LINKKI NUORTEN TALOUS- OSAAMISEEN. nuorisofoorumi 2011

LINKKI NUORTEN TALOUS- OSAAMISEEN nuorisofoorumi 2011

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN

Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen Nuorisofoorumi 2011 Kari Väisänen Valtteri Aine Tomi Alakoski Jukka Gustafsson Kristina Kaihari Piia-Noora Kauppi Tuomas Kurttila Kari Kuusisto Anna-Riitta Lehtinen Erkki Liikanen Anu Raijas Helsingissä 2011 Katja Laurén (toim.) Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design Oy Kuvat istockphoto Kustantaja TAT-ryhmä / Taloudellinen tiedotustoimisto ry Kirjapaino Graafiset Palvelut Oy ISBN 978-952-67455-4-1

Sisällys Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä Kari Väisänen...8 Nyt on lukiolaisten vuoro Valtteri Aine... 10 Kaksi euroa onhan sekin jo jotain Tomi Alakoski...12 Koulujärjestelmä nuorten talousosaamisen antajana Jukka Gustafsson... 14 Talouskasvatus lähtee arjen tilanteista Kristina Kaihari... 16 Innostus lisää ymmärrystä myös talousasioissa Piia-Noora Kauppi... 18 Vippaa vitonen Tuomas Kurttila...20 Katso peilin taakse miltä näytät rekisterinpitäjän silmin? Kari Kuusisto... 22 Taloudessa piilee karikkoja nuorille Erkki Liikanen...24 Oma talous hallintaan missä ja miten? Anu Raijas ja Anna-Riitta Lehtinen...26

