Kun Suomi harmaantuu ja vanhushuoltosuhde heikkenee ovat lapsiperheet kannattavin investointi Matti Sillanpää 3+ tiimi Lapsiperheiden Etujärjestö ry 17.11.25 Lisätietoja: www.kolumbus.fi/kolmeplus/ www.lapsiperheet.net
Väestörakenneuhka: tarvitaan aktiivista perhe- ja väestöpolitiikkaa Tarvitaan edellytyksiä myös syntyvyyden kasvuun lääkkeeksi jyrkkään ikääntymiseen Lapsiluvun kasvulle on kovia taloudellisia kynnyksiä, myös verotuksella aikaansaatuja ensimmäinen lapsi 3+ lapset Lapsiperheet ovat kannattavin investointikohde panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa
Väestörakenneuhka: vanhushuoltosuhde vuoteen 25/21 6 Väestö ja eläkeläiset sataa työikäistä kohti ennuste 23-21 syntyvyydellä 1,75 ennuste 23-24 syntyvyydellä 2,1 6 Väestö 5 5 4 4 2-21 syntyneet 2 v 3 3 199-2 syntyneet 2 v 2 2 Eläkeläisiä sataa työikäistä kohden 1 Koko väestö - 1,75 Koko väestö - 2,1 65- / sata 2-64 - 1,75 65- / sata 2-64 - 2,1 195 197 199 21 23 25 27 29 1 Lähde: Tilastokeskus 24 Lähde: Parkkinen, keskustelualoitteita 265, VATT 22
Arvoista: kuinka suuri ikäluokka rahoittaa eläkkeet ja hoitaa vanhana? Väestökeskiarvot 2 vuoden jaksoissa 2 vuotisikäluokittain 195-269 Väestövastuurooli Ikä 195-69 197-89 199-9 21-29 23-49 25-69 Eläkeläiset Hoitajia tarvitsevat 8-4 9 18 3 5 5 Kulttuurin siirtäjät 6-79 47 7 87 1 26 1 22 1 18 Aktiivit Rahoittajat 4-59 1 1 1 11 1 47 1 36 1 27 1 17 Uudet ikäluokat Lapsiperheet 2-39 1 22 1 52 1 38 1 28 1 17 1 9 Lapset -19 1 65 1 37 1 26 1 14 1 6 98 Yht 4 39 4 79 5 15 5 23 4 92 4 48 Lapsia lapsiperheikäistä kohti 1,4,9,9,9,9,9 Aktiiveja eläkeikäistä kohti 4,4 3,3 2,7 1,7 1,4 1,3 65 täyttäneitä sataa 2-64 14 19 25 4 51 54 vuotiasta kohti Numerolähde: Tilastokeskus 24: väestöennuste vuodesta 23 alkaen Väestöennusteen lähtökohtia: syntyvyys 1,75, nettomaahanmuutto 5 henkeä vuodessa, keski-ikä pitenee ja kuolleisuus alenee vuoteen 25 saakka
Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto korvaa vajeen: > kansa ja kulttuuri korvautuu väestö aika 3 Syntyvyys on alle uusiutumistason ja maahanmuutto ei korvaa vajetta: > kansa ja kulttuuri häviää väestö aika aika
Syntyvyyden kasvu pysäyttää aktiiviväestön pienenemisen Työikään tulevien ja poistuvien eli 2 ja 65 täyttävien määrä vuosina 1995-25, syntyvyys 1,75 tai kasvaa 2,1:een 85 8 75 Mitä aikaisemmin syntyvyys kasvaa tasapainotasolle, sitä parempi 7 65 6 55 2 vuotta täyttävät, syntyvyys 1,75 5 65 vuotta täyttävät, syntyvyys 1,75 45 2 vuotta täyttävät, syntyvyys kasvaa 2,1:een 4 1995 2 25 21 215 22 225 23 235 24 245 25 Numerolähde: Tilastokeskus, ennuste vuodesta 22, nettomaahanmuutto 5 henkeä
Syntyvyys: lapsiperheiden enemmistö asuu kaupunkimaisissa kunnissa 1,9 Syntyvyys ja syntyneiden lasten määrä Suomessa 199-22 Syntyvyys koko maassa Kokonaishedelmällisyys 1,8 1,7 1,6 1,5 Syntyvyys kaupunkimaisissa kunnissa 6 5 Syntyneitä 1,4 Lähde: Tilastokeskus 23 65 549 65 395 66 731 64 826 65 231 63 67 6 723 59 329 57 18 57 574 56 742 56 189 55 555 199 1992 1994 1996 1998 2 22 4
Lapsiluku ja syntyvyyden lasku uusiutumistason alle mentiin 1969 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Perheiden määrät 195-2 1 2 3 4+ lasta lapseton 195 196 197 198 199 2 Alle 18 v lasten määrät 195-2 195 196 197 198 199 2 Lähde:Tilastokeskus (KELA/Rojo) 1 2 3 4+ lasta Lapsia yhteensä 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lähde: Tilastokeskus Lasten määrä lapsiperheissä 2 46% 35% 3+ 1 2 lasta 3+ lasta 1 lapsi Lasten lukumäärä perheessä 197 22
