Palvelujen odotekustannukset vuonna Jämsä ja Kuhmoinen yhdessä = selvitysalue Heikki Miettinen

Transkriptio

1 Palvelujen odotekustannukset vuonna 213 Jämsä ja Kuhmoinen yhdessä = selvitysalue Heikki Miettinen

2 Jämsä Kuhmoinen Selvitysalue

3 Odotekustannukset Mitkä olisivat nettokustannukset, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla? Tarkoitus on herättää keskustelua resurssien kohdentumisesta suhteessa muihin kuntiin Pohjana nettokustannukset = käyttökustannukset käyttötuotot Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyserät Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät

4 nettokustannukset Laskenta Kuntien talous ja toimintatilasto (Tilastokeskus) kustannukset on muutettu 213 tasolle (Kuntatalouden hintaindeksi, Tilastokeskus) 213 odotekustannukset muodostuvat, kun kustannustasoksi asetetaan neljänneksi tehokkaimman vertailukunnan taso asukasta, oppilasta tms. kohti

5 Lukujen tulkinnassa huomioitava Mikä voi selittää eroja? erot palvelun sisällössä laatuerot palvelurakenteen erot esim. avopalvelu laitospalvelu erot saatavuudessa erilainen palvelutarve ja asiakasrakenne paikalliset olosuhteet maksutulojen erot tuottavuuserot Lisäksi täytyy huomioida mm.: asetetut tavoitteet panostus esim. ennaltaehkäisevään työhön asukas ja asiakastyytyväisyys Varaukset kustannuksia ei ole tarvevakioitu (paitsi THL:n laskelmassa lopussa) esim. tilakustannusten tai vyörytysten laskenta voi erota kuntien välillä Tuottavuuserojen takana voi olla esim: palveluprosessit yksikkökoko osaaminen johtaminen välineet, tilat Vahvuudet nopea yleiskuva kustannuseroista asukasta kohti lasketuissa kustannuksissa erot vaikuttavuudessa ovat mukana paremmin kuin tuottavuuslaskelmissa¹ ¹Esim. jos ennaltaehkäisy toimii, tuotokset vähenevät ja tuottavuus voi jopa heikentyä

6 Tuottavuuden parantaminen prosessina LÄHTÖTILANNE Tuotteistus ja prosessikuvaukset Aineistoanalyysi Toteutunut kehitys Benchmarking: esim. säästöpotentiaali Asiantuntijanäkemykset Itsearviointi Kyselyt ja haastattelut NÄKYMÄT Toimintaympäristön muutostekijät Ennakointimallit SWOT Skenaariot TAVOITETILA Ideointimenetelmät Ryhmätyömenetelmät, työseminaarit Prosessikuvaukset Tiekartta tavoitetilaan Tehtävät, vastuut, aikataulut KEHITTÄMISTOIMET SEURANTA Säästöpotentiaali malli

7 Talous ja toimintatilaston sisältö Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyserät Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset käyttötuotot KÄYTTÖKUSTANNUKSET 1 Palkat ja palkkiot 3 Maksetut eläkkeet 37 Eläkevakuutusmaksut 38 Muut sosiaalivakuutusmaksut 51 Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 52 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 53 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 54 Asiakaspalvelujen ostot muilta 6 Muiden palvelujen ostot 14 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 Avustukset 192 Vuokramenot, ulkoiset 197 Vuokramenot, sisäiset 27 Muut menot 294 Poistot ja arvonalentumiset 296 Vyörytyserät 5 KÄYTTÖTUOTOT 521 Myyntitulot valtiolta 522 Myyntitulot kunnilta 523 Myyntitulot kuntayhtymiltä 524 Myyntitulot muilta 525 Sisäiset myyntitulot 55 Maksut 585 Työllistämistuet 581 Muut tuet ja avustukset valtiolta 588 Tuet ja avustukset Euroopan Unionilta 589 Tuet ja avustukset muilta 632 Vuokratulot, ulkoiset 637 Vuokratulot, sisäiset 67 Muut tulot 684 Valmistevarastojen muutos 685 Valmistus omaan käyttöön 696 Vyörytyserät 697 Muut laskennalliset tulot =Nettokustannukset