Näkökulmia nuorten talousosaamiseen

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 11 Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä Mitä talousosaaminen oikeastaan on? Jos se on nuorten osalta pääosin oman, arkipäiväisen talouden hallintaa, niin asiat ovat suhteellisen hyvin hoidossa. Paljon paremmin kuin talouden suurkuva, joka välittää tietoja euron ja valtioiden velkakriiseistä. Aika ja maailma muuttuvat, mutta nuorten rahankäyttö on pysynyt varsin samanlaisena. Kotona ollessaan nuori saa tietyn määrän viikko- tai käyttörahaa, joko työpanosta vastaan, tai ilman suurempia ponnisteluja. Vaikka kotien perusvarallisuus on kasvanut, niin harvaa nuorta hemmotellaan ylisuurilla käyttörahoilla. Ennen ei tosin ollut pikavippifirmoja, joiden tarjouksiin nuoret tarttuvat siinä missä aikuisetkin. Totta lienee sekin, että velkakierteessä elävien nuorten määrä on suhteellisen vähäinen. Jokainen kadotettu sielu on kuitenkin liikaa. Talousosaamisesta puhuttaessa asiat on nähtävä rahayksiköitä ja yksittäisiä esimerkkejä laajemmin. Nuoret elävät unelmissaan, esikuviensa ja esillä olevien esimerkkien kautta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, miten viestimme nuorille taloudesta. Jos nuori seuraa talouden isosta kuvasta käytävää mediallista keskustelua, siellä vilahtelevat usein sellaiset sanat kuin kasvu, voitto, osinko tai suurtulot. Noilla sanoilla ei ole mitään tekemistä nuorten arjen, eikä ehkä unelmienkaan kanssa. Useat, esimerkiksi Taloudellisen tiedotustoimiston nuorten arvotutkimukset osoittavat, että nuoret ovat varsin arvosidonnaisia, usein jopa vanhempiaan konservatiivisempia niin ajatuksissaan kuin käytöksessään. Vaikka perheillä onkin edelleen ensisijainen kasvatusvastuu lapsista ja nuorista, niin kaikkeen edelliseen liittyen koulujen tietoa ja oikeaa asennekasvatusta välittävä rooli on ensiarvoisen tärkeä. Nuorten talousosaamisen kehittäminen on eräs osa koko tulevan elämän hallintaa. Ei ole mitään syytä epäillä, ettei kouluihin välittyisi oikeanlaista tietoa taloudesta, aina raha-asioiden hoitamisesta, talouden käsitteisiin ja kansantalouden peruskäsitteisiin. Ongelma on lähinnä siinä, että tieto on usein pirstaleista ja sellaisessa muodossa, ettei se puhuttele nuoria heidän kielellään. Tai opettajat kokevat tarjotun materiaalin epäsopivaksi opetuskäyttöön. On toivottavaa, että eri tahojen orastava yhteistyö jatkuu ja kehittyy nimenomaan nuorten parhaaksi. Se ei ole tärkeää, mikä taho saa viestinsä läpi, vaan se, miten nuorten talousosaaminen kehittyy ja millaisen maailmankuvan he talouden kautta muodostavat. Kovin kaukainen ei ole sekään ajatus, että tarjottavien palveluiden tarpeellisuutta ja kehittämisajatuksia kannattaisi kysyä asiakkailta, tässä tapauksessa nuorilta. Kari Väisänen toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 13 Nyt on lukiolaisten vuoro Elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Kun pörssiasiantuntijat ja valtionpäämiehet eivät tiedä mitä taloudessa tapahtuu tulevien vuosien aikana, ei samaa voi olettaa nuoriltakaan. Nuorten taloudellinen tilanne tosin on vähemmän riippuvainen suhdanteista, erityisesti lukiolaisten kohdalla. Lukiolaisten taloudellisesta tilanteesta yleisesti mainittavia asioita ovat opintotuen ongelmat, työnteko ja pikavippien yleistyminen. Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen sitominen indeksiin vuodesta 2014 alkaen. Tuon vuoden jälkeen ei enää inflaatio pääse järsimään opiskelijoiden ostovoimaa. Vuoteen 2014 mennessä inflaatio ehtii kuitenkin vaikuttaa ostovoiman pienenemiseen rajusti. Tavoite opintotuen sitomisesta indeksiin on saavutettu, mutta nyt on aika vaatia korotuksia, erityisesti lukiolaisen opintotukeen. Lukiolaisen opintotukea alentavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, asumismuoto ja vanhempien tulot. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintotuki on lähinnä huono vitsi, jota perustellaan vanhempien elatusvelvollisuudella. Vanhempien tulot vaikuttavat täysi-ikäisen lukiolaisen opintotukeen siten, että vanhempien yhteenlaskettujen tulojen ylittäessä 61 000 euroa, ei opiskelija voi saada lainkaan opintotukea. Korkeimmillaankin opintotuki on 248 euroa kuukaudessa, joka vastaavasti korkea-asteen opiskelijalla on 298 euroa. Opintotuen absurdit ehdot ovat ajaneet nuoria aikuisia jopa avioliittoihin ja rekisteröityihin parisuhteisiin, sillä naimisiin mentyään ei vanhempien tuloilla ole enää väliä. Se siitä instituutiosta. Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa täysi-ikäisistä lukiolaisista tekee töitä opiskelujensa ohella. Työtä tekemällä voi kartuttaa kokemusta ja nostaa osakkeitaan tulevilla työmarkkinoilla. Pahimmillaan työnteko tapahtuu kuitenkin pelkästään lukio-opiskelujen rahoittamiseksi ja saattaa heikentää opintomenestystä tai viivästyttää valmistumista. Lukioaikana opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, sillä aikaa työnteolle löytyy jatko-opintojen ohessa ja myöhemmin työelämässä. Opintotuen tulee mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ilman, että nuori on pakotettu itse hankkimaan lisätuloja. Pikalainojen eli pikavippien ilmaantuminen markkinoille 2000-luvun aikana on mahdollistanut lainan saamisen, vaikka lainanottajalla ei mainittavaa vakuutta olisikaan. Samaan aikaan nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vuosien 2008 2010 aikana nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet 80 % aiemmasta. Kun nuori ei voi saada muuta lainaa, on tekstiviestillä tilattava pikavippi liiankin houkutteleva vaihtoehto. Hetken hätään otettu laina saattaa pilata tulevaisuudensuunnitelmat, kun luottotietojen mentyä asunnon ja työpaikan hakeminen vaikeutuu. Aikana, jolloin kukaan ei tiedä mitä taloudessa tapahtuu, on lukiolaisen tehtävä taloudellisesti järkeviä valintoja. Valintoja, joista muut voivat ottaa esimerkkiä. Omasta taloudesta huolehtiminen ja turha riskinotto ovat avaimia vakaammalle tielle. Tämä pätee myös valtiontalouksissa. Lukiolaisten on huolehdittava itsestään ja vaadittava itselleen oikeuksia, erityisesti paremman opintotuen muodossa. Nyt on lukiolaisten vuoro! Valtteri Aine puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 15 Kaksi euroa onhan sekin jo jotain Olin eräänä päivänä poikani kanssa kaupassa. Ostoksille oli tullut myös kaksi alakouluikäistä poikaa. Maksoimme ostoksemme samaan aikaan. Pojat olivat ostaneet viikonlopun kunniaksi hieman karkkia. Me täydensimme sunnuntailounastamme porkkanoilla ja herneillä. Kaupasta ulos tullessaan poikien keskustelu kääntyi karkkien hintoihin ja rahan arvoon. Toinen pojista uteli toiselta, paljonko hänelle jäi rahaa ostosten jälkeen. Rahaa oli jäänyt kaksi euroa, johon toinen totesi, että onhan sekin jo jotain. Pojan kommentti huvitti minua aluksi, koska itselleni tuollainen rahamäärä samanikäisenä olisi ollut monta viikkorahaa yhteensä. Toisaalta voi olla iloinen pojan puolesta. Hänelle oli selkeästi muodostunut jonkinlainen käsitys rahan arvosta ja mitä ilmeisimmin se myös häntä kiinnosti. Suomessa on käyty paljon keskustelua nuorten puutteellisista taloustaidoista. Moni aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori turvautuu tekstiviesteillä lainattuun rahaan. Eurot ovat bittejä, ja rahan arvo realisoituu vasta, kun ulosottomies on ovella. Näistä pikavipeistä seuranneet luottovaikeudet ovat valitettavasti arkipäivää liian monelle nuorelle. Nykynuoret kohtaavat aikuisina mitä todennäköisimmin myös paljon enemmän talousriskejä kuin vanhempansa, mm. säästämisessä, terveysmenoissa ja eläkesuunnittelussa. Talousasiat eivät ole helppoja, mutta niiden ymmärtäminen on keskeisiä kansalaistaitoja tulevaisuudessa. Nuorena ei tule ajateltua monia myöhemmin omaan elämään ja elintasoon merkittävästi vaikuttavia asioita. Esimerkiksi tämän päivän nuorten pitäisi vakavasti miettiä, miten he vanhoina varmistavat omat eläkkeensä. Nykyinen järjestelmä sitä tuskin heille takaa. Talousosaamisen suhteen nuoria ei kannata liikaa yleistää. Suurin osa suomalaisista nuorista hallitsee talouden perustaidot varsin hyvin. Moni nuori kantaa kuitenkin huolta siitä, ettei koulussa valmenneta riittävästi talouden hoitamiseen käytännössä. Asioita käydään koulussa läpi jollain tapaa teoriassa, myös internetistä on tietoa tarjolla, mutta tämä ei kuitenkaan riitä. Talousosaaminen vaatii paljon muutakin kuin numeroiden tai käsitteiden ymmärtämistä. Esimerkiksi lähes jokainen joutuu kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa ottamaan lainaa. Lainan hakeminen on helppo opettaa, mutta nuoren tulee myös ymmärtää, miten laina maksetaan takaisin. Talousasioita on tärkeää opettaa käytännössä, jolloin konkreettisesti ymmärretään myös se, mihin esimerkiksi lainan ottamisessa sitoutuu. Suomi on niittänyt jo vuosia menestystä OECD:n 15-vuotiaiden osaamista kartoittavassa Pisa-vertailussa (Programme for International Student Assessment). Nuoremme ovat olleet maailman kärkeä niin lukemisessa kuin matemaattisissa taidoissa. Suomi ei kuitenkaan ole osallistunut Pisa-vertailun taloustaitoja mittaavaan osioon, joten emme tiedä suomalaisten nuorten taloustaitojen tasoa kansainvälisesti vertailtuna. Ilman vertailukelpoista aineistoa korjaavia toimenpiteitä on vaikea tehdä. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että Suomi osallistuu myös taloustaitoja mittaavaan Pisa-vertailuun. Lapset ja nuoret oppivat varmasti talouden taitoja, kunhan heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Usein riittää, kun rahan käytöstä keskustellaan kotona ja lapsille annetaan mahdollisuus harjoitella käytännössä rahan käyttöä. Tämä ei välttämättä vielä riitä, mutta onhan sekin jo jotain. Tomi Alakoski asiantuntija, nuorisoviestintä Taloudellinen tiedotustoimisto