Lasten saantiin ja lapsiluvun kasvuun tarvitaan luottamusta ARVOT yksilön yhteiskunnan arvot LUOTTAMUS TAVOITTEISIIN PÄÄSYYN / SELVIÄMISEEN, KUN PERHEESEEN TULEE LISÄÄ LAPSIA LUOTTAMUS TOIMEENTULOON LUOTTAMUS PUOLISOON JA ITSEEN
Luottamus toimeentuloon: lapsiperhevaiheen kolme isoa toimeentulon osatekijää lasten kulutus lasten hoito- ja huoltotyö lasten tilantarve asuminen ja liikenne hankinta ja käyttömenot Kaikkien kolmen on oltava kunnossa, jotta "pyörä kulkisi" Kipupisteet: ensimmäinen lapsi, 3+ lapset, lasten aikuistuminen
Lasten kulutus Lapsiperhevaiheessa lapset lisäävät ja nettotulot rajoittavat kulututusta Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot 21, eur/v 1 2 3 4 Kulutusmenojen rakenne lapsiperheissä 1994-96, mk/v 5 1 15 2 Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari Lapseton pari 2 vanhempaa 1 lapsi Muu talous Yksinhuoltajatalous 2 vanhempaa 2 lasta Yhden hengen talous 2 vanhempaa 3 lasta Vanhustalous Asuminen ja energia Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 23 Liikenne Muut tavarat ja palvelut Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Koulutus 2 vanhempaa 4 lasta Ruoka Asunto Vaatteet Muut yhteiset Aina kohdennetut Harkinnanvaraiset Lähde: Hyvinvoitikatsaus - Spesiaali, H Sauli, Tilastokeskus 1998
Lasten kulutus Lapsilisien osuus bkt:sta on romahtanut 9-luvulla 25, Lapsilisien osuus bruttokansantuotteesta ja syntyvyys Suomessa 195-24 3,5 Lapsilisät ja perhepoliittiset verovähennykset suhteessa bruttokansantuotteeseen 1985-24 Kokonaishedelmällisyys 2 Verovähennykset / BKT 3 18 Lapsilisät / BKT 2, 16 2,5 14 LL/BKT, promillea 15, 1, 2 1,5 Kokonaishedelmällisyys promillea bkt:sta 12 1 8 5, Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea Lapsilisiä korotettiin 1994 kompensaationa verovähennysten poistolle 1,5 6 4 2 Lapsilisäleikkaus 1995 Perhetukileikkaus 1994 - verovähennykset poistettiin - lapsilisiä korotettiin Viimeisin indeksitarkistus 1991, 195 196 197 198 199 2 Lähteet: lapsilisät KELA, BKT ja kokonaishedelmällisyys Tilastokeskus 1985 199 1995 2 Lähteet: lapsilisät KELA 25, BKT Tilastokeskus 25, verovähennykset VATT 24
Lasten kulutus Nettomenot kasvavat lapsiluvun kasvaessa, samoin leikkaukset Perheen nettokulutusmenot lapsista minimikulutustasolla vuonna 25 perheen lapsiluvun mukaan, euroa / kk nettomenot = lapsilisät - minimikulutustaso Lapsilisäleikkaukset vuosista 1994 ja 1995 vuoteen 25 perheen lapsiluvun mukaan, eur/kk (minimikulutustaso = toimeentulotuen perusosa I kuntaryhmässä) -1-138 -165-248 -31-317 -397-366 -472-395 -527-424 -583-1 -12-4 -43-21 -91-42 -142-66 -93-12 -2-2 -21 euroa/kk -3 eur/kk -3-278 -4-5 -6 Lukulähde: STM Lapset alle 1v Lapset yli 1v 1 2 3 4 5 6 lasten lukumäärä perheessä Kohonnut toimeentulotuen tarve -4-5 -6 leikkaus vuodesta 1994 leikkaus vuodesta 1995 1 2 3 4 5 6 lasten lukumäärä perheessä Lähteet: 1994 ja 1995 lapsilisät KELA 23, inflatointikertoimet ja 25 lapsilisät www.kela.fi 25