8 Kustannusten laskenta asukasta kohti Kuntien tavoitteena on maksimoida asukkaiden hyvinvointi ja palvelun vaikuttavuus, ei tuotoksia (esim. ennaltaehkäisevällä toiminnalla vähennetään vanhusten hoidon tarvetta) Kustannukset asukasta kohti voivat tuottavuutta paremmin kertoa käytetäänkö resursseja tehokkaasti

9 Säästöpotentiaali malli ja tuottavuus Malli ei mittaa suoraan tuottavuuseroja vaan nettokustannusten suhdetta asukaspohjaan tai asiakasvolyymiin > Tulokset antavat kuitenkin vinkkejä missä tuottavuuseroja kannattaa lähteä etsimään Mallin rajoitukset: Käyttötuottojen vaikutukset voivat olla yhteismitattomat, esim. erilainen asiakaskunta Tuotoksia ei huomioida tarkasti (perusopetus) tai ei lainkaan (terveydenhuolto) Kustannusten muodostuminen ei ole kunnissa aina yhdenmukaista (esim. tilakustannukset) Mallin vahvuudet: Laaja vertailuaineisto keskeisistä palveluista Nopea ja tehokas laskentamalli Myös erot vaikuttavuudessa ovat taustalla palvelun tarvetta ja kysyntää voidaan vähentää >panoksia ja tuotoksia tarvitaan vähemmän

10 Säästöpotentiaali mallin tulosten tulkinta Mikä selittää todellisten nettokustannusten ja odotekustannusten eroja: Erilaiset tuotokset? Erilainen palvelutarve ja asiakasrakenne? Käyttötuotot tai muu nettokustannusten rakenteellinen ero? Palvelujen laatuerot? Erot tarjonnassa? Tuottavuuserot? Jos eroja on todennäköisesti tuottavuudessa, selvitetään mikä tuottavuuserojen takana voi olla: palvelurakenteen erot esim. avopalvelu laitospalvelu palveluprosessien erot yksikkökoko tuottamistapa oma tuotanto, ostopalvelut osaaminen välineet, ict jne

11 Mallin rajoitukset Selvitys on puhtaasti laskennallinen, jonka tarkoitus on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Malli valitsee vertailuun sellaiset kunnat, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisiaan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos). Laskentaan voidaan valita kuntia myös muilla kriteereillä, jolloin on huomioitava todennäköisesti suuremmat erot kuntien välillä em. asioissa Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. erityisryhmien opetus tai katuverkon pituus) ja toiminnan laadullisia eroja ei ole huomioitu, koska tilastotiedot tähän eivät ole riittävän kattavia. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista.

12 Esimerkki säästöpotentiaalin tulosten syventämisestä 1. Valitaan palvelut syventävään tarkasteluun 2. Tarkennetaan tarvittaessa laskentaa kunnissa: Esim. liikennealueidenylläpito /m²= +HOITO /m² +KESÄHOITO /m² + +TALVIHOITO /m² x + +PUHTAANAPITO /m² + +LIIKENTEENOHJAUSLAITTEET /m² + +ULKOVALAISTUS /m² + +LIIKENNEVIHERALUEIDEN HOITO /m²+ +KUNNOSSAPITO /m² 3. Kuvataan kustannusrakenteet: Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden ostot Poistot Muut 4. Kuvataan palvelun järjestämistavat ja prosessit 5. Kuvataan ongelmat ja tavoitetila 6. Tehdään johtopäätökset ja ehdotus toimenpiteistä

13 Vertailukuntien valinta Vertailukunnat on valittu 15 3 asukkaan kunnista, jotka väestön ikärakenteeltaan eniten muistuttavat selvitysaluetta Tässä joukossa eniten selitysaluetta väestön ikärakenteeltaan muistuttavat Loimaa, Sastamala ja Hamina Vuoden 215 kuntajako

