Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 36 Joulukuu 2010 1
Pääkirjoitus Taustalla soi joululauluja. Olen soitellut niitä jo marraskuun puolivälistä alkaen. Tietokoneen kovalevyllä on muutama sata joululaulua ja ne saavat soida aamusta iltaan. Ikkunasta näkyy kuinka ulkona satelee hiljalleen lunta jo ennestään valkeaan maahan. Kaunis joulukuun alun perjantaipäivä on kohta puolivälissä. Eilen oli taas vapaapäivä, sillä käyn töissä enää parina päivänä viikossa. Aamupäivällä olin petankkihallilla lähes neljä tuntia. Iltapäivällä kävin hiihtämässä, lueskelin päivän lehdet ja lepäsin joululauluja kuunnellen. Kuudelta palasin petankkihallille ja pelasin kolme harjoituspeliä. Sieltä tultuani katselin vielä Elisabeth Georgen kirjoista tehdyn sarjan Komisario Lynley yhden jakson ennen nukkumaan menoa. Tänään aloitin tämän lehden kokoamisen. Suurimman osan jutuista olin kirjoittanut jo loppukesällä ja syksyn alussa, joten lehti valmistuu nopeasti. Ennen lehden lähettämistä se pitää saada paperille, nitoa ja laittaa kuoriin sekä tulostaa ja liimata osoitelaput ja lisätä postimerkit sekä lopuksi viedä kirjeet postiin, joten ihan heti eivät lehdet lähde matkalle. Ensi kesänä tehdään matka Karjalan Kannakselle 20.-21.8.2011. Matkalle lähdetään Turusta lauantaiaamuna noin kello 4. Ensimmäisenä päivänä käydään Äyräpäässä, jossa asuivat Mikko Kalmin pojat Tuomas ja Ville Kalmi perheineen 1900-luvun alkupuolella. Ville muutti perheineen ennen vapaussotaa itään päin, mutta Tuomas jäi Kaukilan kylään, jonne raivasi maatilan ja rakensi perheelleen talon. Vaikka tämä talo poltettiin talvisodan aikana ja uusi talo jatkosodan lopussa, niin paikalla näkyy vielä asumisen jälkiä, joten sielläkin on tarkoitus käydä, vaikka autotieltä on käveltävä pari kilometriä metsätietä pitkin. Yöpaikkana on motelli Vanha Navetta Muolaan Kuusaassa. Sunnuntaiaamuna lähdetään kohti Rautua, Pyhäjärveä, Kivennapaa ja Terijokea. Tarkat matkareitit selviävät, kun tiedetään lähtijät ja heidän kiinnostuksen kohteensa. Vaikka tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet tulevat vasta kevään lehdessä, niin kiinnostuneet voisivat laittaa minulle jo nyt ennakkotiedon mahdollisesta mukaantulostaan ja esittää toiveita matkan kohteista. Itse kävin viime kesänä Äyräpäässä matkalla, jossa oli kaksi bussillista sieltä evakkoon lähteneitä ja heidän jälkeläisiään. Kahden päivän matka alkoi Lahdesta ja yö oltiin Kuusaassa. Ensimmäisenä päivänä kävelin Saarisen Leenan ja Pekan kanssa Kaukilan tienhaarasta Pölönlinnan mäelle asti. Toisena päivänä ohjelmassa oli Äyräpään kirkon raunioilla pidetty juhlatilaisuus ja kiertoajelu Paakkolassa ja kirkonkylän lähitienoolla. Vaikka osa taloista oli tuhoutunut ja suuri osa oli huonossa kunnossa, niin silti siellä sai hyvän kuvan siitä, millaisessa paikassa ja millaisissa oloissa esivanhemmat olivat asuneet. Hyviä vointeja kaikille Terveisin Tapani Kalmi Rossinkatu 1 A 5, 20380 Turku puh: 02 2388231 email: tapani.kalmi@utu.fi Internet: http://users.utu.fi/tapsa 2