Lasten kulutus Nettomenot minimikulutustasolla eri lapsiperhevaiheissa 1 Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 25 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, eur/kk. 1 Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 25 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, korotetut ja jatketut tuet, eur/kk 5 Lapsilisät 17 vuotiaaksi, ei opintorahaa sen jälkeen 5 Lapsilisät 18 vuotiaaksi 16%:lla korotettuna, sen jälkeen opintorahaa 213,6 /kk Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut eur/kk -5 eur/kk -5 Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut -1-1 -1 5-2 Numerolähde: www.stm.fi, 25 Omavastuu kuluista, kun lapsilisät on huomioitu Lapsilisät Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v -1 5-2 Numerolähde: www.stm.fi, 25 Omavastuu kuluista, kun tuet on huomioitu Tuet Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v
Lasten kulutus Suomen kotihoitoperheiden perhetuet ovat häntäpäässä ja veroaste korkea Verotuki ja lapsilisät 24 puolisot, 2 lasta, yksi tulonsaaja 5 1 15 2 Tuloveroasteet 25 puolisot, 2 lasta, yksi tulonsaaja prosenttia 5 1 15 2 25 3 35 4 Tanska Norja Saksa Belgia Itävalta Iso-Brit. Ruotsi Suomi Lapsilisät Verotuki Vuositulot 28 46 euroa Suomi Ruotsi Belgia Tanska Itävalta Saksa Italia Alankomaat Australia Kanada Iso-Britannia Norja Ranska Alankomaat Ranska Espanja Lähde: Verotietoa 37 Viro Espanja Yhdysvallat Japani Sveitsi Lähde: Verotietoa 44 Vuositulot: 46 6 eur 3 6 eur
Lasten kulutus Ruotsi panostaa perhetuilla syntyvyyden kasvuun Ruotsin lapsilisien muutokset perheen lapsiluvun mukaan 1991-25, kr/kk Syntyvyys Ruotsissa 199-24 kruunua kuukaudessa 8 7 6 5 4 3 2 1991-95 1996-97* 1998-99 2 21-25 25 lokakuu - * uusiin ei myönnetty sisaruskorotusta (flerbarntillägg) kokonaishedelmällisyys 2,2 2,1 2, 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1996 Lapsilisäleikkaus 1998, 2, 21 ja 25 Lapsilisäkorotukset 1,2 1 1,1 75 64 75 85 95 15 15 128 15 17 19 22 245 192 245 2777 314 364 38 256 38 437 4814 5514 53 32 53 67 6714 7614 Lähde: RFV/Försäkringskassan 1 2 3 4 5 Perheen lapsiluku 1, 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 Lähteet: SCB, Försäkringskassan (RFV)
Lasten kulutus Isojen perheiden lapsilisien kansainvälinen taso on saavutettavissa Suomen lapsilisien vertailu Ruotsiin ja Saksaan vuonna 25 Lapsilisät yhteensä perheen lapsimäärän mukaan 23-24 14 12 Minimikulutustaso Suomessa Suomi Ruotsi (1.1.25-) 1261 6 5 23 24 Saksa 16 1 8 859 4 eur / kk 659 eur 3 6 4 458 2 Kohonnut 238 toimeentulotuen tarve 2 1 1 112 154 211 234 38 342 384 462 493 587 641 665 811 82 837 135 999 1 2 3 4 5 6 Lasten lukumäärä perheessä Lähteet: KELA, Suomen Pankki, www.regeringen.se, www.nettoeinkommen.de/kinder.htm Lähde: KELA 25 1 2 3 4 5 6 7+ lasten lukumäärä perheessä
Lasten hoito Perhekoon kasvaessa kotityömäärä kasvaa ja lasten kotihoito yleistyy 8 7 Kotityöaika eri tehtävissä talouden koon mukaan tuntia/viikko/talous Vaatehuolto Siivous Ostokset ja asiointi 1 9 8 Lasten kotihoito lapsiluvun mukaan 1998, % perheistä Lapset alle 7v ja 7-17v Kaikki lapset alle 7v 77 9 6 Lastenhoito, lapsiperheissä Ruokatalouden hoito 7 7 5 6 59 tuntia/viikko 4 3 prosenttia 5 4 3 53 29 48 2 2 1 1 1 2 3 4 5 6+ talouden koko, henkeä Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus 24 (Tilastokeskus 1999-2) 1 2 3 4+ lasten lukumäärä Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2
