Elinkeinoelämän n keskusliitto EK Palvelualat ry Mistä evää äät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty? Finlandia-talo 18.11.2009 Markku Andersson Kaupunginjohtaja Suomen Kuntaliiton puheenjohtaja
SUOMI REPEÄÄ ÄÄ! Akatemiatutkijat Timo Aro ja Sami Moisio 6/2008: Muuttoliike, uusi ajattelu ja kuntatalous repivät t Suomea. Yhä useammat seudut ovat ahdingossa ja seuraava taantuma voi kiihdyttää keskittymistä entisestää ään. n. Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson 18.11.2009
KILPAILUKYKYISEN, KANSAINVÄLISTYVÄN SUOMEN VAIHTOEHDOT RUUHKAUTUMINEN Tutkija Santtu von Bruun TASAPAINOTTUMINEN Suomessa saattaa ääritapauksessa olla parinkymmenen vuoden kuluttua vain 5-105 elinvoimaista seutua. Ne syntyvät t sinne, missä on osaavaa työvoimaa ja vetovoimaiset markkinat. Oulu Kuopio Tulevaisuus vaatii kunnilta rohkeutta lukea muutoksen merkkejä. Turku Tampere JYVÄSKYLÄ Helsinki Kaupunginjohtaja Markku Andersson
SUOMEN MUUTOSKUVIA 2003-2020 65- vuotta täyttäneet 2003 Yli 30 % kunnan asukkaista yli 65 v. v 2 162 65- vuotta täyttäneet 2020 Koko maa 15,6 % Koko maa 22,8 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Lähde: Tilastokeskus 29.9.2004/RK Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004 29.9.2004/RK Karttapohja Genimap Oy Karttapohja Genimap Oy Markku Andersson 18.11.2009
SUOMEN MUUTOSKUVIA 2003-2020 65- vuotta täyttäneet 2003 65- vuotta täyttäneet 2020 Yli 30 % kunnan asukkaista yli 65 v. v 2 162 Koko maa 15,6 % Koko maa 22,8 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Miten palvelujen rakenteet muuttuvat? Oma palvelu/ulkoistaminen, yksityistäminen? Missä osaajat, kustannukset/resurssit, markkinat? Palvelusetelit, ppp -mallit? Lähde: Tilastokeskus 29.9.2004/RK Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004 29.9.2004/RK Karttapohja Genimap Oy Karttapohja Genimap Oy Markku Andersson 18.11.2009
16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2013, mrd Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Vuodet 1991-2008Tilastokeskus. Vuosien 2009-2013 ennusteet Peruspalveluohjelma 25.3. 2009. Markku Andersson 18.11.2009
19,5 Kuntien keskimää ääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2009 532 noin 1.100 % Kuntien lkm 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15,5 125 114 101 101 105 87 87 83 79 81 77 56 38 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09* 10 Keskimääräinen tuloveroprosentti 9 5 10 41 136 140 119 108 106 93 54 Markku Andersson 18.11.2009 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm - 1.100 veroprosentin korotuspää äätöstä 2000-luvulla! 67 130-150 150 veroprosentin korotusta vuodelle 2010
Koulutus Koulutus ja ja osaaminen osaaminen keskittyy keskittyy Nuorten koulutettujen luvulla Jkl seudulla yli 7000:lla keskittyminen kiihtyy Oulu - Korkeasti koulutettujen m Korkeasti koulutettujen mää äärä kasvaa 2000 kasvaa 2000 -luvulla Jkl seudulla yli 7000:lla Kolme neljäst stä akateemisen koulutuksen saaneesta 25-34 vuotiaasta asuu Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskyl skylän seuduilla.
ityy voima eläköityy 166 000 kuntaty 166 000 kuntatyöntekij ntekijää ää siirtyy el siirtyy eläkkeelle kkeelle vuosina 2010 vuosina 2010 19 19 Kuntien työvoima el Kuntien ty
SUOMEN KUNNAT 2009 348 kuntaa (415) 100 kuntaa yli 20 000 asukasta 248 kuntaa alle 20 000 asukasta 184 kuntaa alle 6 000 asukasta (52 %) PARAS hanke ja kuntarakenteiden muutospaine Markku Andersson 18.11.2009
KUNTIEN HAASTEET! 1.Ik Ikääntyminen 2.Muuttoliike 3.Ty Työvoiman saanti 4.Koulutus ja osaaminen 5.Rakenteet 6.Talous 7.Globalisaatio
Tutkija Santtu von Bruun: KUNTIEN TULEVAISUUS KUNTA-ALAN ALAN TULEVAISUUSBAROMETRI On todennäköist istä,, että jos hyvinvointiyhteiskunta säilyy, s siitä muodostuu toiminnallisesti ja rakenteiltaan hyvin erilainen kuin nykyää ään. Toimintaympärist ristössä tapahtuvat muutokset pakottavat kunnat yhä enemmän sopeuttamaan ja uudistamaan toimintatapojaan. Arvioiden mukaan elinkeinoelämän, n, työpaikkojen ja väestv estön keskittyminen harvoille elinvoimaisille seuduille kiihtyy. Näitä kasvuseutuja ovat erityisesti pääp ääkaupunkiseutu ja suurimmat yliopistokaupungit sekä niiden vaikutusalueella olevat kehyskunnat. On mahdollista, että syntyy kokonaan erilaisia kuntamuotoja eri oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kehitys johtaa huomattaviin kuntarakenteen muutoksiin.