14 Vertailuryhmä Väestön ikärakenne Vertailukuntien ikärakenne Kokoluokka 15-3 asukasta 6 v v v v. yli 75 v. % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % SELVITYSALUE 213 (24547) 6,1 12,7 54, 14,6 12,6 Loimaa 213 (167) 6,6 12,8 54,8 13,4 12,5 Sastamala 213 (25511) 6,9 13,7 55, 12,6 11,8 Samankaltaisimmat kunnat kokoluokassa 15-3 asukasta Hamina 213 (2123) Loviisa 213 (15493) Heinola 213 (19979) Kauhava 213 (1765) Pieksämäki 213 (19288) Raasepori 213 (28695) Imatra 213 (28219) Uusikaupunki 213 (15463) Parainen 213 (1557) Varkaus 213 (2217) Pietarsaari 213 (19633) Valkeakoski 213 (21129) 6,5 6,7 5,4 7,4 5,5 7,1 5,7 6,5 7,5 5,9 7,4 7,7 12,3 12,7 12,1 14,3 11,6 13,3 11,5 11,9 14,5 12,1 14, 13,3 56,4 56,1 55,5 54,1 56,2 56,2 56,9 56,7 54,9 57,5 55,5 56,1 13,9 13,7 15,5 12,1 13,8 12,9 14, 14,7 12,9 13, 12,4 12,8 1,9 1,7 11,6 12, 12,8 1,5 11,9 1,3 1,2 11,5 1,6 1, Äänekoski 213 (277) 7,9 14,3 55,4 12,6 9,8 Janakkala 213 (16842) 7,8 15,2 56,5 11,7 8,8 Akaa 213 (1718) 8,7 14,7 57, 1,8 8,8 JÄMSÄ 213 (22138) 6,4 13,1 54,6 14,1 11,8 KUHMOINEN 213 (249) 3,8 8,6 48,6 19,6 19,3 KOKO MAA 213 (523663) 7,8 13,2 59,7 1,9 8,5

15 Tulkintaohje ¹Nettokustannusten ja odotekustannusten ero. Ei kerro suoraan säästöpotentiaalia, vaan täytyy huomioida erot mm. tarpeissa, olosuhteissa, laadussa ja panostuksissa. Kun ero on negatiivinen, laskennallista säästöpotentiaalia ei ole. Kustannukset on muutettu 213 tasoon (kuntapalveluiden hintaindeksi, Tilastokeskus) KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (7) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Valkeakoski) Muutos : 1,8 % / vuosi (koko maa 2,4 % / vuosi) Nettokustannukset 213: 141,9 M, odotekustannukset: 128,3 M. Potentiaali¹ 13,6 M Odotekustannusten taso (4. edullisin vertailukunta) /asukas Samankaltaisimmat kunnat kokoluokassa 15-3 asukasta Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, joten käyttötalouden kokonaisuus ei ole vertailukelpoinen

16 YLEISHALLINTO (tehtäväluokka 11) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Sastamala) Nettokustannukset 213 3,3 M, odotekustannukset 1,8 M /asukas Huom! Myöskin yleishallinnon tehtävät vaihtelevat kunnittain, joten luvut eivät yleensä ole vertailukelpoisia

17 SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Heinola) Muutos : 3 % / vuosi (koko maa 3,3 % / vuosi) Nettokustannukset 213 1,2 M, odotekustannukset 88,8 M Potentiaali 11,4 M /asukas HUOM! Menoja ei ole tarvevakioitu

18 Perusterveydenhuollon avohoito pl. hammashoito (253) Nettokustannukset asukasta kohti /asukas kunnan tasolle (Akaa) Muutos : 7,4 % / vuosi (koko maa 3 % / vuosi) Nettokustannukset ,5 M, odotekustannukset 9,1 M Potentiaali 4,4 M Avohoito ml. työterveyshuolto, kouluterveyshuolto, koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Ei kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa (217) eikä päihdehuoltoa (245) vaikka ne kuuluisivat hallinnollisesti perusterveydenhuoltoon.