Lasten hoito Perheen koon kasvaessa tulot kulutusyksikköä kohti pienenevät Lapsiperheen käytettävissä olevat tulot suhteessa lapsettomaan kulutusyksikköä kohti 1988, 1994 ja 2 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Manageriaalis-professionaalinen perhe, ei huollettavia lapsia Manageriaalis-professionaalinen perhe, 1-2 huollettavaa lasta Manageriaalis-professionaalinen perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 68 % 71 % 72 % 57 % 51 % 5 % 1988 1994 2 Työväenluokan perhe, ei huollettavia lapsia Työväenluokan perhe, 1-2 huollettavaa lasta Työväenluokan perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 67 % 75 % 68 % 51 % 59 % 49 % Tulotaso n. 3 % alempi Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus, Blom, WSOY 21 Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus/blom WSOY
Lasten hoito Lapsiluvun kasvu köyhdyttää Kahden vanhemman perheiden lasten kuuluminen tuloviidenneksiin lasten lukumäärän mukaan 1997, % Alin I II III IV V Ylin % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Yksi lapsi 16 13,1 19,4 29 22,5 Kaksi lasta 19,9 22,5 24,3 21,1 12,2 Kolme+ lasta 4,6 28,3 18,1 7,1 5,9 Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 (OECD -kulutusyksikköskaala 1-,7-,5)
Lasten hoito Päivähoitoperheiden talous saatu kuntoon, kotona hoitajien ei Lasten hoitomuoto tuloluokan mukaan 1997, % perheistä 1 % 9 % 8 % 7 % 65 52 4 39 prosenttia 6 % 5 % 4 % 82 Kotona Muussa hoidossa 3 % 2 % 1 % 16 31 45 55 52 Kunnallisessa päivähoidossa % 1. pienitul. 2. 3. 4. 5. suuritul. Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2
Lasten tilat Lapsiluvun kasvaessa tarvitaan asumiseen lisää kallista tilaa Talotyyppien osuudet lapsiluvun mukaan 31.12.2 Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Rivi-ketjutalo Muu/tuntematon Käytettävissä olevat rahavarat kulutusyksikköä kohden asumismenojen maksamisen jälkeen euroa/vuodessa vuoden 23 rahassa 4 ei alle18-v. lapsia 594 255 217 427 824 565 5 287 35 1995 23 3 25 1-2 alle18-v. lapsia 256 28 81 562 147 467 8 652 euroa vuodessa 2 15 3+ alle18-v. lapsia 79 645 13 23 19 813 2 23 1 5 Lähde: Tilastokeskus 21 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Lähde: Stakes 25 1 2 3 4+ lasten lukumäärä perheessä
Lasten tilat Auto ei ole enää ylellisyyttä, mutta lasten tilantarpeen kasvua verotetaan raskaasti Henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä 1 % 75 % 5 % Henkilöautot tuhatta asukasta kohti sekä henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä Suomessa 196-2 45 % Muut autot / 1 asukasta Henkilöautot / 1 asukasta Henkilöautot / henk.kulj.km, % 67 % 7 % 73 % 72 % 76 % 78 % 79 % 8 % 388 412 371 25 % 315 256 211 155 1 41 % 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 Lähde: Tilastollinen vuosikirja 21 6 45 3 15 Autojen määrä / 1 asukasta Euroa 2, 4 ja 6 lapsisen perheen henkilöauton hankintahinnan verot yhden suosituimman automerkin edullisimmat mallit vuonna 25 175 15 125 1 75 5 25 Hankintahinta 6 2 VEROJA 11 5 VEROJA 17 3-3 lasta 3-5 lasta 5-7 lasta 5 7 9 Auton paikkaluku VEROJA Lähteet: hinnat AKE, veroprosentit Autoalan tiedotuskeskus (5 ja 7 paikk. bens 43,4%, 9 paikk. dies 44,2%)