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 17 Koulujärjestelmä nuorten talousosaamisen antajana Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Vanhassa sananlaskussa piilee viisaus, sillä tämän päivän nuorista kasvaa huomisen aikuisia. Jos aikuisuuden eväät ovat puutteelliset, voi elämä muodostua kovin kivikkoiseksi ja haastavaksi. Millaista kasvatuksellista ideaalityyppiä koulujärjestelmämme tavoittelee? Mitkä ovat koulutuksen tavoitteet ja keinot, jotta aikuisuuden eväät olisivat riittävät? Koska perusopetus kohtaa koko ikäluokan ja on pohja kaikelle sen jälkeiselle koulutukselle ja elämälle, on sen koulutuspoliittinen rooli keskeinen. Yläasteella myllertävä murrosikä tuo omat haasteensa oppimiselle. Toisen asteen koulutus suuntaa opiskelijoitaan jatko-opintoihin ja työelämään ja syventää perusopetuksen antamia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuslain mukaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Toisen asteen koulutukselliset tavoitteet on kirjattu vastaavalla tavoin lainsäädännössä. Taloustiedon opetus on järjestetty ensisijaisesti yhteiskunnallisen opetuksen yhteydessä. Lisäksi sitä on integroitu sisälle muihinkin opintoihin. Näin oppilaille ja opiskelijoille on pyritty antamaan tiedolliset ja taidolliset valmiudet oman elämänsä hallintaan ja tulevaisuutensa rakentamiseen. Taloudellisella osaamisella on tässä tärkeä asema. Tulee kyetä arvioimaan käytössä olevien taloudellisten voimavarojen riittävyys ja hyödynnettävyys. Asioita joutuu myös arvottamaan, harvalla rahat riittävät kaiken aikaa kaikkeen. Taloudelliset ongelmat ilmentävät usein elämänhallinnan käsistä karkaamista. Toisaalta taloudelliset vaikeudet voivat yllättää esimerkiksi ahkeran yrittäjänkin. Samoin työttömyys voi yllättää, terveys voi pettää, kaikkea ei voi aina ennakoida. Laadukkaan koulutuksen ohella tarvitaan erilaisia turvaverkkoja, jotka auttavat selviytymään näistä elämänhaasteista. Talousosaamisen vahvistamiseen Hallitusohjelmassa koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa yrittäjyyskasvatusta pyritään vahvistamaan kaikilla kouluasteilla. Etenkin lukiossa työelämäyhteydet ovat olleet vähäisiä. Työelämäyhteyksien ja -tietoisuuden vahvistaminen parantaa opiskelijoiden jatko-opintovalintoja ja elämässä tarvittavia valmiuksia, joihin sisältyy keskeisesti valmius oman henkilökohtaisen talouden hoitamiseen. Hallitusohjelmassa on päätetty perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisesta vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiasta keväällä 2012. Tämän jälkeen uudistetaan opetussuunnitelmat. Käytännössä se, miten opetus organisoidaan ja millaisia opetusmenetelmiä käytetään, on koulutuksen järjestäjän ja opettajan päätettävissä. Vastaava tuntijako- ja opetussuunnitelmaprosessi käynnistyvät myös lukiossa heti perusopetuksen jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa jatketaan tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän valmiuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Näillä koulutuksen rakenteellisilla ja ennen kaikkea sisällöllisillä muutoksilla pyritään lisäämään nuorten talousosaamista. Jukka Gustafsson opetusministeri

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 19 Talouskasvatus lähtee arjen tilanteista Oman talouden hallinta on yksi tärkeimpiä kansalaistaitoja. Talous- ja kuluttajaosaaminen korostuvat nykyisessä kulutusyhteiskunnassa. Markkinoille tulvii uusia tuotteita ja yhä useammat markkinointikampanjat on suunnattu nuorille. Klikaten on helppo ostaa. Lapset ja nuoret tekevät yhä enemmän osto- ja kulutuspäätöksiä. Lapsen näkökulmasta seinästä saa rahaa aina kun sitä tarvitsee. Rahan arvon ja merkityksen hahmottaminen ja ymmärtäminen on hämärtynyt maksukorttien ja sähköisten palvelujen aikana. Kodit ja koulut ovat vaativien haasteiden edessä: monipuolisia talous- ja kuluttajataitoja on opittava yhä aikaisemmin. Taloustietoa on opetettu kouluissa pitkään osana yhteiskuntaoppia. Taloustiedon opetuksen roolia on vahvistettu sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Valtioneuvoston edellisen tuntijakopäätöksen mukaisesti perusopetuksen yhteiskuntaoppiin lisättiin yksi, erityisesti taloustiedon opetukseen tarkoitettu oppitunti. Lukion yhteiskuntaoppiin tuli kaikille lukiolaisille pakollinen taloustiedon kurssi. Tematiikkaa käsitellään lisäksi muun muassa matematiikan ja kotitalouden opetuksessa sekä aihekokonaisuuksien yhteydessä. Koulujen talouskasvatuksen lähtökohtana on varustaa lapset ja nuoret sellaisilla asenteilla, tiedoilla ja taidoilla, jotka vahvistavat oma-aloitteisuutta, oman talouden ja elämän hallinnan taitoja sekä kestävää kulutuskäyttäytymistä. Tavoitteena on, että nuori saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen, oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti sekä ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä. Erityisen tärkeää on se, että nuori saa jatkuvasti ajankohtaisia tietoja ja taitoja jokapäiväisten taloudellisten valintojen ja päätösten tekemiseen sekä kykenee tarkastelemaan taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta. Monipuoliset toiminnalliset työtavat, inspiroivat oppimateriaalit, median tiivis seuraaminen ja yhteistyö talousalan toimijoiden kanssa motivoivat nuoria. Talouskasvatuksen tulee lähteä nuorta lähellä olevista arkielämän tilanteista. Kuinka rahaa ansaitaan, kulutetaan, säästetään, sijoitetaan ja varaudutaan riskeihin? Oman budjetin suunnittelu ja järkevien kulutustarpeiden pohtiminen ovat hyvä lähtökohta. Hyvä talousosaaminen ennaltaehkäisee ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen riskiä. Koulut voivat organisoida talous- ja kuluttajakasvatukseen liittyviä projekteja, teemaviikkoja, toimintapäiviä ja kilpailuja yhteistyössä kotien, yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Monet peruskoulut ja lukiot tarjoavat syventäviä ja soveltavia talous- ja yrittäjyyskursseja. Peruskoulujen TET-jaksot avaavat nuorille luontevan mahdollisuuden tutustua työelämään ja yritysten toimintaan. Nuoret saavat samalla virikkeitä ja näkökulmia myös omaa tulevaa työuraansa varten. Talous- ja kuluttaja-alan tahot tuottavat monipuolista pedagogista verkkoaineistoa opetuksen tueksi. Erilaiset kilpailut, muun muassa Taloustietokilpailu ja Talousguru innostavat ja kannustavat nuoria. Yritys Hyvä -kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustamista kohtaan sekä antaa eväitä yrittäjämäiseen toimintaan. Nuori Yrittäjyys -projektissa nuoret kokeilevat vuoden ajan oman todellisen yrityksen pyörittämistä. Nopeasti muuttuva talouselämä edellyttää myös opettajien talousosaamisen jatkuvaa päivittämistä. OpeTET tarjoaa opettajille oivallisen mahdollisuuden avartaa tietouttansa nykypäivän työelämästä ja yritystoiminnasta. Opetushallitus on yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston, Finanssialan keskusliiton, Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa järjestänyt suosittuja Talous tutuksi -täydennyskoulutuksia jo vuosien ajan. Opettajille on tarjottu ajankohtaista tietoa taloudesta, yrittäjyydestä ja sijoittamisesta sekä tuoreita ideoita opetukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva taloudenhallinnan neuvottelukunta pyrkii omalta osaltaan edistämään taloudenhallintaa koskevaa tietämystä ja kasvatusta sekä tukemaan ja edistämään viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä taloudenhallinnan kehittämiseksi ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu koulutuksen työelämäyhteyksien, sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla. Nuorten talousosaamista tulee vahvistaa entisestään koulun alaluokilta lähtien. Sen edistämiseen tulee löytää tehokkaita ja vaikuttavia keinoja yhteistyössä kotien ja muiden toimijoiden kanssa. Kristina Kaihari opetusneuvos Opetushallitus

