Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristöraportti 27 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia. Ympäristötyössämme painottuvat erityisesti ilmanlaadun seuranta, pinta- ja pohjavesien suojelu, lentokonemelun hallinta ja jätehuollon kehittäminen. PL 29, 1531 VANTAA www.helsinki-vantaa.fi www.finavia.fi Tiedustelut: http://www.finavia.fi/ ymparisto_palaute

HELSINKI-VANTAA TUO HYVINVOINTIA LÄHIYMPÄRISTÖLLEEN Finavia haki ympäristölupaa Helsinki- Vantaan lentoasemalle Finavia teki vuonna 27 mittavan työn, kun se haki Helsinki-Vantaalle ympäristölupaa. Hakemuksessa lentoaseman kehitysnäkymät ja lentoliikennemäärät ennustettiin lähes 2 vuodeksi eteenpäin. Raportti kattaa kaikki Finavian ympäristötyön osa-alueen vuoteen 225 asti. Helsinki-Vantaan merkitys koko Suomen kilpailukyvylle ja sen lähikuntien talouteen on kiistaton. Jo tämän vuoksi on elintärkeää, että tuleva ympäristölupa mahdollistaa maamme päälentoaseman kehittämisen sille asetettujen yhteiskunnallisten odotusten mukaisesti. Vain lentoliikenne ja sen kehittyminen pystyvät takaamaan Suomen kansainväliset yhteydet maailmalle. Finavia on hakenut Helsinki-Vantaan lentoasemalle ympäristölupaa vuoden 27 lopussa. Vuonna 27 Helsinki-Vantaan ympäristötyössä painottui ympäristölupahakemuksen ja siihen liittyvien selvitysten laadinta. Matkustajien määrä ylitti Helsinki-Vantaalla ensimmäisen kerran 13 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan. Matkustajamäärä nousi lähes miljoonalla edellisestä vuodesta. Liikenneilmailun operaatiot kasvoivat 1,8 % noin 179 :een. Tiedottamista lentokonemelusta lisättiin peruskorjauksen aikana Myös pääkaupunkiseudun talouden kannalta on oleellista, että Helsinki-Vantaa kehittyy tulevaisuudessa. Lentoasema tuo lähiympäristölleen hyvinvointia ja kerää investointeja, kuten vireä Aviapolis-yrityskeskittymä osoittaa. Helsinki-Vantaa tarjoaa työpaikan vajaalle 2 ihmiselle. Kerrannaisia työpaikkoja se on synnyttänyt yhteensä 72. Lentoaseman osuus bruttokansantuotteesta vuonna 26 oli 3,2 prosenttia. Vuonna 26 tehdyn tutkimuksen mukaan lähikuntien asukkaat kokevat Helsinki-Vantaan hyvin myönteisenä. Kyselyyn osallistuneista 6 prosenttia suhtautuu liikennemäärien kasvuun myönteisesti ja 86 prosenttia pitää lentokoneiden melun aiheuttamaa haittaa pienenä. Finavia on vastuullinen toimija. Sen tavoitteena on turvallinen, säännöllinen ja taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Vuosien mittaan Finavian ympäristötyö on saanut aikaan hyviä tuloksia. Lentokoneiden melualuelaskelmat osoittavat, että melualueella asuvien määrä on vähentynyt 199-luvun alusta peräti 9 prosenttia. Finavia jatkaa pitkäjänteistä ympäristötyötään myös tulevaisuudessa. Se haluaa turvata ilmailun ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymisedellytykset suunnitelmallisella ja aktiivisella toiminnalla niin, että Helsinki-Vantaa voi kehittyä hyvänä naapurina seudun asukkaiden kanssa. Juha-Pekka Pystynen lentoasemajohtaja Kiitotie 1 oli suljettuna kiitotien viereisellä rullaustiellä tehdyn peruskorjauksen vuoksi vajaan kolmen kuukauden ajan heinäkuun alusta syyskuun loppupuolelle, mikä aiheutti muutoksia lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntiin. Peruskorjauksen vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentokonemeluun tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä sekä Finavian internet-sivuilla, jonne avattiin erillinen peruskorjauksesta kertova sivusto. Lisäksi Finavialla oli kesän ajan lisähenkilökuntaa hoitamassa peruskorjauksen ympäristövaikutuksia koskevaa tiedottamista ja vastaamassa asukkaiden tiedusteluihin. Suurin osa lentokoneista laskeutui peruskorjauksen ajan tavalliseen tapaan kiitotielle 2 Nurmijärven suunnasta ja lentoonlähdöistä suurin osa käytti ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen. Kiitotien 