19 Perusterveydenhuollon hammashoito (254) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Pietarsaari) Muutos : 1,1 % / vuosi (koko maa 2,6 % / vuosi) Nettokustannukset M, odotekustannukset 1,6 M Potentiaali,3 M /asukas Hammassairauksien ehkäisy ja hammashoito, oikomishoito ja muut erikoishoidot, koulu- ja opiskelijahammashuolto.

20 Erikoissairaanhoito (26) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Loviisa) Muutos : 1,3 % / vuosi (koko maa 3,4 % / vuosi) Nettokustannukset M, odotekustannukset 27,5 M Potentiaali (,5 M ) /asukas

21 Lastensuojelun laitos ja perhehoito (212) Nettokustannukset -18 vuotiasta kohti kunnan tasolle (Raasepori) Muutos : 29,9 % / vuosi (koko maa 5,3 % / vuosi) Nettokustannukset 213 3,6 M, odotekustannukset 1,7 M Potentiaali 1,9 M /-18 vuotias Lastensuojelun laitokset, muu lasten laitoshoito sekä perhekodit ml. ammatillinen perhehoito, josta peritään laitoshoitomaksua vastaava hoitopäivämaksu. Sijaisperhehoito.

22 Muut lasten ja perheiden palvelut (217) Nettokustannukset asukasta kohti /asukas kunnan tasolle (Janakkala) Muutos : 41,5 % / vuosi (koko maa,8 % / vuosi) Nettokustannukset 213 2,9 M, odotekustannukset 1,6 M Potentiaali 1,2 M Kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden hoito, isyyden selvittely ja lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat sekä elatustuki, kasvattilasten valvonta, ottolapsineuvonta, avioerosovittelu, sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, koulukuraattoritoiminta ja muihin luokkiin kuulumattomat asumispalvelut yms. lasten ja perheiden palvelut mukaan lukien sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittama ohjaus, neuvonta ja sosiaalisten ongelmien selvittäminen, joka ei kuulu muiden sosiaali- ja terveystoimen tehtäväluokkien tehtäviin.

23 Päihdehuolto Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Imatra) Muutos : 26,6 % / vuosi (koko maa 3 % / vuosi) Nettokustannukset 213,6 M, odotekustannukset,5 M Potentiaali,2 M /asukas

24 Huom! Kuntien vanhuspalvelujen rakenne on usein hyvin erilainen ja laitospalveluja ei voida tarkastella erikseen muusta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito (256) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti kunnan tasolle (Varkaus) Muutos : 5 % / vuosi (koko maa 2,7 % / vuosi) Nettokustannukset M, odotekustannukset 4,4 M Potentiaali 4,7 M /yli 75 vuotias

25 Huom! Kuntien vanhuspalvelujen rakenne on usein hyvin erilainen ja laitospalveluja ei voida tarkastella erikseen muusta Vanhusten laitospalvelut (22) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti kunnan tasolle (Valkeakoski) Muutos : 13,2 % / vuosi (koko maa 4,4 % / vuosi) Nettokustannukset 213 2,9 M, odotekustannukset 2,7 M Potentiaali,2 M /yli 75 vuotias Vanhainkodit sekä sellaiset muut yksiköt, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkailla ympäri- tai osavuorokautinen hoito ja hoidosta peritään laitoshoidon hoitomaksu. Hoivakodit, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen kuuluvat tehtäväluokkaan 24 Muu vanhusten ja vammaisten palvelut.

26 Huom! Useimmissa kunnissa pääosan tästä luokasta muodostaa vanhusten palveluasuminen, joten kustannukset on laskettu yli 75 -vuotiasta kohti. Kustannusten nousu tässä kuvaa usein siirtymistä avohoidon suuntaan. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (24) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti kunnan tasolle (Valkeakoski) /yli 75 vuotias Muutos : 19,7 % / vuosi (koko maa 13,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,2 M, odotekustannukset 14,7 M Potentiaali 3,5 M Vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit (asuntolat) ja muut asumispalvelut, perhehoito, avohuollon ohjaus, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, muut vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut sekä omaishoidon tuki. Myös hoivakodit ja muut asumis- ja palveluyksiköt, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Myös vastaavien palvelujen osto.