Kalmin suvun sukukokous Ruissalossa Kalmin sukuseura järjesti vuosittaisen sukutapahtuman lauantaina 2.7.2010 Turussa Ruissalossa sijaitsevassa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Ilmat suosivat jälleen tapahtumaan osallistujia, sillä päivä oli aurinkoinen ja lämpötila hätyytteli hellerajaa. Kokoustilat olivat kuitenkin sopivan viileät, kun ilmastointikin saatiin pelaamaan. Osallistujia oli noin 30 ja heidän joukossa oli myös muutama ensikertalainen, kuten Keravalta saapuneet Kirsi Kalmi-Penttinen ja Seppo Penttinen perheineen. Kuva 1. Anne Miettinen, Nicklas Penttinen, Seppo Penttinen, Kirsti Kalmi-Penttinen, Jessika Penttinen ja Janne Pikkarainen. Vaikka alkamisaika oli vasta kello 13, ensimmäiset vieraat olivat paikalla jo heti kahdentoista jälkeen. Puutarhan portin vieressä oli isoja puita, joiden varjossa oli hyvä odotella uusia tulijoita ja vaihtaa kuulumisia. Ennen ruokailua oli aikaa myös katsella hieman puutarhan kasveja. Yhden paikkeilla olivat kaikki saapuneet ja siirryttiin sisätiloihin. Kasvihuoneiden sisääntuloaulassa olevan Wanhan Tammen 3
Kahvilan kokki oli tehnyt maittavaa kinkkukiusausta ja vihersalaattia. Niitä ja kahvia tai teetä nautittiin kahvilan terassilla tai valoisassa kahvilan sisätilassa. Samalla jatkettiin kuulumisten vaihtoa pienemmissä ryhmissä, sillä pöytiin mahtui 4-5 henkeä. Kahden aikaan oli ruokailu ohitse ja siirryttiin kokoustiloihin. Ennen virallista vuosikokousta sukuseuran esimies Tapani Kalmi kertoi Pietari Kalmista ja hänen tutkimusmatkastaan Pohjois- Amerikkaan 1747-1751. Matkan ensimmäinen vuosi meni Englannissa, jossa Kalm opiskeli englanninkieltä ja teki yhteistyötä englantilaisten tutkijoiden kanssa. Amerikkaan päästyään Kalm lähti kartoittamaan Pohjois-Amerikan länsiosaa. Hän kulki aluksi Niagaralle, josta teki tarkat kartat ja kuvaukset ensimmäisenä eurooppalaisena. Kalmin tutkimukset julkaistiin amerikkalaisissa lehdissä ja ne saivat välittömästi ansaittua arvostusta tiedepiireissä. Niagaralta Kalm jatkoi syvemmälle Kanadan sisäosiin ennen paluutaan Suomeen. Suomeen saavuttuaan Kalm kirjoitti puhtaaksi matkakertomuksensa, joista julkaistiin kolme ensimmäistä osaa hänen elinaikanaan ja neljäs osa hänen kuolemansa jälkeen. Matkakertomukset hän kirjoitti ruotsiksi, mutta jo 1700-luvulla niitä käännettiin muille kielille. Suomenkielinen versio valmistui kuitenkin vasta 1990-luvulla. Toinen Pietari Kalmiin liittyvä teema, josta Tapani Kalmi kertoi, oli hänen kasvimaansa Turussa. Pietari Kalmin matkan yksi tarkoitus oli tuoda siemeniä ja kasveja ja yrittää saada niitä kasvamaan Suomessa ja Ruotsissa. Kalmilla oli neljä puutarhaa, joista yksi oli joen varressa keskikaupungilla, toinen kirkon takana, kolmas Hirvensalon saaressa ja neljäs Maarian kirkon pappilassa. Osallistujat tekivät innokkaasti kysymyksiä esityksen aikana ja erityisesti Hirvensalossa sijaitsevan Sipsalon puutarhan tilanne synnytti vilkasta keskustelua. Puutarha on tarkoitus säilyttää nykyisessä olomuodossa, sillä siellä on edelleenkin paljon Kalmin Amerikan matkaltaan tuomia kasveja, mm. tuoksuvatukkaa, orapihlajaa ja villiviiniä. Myös Pietari Kalmin sukulaisuussuhteesta nykyisiin Kalmeihin käytiin keskustelua, mutta vanhat asiakirjat osoittavat selvästi, että kyseessä on kaksi täysin erillistä sukua. Kokouspaikka oli Kalmin aikaan vielä kuninkaan omistamaa metsästysmaata, mutta siellä on kuitenkin Pietari Kalmiin liittyviä asioita. Kasvihuoneiden takana kulkeva tie on nimetty Pietari Kalmintieksi. Kuva 2. Tapani Kalmi Pietari Kalmintiellä 4
Puutarhasta löytyy muutama Kalmin mukaan nimensä saanut kasvi. Kapealehtikalmian (Kalmia angustifolia) lisäksi sieltä löytyy myös vuorilaakeri eli leveälehtikalmia (Kalmia latifolia). Lisäksi siellä kasvaa Kalminpensaskuisma (Kalm St. Johns wort, Hypericum kalmianum). Kuva 3. Kapealehtikalmia Kuva 3. Leveälehtikalmia Kuva 4. leveälehtikalmia 5