Lasten tilat Lapsiluvun kasvukynnykset Suuret bruttotulotarpeet asumisen ja liikenteen perus- ja lisähankintoihin Toimeentulo 2 +2 2 +6 veroa Asu nto 1 2 4 % Auto 2 42 43 % Tu lo tarve 1 71 3 46 3 % V erot yht. 1 22 Isompi asunto ja auto Asunto ja auto Veroa asunnossa + autossa + palkasta Veroa asunnossa + autossa + palkasta
Keinot väestörakenteen paranemiseen Lapsista aiheutuvien kulujen riittävä korvaus lapsilisä kulukorvauksena ajan tasalle 18 vuotiaaksi saakka, kuluomavastuu neutraaliksi lapsiluvun kasvulle opintotuki lapsilisän jälkeen vanhempien elatusvastuuajaksi neutraalina ja verovapaana lapsilisä ei aiheuta tuloloukkuja Palvelut ja toimeentulo riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa palvelut kattamaan kaikki hoitomuodot, myös kotihoito, joka yleistyy lapsiluvun kasvaessa toimeentulo ja eläketurva hoitomuodosta riippumattomaksi - Tasarahamallissa alle kouluiässä 4 eur/kk/lapsi + alle 3v sylirahaa 235 eur/kk/lapsi Verohelpotuksia vähintään lapsiluvultaan 3+ perheille isojen (lisä)hankintojen kynnykseen lapsiperheille vuodessa 17 euron vähennys per lapsi tuloista tai 85 euroa verosta edelleen asuntolainoista korkovähennys tuloverotuksessa ja asumistuki pienituloisille ja vuokra-asuntoihin
Lapsiluvun kasvulla on suuri työvoimavaikutus Lapsiluvun vaikutus perheen kokonaistyöpanokseen työssöoloaika 35 vuotta, kotihoito 2v lasta kohti henkilötyövuotta 5 1 15 2 25 3 lapseton pari 7 pari + 1 lapsi 68 2 35 vanhemmat lasten kotihoito lapset pari + 3 lasta 64 6 15 pari + 6 lasta 58 12 21
Mitä panostuksella saadaan? Puuttuvat bkt:n tekijät euroa 35 vuoden elämäntöiden bkt -tuotot, verot ja lasten kasvatuskustannukset keskimäärin eri lapsimäärillä, euroa 2 15 1 bkt tuotto verotuotto kasvatuskust. Yhden lapsen 35 vuoden työn bkt-tuotto on keskimäärin 3,5 milj. euroa (21 mmk), verotuotto 1,7 milj. euroa (1 mmk) lapsen kasvatus- ja koulutuskulujen vastapainoksi, joiksi arvioidaan,25 milj. euroa (1-2 mmk) Kasvatustyö on yhteiskunnalle tuottavaa taloudellisestikin, varsinkin monen lapsen Eläkkeistä rahastoidaan vain neljäsosa, loput kerätään työikäisiltä - kunkin ikäluokan lapsilta ja lastenlapsilta 5 Yhden lapsen Kahden lapsen Kuuden lapsen Panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa
Tavoitteita julkishallinnolle Syntyvyys selvemmin mukaan väestörakennetavoitteisiin Maahanmuutto ei yksin riitä uusimaan väestöä ja työvoimaa ja johtaa kulttuurisidonnaisen koulutuksen vajaatehoiseen käyttöön Syntyvyys uusii väestöä ja parantaa ikärakennetta parhaiten ennakoitavasti Kulttuuri säilyy ja siirtyy luonnollisimmin lasten omaksuessa sen kasvaessaan Lapsiperheiden parempi toimeentulo huomion kohteeksi Tavoitteeksi ei riitä pelkkä julkishallinnon talouden tasapaino, on tiedettävä, että myös lapsiperheiden talous pysyy tasapainossa riittävästi ennakoitavasti Tarvitaan kattavampia laskentamalleja, jotka ottavat paremmin huomioon verokertymät ja lapsiperheen nettotulojen riittämisen asumisen, liikenteen ja kulutuksen menoihin, myös lapsiluvun kasvaessa Julkishallintoon tarvitaan rakenteellisia uudistuksia Onko eläkeläistenkään kannalta pitkällä tähtäimellä viisasta pitää lapsimenot samassa budjettiraamissa vanhusmenojen kasvaessa? Tarvitaan tavoitteellisempaa ja kootumpaa lapsiperheiden toimeentulon kannalta keskeisimpien tulo- ja menoerien valmistelua ja seurantaa Valtion tulisi hoitaa pääosa lapsikustannusten tasauksesta, jotta muuttoliike voisi olla vapaata