27 Kotipalvelu (235) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti 25 kunnan tasolle (Imatra) Muutos : 5,6 % / vuosi (koko maa 1,7 % / vuosi) Nettokustannukset 213 3,2 M, odotekustannukset 3,4 M Potentiaali (,2 M ) /yli 75 vuotias Pääosa tästä on vanhuspalveluja, mutta sisältää myös vammaisten ja perheiden kotihoidon avun ja tuen Kodinhoitoapu sekä asiakkaiden selviytymistä omissa kodeissaan tukevat kotipalvelun tukipalvelut kuten kuljetus-, saatto-, ateria-, kylvetys- ja siivouspalvelut, vaatehuolto, turvapalvelujärjestelmät, ilta- ja yöpartiotoiminta, jotka ovat joko omana työnä tuotettuja tai asiakaspalvelujen ostoa (ei kotisairaanhoito, omaishoidon tuki eikä vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet

28 VANHUSPALVELUT YHTEENSÄ (235 Kotipalvelu + 22 Vanhusten laitospalvelut + 24 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Vuodeosastohoito) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti kunnan tasolle (Parainen) Muutos : 2,7 % / vuosi (koko maa 3,6 % / vuosi) Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 29,9 M Potentiaali 3,4 M /yli 75 vuotias Huom Useimmissa kunnissa luokat 235 ja 24 ovat pääosin vanhusten palveluja, joten se sisällytetty mukaan

29 Vammaisten laitospalvelut (225) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Pietarsaari) Muutos : 9,3 % / vuosi (koko maa 2,4 % / vuosi) Nettokustannukset 213,7 M, odotekustannukset,6 M Potentiaali,1 M /asukas

30 Vammaisten työllistämistoiminta (23) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Akaa) Muutos : 3,6 % / vuosi (koko maa 2,2 % / vuosi) Nettokustannukset 213 1,4 M, odotekustannukset,5 M Potentiaali,9 M /asukas

31 Toimeentulotuki Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Kauhava) /asukas Muutos :,3 % / vuosi (koko maa 5,6 % / vuosi) Nettokustannukset 213 2,8 M, odotekustannukset 2,1 M Potentiaali,7 M Toimeentulotuki sekä toimeentulotukeen liittyvät sosiaalityöntekijöiden ja muut menot

32 Ympäristöterveydenhuolto (27) Nettokustannukset asukasta kohti /asukas kunnan tasolle (Heinola) Muutos : 4,9 % / vuosi (koko maa 2,7 % / vuosi) Nettokustannukset 213,5 M, odotekustannukset,3 M Potentiaali,2 M Ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuten terveysvalvonta, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristönsuojelu kuuluu tehtävään 44 Ympäristön huolto.

33 Ympäristönhuolto (44) Nettokustannukset asukasta kohti /asukas kunnan tasolle (Janakkala) Muutos : 4 % / vuosi (koko maa 5,2 % / vuosi) Nettokustannukset 213,2 M, odotekustannukset,2 M Potentiaali ( M ) Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Osa yhdyskuntapalveluja. Luonnon- ja ympäristönsuojelu, öljyvahinkojen torjunta, ilman- ja vesiensuojelu, meluntorjunta sekä ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen. Myös näitä toimintoja koskevat hallinto-, tutkimus- ja suunnittelutehtävät sekä investoinnit. Ympäristönsuojelun hallinto kuuluu tähän, vaikka hoidettaisiin ympäristöterveydenhuollon yhteydessä.

