvää muuttujaa. Päätösesitys: Edellä mainitut 13 koodistoa ehdotetaan poistettavaksi koodistopalvelimelta. Poston yhteydessä julkaistavan kooditiedotteen sisältöön tulee kiinnittää erityista huomiota (tieto, etteivät koodit häviä kokonaan palvelimelta). Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Ennen poistamista koodit viedään koodistopalvelun julkaisutoimikuntaan.
7/2010 20(22) 5 Kuvaluokituksen koodistopalveluhankkeen keskeytys, hyväksyttäväksi Ylilääkäri Jorma Komulainen (THL) esitteli Kuvaluokituksen koodistopalveluhankkeen keskeytyksen hyväksyttäväksi. -Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun johtoryhmän kokouspöytäkirjaan 11.6.2009. Pöytäkirja on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla osoitteessa http://sty.stakes.fi/fi/koodistopalvelu/jory/asiakirjat.htm. -Käynnistyi Proxit-klusterihankkeessa n. vuonna 2008. Johtoryhmä käsitteli kesällä 2009 ja päätti jatkaa valmistelua asiantuntijatyönä ja varmistaa, että ei valmistella vain Proxithankkeen puitteissa. - Asiantuntijaseminaarissa 22.3.2010 todettiin, että tarvitaan kuvaluokitus, mutta että diagnoosi ei ole oleellinen perusta. -THL:ssä valmisteltiin ehdotus kuvaluokitukseksi, työversio, varauduttiin 5 merkkiin. - Työversioon kentältä saadut kommentit: kliinisiltä saadut valtaosin kielteisiä. - Tilanne: ei tarvita KanTa:n 1.vaiheessa: tietojärjestelmätoimittajat hyödyntänevät DICOM-standardia. - Ehdotus: keskeytetään hanke nyt, ja informoidaan johtoryhmää jos tulee uudelleen ajankohtaiseksi. - Hankkeen keskeyttämisessä nousee keskeiseksi se, mitkä perusteet ovat olemassa. Monet tahot ovat vastustaneet. Ovatko tässä kaikki kommentit (vrt.kommenttiliite)? Vastaus: Kommentteja on saatu myös puhelimitse, mutta niitä ei ole dokumentoitu. - Puheenjohtaja totesi, että kommenteissa PPSHP hyvin vahvasti edustettuna - ei ehkä edustava THL:n näkökulmasta? Vastaus: Ei ollut kyse lausuntokierroksesta, nyt voi todeta että tämä oli virhe. Eli otos on epäedustava. - Standardimuoto kuville, näkyvän valon kuvat - miten voidaan hyödyntää ja mitä luokittelumahdollisuuksia voidaan käyttää? Vastaus: Ideaalitilanne olisi käyttää kansainvälistä luokitusta. -Taustaa pitää selvittää, ja sitä, mitä on olemassa. Tämä vaatii resurssointia. Tavoite on että löydetään käytössä oleva, valmis luokitus, johon erilaiset järjestelmät voivat tukeutua. - On periaatteessa ollut hyvä selvitys, mutta perustelukierros tarpeen ja sen jälkeen uusi esitys. -Alpo Värri on alan asiantuntija: hän on selvittänyt kansainvälisiä standardeja ja kertonut, että DIACOM visual lights standardi on hyvä ratkaisu. -Selvitykseen kohdistui paljon odotuksia vaikka se ei olekaan ajankohtainen KanTan tämänhetkisessä kehityksessä. -Asia on moniulotteinen, esim. ensiaputilanteessa otetaan kuvia. Lisäksi radiologian kuvat laitetaan DIACOM:iin. Entä kuvien OID-tunnuksiin kytkeminen? Patologiassa piirroksia jne. jotka olisi hyvä saada taltioiduksi. - Tarvitaan analyysi tilanteesta ja siitä, onko tarvetta tehdä useampia luokituksia.
7/2010 21(22) - Hankeajatus on ollut hyvin ajassa. Kysymys siitä, miten säilyttää kuvat niin, että ovat käytettävissä. Pelkona ehkä työn lisääntyminen jos luokitusta aletaan käyttää? -Onko rakenteinen kuvaamistapa välttämättä aina oikea? Se edellyttää että joku koodaa, ja muiden on ymmärrettävä koodaus. Tapahtumaan kytketty kuva löytyy helposti päivämäärän ja henkilötunnuksen avulla. On siis myös muita tapoja kuin oma luokitus. -Aiheeseen liittyen STM:ssä on valmisteilla arkistointiin liittyvä esiselvitys - mitä taltioidaan, kuinka pitkään ja missä. Pitäisikö katsoa laajemmin esim. mitä tallennetaan ja mitä pitää löytyä rakenteisesti koodattuna? -Keskustelu on kovin erityissairaanhoitokeskeinen. Esim. vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollossa, lastenneuvoloissa jne. on myös tarve kuville. -Tutkimusnäkökulma: mikä on tarve tutkia kuvia joita on syntynyt esim. kliinisessä käytössä? Yhteenveto: Kuvaluokituksen hankkeelle on ollut hyvin vahvat perusteet, joten lopullista päätöstä keskeyttämisestä ei tehdä nyt. Asia liittyy myös THL:n RPK10-hankkeeseen. Dokumentoidaan tähän mennessä tehty hanketyö, tiedetyt puutteet ja haasteet, jotta hankkeessa saavutettu tieto ei häviä. Kun on saatu lisätietoa tietojärjestelmien arvonmäärityksestä ja mm. arkistoinnin yksityiskohista, hankkeen jatkosuunnitelma voidaan arvioida uudelleen. Päätösesitys: Kuvaluokituksen koodistopalveluhankkeen keskeytys hyväksyttäväksi. Päätös: Kumottiin päätösesitys. Tehdään kohdassa Yhteenveto mainitut toimet. 6 Välittäjätahorekisteri, päätettäväksi Esittelijä Matti Mäkelän ollessa estyneenä asia siirretään myöhempään ajankohtaan. 7 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli koosteen Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista. Asiakirja liitetään johtoryhmän pöytäkirjaan ja julkaistaan Koodistopalvelun wwwsivuilla yhdessä hyväksytyn pöytäkirjan kanssa. Puheenjohtaja tiedotti, että koodistopalvelussa on aloitettu hoitotyön rakenteiseen kirjaamiseen liittyvä valmistelutyö. Puheenjohtaja kertoi lisäksi, että koodistopalvelu-julkaisuja ei ole tullut normaaliin tahtiin, koska koodistopalvelutiimissä on menossa kattava WHO ICD-10 -uudistustyö. Painotuotteen valmistelutyö on priorisoitu ja tämä on hidastanut muiden asioiden käsittelyä julkaisutoimikunnassa. Edellinen ICD-10-painotuote on vuodelta 1999.