1 sulkeminen lisäsi kuitenkin tilapäisesti lentokoneiden melua Tikkurilan suunnalla ja Pohjois- ja Itä-Helsingissä. Melu väheni tilapäisesti Itä-Vantaalla Korson suunnassa ja Länsi-Vantaalla Myyrmäen suunnassa. Hajua Kylmäojassa Lentokoneiden jäänpoisto- ja esto- sekä liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama kuormitus purkuojiin lisääntyi talteenottotoimenpiteistä huolimatta talvikaudella 26 27. Käytettävät aineet hajoavat helposti luonnossa, mutta kuluttavat hajotessaan happea ja aiheuttavat hajua. Vuonna 27 Kylmäojassa havaittiin poikkeuksellisen paljon hajoamistuotteiden aiheuttamia hajuhaittoja. Finavian tavoitteena on vähentää Kylmäojaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia jatkossa merkittävästi. Kiitotien 3 yhteyteen rakennetun etäjäänpoistopaikan käyttöönotto parantaa lentokoneiden siiviltä ja rungolta valuvien glykolipitoisten jäänestoaineiden hallintaa lähivuosina. Etäjäänpoistopaikka oli tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 27, mutta käyttöönotto viivästyi kevääseen 28. Tavoitteena on siirtää merkittävä osa lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyistä tälle alueelle. Kokemusten perusteella käsittelypaikkoja rakennetaan myöhemmin lisää. Ilmanlaatua mitattiin lentoasema-alueella YTV:n jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausasema sijaitsi lentoasemalla kotimaan terminaalin läheisyydessä vuonna 27. Mitatut ilman epäpuhtaudet olivat hiukkaset, typenoksidit ja bentseeni. Ilmanlaatu oli hyvin samankaltaista kuin Vantaan Tikkurilassa. Sisällysluettelo Ympäristötavoitteet Finavia haki ympäristölupaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle... 3 Liikenne... 4 Melu... 6 Vesi, maaperä ja jätteet... 8 Energia ja ilma... 12 Vuorovaikutus... 14 Tietoa ilmailun ympäristöasioista... 15 Vuoden 27 ympäristötavoitteina olivat osallistuminen lentoaseman ympäristölupahakemuksen laatimiseen, osallistuminen keskitetyn jäänestopaikan käyttöönoton suunnitteluun ja toteutukseen sekä siihen liittyvien ympäristötarkastelujen laatimiseen, kiitotien 3 pengeraltaiden vedenkäsittelyn parantaminen lisäämällä veden hapetusta, uuden väkevien glykolivesien keräilyaltaan rakentaminen vanhan käytöstä poistettavan altaan tilalle, tiedottaminen rullaustien peruskorjauksen aiheuttamista meluvaikutuksista ympäristön asukkaille sekä yhteydenottojen käsittelyn parantaminen muun muassa lisäämällä resursseja ja siirtämällä sähköpostitse saapuvat tiedustelut palvelulomakkeelle. Kiitotien 3 pengeraltaiden veden käsittelyn parantaminen hapetusta lisäämällä viivästyi rakennustöiden viivästymisen vuoksi ja otetaan käyttöön vasta vuonna 28. Muut tavoitteet toteutuivat. 3

Ympäristökehitys 27 Liikenne Operaatiot lisääntyivät hieman KIITOTEIDEN KÄYTTÖ ERI VUOROKAUDENAIKOINA 45 LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN TUNNEITTAIN Vuonna 27 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli 179 liikenneilmailun operaatiota, mikä on 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Matkustajien määrä kasvoi noin 8 % 13,1 miljoonaan. Arkipäivät ovat lentoasemalla ja -liikenteessä selvästi vilkkaampia kuin lauantait ja sunnuntait. Vuorokaudenajoista vilkkaimpia ovat iltapäivät, jolloin ensin noin kello 14 16 on paljon saapuvaa liikennettä ja sen jälkeen noin kello 16 18 lähtevää liikennettä. Liikennettä on paljon myös aamuisin kello 8 9. Öisin kello 1 6 operaatioita on vähän, ja suurin osa niistä on laskeutumisia. Vuoden 27 vilkkaimmat kuukaudet olivat syys- ja lokakuu. Vähiten liikennettä oli heinäkuussa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuu tai sieltä lähtee yhteensä keskimäärin 38 suihkukonetta ja 12 potkurikonetta päivittäin. Vuoden 27 aikana lentoasemalla kävi lähes kahden sadan eri lentoyhtiön lentokoneita. Lentoaseman kautta kulkee keskimäärin 36 matkustajaa päivässä. Heistä 