Palvelujen odotekustannukset vuonna 2011 Savonlinnan kaupunki 1.2.2013 Heikki Miettinen
Odotekustannusten laskenta Pohjana kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot vuodelta 2011 Mukana on myös 2007-2010 kustannukset käyvin hinnoin (ei deflatoitu) Odotekustannukset =palvelutuotannon nettokustannukset, jos ne olisivat ns. taloudellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään (20 kuntaa) Laskennassa kaikkein alhaisin ja korkein kustannus poistetaan ensin Odotekustannukset muodostuvat, kun jäljelle jäävissä vertailukunnissa (18) suoritetta kohti laskettujen kustannusten minimiin lisätään 10 % minimin ja maksimin erotuksesta
Säästöpotentiaali = Todelliset nettokustannukset Odotekustannukset Säästöpotentiaali ei tarkoita, että kustannuksia voidaan suoraan vastaavalla summalla alentaa, koska esim. tarvetekijöitä väestörakennetta lukuun ottamatta ei ole huomioitu. Laskelma on vain keskustelun pohja pohdittaessa syitä kustannuseroihin. Odotekustannukset = 2. pienin nettokust. + (2. suurin nettokust. 2. pienin nettokust.)* 10 % 1 1 Esimerkiksi, jos toiseksi pienimmät kustannukset ovat 1000 /asukas ja toiseksi suurimmat 1300 /asukas, ovat odotekustannukset 1000 + 10 % * (1300-1 000 )=1030 /asukas
Tuloksellisuuden mittaamisen tasot ja Säästöpotentiaali -malli Palvelukyky -sisäinen -ulkoinen Kustannukset Panokset Tuotannontekijät Tuotos Vaikutus Tavoitteet ja tarpeet Tuottavuus Nettokustannukset/oppilas tms. Vaikuttavuus Taloudellisuus Tuloksellisuus Odotekustannukset ja Säästöpotentiaali Nettokustannukset/asukas
Tuottavuuden parantaminen prosessina LÄHTÖTILANNE Tuotteistus ja prosessikuvaukset Aineistoanalyysi Toteutunut kehitys Benchmarking: JohdonVertti, sektorivertit, säästöpotentiaali Asiantuntijanäkemykset Itsearviointi Kyselyt ja haastattelut NÄKYMÄT Toimintaympäristön muutostekijät Ennakointimallit SWOT Skenaariot TAVOITETILA Ideointimenetelmät Ryhmätyömenetelmät, työseminaarit Prosessikuvaukset Tiekartta tavoitetilaan Tehtävät, vastuut, aikataulut KEHITTÄMISTOIMET SEURANTA Säästöpotentiaali malli
Talous- ja toimintatilaston sisältö Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyserät Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset käyttötuotot 0000 KÄYTTÖKUSTANNUKSET 0100 Palkat ja palkkiot 0300 Maksetut eläkkeet 0370 Eläkevakuutusmaksut 0380 Muut sosiaalivakuutusmaksut 0510 Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 0520 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 0530 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 0540 Asiakaspalvelujen ostot muilta 0600 Muiden palvelujen ostot 1400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1800 Avustukset 1920 Vuokramenot, ulkoiset 1970 Vuokramenot, sisäiset 2700 Muut menot 2940 Poistot ja arvonalentumiset 2960 Vyörytyserät - 5000 KÄYTTÖTUOTOT 5210 Myyntitulot valtiolta 5220 Myyntitulot kunnilta 5230 Myyntitulot kuntayhtymiltä 5240 Myyntitulot muilta 5250 Sisäiset myyntitulot 5500 Maksut 5805 Työllistämistuet 5810 Muut tuet ja avustukset valtiolta 5880 Tuet ja avustukset Euroopan Unionilta 5890 Tuet ja avustukset muilta 6320 Vuokratulot, ulkoiset 6370 Vuokratulot, sisäiset 6700 Muut tulot 6840 Valmistevarastojen muutos 6850 Valmistus omaan käyttöön 6960 Vyörytyserät 6970 Muut laskennalliset tulot =Nettokustannukset LISÄTIETOJA: http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p051219094543x.pdf http://tilastokeskus.fi/keruu/kutall/lisaohjeita06.pdf