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 21 Innostus lisää ymmärrystä myös talousasioissa Finanssiosaaminen ja oman talouden hallinta ovat kansalaisen perustaitoja. Oman elämän kuntoon saaminen erityisesti taloudellisten asioiden osalta edesauttaa myös muiden tavoitteiden toteutumista elämässä. Finanssiosaamista, eli tietoa rahoitus-, vakuutus- ja pääomamarkkinoiden perusasioista tarvitaan jokaisessa elämänvaiheessa. Nuoret tarvitsevat sitä ennen kaikkea sen vuoksi, että heillä elämä on vasta edessä. Arjessa nuoria kohtaavat isot taloudelliset kysymykset, joiden ratkomiseen ja järkevään hoitamiseen tarvitaan osaamista, tietoa ja taitoa. Taitava talousosaaja pärjää ja ymmärtää talouden ja rahoituksen periaatteet, osaa sopeuttaa menot tuloihinsa, suunnitella säästämisensä, välttää ylivelkaantumisensa ja näin vaikuttaa omalta osaltaan myös koko talouden vakauteen. Mikä on nuorisomme talousosaamisen taso? Eri toimijat, yritykset ja tutkimuslaitokset tuottavat tietoa nuorten talousosaamisesta. Tulokset puhuvat karua kieltään, olemme kaukana kiitettävästä. On selvää, että suomalaisten nuorten taloustaidot eivät vastaa kaikilta osin nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Retoriikka hallitaan, mutta syvempi ymmärtäminen ja soveltaminen omaan elämään ei olekaan enää yhtä yksinkertaista. Talousasiat koetaan usein vaikeina ja teoreettisina, eikä niitä jakseta seurata. Huolestuttavia ovat myös yhteiskunnalliset ilmiöt, lisääntyvät maksuhäiriöt sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kasvava joukko. Nuoret opiskelevat taloustaitojaan hyvin toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin itse aikoinamme. Taloudenpidon malleja haetaan ja saadaan edelleen omilta vanhemmilta ja oppeja koulusta. Maailma on monimutkaistunut entisestään, palvelutarjonta monipuolistunut ja informaatiotulva vaikuttaa loputtomalta. Tiedotusvälineiden merkitys on tässäkin asiassa kasvanut entisestään. Internetin ja sosiaalisen median maailma on nuorille keskeisempi kuin koskaan aikaisemmin. Olemmeko pysyneet kehityksen vauhdissa? Monet toimijat, viranomaiset ja järjestöt tekevät työtä finanssiosaamisen parantamiseksi. Nuorille suunnattuja talousosaamisen aineistoja on runsaasti tarjolla, mutta niiden lähteille ei läheskään aina löydetä. Miten saamme aineistot nuoria puhuttelevaan muotoon, jotta kiinnostus oman talouden hoitamiseen herää ja ymmärrys talousasioiden merkityksestä omassa elämässä lisääntyy? Talousasioiden vieminen nuorten arkeen on tärkeää. Syiden ja yhteyksien ymmärtäminen, ensin omassa elämässä ja lähiympäristössä, auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan niiden yhteyttä myös muuhun maailmaan laajemmin. Voimme tiivistää toimijoina myös yhteistyötä ja koordinointia eri tahojen välillä. Koulujärjestelmää kehitettäessä on myös varmistettava, että talousosaaminen on vahvasti ja konkreettisesti mukana opetussuunnitelmissa ja niissä oppiaineissa, joihin talous- ja rahoitusasiat luontevasti sopivat. Talousopetuksen määrää olisi myös lisättävä ja se olisi aloitettava nykyistä aikaisemmin. Meiltä puuttuvat yhteiset mittarit talousosaamisen mittaamiseen ja seurantaan. Harmittavasti emme ole mukana vuonna 2012 ensimmäistä kertaa toteutettavassa OECD:n Pisa-selvityksen talousosaamista mittaavassa osiossa, emmekä näin ollen pääse vertaamaan osaamistamme kansainvälisesti. Mittaamiseen on tulossa työkaluja Kuluttajatutkimuskeskuksen koordinoiman ToKaTa-hankkeen myötä, jossa finanssiala on mukana. Hankkeessa tullaan kehittämään taloudellista osaamista mittaava tuote tai palvelu, joka palvelee yhteiskunnan kaikkia toimijoita, ennen kaikkea myös nuoria itseäänkin. Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja Finanssialan Keskusliitto