34 Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (24, 25, 27, 28, 33) Nettokustannukset -6 vuotiasta kohti kunnan tasolle (Kauhava) /-6 vuotias Muutos :,7 % / vuosi (koko maa 2,4 % / vuosi) Nettokustannukset 213 1,2 M, odotekustannukset 9,6 M Potentiaali,6 M

35 Oma perusopetus (35) Nettokustannukset oppilasta kohti kunnan tasolle (Varkaus) Muutos :,9 % / vuosi (koko maa,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,7 M, odotekustannukset 17,6 M Potentiaali 2 M /oppilas Oman perusopetuksen käyttökustannukset ovat perusopetuksen käyttökustannukset ilman asiakaspalvelujen ostoja ja maksettuja avustuksia. Käyttötuotoista on vähennetty myyntitulot kunnilta.

36 Oma lukiokoulutus (31) Nettokustannukset oppilasta kohti /oppilas kunnan tasolle (Imatra) Muutos :,5 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Nettokustannukset 213 2,6 M, odotekustannukset 2,3 M Potentiaali,3 M

37 Kansalaisopistot (325) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Äänekoski) /asukas Muutos : 4 % / vuosi (koko maa,7 % / vuosi) Nettokustannukset 213,6 M, odotekustannukset,4 M Potentiaali,2 M

38 Taiteen perusopetus (335) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Janakkala) Muutos : 1,7 % / vuosi (koko maa 1 % / vuosi) Nettokustannukset 213,5 M, odotekustannukset,2 M Potentiaali,3 M /asukas

39 KULTTUURITOIMINTA YHTEENSÄ Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Raasepori) Muutos : 2,4 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Nettokustannukset 213 4,2 M, odotekustannukset 4,8 M Potentiaali (,6 M ) /asukas Sisältää opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan ja ulkoilun, nuorisotoimen, museo- näyttely-, teatteri-, tanssi-, sirkus- ja musiikkitoiminnan sekä muun kulttuuritoiminnan (kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen, kulttuurikeskusten toiminta)

40 Kirjastotoimi (35) kunnan tasolle (Äänekoski) Nettokustannukset asukasta kohti /asukas Muutos : 2,5 % / vuosi (koko maa,4 % / vuosi) Nettokustannukset 213 1,3 M, odotekustannukset 1,2 M Potentiaali,1 M Page 4

41 Liikunta ja ulkoilu (355) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Janakkala) /asukas Muutos :,9 % / vuosi (koko maa 2,3 % / vuosi) Nettokustannukset 213 1,7 M, odotekustannukset 1,7 M Potentiaali ( M ) Liikunnan, urheilun, ulkoilun ja vastaavien toimintojen kehittäminen sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden tarjonta. Urheilukenttien ja -hallien, leikkikenttien, uimarantojen, venelaitureiden (siltä osin kuin ei kuulu satamalaitokseen), ulkoilu- ja leirintäalueiden rakentaminen ja ylläpito. Urheiluseuratoiminnan avustaminen ja tukeminen Page 41

42 Nuorisotyö (36) Nettokustannukset -29 -vuotiasta kohti kunnan tasolle (Varkaus) Muutos : 4,4 % / vuosi (koko maa 1,9 % / vuosi) Nettokustannukset 213,4 M, odotekustannukset,6 M Potentiaali (,2 M ) /-29 vuotias

43 Museot ja näyttelytoiminta (37) Nettokustannukset asukasta kohti 6 kunnan tasolle (Äänekoski) Muutos : 7,4 % / vuosi (koko maa 2,6 % / vuosi) Nettokustannukset 213,1 M, odotekustannukset,2 M Potentiaali (,1 M ) /asukas

44 YHDYSKUNTAPALVELUT YHTEENSÄ ( ) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Akaa) /asukas Muutos : 1,1 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Nettokustannukset 213 8,8 M, odotekustannukset 7 M Potentiaali 1,8 M Yhdyskuntasuunnittelu, 42 Rakennusvalvonta, 44 Ympäristön huolto, 46 Liikenneväylät, 47 Puistot ja yleiset alueet, 48 Palo- ja pelastustoimi

45 Yhdyskuntasuunnittelu (41) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Janakkala) Muutos : 3,1 % / vuosi (koko maa 1,9 % / vuosi) Nettokustannukset 213 1,3 M, odotekustannukset 1 M Potentiaali,3 M /asukas Yhdyskuntien kehittämiseen liittyvä tutkimustoiminta, alueiden käytön suunnittelu, seutu-, yleis-, asema-, rakennus- ja rantakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, maanmittaus ja näitä toimintoja tukevat tehtävät, maksuosuudet yhdyskuntasuunnittelun kuntayhtymille.