4 saapuu omalla autolla, 25 % bussilla ja 3 % taksilla. Päivittäin noin 9 bussia ja noin 7 7 taksia kuljettaa matkustajia lentoasemalle tai sieltä pois. Lentoasema-alueella toimii yli 1 organisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee vajaat 2 työntekijää. Huolto- ja korjaustyöt vaikuttavat kiitoteiden käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Käytettävän kiitotien valinnassa noudatetaan niin sanottua ensisijaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon turvallisuustekijöiden lisäksi lentokoneiden aiheuttama melu ja liikenteen määrä. Tavoitteena on hoitaa kysyntää vastaava lentoliikennemäärä siten, että melualueella asuvien asukkaiden määrä on mahdollisimman pieni. Melualueella (L DEN 55 db) asuvien asukkaiden määrä pyritään minimoimaan valitsemalla sellainen nousu- ja laskusuunta, jonka suunnassa asuu vähiten ihmisiä. Siksi erityisesti yöaikaan laskeutumisiin käytetään ensisijaisesti kiitotietä 2 luoteen suunnasta ja lentoonlähtöihin kiitotietä 3 lounaaseen. Suihkukoneiden laskeutumisia kiitotielle 2 kaakon suunnasta ja lentoonlähtöjä kiitotieltä 2 kaakkoon vältetään tiheän asutuksen vuoksi. Öisin myös potkurikoneiden operaatiot kaakon suuntaan ovat kiellettyjä, mikäli lentoturvallisuus ei muuta vaadi. Lentoturvallisuus on tärkein syy siihen, ettei melunhallinnan kannalta parasta kiitotietä voida aina valita. Vuonna 27 kiitotie 1 oli suljettuna rullaustiellä tehdyn peruskorjauksen vuoksi heinäkuun alusta lähes syyskuun loppuun. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valinnanmahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja vaikuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntiin. Kiitotien 1 sulkeminen lisäsi laskeutumisia kiitoteille 2 luoteen ja jonkin verran kaakon suunnasta ja lentoonlähtöjä kiitotieltä 3 lounaan suuntaan sekä kiitotieltä 2 kaakon suuntaan. Ensisijaista laskeutumissuuntaa eli kiitotietä 2 luoteesta käytettiin koko vuonna noin 5 %:iin laskeutumisista ja yöaikaan kello 22 7 noin 59 %:iin laskeutumisista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen käytettiin 7 %:iin lentoonlähdöistä ja yöaikaan 77 %:iin lentoonlähdöistä. Lentoonlähdöistä tehtiin kiitotieltä 2 kaakon suuntaan ja laskeutumisista kiitotielle 2 kaakon suunnasta. 13 % 13 % 1 L 7 % 71 % 77 % P E KOKO VUOROKAUDEN LIIKENNE laskeutumisista I KIITOTIE 3 7 % LIIKENNE ILLALLA (klo 19 22) laskeutumisista KIITOTIE 3 5 % LIIKENNE YÖLLÄ (klo 22 7) laskeutumisista KIITOTIE 3 1 % 6 % % 7 % 1 % 59 % 1 % 1 % 5 % 3 % 1 % 5 % KIITOTIE 1 KIITOTIE 1 KIITOTIE 1 55 % nousuista KIITOTIE 2 nousuista KIITOTIE 2 13 % 5 % nousuista KIITOTIE 2 13 % 15 % 3 % 23 % 22 % 19 % 2% Operaatioita tunnissa Miljoonaa matkustajaa Operaatioita päivässä 4 35 3 25 2 15 1 5 klo -1 2-3 4-5 6-7 8-9 1-11 12-13 14-15 16-17 18-19 2-21 22-23 Lentoonlähdöt Laskeutumiset LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN ERI VIIKONPÄIVILLE 6 5 4 3 2 1 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai LIIKENNEILMAILUN KEHITYS 14 12 1 8 6 4 2 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Matkustajat Operaatiot 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuhatta operaatiota 4 5

Ympäristökehitys 27 Melu Lentokonemelualue, L DEN 55 db Melualueen kehitys Vuosi Alue km 2 Asukkaat 199 165 97 1992 13 6 1998 135 45 2 85 15 23 56 9 24 58 11 25 61 7 7 26 55 11 9 27 54 6 5 Kiitotie 1 suljettuna kesällä Kiitotie 1 oli suljettuna kiitotien viereisellä rullaustiellä tehdyn peruskorjauksen vuoksi vajaan kolmen kuukauden ajan heinäkuun alusta syyskuun loppupuolelle. Sen vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentokonemeluun tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä sekä Finavian internet-sivuilla. Suurin osa lentokoneista laskeutui peruskorjauksen ajan tavalliseen tapaan kiitotielle 2 Nurmijärven suunnasta ja