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 23 Vippaa vitonen Suomalaiset eivät ole holtittomia rahankäyttäjiä. Tiedämme, että otsa hiessä on leipä ansaittava. Tämä perintö on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja siirtyy edelleen. Suomen Lukiolaisten Liiton ja Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimus vahvistaa tätä. Kuvaavaa on, että 15 29-vuotiaista vastaajista maksuhäiriömerkintää pitää vakavana asiana 98 prosenttia vastaajista. Lasten ja nuorten maailma on kuitenkin muuttunut. Kuluttajuuden, kaupallisuuden ja kybermaailman yhtälö on tullut voimallisesti lasten ja nuorten elämään. Ihminen on yhä nuorempana yhä kiinnostavampi markkinointitoimien kohde. Tuotemerkit ovat vahvoja vaikuttajia lasten ja nuorten ryhmäytymisessä sekä niin sanotun kuluttajakansalaisuuden syntymisessä. Tälle kulttuurille tarvitaan vastavoimaa. Elämä ja ihmisyys eivät voi typistyä tuotemerkiksi. Kuluttamisen kulttuuri on ottanut liian vahvan otteen meistä. Sunnuntaina toivoisin useamman tekevän jotain muuta kuin ostoksia jättimyymälästä. Tuommeko tämän päivän lapsille ja nuorille ymmärrettäväksi elämäntapamme aiheuttamaa painetta ympäristön sietokyvylle ja suoraan meille ihmisille? Meidän aikuisten on määritettävä tässä yhtälössä oma paikkamme. Olemmeko osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Surullista on havaita, että muun muassa opettajien ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet viime vuosina. Talousosaamisen vahvistaminen ei siis ole vain prosenttilaskua, korkojen ymmärtämistä ja sijoitusmarkkinoiden seurantaa. Tämän päivän talouskasvatus on aina arvokasvatusta. Se on puhetta ja ymmärryksen luomista hyvästä elämästä. Näin arvot ja arki paketoidaan yhteen. Tätä aikamme talouskasvatus lapsille ja nuorille pitäisi olla. Uusinta uutta ei aina tarvitse ja kavereita ei valita paidan värin mukaan. Moni nuori kokee tietonsa oman talouden hallintaan liittyvistä asioista puutteellisiksi. Väite pitää varmasti paikkansa, mutta samalla se kertoo terveestä kriittisyydestä omia valmiuksia kohtaan. Sen perustalle on hyvä rakentaa. Aikamme tarvitsee kasvatuskumppanuutta. Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen täytyy olla ohi. Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistamisessa vanhemmat tarvitsevat tukea. Laadukas lapsuus- ja nuorisotutkimus on suuri voimavara, kuten myös yhteistyö vastuullisten kaupallisten toimijoiden kanssa. Kaikki kaupalliset toimijat eivät ole vastuullisia. Tosiasia on, että aikamme ihmiselle luodaan lisääntyvässä määrin tarpeita, joita meillä ei muutoin luontaisesti olisi. Samalla kehittyvät rahoituskanavat. Vitosen vippaaminen käy nykyisellään helposti ja kasvottomasti. Se jättää kohteensa haavoittuvaksi. Kun aikaisemmin vitosen vippaamiselle oli jonkinlaista sosiaalista kontrollia oman kaveripiirin tai vanhempien suunnalta, nyt nuori voi velkaantua salakavalasti ja nopeasti. Talouskasvatuksen, joka aloitetaan varhain, tarve on suurempi kuin koskaan ennen. Nuoret luottavat tulevaisuuteensa. Onneksi. Nuorten valoisuuden varassa lepäävät yhteiskunnan synkimmätkin päivät. Nuoruuden into, vapaus kyynisyydestä ja löytöretkeilijän halu vievät ihmis- ja yhteiskuntaa eteenpäin. Tämä palo näkyy nuorten vastauksista oman taloudellisen tulevaisuuden suhteen. Huominen on valoa täynnä. Suurempaa on nuorten huoli Suomen taloudellisesta tilanteesta. Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistaminen on sekä taloustietojen ja käytännön taloustaitojen että yhteiskunnallisen lukutaidon ja kestävien arvojen vahvistamista. Nuorten on tarpeen tietää näistä ilman, että niistä muistutetaan perintätoimiston suunnalta. Lapsuudesta kaikki alkaa. Tuomas Kurttila toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 25 Katso peilin taakse miltä näytät rekisterinpitäjän silmin? Oletko ajatellut, missä kaikissa rekistereissä tietojasi on? Tiesitkö, että lähes kaikki yhteiskunnan ylläpitämät rekisterit ovat julkisia, ja että kaikki tiedot ovat rekisteröityjen itsensä saatavilla? Ajatteletko koskaan osallistuessasi arvontaan tai kyselyyn, että samalla tulet luovuttaneeksi henkilötietosi suoramarkkinointiin tai jopa eteenpäin myytäviksi? Kannattaako kotiosoite ilmoittaa joka paikkaan? Mistä jää paitsi, jos hakee itselleen osoitteenluovutuskiellon? Kun asuu vielä kotona tai opiskelee, on olo kuin herran kukkarossa. Ei ole vielä oikeutettu luottokorttiin, vuokrasopimus tulee ehkä julkisyhteisön kautta, opintolainatakaus valtiolta ja kännykkäliittymäkin voi olla vielä äiskän nimissä. Kun julkisuus ei paina, eikä ole mitään salattavaa, voi mennä ja pörrätä miten tahtoo. On kiva laitella kuvia ja tilannepäivityksiä Facebookiin tai IRC-Galleriaan. Mutta, onko itseisarvoista elää jatkuvasti kuin viimeistä päivää, vai varautua vielä vähintään sataan vuoteen? Totuus löytyy jostain siltä väliltä, mutta ei varovaisuudestakaan haittaa ole. Kun haluaa työ- ja yksityiselämässä eteenpäin, niin kelpoisuus perustuu yhä enemmän erilaisiin rekisteröityihin ja arkistoituihin tietoihin. Siellä on hyviä juttuja, kuten erilaisia kurssi-, työ- ja koulutodistuksia, mutta saattaa olla myös ikävämpiä tahroja, muistoja railakkaasta nuoruudesta. Mikäli haluaa töihin luottamusbisnekseen, taustojen on parempi olla moitteettomat. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä tarkistetaan luottotiedot, turvallisuus- ja tietoliikennealoilla laaja turvallisuusselvitys on pääsääntönä. Useimmiten huumausaine-, liikennejuopumus-, seksuaali- tai väkivaltataustalla saa heittää hanskat tiskiin. Terveydenhoitoalalla ja nuorison kanssa toimivilta vaaditaan myös omat selvityksensä. Lisäksi on huomiotava open source intelligence, eli tiedustelu julkisista lähteistä. Googlettamistahan ei saisi rekrytoinnissa tehdä, mutta lähtökohtana pitäisin, että joku tekee niin kuitenkin, ellei nyt, niin vähän myöhemmin. Kun on kerran laittanut tietoja nettiin, ei niitä saa ikinä pois. Sosiaalisessa mediassa alustan tarjoaja on tietojen omistaja, joka luultavimmin yrittää ansaita niillä. Tämän kaiken tiedon päällä operoi aggressiivinen skandaalijulkisuus. Mikäli onnistut saavuttamaan yleistä huomiota, ovat taustasi kaikkien riepoteltavissa. Esimerkiksi BB-tyypit eivät pysty talossa ollessaan oikaisemaan edes tiedotusvälineiden virheellisiä tietoja, koska he eivät saa mitään tietoa ulkomaailmasta. Eräät julkkikset ovat esittäneet huoletonta, vaikka ulosottorekisteriä on kertynyt sivukaupalla. Tosiasiassa heidän luottotietonsa ovat palaneet käräjäoikeuden päätöksellä, eivätkä he saa omaa kännykkäliittymää ilman panttimaksuja, eivät pysty vuokraamaan asuntoa omiin nimiinsä, eivät nostamaan pankista (opinto)lainaa, avaamaan uusia tilejä, hakemaan luottokortteja. Lisäksi ongelmia tulee työelämässä ja viranomaisissa, ties missä. Aina joutuu selittämään, että kaikki on ihan hyvin. Velkaongelmat pitää ratkaista ajoissa, eikä liian myöhään. Vastuu on viime kädessä kuitenkin itsellä, vaikka apuakin on saatavilla. Kunnatkin tarjoavat velkaneuvontaa, mutta on hyvä tiedostaa, ettei velkaneuvoja maksa laskuja, vaan auttaa niiden hoitamisessa. Jos on elänyt perusteellisesti yli varojensa, saa varautua hyvin pitkään vaatimattomaan ulosotossa kituutteluun. Kari Kuusisto toiminnanjohtaja Suomen Pienlainayhdistys