46 Rakennusvalvonta (42) Nettokustannukset asukasta kohti kunnan tasolle (Uusikaupunki) 3 25 Muutos : 1,9 % / vuosi (koko maa 3,6 % / vuosi) Nettokustannukset 213,2 M, odotekustannukset,1 M Potentiaali,1 M 24 /asukas Rakennuslautakunta, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupamenettely ja rakennusvalvonta, korjaus- ja energianeuvonta, maa-aineslain mukainen maa-ainesten ottamistoiminnan valvonta sekä ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta perittävät maksut.

47 Liikenneväylät (46) Nettokustannukset taajamassa asuvaa kohti (taajamaväestö asukasta) kunnan tasolle (Varkaus) Muutos : 2,1 % / vuosi (koko maa 1,2 % / vuosi) Nettokustannukset 213 4,2 M, odotekustannukset 2,6 M Potentiaali 1,7 M /taajama-asukas Tie-, raide- ja lentoliikenteen ohjaus, tutkimus ja suunnittelu, avustukset yksityisteille sekä liikenneväylien (tiestön, siltojen, tunneleiden, pysäköintialueiden ja parkkihallien, lentokenttien jne.) rakentaminen ja ylläpito

48 Puistot ja yleiset alueet (47) Nettokustannukset taajamassa asuvaa kohti (taajamaväestö asukasta) kunnan tasolle (Kauhava) /taajama-asukas Muutos :,4 % / vuosi (koko maa,5 % / vuosi) Nettokustannukset M, odotekustannukset,5 M Potentiaali,5 M

49 Tarve- ja olosuhdevakioidut menot/chess Menot nettokustannuksia ilman asiakasmaksuja. Terveydenhuollon menoissa perusterveydenhuollon (ml. hammashuollon) ja erikoissairaanhoidon nettomenot. Vanhustenhuollon menoissa vanhusten laitoshoidon (vanhainkotihoidon) ja 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidontuen ja palveluasumisen (ympärivuokautisen ja muun) menot. Sosiaalihuollon kustannuksista mukana ovat vammaishuolto, lastensuojelu ja päihdehuolto (ei siis toimeentulotukea tai päivähoitoa/esiop.). Tarvetekijät: väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema. Olosuhdetekijät: kunnan kaksikielisyys ja asutusrakenne

50 Odotekustannusten laskenta Pohjana THL:n tuottamat tarve- ja olosuhdevakioidut menot 212 Odotemenot = menot, jos ne olisivat tarve- ja olosuhdevakioituina toiseksi alhaisimman vertailussa olevan kunnan tasolla Esimerkiksi, jos kunnan todelliset nettomenot ovat 1 M ja sen tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi on 95 ja 3. alhaisimmassa kunnassa 9, ovat odotemenot 1 M * 9/95 = 94, 7 M ja laskennallinen säästöpotentiaali siten 5,3 M. (jos samassa esimerkissä odotemenojen tasoksi asetettaisiin koko maan keskimääräinen taso (indeksi =1) ei säästöpotentiaalia olisi, koska kunnan menot alittavat koko maan tason 5 %:lla.)

51 Terveyden ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 212/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 16,9 /asukas Selvitysalue, nettomenot 81,5 M, odotemenot 73,5 M Odotemenot = menot, jos ne olisivat 4. alhaisimman kunnan tasolla (Heinola, indeksi 96,5) 'Potentiaali' 8 M Nettomenot /asukas 17 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 212 kuntajako Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL