Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1
Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta ja valvoo rautatieliikenteen sujumista STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 2
Toiminta-ajatus ajatus ja tehtävät Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka asiakaslähtöisesti ylläpitää ja kehittää rataverkkoa kilpailukykyisenä y osana kotimaista ja kansain- välistä liikennejärjestelmää sekä huolehtii rautatiealan osaamisesta. RHK vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta sekä valvoo ja ohjaa rautatieliikenteen sujumista. RHK:n tehtävät: strateginen suunnittelu, hankesuunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen palvelut l RHK:n arvot ovat yhteistyö, vastuullisuus ja osaaminen. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 3
Ratahallintokeskuksen strategiset päämäärät Rautatieliikenteen kilpailukyky Rautatieliikenteellä on edellytykset toimia kilpailukykyisesti ja tehokkaasti osana kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Rautatieliikenteen turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus on eurooppalaista huipputasoa. Rautatietoiminnan ympäristövaikutusten hallinta Liikenteen päästöjä vähennetään mahdollistamalla rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvu. Rautatietoiminnan ympäristöhaittoja ehkäistään ja vähennetään. Radanpidon rahoituksen riittävyys Vaikutamme toimillamme siihen, että radanpidon rahoitus vastaa liikenteen tarvetta ja että rahoitusratkaisut mahdollistavat pitkäjänteisen toiminnansuunnittelun. Rautatiealan osaaminen Ylläpidämme ja kehitämme rautatiealan osaamista, mikä antaa edellytykset toiminnan tehostamiselle ja yhteiskunnan tarpeiden muuntamiselle rautateillä tehtäviksi toimenpiteiksi. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 4
Toimintatapa ja rahoitus Ratahallintokeskus ostaa ratojen kunnossapito- ja rakentamistyöt sekä kiinteistönhoidon ja liikenteenohjauksen palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä. Rautatieliikenteen sujumista valvoo RHK:n oma Liikennekeskus. Vuonna 2008 radanpitoon käytettiin kaikkiaan noin 570 miljoonaa euroa. Varat radanpitoon saadaan pääosin valtion talousarviosta sekä ratamaksuna, jota rautatieliikenteen harjoittaja maksaa RHK:lle ratojen käytöstä. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 5
Ratahallintokeskuksen rooli Liikenne- ja viestintäministeriö Kilpailuvirasto Ratahallintokeskus vuoden 2010 alusta osa Väylävirastoa Rautatievirasto vuoden 2010 alusta osa liikenteen turvallisuusvirastoa Onnettomuus- tutkintakeskus Radanpidon palveluja tuottavat yritykset Rautatieyritykset Ilmoitetut laitokset STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 6
Ratahallintokeskus osaksi Väylävirastoa Ratahallintokeskus, Tiehallinto (keskushallinto) ja Merenkulkulaitos (eriytetään tuotanto ja turvallisuustehtävät) yhdistyvät Uusi väylävirasto aloittaa toimintansa 1.1.2010 1 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 7
Uusien virastojen muodostuminen Liikenne- ja viestintäministeriö VÄYLÄVIRASTO LIIKENTEEN TURVALLISUUS- VIRASTO Meriturvalli- suustoiminto Ratahallintokeskus Merenkulku- Tiehallinnon laitos keskushallinto Tiepiirit Ajoneuvohallintokeskus Ilmailuhallinto Rautatievirasto ELYt Lääninhall. liik.osastot MKL, TUOTANTO STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 8