lentoonlähdöistä suurin osa käytti ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen. Kiitotien 1 sulkeminen lisäsi tilapäisesti lentokoneiden melua Tikkurilan suunnalla ja Pohjois- ja Itä-Helsingissä. Melu väheni tilapäisesti Itä-Vantaalla Korson suunnassa ja Länsi-Vantaalla Myyrmäen suunnassa. Kiitoteiden sulkeminen näkyy vuosittaisissa melualuelaskelmissa MELUALUE 27 Lentokonemelu Finavian lentokonemelun hallintakeinot Helsinki-Vantaan lentoasemalla ensisijainen kiitotiejärjestelmä: käytetään ensisijaisesti lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia, joissa asukasmäärä on pienin lentoonlähtöreitit suunnitellaan mahdollisimman paljon asuinalueita kiertäviksi kiitoteiden käyttörajoitukset yöaikaan melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä Melualuelaskelmat on vuoden 25 laskelmista lähtien toteutettu uudella laskentamenetelmällä, jonka tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemman menetelmän kanssa. Uusien kansainvälisten suositusten mukainen arviointimenetelmä laajentaa laskennallista melualuetta lentoreittien sivuttaissuunnassa. Vuonna 27 melualueen L DEN > 55 db asukasmäärä oli noin 6 5 asukasta ja melualueen pinta-ala oli noin 54 km 2. Vuosina 26 ja 27 melualueen pintaalat olivat lähes samankokoiset, mutta vuonna 27 asukkaita oli melualueella noin 5 4 vähemmän kuin vuonna 26. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöiden vuoksi vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Vuoden 26 meluselvityksen tulokset on raportoitu myös ympäristöministeriölle ns. ympäristömeludirektiivin vaatimusten mukaan. Uuden suihkukonekaluston osuus liikenteestä kasvanut Lentokoneiden aiheuttamaa melua vähentää merkittävimmin se, että lentoyhtiöt korvaavat konekalustoaan uusilla vähämeluisammilla konetyypeillä. Vuonna 27 vähämeluisampien suihkukoneiden osuus nousi 58 %:sta 65 %:iin. Konetyypeistä yleisin on Airbus 32-sarja, jonka osuus liikenteestä on noin 3 %. Toiseksi yleisimmäksi koneeksi on noussut Embraer 17 kone, jonka osuus liikenteestä on noussut 7 %:sta 11 %:iin. Meluisempaa kalustoa edustavan MD8-sarjan koneiden osuus väheni :sta vajaaseen 2 %:iin. Laajarunkokoneiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääristä on vajaa. Potkuriturbiinikoneiden osuus liikenteestä väheni 29 %:sta 23 %:iin. Lyhytaikaisia melunmittauksia Espoon Laaksolahdessa Finavialla on seitsemän pysyvää lentokoneiden melun mittausasemaa eri puolilla lentoasemaa. Näiden lisäksi tehdään lyhytaikaisia melunmittauksia asuinalueilla lentoaseman ympäristössä. Vuonna 27 lyhytaikaisia mittauksia suoritettiin Espoon Laaksolahdessa. Yöaikaisten huoltokoekäyttöjen määrä vähentynyt Lentoyhtiöt tekevät lentokoneille moottorihuoltojen jälkeen koekäytön. Huoltokoekäytöt suoritetaan lentoaseman teknisellä alueella sijaitsevalla koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin 9 metriä korkeilla maavalleilla. Melun leviämiselle suotuisilla sääolosuhteilla melu voi meluvalleista huolimatta kuulua lähimmille asuinalueille asti. Tosin konekaluston kehittymisen myötä myös koekäyttöjen aiheuttama melu on pienentynyt. Vuonna 27 yöaikaisia suihkukoneiden osa- tai täysteholla suoritettuja koekäyttöjä tehtiin keskimäärin 11 kertaa kuukaudessa, kun vastaava määrä edellisenä vuonna oli 14. Lähde: Ilmailulaitos Finavia A2/28 Lentoonlähtöreittien sijoittuminen vuonna 27 Laskeutumisreittien sijoittuminen vuonna 27 copyright: Pohjakartta-aineistot * Maanmittauslaitos lupa nro 45/MYY/7 copyright: Pohjakartta-aineistot * Maanmittauslaitos lupa nro 45/MYY/7 Operaatioita vuorokaudessa yhteistyö kaavoitusviranomaisten kanssa, jotta maankäytön suunnittelussa huomioitaisiin myös lentokonemelualueet Mitä tarkoittaa L DEN? Suomessa käytetään lentokonemelun kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua L DEN. Tunnusluku kuvaa meluenergian vuorokauden