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 27 Taloudessa piilee karikkoja nuorille Nuoren elämä on täynnä talouteen liittyviä päätöksiä. Omaan asuntoon muuttaminen, opintojen aloittaminen ja niiden rahoittaminen, työpaikan hankkiminen ja perheen perustaminen edellyttävät kaikki talouteen kytkeytyviä ratkaisuja. Myös täysi-ikäisyys tuo omat velvoitteensa. Nuorena on tehtävä lyhyessä ajassa ja ehkä lyhyenkin harkinnan jälkeen päätöksiä, joilla saattaa olla vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Huonojen taloudellisten valintojen välttämiseksi on tärkeää, että nuorille tarjotaan välineitä ymmärtää valintojensa seuraukset. Nuorten taloustietojen ja -taitojen kehittämisessä on kodilla, koululla ja kavereiden esimerkillä iso rooli. Myös media eri muodoissaan muovaa sitä kuvaa, jonka nuori omaksuu normaaliksi tavaksi huolehtia omasta taloudestaan. Suomessa myös monet muut toimijat ovat ottaneet roolia talousasioiden tuntemuksen edistäjänä. Pankit, valvontaviranomaiset ja monet järjestöt ovat esimerkkejä näistä. Mukaan ovat ilmoittautuneet myös keskuspankit. Keskuspankit ympäri maailman ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta nuorten talousosaamista kohtaan. Tähän finanssikriisillä on epäilemättä ollut iso vaikutus. Keskuspankkien tehtävänä on taloudellisen vakauden rakentaminen. Tehtävän onnistumisen kannalta on tärkeää, että nuorista kasvaa kuluttajia, jotka tuntevat omaan talouteensa liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Tehdessään näiden tietojen perusteella harkittuja talouteen liittyviä päätöksiä he ovat omalta osaltaan luomassa kestävää talouskasvua. Vakaa makrotalous edellyttää hyviä mikropäätöksiä. Suomen Pankki on aktiivisesti edistämässä nuorten talousosaamista. Pankki on ollut useita vuosia mukana järjestämässä lukiolaisten Talousguru-kipailua yhdessä Finanssialan Keskusliiton ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa. Lisäksi Suomen Pankki tarjoaa opettajille talousopetuksen tueksi verkko-oppimateriaalia niin keskuspankkien toimintaan, keskeisten talouskäsitteiden tuntemukseen kuin oman talouden hallintaan liittyen. Pankin vierailukeskuksena toimiva rahamuseo Helsingissä tutustuttaa opiskelijaryhmät Suomen Pankin rooliin osana eurojärjestelmää. Rahamuseossa järjestetään myös ajankohtaisiin talousaiheisiin liittyviä yleisöluentoja ja keskustelutilaisuuksia. Myös Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on pitänyt esillä taloudenlukutaidon tärkeyttä ja Euroopassa monilla keskuspankeilla on nuorille suunnattuja talouteen liittyviä oppimateriaaleja. Lokakuun alussa käynnistyi myös euroalueen eri maissa opiskelijoille järjestettävä keskuspankkipolitiikkaan keskittyvä kilpailu, Generation uro Students Award. Suomen Pankki järjestää kilpailun Suomessa. Taloudellinen ympäristö on tämän päivän nuorille hyvin erilainen kuin se oli aikaisemmin. Jos aiemmille ikäluokille jo setelien hakeminen pankkiautomaateista oli iso muutos, niin tänä päivänä ei tarvitse kävellä edes lähimmälle automaatille saadakseen rahaa. Raha tulee tekstiviestillä lyhytaikaisena luottona ja raha liikkuu verkossa syöttäessäsi luottokortin numeron nettikaupan sivuille. Vaikka rahaa ei tarvitse enää nähdä sitä lainatessa ja käyttäessä, rahaan ja talouden hallintaan liittyvät perusasiat eivät ole muuttuneet. Ei ole ihme, että rahankäytön hallinta aiheuttaa kasvavissa määrin osalle nuorista ongelmia. Erkki Liikanen pääjohtaja Suomen Pankki