Jyväskyl skylä 2010 -luvulle
Jyväskyl skylällä on vahvan kasvun strategia Väestönkasvu 1 1.5 % Työpaikkakasvu 1 2 % Strateginen tavoite 150.000 as. Jyväskyl skylä
Jyväskyl skylän n kaupunkiseudun kunnat Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 10-20 % 21-30 % 31-40 % Petäjävesi Jyväskylän mlk Jyväskylä Laukaa 41-50 % 51-60 % Muurame Toivakka Puitelaki: Kunnan tulee muodostua työss ssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset 18.11.2009 ja toiminnalliset Markku Anderssonedellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Korpilahti Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
UUSI JYVÄSKYL SKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ KUNNAT JA VÄKILUVUT V 2008 MUURAME 50 KM JYVÄSKYL SKYLÄ JYVÄSKYL SKYLÄN N MLK KORPILAHTI HANKASALMI LAUKAA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN YHTEENSÄ 87 000 37 000 5 100 5 600 17 350 8 750 3 730 2 350 3 180 168 000 130.000 as. TOIVAKKA UUSI JYVÄSKYLÄ
UUSI JYVÄSKYL SKYLÄ Yli 90 % väestöstä ja työpaikoista on 10 km säteells teellä. Kaupunginjohtaja Markku Andersson
* Lähes 85 % 2000-luvun työpaikkakasvusta on tullut Jyväskylään. * Jyväskylän seutukunnan osuus koko maakunnan työpaikkakasvusta on ollut noin 90 %.
12.5.2009 Professori Pentti Mecklin Jyväskyl skylä kelpaa malliksi kaupunkiseutujen kehittämisess misessä Jyväskylän kaupunkiseutu on monella tapaa edelläkävij vijä. Toimivan kaupunkiseudun ja ihmisen arjen näkökulmasta keskiössä ovat maankäytt yttö, asuminen, liikenne, elinkeinopolitiikka ja kuntien rajat ylittävät t palvelut.
Palvelusetelit Palvelusetelien käytk ytössä Jyväskyl skylä edelläkävij vijä vuodesta 2004. Asiakkaan omaa valinnan mahdollisuutta ja valinnan vapautta lisätää ään! Palvelusetelillä asiakas on voinut hankkia esim. kotipalvelua osana omaishoitoa tai lisäapua esimerkiksi sairaalasta kotiutumistilanteessa. Toiminnan alkaessa Jyväskylän kaupunki kilpailutti palveluntuottajat, jolloin huomattavan suuri osa alueen yrityksistä jäi ulkopuolelle. Kilpailuttamisen sijaan seuraavassa vaiheessa päätettiin kokeilla nk. listautumismallia. 1.3.-31.12.2008 toteutetussa hankkeessa pilotoitiin seutukunnallisesti kotihoidon palveluseteliä. Jyväskylän seudun kahdeksan kuntaa hyväksyivät pilottiin mukaan kaikki kriteerit täyttävät tuottajat. Palvelusetelit käyttk yttöön!
Elinkaarimallit Huhtasuon koulukampus - Kortepohjan palvelukeskukset Uuden Kortepohjan alta puretaan: As Oy Pehtoorinharju, asuntola Päiväharjun opetus- ja työkeskus Elinkaari mallin valmistelu - ppp-malli - yli 30 milj. hanke
HS 24.6.2009 Jämsä- Jyväskyl skylä - Äänekoski -kehittämisvyöhyke Vt9 E4
Jyväskylän väestö 2000-2008 130 000 128 000 126 000 124 000 122 000 Jyväskylän väestö 1975-2008 120 000 118 000 116 000 114 000 112 000 110 000 130 000 125 000 120 000 115 000 110 000 105 000 100 000 95 000 90 000 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2009 aluejako
Kilpailukykyinen kaupunki Korkeakoskenlahti Alvar Aalto Globalisaatio Jäähalli
Jyväskyl skylän n seudun 2010 -luvun haasteet Lamasta nousevat ensimmäisinä ylös ne seudut, jotka ovat ennakkoluulottomimpia ja ripeimpiä toimissaan. Kilpailu yritysten sijaintipaikoista globaalisti kiihtyy tulevaisuudessa entisestään. Menestyvät ja kasvavat yritykset hakeutuvat laadukkaisiin ja muuntautumiskykyisiin toimintaympäristöihin.
2008 Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-66 maailmanluokan innovaatiokeskittymää ää. Näiden peitto kattaisi 90% väestv estöstä! Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Turku Helsinki
Pitää uskaltaa katsoa kauas pitää osata erottua! Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen miseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Tiiviit ja toimivat elinkeino- politiikkasuhteet 1-1. 1.5 % väestv estönkasvu 1-22 % työpaikkakasvu 150 000 asukkaan Jyväskyl skylä
Kultaa Kultaa Ei eväit itä ole syöty Yhä harvemmat vain ovat menestyjiä! Hae menestystä,, erotu ja uskalla tuulettaa! Kiitos!