Tietoja Suomen rataverkosta Ratapituus yhteensä Kaksi- tai useampiraiteista rataa Raidepituus sivuraiteineen Sähköistettyä rataa Raideleveys Ratapölkkyjä/km Kulunvalvonnalla varustettua rataa Tasoristeyksiä 5 919 ratakm 570 ratakm 8 848 raidekm 3 067 ratakm 1 524 mm 1 640 kpl 4 542 ratakm 3 515 kpl STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 9
Raideleveys Suomessa ja Itämeren alueen maissa Raideleveys 1524/1520 mm 1435 mm Suomi Ruotsi Venäjä Norja Viro Tanska Latvia Liettua Saksa Puola Valko-Venäjä STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 10
Rataverkon liikennöinti Henkilö- ja tavaraliikenne Kolari Rovaniemi Tavaraliikenne Tornio Raahe Kemi Oulu Pesiökylä Vartius Kokkola Ylivieska Kajaani Kontiomäki Vaasa Haapajärvi Iisalmi Nurmes Kuopio Seinäjoki Joensuu Kaskinen Jyväskylä Pieksämäki Pori Rauma Parkano Tampere Toijala Mikkeli Savonlinna Imatra Parikkala Niirala Uusikaupunki Riihimäki Lahti Kouvola Lappeenranta Vainikkala Hamina Turku Kerava Kotka Loviisa Karjaa Sköldvik Vuosaari Hanko Helsinki STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 11
Rautatieliikenne Suomessa Rautatieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteen suoritteesta on 5 %, mikä on eurooppalaisittain melko alhainen. Rautateiden kuljetusosuus kotimaan tavaraliikenteen tonnikilometreistä i sen sijaan on eurooppalaisittain melko korkea 25 %. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 12
Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä ja satamissa 2008 318 23 549 52 Rautateillä yhteensä 41,9 milj. tonnia ja satamissa yhteensä 115,3 milj. tonnia Luvut osoittavat kuljetettuja nettotonneja (1000 t) Satamien kuljetukset (1000 t) 358 Tornio 1596 702 274 1892 Kemi 1147 2258 Raahe 6441 Oulu 3451 1707 1198 4220 3469 1378 2349 5284 196 Kokkola 5703 6498 3469 690 498 3126 1159 Pietarsaari 2034 108 207 1840 1191 1213 1770 1727 Vaasa 254 1440 2939 133 108 2719 1135 350 136 97 1872 266 1176 1226 68 749 1567 177 690 98 Kaskinen 71 1335 448 1806 2632 2714 2200 3635 161 192 431 2662 1518 69 138 1213 65 1076 1463 337 2326 1613 3749 2507 136 Pori 9 151 5283 1020 461 1892 3834 4161 2416 226 320 1341 3667 652 140 2189 Rauma 5274 662 2250 7178 5034 2542 5012 3074 3587 20 3799 1647 279 11780 4537 Uusikaupunki 311 1593 3464 1129 3455 4454 375 780 5994 4321 Saimaan kanava 1470 7117 2120 2761 8181 859 258 Naantali 105 1756 48 1525 2161 8720 47 43 1308 210 4608 2412 460 381 596 152 Hamina 2 2157 Kotka 4612 Turku Parainen 1210 53 11494 3347 1194 1224 825 Inkoo Helsinki Sköldvik Hanko 1822 11861 21550 3704 Koverhar 1466 150 151 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 13
Henkilöliikenteen matkat 2008 Kolari Kaukoliikenne 13,767 milj. matkaa (+6,4%) 80 Rovaniemi 30 Kemijärvi Matkojen määrä rataosittain alle 0,1 milj. 0,1-0,5 milj. 0,5-1 milj. 1-2 m ilj. 2-3 m ilj. 3-5 milj. yli 5 milj. Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa käyttävien matkustajien määrää vuodessa (1000 kpl). Tilastointimuutoksen takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2007 laadittujen virtakarttojen kanssa. Lähde: VR Henkilöliikenne, RHK Vaasa 385 Pori Turku Kokkola 2040 Parkano 2100 Tampere 1125 1335 Seinäjoki 290 4520 635 Hanko 95 Haapamäki Toijala 1420 Karjaa Vilppula 130 65 Riihimäki Kemi Ylivieska Orivesi 460 670 Oulu 1080 35 Jyväskylä 155 85 380 35 1035 4305 1595 4120 290 890 Lahti Helsinki Pieksämäki 2095 Kerava 645 Mikkeli 2230 6130 230 375 Kuopio 750 740 Kontiomäki Iisalmi Varkaus 120 Savonlinna 595 Nurmes 25 Lieksa 90 460 95 50 Joensuu 350 Parikkala Imatra Kouvola 875 Lappeenranta Luumäki 1305 125 Kotka 432 Pietari STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 14
Henkilöliikenteen matkustajamäärät Seinäjoki-Vaasa radalla 1995-2008 0,500 0,400 milj.m matkaa 0,300 0,200 0,100 0,000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Seinäjoki-Vaasa 0,366 0,365 0,364 0,335 0,324 0,316 0,314 0,320 0,340 0,345 0,350 0,350 0,36 0,385 vuosi STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 15
Ajankohtaisia henkilöliikenteen selvitysasioita RHK RHK mukana Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys YTV:n liikennetutkimus (TUHELI) valmistuu 6/2009 Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2010 2011 valmistelu Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman laatiminen alkaa Seinäjoki Jyväskylä ja Haapamäki Orivesi Tampere alueen syksyllä henkilöliikenneselvitys, valmis Seinäjoki Oulu-ratakäytävän kehittämisstrategia: asemat ja asema-alueet -> toteuttamissuunnitelman laatiminen käynnistyy 6/2009 Uudenmaan liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 16
Valmistuneita selvityksiä 2008: Ajankohtaisia tavaraliikenne- selvityksiä iä Kolarin seudun kaivoshankkeet Raakapuukuljetusten tulevaisuuden haasteet Logistiikkakeskusten tie- ja ratayhteydet Käynnissä olevia selvityksiä: Etelä-Suomen tavaraliikenteen kehittäminen (Esu) (valmis 9.2009) Raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkaverkoston kehittäminen (valmis 12.2008) RHK on mukana seuraavissa selvityksissä: KombiSuomi, Yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen, Yleinen Teollisuusliitto yms. (valmis 12.2009) Matkuksen k yhdistettyjen kuljetusten terminaalin selvitykset P-S kansainväliset kuljetuskäytävät, maakuntaliitot ym. (valmis 10.2008) Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset, LVM ym. (valmis 5.2009) STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 17
TTS 2010-2013 Peruslaskelma Rataverkon kunto kehittyy myönteisesti vähäliikenteisellä verkolla, mutta heikkenee paikoin muulla rataverkolla. Tämä tuo osaltaan epävarmuutta rautatieliikenteen toimintaedellytyksiin STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 18
Kehittämishankkeet TTS 2010 2013 kaudella, peruslaskelma TTS 2010-2013 Peruslaskelma Käynnissä olevat ja liikennepoliittisessa i selonteossa päätetyt; Ilmalan varikko, Seinäjoki Oulu, I vaihe Lahti Luumäki, Keski-Pasila, Talvivaaran kaivosrata, Kehärata Rakennerahastohankkeet; Kitee Joensuu, Nuutila Haapakoski, Hiirola Kalvitsa Vaalikaudella 2007 2011 aloitettavat; Seinäjoki Oulu, I vaiheen jatko Kokkola Ylivieska, PPP Rovaniemi Kemijärvi, Seinäjoki Vaasa, sähköistys STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 19
Rataosan Seinäjoki Oulu palvelutason parantamishanke Hankkeen tavoitteet Vaihe I Vaihe II Kaksoisraide Kokkola - Ylivieska STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 20
Hankkeen tavoitteet Rataosan Seinäjoki Oulu välityskyvyn lisääminen ja akselipainojen nosto 25 tonniin Nopeuden nosto (200 km/h) Seinäjoki Ylivieska-välillä Turvallisuuden parantaminen -> tasoristeysten poisto Mahdollisimman pian valmiita käyttöönotettavia ratakokonaisuuksia k k i mahdollisimman i vähin liikennehaitoin STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 21