Kustannusten laskenta asukasta kohti Kuntien tavoitteena on maksimoida asukkaiden hyvinvointi ja palvelun vaikuttavuus, ei tuotoksia (esim. ennaltaehkäisevällä toiminnalla vähennetään vanhusten hoidon tarvetta) Kustannukset asukasta kohti voivat tuottavuutta paremmin kertoa käytetäänkö resursseja tehokkaasti
Säästöpotentiaali malli ja tuottavuus Malli ei mittaa suoraan tuottavuuseroja vaan nettokustannusten suhdetta asukaspohjaan tai asiakasvolyymiin -> Tulokset antavat kuitenkin vinkkejä missä tuottavuuseroja kannattaa lähteä etsimään Mallin rajoitukset: -Käyttötuottojen vaikutukset voivat olla yhteismitattomat, esim. erilainen asiakaskunta -Tuotoksia ei huomioida tarkasti (perusopetus) tai ei lainkaan (terveydenhuolto) -Kustannusten muodostuminen ei ole kunnissa aina yhdenmukaista (esim. tilakustannukset) Mallin vahvuudet: -Laaja vertailuaineisto keskeisistä palveluista -Nopea ja tehokas laskentamalli -Myös erot vaikuttavuudessa ovat taustalla -palvelun tarvetta ja kysyntää voidaan vähentää- >panoksia ja tuotoksia tarvitaan vähemmän
Säästöpotentiaali mallin tulosten tulkinta Mikä selittää todellisten nettokustannusten ja odotekustannusten eroja: Erilaiset tuotokset? Erilainen palvelutarve ja asiakasrakenne? Käyttötuotot tai muu nettokustannusten rakenteellinen ero? Palvelujen laatuerot? Erot tarjonnassa? Tuottavuuserot? Jos eroja on todennäköisesti tuottavuudessa, selvitetään mikä tuottavuuserojen takana voi olla: -palvelurakenteen erot -esim. avopalvelu laitospalvelu -palveluprosessien erot -yksikkökoko -tuottamistapa -omatuotanto, ostopalvelut
Mallin rajoitukset Selvitys on puhtaasti laskennallinen, jonka tarkoitus on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Malli valitsee vertailuun sellaiset kunnat, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisiaan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos). Laskentaan voidaan valita kuntia myös muilla kriteereillä, jolloin on huomioitava todennäköisesti suuremmat erot kuntien välillä em. asioissa Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. erityisryhmien opetus tai katuverkon pituus) ja toiminnan laadullisia eroja ei ole huomioitu, koska tilastotiedot tähän eivät ole riittävän kattavia. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista.
Esimerkki säästöpotentiaalin tulosten syventämisestä 1. Valitaan palvelut syventävään tarkasteluun 2. Tarkennetaan tarvittaessa laskentaa kunnissa: Esim. liikennealueidenylläpito /m²= +HOITO /m² +KESÄHOITO /m² + +TALVIHOITO /m² x + +PUHTAANAPITO /m² + +LIIKENTEENOHJAUSLAITTEET /m² + +ULKOVALAISTUS /m² + +LIIKENNEVIHERALUEIDEN HOITO /m²+ +KUNNOSSAPITO /m² 3. Kuvataan kustannusrakenteet: Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden ostot Poistot Muut 4. Kuvataan palvelun järjestämistavat ja prosessit 5. Kuvataan ongelmat ja tavoitetila 6. Tehdään johtopäätökset ja ehdotus toimenpiteistä
Vertailukuntien valinta Vertailussa on mukana 20 kuntaa kokoluokassa 17 000 60 000 asukasta Malli valitsee kunnat väestön ikärakenteen perusteella Eniten uutta Savonlinnaa tässä suhteessa muistuttavat Imatra, Hamina ja Heinola Vuoden 2013 kuntajako
Vertailukuntien ikärakenne
Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus kunnassa ja joskus kuntayhtymässä, joten käyttötalouden kokonaisuus ei ole aina vertailukelpoinen
Numerot viittaavat talous- ja toimintatilaston tehtäväluokkiin HUOM! Yleishallinnon nettokustannukset eivät ole aina vertailukelpoisia, mutta ne ovat tarkastelussa kuitenkin mukana.