ajalla painotettua keskiarvoa, jossa ilta-ajan (klo 19 22) lentomelutapahtumiin on lisätty +5 db ja yöajan (klo 22 7) lentomelutapahtumiin +1 db. Painotusta käytetään, jotta melun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden aikoina voidaan ottaa huomioon. Muiden liikennemuotojen melua kuvataan käyttäen tunnuslukuna melun keskiäänitasoa Leq, joka on meluenergian painottamaton keskiarvo tarkastelujaksolla. Keskiäänitaso lasketaan yleensä erikseen päivä- ja yöajalle. LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN KONETYYPEITTÄIN 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 Potkurikoneet Laajarunko suihkukoneet Helikopterit, sotilaskoneet Muut suihkukoneet A32-sarja, < 89 EPNdB MD8, DC9 (meluvaimennettu) Muut suihkukoneet < 89 EPNdB 6 7

Ympäristökehitys 27 Vesi, maaperä ja jätteet Jäänpoisto- ja jäänestoaineiden aiheuttamaa hajua Kylmäojassa Lentoasema on määritellyt lento- ja maahuolintayhtiöille lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyille sallitut alueet, joista suurin osa on yhdistetty jätevesiviemäriin. Muilta alueilta jäänestoaineet kerätään talteen imuriautoilla. Keräilytoimenpiteistä huolimatta vuonna 27 Kylmäojassa havaittiin poikkeuksellisen paljon jäänestoaineiden hajoamistuotteiden aiheuttamia hajuhaittoja. Jäänesto- ja jäänpoistotoimintaa kehitetään edelleen ja vuonna 28 otetaan käyttöön Kiitotien 3 yhteyteen Määrä m 3 JÄÄNESTOAINEIDEN KÄYTTÖ VUOSITTAIN 45 4 35 3 25 2 15 Jäänesto- ja poistokäsittelyt Talvella lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen ohjainpinnoille. Tästä syystä maahuolintayhtiöt käsittelevät lentokoneet ennen lentoonlähtöä jäänestoaineella. Käsittelyillä varmistetaan ilma-aluksen lento-ominaisuudet ja -turvallisuus, sillä lentokoneen moottoriin joutuessaan irtoava jää voi rakennettu etäjäänpoistopaikka. Kesällä 27 imuriautoilla kerättävää jäänestoainepitoista vettä varten rakennettiin uusi glykolivesiallas vanhan niin sanotun 1 5 aiheuttaa merkittävää vahinkoa. palovesialtaan poistuttua käytöstä. Altaasta jäänestoainepitoinen vesi kuljetetaan Viikinmäen mädättämölle hyötykäyttöön. Jäänestoaineita sisältävät lumet kootaan erikseen asematasoalueelta ja viedään 23 24 25 26 27 Tyyppi II+IV Tyyppi I Tyyppi I+II+IV Jäänestoainetta on kolmen tyyppistä. Tyypin I jäänestoaine sisältää 8 % propyleeniglykolia, väriainetta ja korroosioinhibiittejä sekä keräilypaikalle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. JÄÄNESTOAINEIDEN KÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN noin 2 % vettä. Sitä käytetään kuuman veden kanssa jään ja huur- Liukkaudentorjunta-aineiden kulutus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan 12 1 teen poistoon. Tyyppien II ja IV jäänestoaineet sisältävät 5 % propyleeniglykolia, väriainetta, korroosioinhibiittejä ja paksunnosainetta Nestemäisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttö väheni vuonna 27 noin 9 % ja 8 sekä lähes 5 % vettä. Niitä käytetään jäänestoon vaikeammissa sää- rakeisten aineiden käyttö noin 12 %. Liukkaudentorjunta-aineiden kulutuksen vaihtelut johtuvat pääasiassa sääolosuhteista. Myös nestemäisen liukkaudentorjunta-aineen vaihto asetaatista formiaatiksi on vaikuttanut kulutusmääriin. Vuonna 27 siirryttiin rakeisen asetaatin käytöstä rakeisen formiaatin käyttöön. Määrä m 3 6 4 2 olosuhteissa, esimerkiksi lumisateella, koska paksunnosaine estää nesteen valumisen pois ruiskutetuilta pinnoilta. Propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta vesis- tammi helmi maalis huhti touko syys loka marras joulu 23 24 25 26 27 töön joutuessaan se hajotessaan kuluttaa happea ja aiheuttaa epämiellyttävää hajua. Määrä, tonneja LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ VUOSITTAIN 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 Asetaatti nestemäinen t/v Formiaatti nestemäinen t/v Asetaatti