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 29 Oma talous hallintaan missä ja miten? Talousosaaminen on erilaisten tietojen ja taitojen suunnitelmallista ja vastuullista hyödyntämistä arjen pienissä ja suurissa valinnoissa, eikä ainoastaan ongelmatilanteissa. Talousasioiden osaaminen on kaikille keskeinen kansalaistaito, sillä hyvä taloustaito on jopa hyvinvointiin keskeisesti vaikuttava inhimillinen ominaisuus. Verrattuna aikuisiin, nuoret ovat monella tavoin erityisasemassa oman talouden hoitamiseen siirryttäessä ja vastuuseen opeteltaessa. Nuoret tekevät oman elämäntilanteensa ja niukkojen tulojen puitteissa taloudellisia valintoja, jotka ovat ratkaisevia tulevaisuudenkin kannalta. Ilman riittävän laajoja perustietoja ja -taitoja talouden hoidosta on hankala selvitä yhä monimutkaistuvassa taloudellisessa ympäristössä. Paineita nuorten talousosaamiselle tulee nuorten elämänvaiheesta, opiskelusta, kulutuksesta ja mediasta. Vaikka nuoret ovat vanhempiaan ja usein myös opettajiaan taitavampia hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa, saattaa heiltä usein puuttua valmiuksia tehdä talouteensa nähden oikeita valintoja. Kodit ovat koulujen ohella tärkeä paikka talousasioiden oppimisessa ja esimerkin antamisessa. Kodin ja koulun lisäksi nuoret tarvitsevat tietoa myös muualta, sillä osa nuorista on jo työelämässä. Meillä Suomessa ei ole olemassa kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa kansallista toimenpideohjelmaa nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseen. Nuorille on tarjolla eri toimijoilta ja eri kanavissa monenlaista materiaalia talousasioista. Materiaalia tuottavat opetusala, viranomaiset, järjestöt ja finanssialan yritykset kirjoina, esitteinä ja peleinä, niin perinteisesti painettuna kuin verkossa. Ongelmana kuitenkin on, että käsitys nuorten tarvitsemasta materiaalista vaihtelee, koska nuoren arki- ja talousosaamisen laaja-alainen ymmärtäminen näyttäisivät materiaalin tuottajille olevan tuntematonta aluetta. Nuorille suunnattujen materiaalien antama informaatio on osin päällekkäistä, mutta toisaalta ne myös tukevat toisiaan. Erityisesti verkkomateriaaleissa soisi olevan enemmän vuorovaikutteisuutta. Haasteellista on myös informaation löytäminen. Monien tutkimusten mukaan taloustaitojen edistäminen onnistuu parhaiten, kun niin tiedon jakaminen kuin muutkin toimet nivelletään osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Lapsille ja nuorille suunnatun materiaalin tulee olla iän mukaisesti kohdennettua. Materiaalin tulee olla konkreettista, käytännönläheistä sekä nuorten kiinnostavaksi ja hyödylliseksi kokemaa. Materiaalin tuottaminen ei siis ole helppo tehtävä jatkuvasti kehittyvässä teknologia- ja mediaympäristössä, taloudellisista muutoksista puhumattakaan. Oppikirjoja ei tehdä vuosittain, mutta verkkomateriaalia voidaan päivittää useammin. Tiedonvälityksessä ei voi olla korostamatta opettajien roolia hajanaisen materiaalin kokoamisessa ja taloudenhallinnan kokonaisuuden hahmottamisessa nuorille. Koska tänä päivänä päivittäinen taloudenhoito ja rahan käsittely tapahtuu useimmiten sähköisesti, tulisi tämän näkyä nuorille tarjottavissa opetus- ja valistusmateriaalissa. Tämä koskee kaikenikäisiä: talousosaaminen on mitä suurimmassa määrin elinikäistä oppimista. Anu Raijas, tutkimuspäällikkö Anna-Riitta Lehtinen, tutkija Kuluttajatutkimuskeskus

31 Tykkää taloudesta! Tutkimus nuorista ja taloudesta Nuorisofoorumi 2011 Mikael Thuneberg Paula Koivukangas Maria Vesanen T-Media Oy

Sisällys Johdanto...32 Tutkimuksen toteutus... 33 Mistä nuoret saavat rahaa?... 33 Miten nuoret käyttävät rahaa?...35 Enemmistöllä nuorista ei ole lainaa... 40 Pikavippejä otetaan yleensä todelliseen tarpeeseen...42 Nuoret pitävät maksuhäiriömerkintää vakavana asiana...45 Nuoret pitävät taloudellisten taitojen opetusta puutteellisena... 46 Nuoret keskustelevat rahasta vanhempien ja seurustelukumppaneiden kanssa...50 Nuoret uskovat pärjäävänsä taloudellisesti hyvin tulevaisuudessa... 51 Talouteen liittyviä mielipiteitä...53 Päätelmät...55

TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA 35 Johdanto Mikä on nuorten taloudellisen tietämyksen taso, miten he hoitavat omaa talouttaan, ja miten he suhtautuvat taloudelliseen tulevaisuuteensa? Näitä kysymyksiä pyrimme tässä tutkimuksessa selvittämään. Velkakriisistä johtuvat jatkuva taloudellinen epävarmuus ja kielteiset talousuutiset tavoittavat myös nuoret, ja on kiinnostavaa nähdä, miten ne heijastuvat nuorten käsityksiin ja talouden hallintaan. Eräs tutkimuksen havainnoista on, että isolla osalla nuorista on melko pessimistinen näkemys Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta, mutta omaan pärjäämiseen luotetaan paljon enemmän. Jokainen uskoo itse olevansa erityistapaus, joka kyllä pärjää vaikka muilla menisi huonosti. Vaikka on varsin epätodennäköistä, että enemmistö suomalaisista voisi todellisuudessa pärjätä taloudellisesti hyvin tilanteessa, jossa koko yhteiskunnan tilanne on heikko, on silti ilahduttavaa nähdä nuorten optimistinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteensa. Talouden kehitys pohjautuu paljolti psykologiaan: positiiviset tulevaisuudenodotukset tukevat taloudellista toimintaa ja nostavat taloutta kasvuun. Uskomuksilla on itseään toteuttava vaikutus, eikä siksi ole lainkaan yhdentekevää, millaisia käsityksiä nuorilla tulevaisuudestaan on. Eräs tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista on perhetaustan merkitys nuorten taloudelliseen tilanteeseen, toimintaan ja käsityksiin. Lähes kaikissa tutkituissa kysymyksissä vanhempien taloudellinen menestys nousi keskeisimmäksi vastauksia erottelevaksi tekijäksi. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilla on säästöjä, heillä ei ole opintolainaa, he keskustelevat muita useammin taloudesta ja rahankäytöstä vanhempiensa kanssa, he luottavat pärjäävänsä taloudellisesti, ja he luottavat myös Suomen taloudelliseen menestykseen selvästi muita enemmän. Vanhempien tilanne heijastuu heidän lapsiinsa sekä konkreettisesti vanhemmilta saadun taloudellisen tuen muodossa että asennetasolla. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on heikko, on nuorten vaikeampi nähdä omaakaan taloudellista tulevaisuuttaan erityisen hyvänä, ja myös näkökulma koko maan taloudelliseen tulevaisuuteen on hyvin erilainen kuin hyvin toimeentulevien lasten vanhemmilla. Tässä tutkimuksessa käsittelemme ensin konkreettisia nuorten elämän taloudellisia kysymyksiä: mistä nuoret saavat rahaa, paljonko he sitä käyttävät, onko heillä lainaa, ja paljonko he laittavat rahaa säästöön. Perehdymme hieman myös nuorten käsityksiin pikavipeistä sekä maksuhäiriömerkinnöistä. Tämän jälkeen annamme nuorten kertoa mielipi- teensä siitä, miten hyvin rahankäyttöä ja muita talouteen liittyviä aiheita käsitellään peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä aikavälillä 14.9. 26.10.2011. Osallistujat kutsuttiin tutkimukseen sähköpostilla T-Median tutkimusrekisteristä, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenrekisteristä sekä ammattiin opiskelevia edustavan Suomen Opiskelija-Allianssin (OSKU ry) jäsenrekisteristä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 5103 nuorta, jotka ovat iältään 15-30-vuotiaita. Tuloksiin ajettiin tilastollinen painotus, jolla vastaajien maantieteellinen jakauma asetettiin vastaamaan suomalaisten nuorten todellista maantieteellistä jakaumaa. Sukupuolille asetettiin yhtä suuret painoarvot. Koko otosta käsittelevissä tuloksissa ovat edustettuina seuraavat neljä vastaajaryhmää, kukin yhden neljänneksen painoarvolla: lukiolaiset, ammattiopiskelijat, kolmannen asteen opiskelijat sekä työelämässä olevat alle 31-vuotiaat. Monissa kohdin näitä ryhmiä on kuitenkin käsitelty erikseen. Tykkää taloudesta! -tutkimuksen on toteuttanut Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen Lukiolaisten Liiton tilauksesta T-Media Oy. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lukiolaisten ajatuksia työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta. Mistä nuoret saavat rahaa? Kysyimme nuorilta, mistä heidän käytössään olevat rahat ovat peräisin. Nuoret saivat valita useamman eri rahanlähteen. Tulokset on esitetty kuvaajassa 1, jossa ne on lisäksi jaoteltu sen mukaan, asuuko nuori vanhempiensa luona vai omillaan. Nuorten rahanlähteet vaihtelevat luonnollisesti paljon riippuen siitä, onko nuori opiskelija vai päätoimisesti töissä. Kaiken kaikkiaan yleisin rahanlähde nuorille on palkka, jota kertoo saavansa päätoimisesti työelämässä olevien ohella noin 70 % kolmannen asteen opiskelijoista. Lukiolaisista ja ammattiopiskelijoista selvästi harvempi, noin 40 %, ilmoittaa kuukausittaisten tulojensa muodostuvan palkasta. Kuitenkin kaikille opiskeleville nuorille aiemmat säästöt ovat tärkeä rahanlähde, ja usein nämä koostuvat nimenomaan aiemmin saadusta palkkatulosta: monet säästävät kesätyörahojaan ja käyttävät niitä lukukausien aikana. Näin

TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA 37 tekevät erityisesti lukiolaiset, joista selvästi yli puolet ilmoittaa rahoittavansa kuukausittaista kulutustaan aiemmista säästöistä. Vanhempien rooli nuorten elämän rahoittajana on hyvin tärkeä etenkin vanhempiensa luona asuville nuorille, joista 74 % ilmoittaa saavansa kuukausittain rahaa vanhemmiltaan. Myös omillaan asuvista nuorista joka viides saa vanhemmiltaan säännöllisesti rahaa. Vanhempien tulotasolla on kuitenkin merkittävä yhteys siihen, kuinka paljon he antavat taloudellista tukea (ks. kuvaaja 2): kun hyvin toimeentulevista vanhemmista lähes kaikki antavat jatkuvaa taloudellista tukea kotona asuville lapsilleen, heikosti toimeentulevista näin tekee alle puolet. Sama ilmiö toistuu omillaan asuvien opiskelijoiden keskuudessa: hyvin toimeentulevista vanhemmista 40 % auttaa taloudellisesti tässä tilanteessa olevia lapsiaan, heikosti toimeentulevista vanhemmista näin tekee 17 %. KUVAAJA 1. VANHEMMILTA SAATU TALOUDELLINEN TUKI VS. VANHEMPIEN TALOUDELLINEN ASEMA. Vanhemmilta kuukausittain taloudellista tukea saaneiden osuus. KUVAAJA 1. RAHANLÄHTEET VS. ASUMINEN VANHEMPIEN LUONA. Mistä kuukausittain käytössäsi olevat rahat tulevat? Voit valita useamman vaihtoehdon.

TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA 39 Miten nuoret käyttävät rahaa? Nuorten rahankäyttö kasvaa voimakkaasti iän myötä. Kun alle 20-vuotiaista nuorista yli 90 % käyttää keskimäärin alle 500 euroa kuukaudessa, 20 25-vuotiaista alle 500 euroa käyttävien osuus on puolet, ja yli 25-vuotiaista vain alle neljännes. Kuvaajassa 3 on esitetty vaihtelu pääasiallisen toiminnan mukaan: selvästi vähiten rahaa käyttävät lukiolaiset, jotka ovat myös keskimäärin nuorimpia. Kolmannen asteen opiskelijoista jo puolet käyttää yli 500 euroa kuukaudessa, ja päätoimisesti työssä olevista lähes kaikki. Kysyttäessä säästämisestä kolmannes nuorista vastaa, ettei laita lainkaan rahaa kuukausittain säästöön. Merkittävä syy tähän on tietenkin tulojen vähäisyys säästämisen sijaan monet opiskelevat nuoret kuluttavat kesätöistä kertyneitä säästöjään lukukausien aikana. Nekin nuoret, jotka laittavat rahaa säästöön, säästävät yleensä melko pieniä määriä: vain joka neljäs kertoo, että kuukausittain jää säästöön yli 100 euroa. Säästäminen lisääntyy tulojen ja iän kasvaessa, mutta silti 25 30-vuotiaistakin joka neljäs ei jätä lainkaan rahaa säästöön. KUVAAJA 4. SÄÄSTÄMINEN. KUVAAJA 3. RAHANKÄYTTÖ VS. TOIMINTO. Paljonko laitat kuukausittain rahaa säästöön? Paljonko käytät keskimäärin kuukausittain rahaa? Kysyimme nuorilta myös, paljonko heillä tällä hetkellä on säästöjä. Koska kysely toteutettiin pian kesälomien jälkeen, näyttää siltä, että nuorilla on melko paljon säästöjä: yli puolet ilmoittaa, että heillä on tallessa yli 1000 euroa. Todennäköisesti nuorten säästöt ovat kuitenkin suurimmillaan juuri tässä vaiheessa vuotta, koska monet ovat ansainneet rahaa kesätöillä. Säästöjen määrällä on selvä yhteys vanhempien tulotasoon: hyvin toimeentulevien vanhempien lapsista säästöjä on lähes 90 prosentilla, heikosti toimeentulevien vanhempien lapsista vain 65 prosentilla (ks. kuvaaja 6). Vanhempien taloudellisella tuella näyttäisi siis olevan paljon vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet nuorella on säästää rahaa tulevaisuuden varalle.