HUOM! Päivähoito on osassa kunnista sosiaali- ja terveystoimessa, osassa opetustoimessa Menoja ei ole tarvevakioitu
Sisältää perusterveydenhuollon hammashoidon (254), muun avohoidon (253) ja vuodeosastohoidon (256)
Avohoito ml. Työterveyshuolto, kouluterveyshuolto, koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Ei kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa (217) eikä päihdehuoltoa (245) vaikka ne kuuluisivat hallinnollisesti perusterveydenhuoltoon.
Lastensuojelun laitokset, muu lasten laitoshoito sekä perhekodit ml. ammatillinen perhehoito, josta peritään laitoshoitomaksua vastaava hoitopäivämaksu. Sijaisperhehoito.
Kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden hoito, isyyden selvittely ja lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat sekä elatustuki, kasvattilasten valvonta, ottolapsineuvonta, avioerosovittelu, sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, koulukuraattoritoiminta ja muihin luokkiin kuulumattomat asumispalvelut yms. lasten ja perheiden palvelut mukaan lukien sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittama ohjaus, neuvonta ja sosiaalisten ongelmien selvittäminen, joka ei kuulu muiden sosiaali- ja terveystoimen tehtäväluokkien tehtäviin.
Huom! Kuntien vanhuspalvelujen palvelurakenne on usein hyvin erilainen Vanhainkodit sekä sellaiset muut yksiköt, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkailla ympäri- tai osavuorokautinen hoito ja hoidosta peritään laitoshoidon hoitomaksu. Hoivakodit, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen kuuluvat tehtäväluokkaan 240 Muu vanhusten ja vammaisten palvelut.
Huom! Useimmissa kunnissa pääosan tästä luokasta muodostaa vanhusten palveluasuminen, joten kustannukset on laskettu yli 75 -vuotiasta kohti. Vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit (asuntolat) ja muut asumispalvelut, perhehoito, avohuollon ohjaus, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, muut vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut sekä omaishoidon tuki. Myös hoivakodit ja muut asumis- ja palveluyksiköt, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Myös vastaavien palvelujen osto.
Kodinhoitoapu sekä asiakkaiden selviytymistä omissa kodeissaan tukevat kotipalvelun tukipalvelut kuten kuljetus-, saatto-, ateria-, kylvetys- ja siivouspalvelut, vaatehuolto, turvapalvelujärjestelmät, ilta- ja yöpartiotoiminta, jotka ovat joko omana työnä tuotettuja tai asiakaspalvelujen ostoa (ei kotisairaanhoito, omaishoidon tuki eikä vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet
Huom Useimmissa kunnissa luokka 240 on pääosin vanhusten palveluasusta, joten kustannukset ovat tässä mukana
Toimeentulotuki sekä toimeentulotukeen liittyvät sosiaalityöntekijöiden ja muut menot
Ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuten terveysvalvonta, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristönsuojelu kuuluu tehtävään 440 Ympäristön huolto.
Luonnon- ja ympäristönsuojelu, öljyvahinkojen torjunta, ilman- ja vesiensuojelu, meluntorjunta sekä ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen. Myös näitä toimintoja koskevat hallinto-, tutkimus- ja suunnittelutehtävät sekä investoinnit. Ympäristönsuojelun hallinto kuuluu tähän, vaikka hoidettaisiin ympäristöterveydenhuollon yhteydessä.
Perusopetus riippumatta siitä, missä opetus järjestetään ml. perusopetuksen vuosisuunnitelman mukainen kerhotoiminta. Myös sairaala- ja vammaisopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten opetus sekä aikuislukioissa, kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestettävä perusopetus.
Sisältää opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan ja ulkoilun, nuorisotoimen, museo- näyttely-, teatteri-, tanssi-, sirkus- ja musiikkitoiminnan sekä muun kulttuuritoiminnan (kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen, kulttuurikeskusten toiminta)
Liikunnan, urheilun, ulkoilun ja vastaavien toimintojen kehittäminen sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden tarjonta. Urheilukenttien ja -hallien, leikkikenttien, uimarantojen, venelaitureiden (siltä osin kuin ei kuulu satamalaitokseen), ulkoilu- ja leirintäalueiden rakentaminen ja ylläpito. Urheiluseuratoiminnan avustaminen ja tukeminen.