rakeinen t/v Formiaatti rakeinen t/v Liukkaudentorjunta-aineet Jotta lentokone voi nousta ja laskeutua turvallisesti, tulee kiitotien pinnassa olla tarpeeksi kitkaa. Tämän vuoksi kiitoteille levitetään liukkaudentorjuntakemikaaleja sulattamaan auraamisen ja harjaamisen jälkeen kiitotielle jäävä jää ja estämään uuden jään muodostuminen. Kenttäalueen liukkaudentorjunnassa käytetään rakeista natriumasetaattia tai -formiaattia ja nestemäistä kaliumasetaattia tai -formiaattia. Ne eivät ole vaaralliseksi luokiteltuja aineita, mutta kuluttavat happea vesistöön joutuessaan. Formiaatin biologinen hapenkulutus 9 8 7 LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN on noin puolet pienempi kuin asetaatin. Kuvassa on esitetty valmiiden tehdastuotteiden käyttömäärät. Nestemäinen liukkaudentorjunta-aine sisältää noin puolet vettä ja puolet Määrä, tonneja 6 5 4 3 kaliumasetaattia tai -formiaattia. 2 tammi helmi maalis huhti loka marras joulu 23 24 25 26 27 8 9

Ympäristökehitys 27 Vesi, maaperä ja jätteet Vesien laatua seurataan Jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan säännöllisesti. Näytteistä määritetään mm. biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpiyhdisteet, veden happamuus, sähkönjohtavuus ja happipitoisuus. Jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käyttö näkyy kohonneena hapenkulutuksena pintavesissä talvikaudella. Talvikaudella 26 27 lentoasemalta pintavesiin aiheutunut kuormitus on talteenottotoimenpiteistä huolimatta tarkkailutulosten mukaan kasvanut edellisvuotisesta. Myös talteen saadun kuormituksen määrä on kasvanut. Haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ei ole ilmennyt paria, lähellä kiitoteitä olevaa tarkkailupistettä lukuun ottamatta. Lentoaseman alueelle laadittiin pohjaveden virtausmalli käyttäen PMWinohjelmistoa. Edellinen lentoasema-alueen pohjaveden virtauskuva on vuodelta 199. Tietokonemalli perustuu alueella tehtyihin maaperäkairauksiin ja mitattuihin pohjavedenkorkeuksiin. Virtausmallia voidaan edelleen tarkentaa, kun saadaan uutta hydrogeologista tietoa. Louhepenkereet vähentävät kuormitusta t/vuosi 3 25 2 15 1 5 25 BIOLOGINEN HAPENKULUTUSKUORMITUS KÄSITTELYYN JA PURKUOJIIN 22 23 23 24 24 25 25 26 26 27 BOD7 kuormitus käsittelyyn BOD7 kuormitus purkuojiin BIOLOGINEN HAPENKULUTUSKUORMITUS PURKUOJISSA TALVIKAUDELLA 26 27 Kiitotiellä 3 syntyvät liukkaudentorjunta-ainepitoiset valumavedet imeytetään puhdistusta varten rakennettuihin maanalaisiin louhepenkereisiin, joissa liukkaudentorjunta-aineet hajoavat biologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Puhdistuneet valumavedet johdetaan lähiympäristön ojiin. Talvikauden 26 27 tarkkailutulosten perusteella laskettuna biologinen kuormitus väheni maaperäkäsittelyssä lähes 9 %. Pohjavedenotto t/vuosi 2 15 1 5 Mottisuonoja Viinikanmetsänoja Veromiehenkylänpuro Kylmäoja Kirkonkylänoja Lentoasema-alueen talousvesi otetaan omalta pohjavedenottamolta. Vedenotto vuonna 27 oli noin 35 m 3. Tästä oman kulutuksen ja häviöiden osuus on lähes puolet ja loput menevät lentoasemalla toimiville yrityksille. Pohjavedenotto kasvoi noin 1 %. Jätteiden määrä ennallaan Vuonna 27 jätteiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoteen nähden ennallaan. Rakennusjätteen osuus koko jätemäärästä oli noin neljännes. Muusta kuin rakennustoiminnasta kerätyn sekajätteen määrä lisääntyi 12%, biojätteen määrä 6 % ja energiajakeen määrä 33 %. Raaka-aineena hyödynnettävän jätteen määrä väheni hieman, johtuen lähinnä metalliromun määrän vähenemisestä. Keräyspahvin määrä kasvoi 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tonnia 3 25 2 15 1 5 JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖDYNTÄMINEN 23 24 25 26 27 Glykolipitoinen sakka Kaatopaikalle Käytettäväksi raakaaineena Rakennusjäte Kompostointiin (paperi, pahvi, Ongelmajätteet Käytettäväksi energiana metalli, lasi, voiteluöljy) 1 11