Ratahankkeen sisältö Oulu (Ol) Kempele Tornio Rovaniemi Laurila Ahonpää Tikkaperä Vihanti Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja (Tja) Kilpua Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Kokkola (Kok) Kälviä Riippa pa Sievi Tuomioja Vartius Kontiomäki Kannus Eskola Rauma Pori Kokkola Kokemäki Seinäjoki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Ylivieska Jyväskylä Lahti Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Joensuu Pieksämäki Niirala Parikkala Imatra Luumäki Imatrankoski Kouvola Vainikkala Kovjoki Riijärvi Ruha Etelä-Seinäjoki Kruunupyy Matkaneva Kolppi Pännäinen (Pnä) Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Seinäjoki (Sk) Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen i Turku Karjaa Kerava Sköldvik Helsinki Hamina Kotka Hanko STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 22
Toteutuksen vaiheistus Jaettu kolmeen osaan: I vaihe Kustannusarvio 200 M Käyttövaltuutta myönnetty 110 M, käytetään loppuun 2009 VR-Yhtymä Oy rahoittaa 40 M vuonna 2009. Liikennepoliittisen selonteon mukaan vuosi 2010 on hankkeen välivuosi. II vaihe Kustannusarvio 350 M Liikennepoliittisen selonteon mukaan aloitus 2011 jälkeen Kokkola Ylivieska kaksoisraide 250 M, ppp-mallilla Suunnitelmien mukaan rata valmis liikenteelle vuonna 2012 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 23
Vaiheen I sisältö Oulu (Ol) Kempele Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja (Tja) Vihanti Rovaniemi Kilpua Tornio Laurila Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Tuomioja Vartius Kokkola (Kok) Kälviä Riip iippa Matkaneva Kannus Sievi Eskola Rauma Turku Pori Kokkola Kokemäki Hanko Karjaa Seinäjoki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Ylivieska Jyväskylä Lahti Kerava Sköldvik Helsinki Kontiomäki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Joensuu Pieksämäki Niirala Parikkala Imatra Luumäki Imatrankoski Kouvola Vainikkala Hamina Kotka Kovjoki Riijärvi Ruha Etelä-Seinäjoki Kruunupyy Kolppi Pännäinen (Pnä) Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Vaihe I Vaihe I Vaihe I Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide II-raide Seinäjoki-Ruha Seinäjoki (Sk) II-raide Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen i STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 24
Vaihe II Oulu (Ol) Kempele Rovaniemi Ahonpää Tikkaperä Vihanti Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja (Tja) Tornio Laurila Kilpua Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Kokkola (Kok) Kälviä Riip iippa Sievi Eskola Tuomioja Vartius Rauma Pori Kokkola Kokemäki Seinäjoki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Ylivieska Jyväskylä Lahti Kontiomäki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Joensuu Pieksämäki Niirala Parikkala Imatra Luumäki Imatrankoski Kouvola Vainikkala Kovjoki Riijärvi Etelä-Seinäjoki Matkaneva Kruunupyy Kolppi Pännäinen (Pnä) Kannus Jepua Köykkäri Vaihe II Voltti Härmä Vaihe II Raunio Kauhava Vaihe II Rajaperkiö Lapua Ruha II-raide Ruha-Lapua Seinäjoki (Sk) Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen Turku Karjaa Kerava Sköldvik Helsinki Hamina Kotka Hanko STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 25
Kaksoisraide Kokkola-Ylivieska Oulu (Ol) Kempele Tikkaperä Liminka Hirvineva Rovaniemi Ahonpää Ruukki Tuomioja (Tja) Vihanti Kilpua Tornio Laurila Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Kokkola (Kok) Kälviä Riippa pa Sievi Tuomioja Vartius Kokkola Seinäjoki Ylivieska Jyväskylä Kontiomäki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Pieksämäki Joensuu Niirala Kovjoki Riijärvi Kruunupyy Kolppi Pännäinen (Pnä) Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Matkaneva Kannus Eskola Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen Rauma Pori Kokemäki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Lahti Luumäki Kouvola Parikkala Imatra Imatrankoski Vainikkala Etelä-Seinäjoki Ruha Rajaperkiö Lapua Seinäjoki (Sk) Turku Karjaa Kerava Sköldvik Helsinki Hamina Kotka Hanko STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 26