Ympäristökehitys 27 Energia ja ilma Maakaluston päästöt vähenivät leudon talven vuoksi PÄÄSTÖT ILMAAN 27 (t/a) Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat lentoliikenne, lentoasemalle suuntaava autoliikenne, ajoneuvoliikenne kenttäalueella ja lentoaseman oma lämpövoimalaitos. Lentokoneiden LTO-syklin aikaiset typenoksidipäästöt kasvoivat noin 6 %, palamattomien hiilivetyjen päästöt 2 %, hiilidioksidipäästöt 5 % ja hiilimonoksidipäästöt 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöjen kasvu johtuu liikenteen kasvun lisäksi siitä, että potkuriturbiinikoneiden määrä liikenteessä on vähentynyt ja tilalle on tullut suihkukoneita. Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. Vuoteen 26 verrattuna polttoaineen kulutus väheni noin 19 % samoin kuin hiilidioksidipäästöt. Hiilimonoksidipäästöt vähenivät 1 ja typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt 2 2. Maakaluston polttoaineen kulutuksen ja päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut eniten harjakonekaluston vähäinen käyttötarve vähälumisten ja leutojen talvien vuoksi. CO HC NOx PM SO 2 CO 2 Polttoaine, t/a Lentokoneiden päästöt 84 9 61 5 17 54 3 Ilmailulaitoksen maakalusto 12 3,3 16 1,3 225 71 Lämpövoimalaitos 2,5 6 99 32 PM = hiukkaset LTO-sykli (Tausta) Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 jalan (n. 9 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 kilometrin matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 kilometrin matkalta. Lämpölaitos kuuluu CO 2 -päästökaupan piiriin LÄMMÖNKULUTUS SÄHKÖNKULUTUS Vuonna 27 lämpöä käytettiin lentoasema-alueella 12 GWh, josta 4,5 GWh eli 14 16 noin tuotettiin itse ja loput ostettiin Vantaan Energialta. Lentoaseman omaa lämpövoimalaitosta käytetään lähinnä pakkaspäivinä huippulaitoksena varmistamaan lämmönsaantia. Verkostohäviöt käytetystä lämpömäärästä olivat noin 6 %. Lentoaseman osuus lämmön käytöstä oli häviöt mukaan lukien 28 % ja lentoasemalla toimivien yritysten 72 %. Lentoaseman lämpökeskus kuuluu hiilidioksidipäästökaupan piiriin (teho yli 2 MW). Vuoden 27 CO 2 -päästömäärä oli noin 1 tonnia. Sähköä käytettiin lentoasema-alueella vuonna 27 yhteensä noin 135 GWh. Tästä 37 % meni lentoaseman omiin tarpeisiin ja loppuosa lentoasemalla toimiville yrityksille. GWh 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 GWh 14 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 YTV mittasi ilmanlaatua lentoasema-alueella Oma kulutus (Finavia) Lentoasemalla toimivat yritykset Oma kulutus (Finavia) Lentoasemalla toimivat yritykset YTV:n jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausasema sijaitsi lentoasemalla kotimaan terminaalin läheisyydessä vuonna 27. Mittauspaikka oli idän ja pohjoisen puolelta avointa lentokenttäaluetta ja länsipuolella sijaitsi vilkkaasti liikennöity Lentoasemantie sekä pysäköintialueita. Mitatut ilman epäpuhtaudet olivat hiukkaset, typenoksidit ja bentseeni. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 27 μg/m 3, joka on noin 7 % vuosi-raja-arvosta. Myöskään typpidioksidin tuntiraja- ja ohjearvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi 1 kertaa, mikä on vajaa kolmasosa sallitusta ylitysmäärästä (35 vrk/vuosi). Kaiken kaikkiaan ilmanlaatu oli hyvin samankaltaista kuin Vantaan Tikkurilassa, jossa typpidioksidin vuosikeskiarvo oli sama kuin lentoasemalla ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi 13 kertaa. μg/m 3 8 7 6 5 4 3 2 TYPPIDIOKSIDIN (NO 2 ) VUOROKAUSIOHJEARVOON VERRANNOLLISET PITOISUUDET vrk-ohjearvopitoisuus μg/m 3 14 12 1 8 6 4 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM1) VUOROKAUSI- OHJEARVOON VERRANNOLLISET PITOISUUDET vrk-ohjearvopitoisuus 1 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Lähde: YTV:n julkaisuja 8/28, Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 27 Lähde: YTV:n julkaisuja 8/28, Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 27 12 13

Ympäristökehitys 27 Vuorovaikutus Ympäristöaiheiset yhteydenotot 27 Kaupunki Eri henkilöitä Yhteydenottoja yhteensä Espoo 11 189 Helsinki 129 175 Hyvinkää 1 1 Kauniainen 6 8 Kerava 13 17 Kirkkonummi 1 1 Nurmijärvi 35 1 Porvoo 3 3 Sipoo 2 2 Tuusula 14 17 Vantaa 88 161 Muu tai ei tiedossa 15 16 Yhteensä 48 69 Finavia otti käyttöön uuden ympäristöpalautejärjestelmän Finavialta voi tiedustella ympäristöasioista puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse tai uutena vaihtoehtona täyttämällä sähköisen ympäristöpalautelomakkeen Finavian internetsivujen kautta. Kaikki yhteydenotot kirjataan ja niiden määrä raportoidaan ympäristöviranomaisille neljännesvuosittain. Vuonna 27 yhteyttä otti hieman yli 4 henkilöä, mikä oli noin 3 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Yhteydenottojen kokonaismäärä kasvoi 545:stä 69:een. Lähes kaikki yhteydenotot liittyivät lentokonemeluun. Finavia otti marraskuussa käyttöön uuden ympäristöpalautejärjestelmän, joka tehostaa palautteiden käsittelyä ja hallintaa. Ympäristöpalautelomakkeen voi täyttää Finavian internetsivujen kautta. Lomakkeella kysytään yhteystietojen lisäksi tietoja yhteydenoton syystä, mikä helpottaa yhteydenottoihin vastaamista. Finavian internet-sivuilta, osoitteesta http://www.finavia.fi/ymparisto, saa runsaasti tietoa Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöasioista. Muun muassa kaikki uusimmat ympäristöasioihin liittyvät julkaisut ovat saatavilla sieltä pdf-muodossa. Seudullista yhteistyötä Uudenmaan liiton johdolla Tietoa ilmailun ympäristöasioista Ilmailulaitos Finavia www.finavia.fi/ymparisto Kansainvälinen ilmailujärjestö ICAO www.icao.int Liikenne- ja viestintäministeriö www.lvm.fi/web/fi/53 Ilmailuhallinto www.ilmailuhallinto.fi Uudenmaan ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/ Finavia tekee yhteistyötä lähikuntien ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten kanssa Uudenmaan liiton johtaman lentomelun seudullisen seurantaryhmän kautta. Seurantaryhmän kautta vaihdetaan tietoa kuntien ja Finavian ajankohtaisista asioista. Vuonna 27 seurantaryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ympäristötavoitteet 28 Lentoliikenteen vaikutukset ilmastonmuutokseen www.lentoliikennejailmasto.fi www.enviro.aero Liikenteen päästöt, LIPASTO-tietokanta http://www.lipasto.vtt.fi Kehitämme ilmatilaa ja yhteistyötä operaattoreiden kanssa jatkuvan liu un lähestymisten lisäämiseksi. Olemme aktiivisesti mukana ympäristölupaprosessiin kuuluvissa kuulemisvaiheissa. Vähennämme jäänpoisto- ja estoaineiden aiheuttamaa kuormitusta ja hajuhaittaa Kylmäojan suuntaan. Tehostamme väkevän glykoliveden talteenottoa hankkimalla lisää imuriautoja. Ohjaamme merkittävän osan jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä etäjäänpoistopaikalle vähentäen muilta käsittelypaikoilta ympäristöön pääsevää kuormitusta. Tiedotamme kesän huoltotoimenpiteiden aiheuttamista kiitoteiden käyttömuutoksista ja niiden aiheuttamista meluvaikutuksista ympäristön asukkaille. Lisäämme jätteiden lajittelua terminaalien yleisötiloissa. Seuraava ympäristöraportti Tietoa ilmanlaadun mittauksista ja jätehuollosta www.ytv.fi Kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästökeskus Motiva www.motiva.fi Lochard Ltd:n melumittausjärjestelmä (käytössä Helsinki-Vantaalla) www.lochard.com.au Ruotsin lentoasemaorganisaatio LFV www.lfv.se Norjan lentoasemaorganisaatio Avinor www.avinor.no Seuraava ympäristöraportti julkaistaan kesäkuussa 29. Siinä tarkastellaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristökuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja vuodelle 28 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista. Iso-Britannian ilmailuviranomainen www.caa.co.uk 14 15