Rataosa Seinäjoki Oulu on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen yksiraiteinen rata, jota käyttää valtaosa Pohjois- ja Etelä-Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatie-liikenteestä. Liikenteen kehitys Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä vuoden 2008 tammikuussa Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä ennustetilanteessa vuonna 2015 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 27
Seinäjoki Vaasa-rataosan sähköistys Toteutus 2009-2011 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 28
SÄHKÖISTYSHANKE Sähköistetty Kolari Rakenteilla Rovaniemi Kehyspäätös tehty 2008. Ministerityöryhmä esittää aloitettavaksi 2011 jälkeen Sähköistyspäätös tehty 2008, työ alkaa ennen 2011 Talvivaara Tornio Raahe Kemi Oulu Kemijärvi Pesiökylä Vartius Tarkoitus käynnistää hanke Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan ja RHK:n yhteisellä rahoituksella. Vaasa Kaskinen Kokkola Ylivieska Haapajärvi Seinäjoki Jyväskylä Kontiomäki Talvivaara Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Pieksämäki Uimaharju Joensuu Pori Mikkeli Niirala Rauma Uusikaupunki Tampere Toijala Lahti Riihimäki Kouvola Imatra Parikkala Lappeenranta Vainikkala Turku Hanko Kerava Hamina Kotka Sköldvik Vuosaari Helsinki STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 29
SÄHKÖISTYKSEN TOIMENPITEET Ratajohtojen rakentaminen Ajojohdin j Ajojohtimen kannatinrakenteet (pylväät) perustuksineen ja muut varusteet Sähkönsyöttöasemien (2 kpl) rakentaminen Ylistaro Karkkimala Siltojen (Tervajoki, Vaasa) kosketussuojaseinien rakentaminen Radan rakenteisiin ei puututa, tasoristeyksiä (rataosalla yhteensä 73 kpl) ei poisteta tällä ratasuunnitelmalla Hankkeelle myönnetty valtuus 20 M STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 30
RATASUUNNITELMAN LAADINTA KÄYNNISSÄ Perustuu v. 2008 voimaan tulleeseen ratalakiin Suunnitelma on laadittava ja hyväksyttävä ennen rautatien parantamista ja rakentamista Hyväksytty suunnitelma oikeuttaa suunnitelmassa osoitettujen alueiden lunastamiseen Ratalaki korostaa vuorovaikutusta Varattava mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen Mahdollisuus muistutusten tekemiseen Lausuntopyynnöt, saadaan 15.6.2009 mennessä STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 31
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutuksen kohde Erikoiskuljetukset Vaikutuksen merkittävyys Lievät vaikutukset Haittoja lieventävät toimenpiteet Tasoristeysten sten muuttaminen eritasoristeyksiksi, jännitekatkot ja ajojohtimien nostomahdollisuus. Raideliikenne (henkilö, tavara) Lievät vaikutukset Maisema ja taajamakuva Lievät vaikutukset Silta-arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu Melu- ja päästöt Turvallisuus Suojelualueet Pinta- ja pohjavedet Liito-orava Linnut, lepakot Yksityinen maanomistus Ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet Lievät vaikutukset Lievät vaikutukset Lievät vaikutukset Viljelysteiden tasoristeysten turvallisuuden parantaminen tai poisto ja korvaavat reitit Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Ei vaikutusta STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 32
Kiitos! Tack! STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 33