Pietari Kalmin vaiheista siirryttiin varsinaiseen vuosikokoukseen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Kinnanen ja sihteeriksi Tapani Kalmi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hilma Kinnanen ja Panu Kalmi. Kokous sujui Antin johdolla nopeasti ja tehokkaasti. Vuosikertomuksen tekstiin tehtiin pieni lisäys sukukirjan kustantamisesta, mutta muuten asiat hyväksyttiin esitetyssä muodossa ja sukuneuvostolle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Sukulehden käytännön toimittamisesta syntyi vilkas keskustelu ja sen tuloksena syntyi päätös siitä, että jatkossa kaikki halukkaat saavat edelleenkin sukulehden paperille painetun version, mutta jos haluaa, niin voi ottaa lehden vain sähköisenä PDF-tiedostona. Tällä tavalla voi säästää paperi-, painatus- ja postituskustannuksia. Mikäli sähköinen lehti riittää, niin laita asiasta tieto Tapani Kalmille (tapani.kalmi@utu.fi) ja jatkossa lehti tulee ainoastaan sähköpostiliitteenä tai tietona siitä, missä osoitteessa lehti on luettavissa. Yksi vuosikokouksen vakioaiheita on sukuneuvoston valinta. Asiasta käytiin lyhyt keskustelu, mutta koska uusia ei ehdokkaita tullut, sukuneuvosto jatkaa samalla kokoonpanolla kuin kuluvanakin vuonna. Vajaan tunnin kestäneen kokouksen jälkeen oli aika jatkaa puutarhan katselua. Ihailtuaan riittävästi puutarhan kukkaloistoa, kokousvieraat lähtivät hiljalleen kohti kotejaan. Sitä ennen ehti vielä vaihtaa viimeiset kuulumiset ja ostaa Ruissalon puutarhassa myytävänä olleita taimia ja siemeniä. Sähköinen sukulehti Kuten edellä kerrottiin sukuseuran kokouksessa keskusteltiin sukulehden julkaisutavasta. Vuoden 2010 lehdet laitetaan myös sukuseuran kotisivulle, josta ne ovat jatkossakin luettavissa. Kevään 2010 lehti löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/lehti/sukulehti35k10.pdf ja syksyn 2010 lehti osoitteesta http://koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/lehti/sukulehti36s10.pdf Osoite on kirjoitettava tarkalleen oikeassa muodossa. Ainoa iso kirjain on S sanassa Sukulehti, muut kirjaimet ovat pieniä. Lehteä voi lukea myös suoraan sukuseuran sivun http://koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/kalmi.htm kautta. Linkki on kunkin lehden sisällysluettelon yläpuolella (esim. Sukutiedote 35). On huomattava, että koska lehdissä on kuvia, niiden koko on useita megabittejä, joten kestää jonkin aikaa ennen kuin lehti on latautunut. Erityisesti jos linja on hidas, aikaa voi mennä kymmeniä sekunteja, pahimmillaan ehkä pari minuuttia. 6
Mauno Kalmin esivanhemmat Yksi tapa kuvata perhesuhteita on käyttää taulukoita. Yleisimmät taulukot ovat jälkeläistaulukot, joissa lähtöhenkilön jälkeläiset on esitetty kaaviossa ja esipolvitaulukot, jossa esivanhemmat on esitetty kaaviossa. Jälkeläistaulut ovat sikäli ongelmalliset, että niiden muoto ei ole symmetrinen vaan riippuu jälkeläisten määristä. Usean sukupolven esittäminen yhdellä sivulla voi olla hankalaa, jos suvussa on paljon suuria lapsiperheitä. Esipolvitauluissa on kiinteä muoto, mutta kovin montaa sukupolvea on vaikea esittää yhdellä sivulla. Taulukot ovat harvoin kovin moneen sukupolveen asti täydellisiä, sillä täyttämiseen voi tulla esteitä. Täydellisiä tietoja ei ole enää kaikista seurakunnista edes 1700-luvulla. Ainakin Karjalan seurakuntien kirkonkirjoja on hävinnyt sodissa ja tulipaloissa. Ennen 1700-lukua vain joidenkin henkilöiden tiedot ovat tallessa. Näihin kuuluvat esimerkiksi talojen isännät, joiden tiedot on kirjattu erilaisiin maakirjoihin. Vanhoissa 1600-luvun henkikirjoissakin on lähinnä isäntien tietoja. Toinen syy aukkoihin ovat aviottomat lapset. Kirkonkirjoihin ei yleensä ole merkitty aviottoman lapsen isää. Joissakin tapauksissa nimi on mahdollista löytää tuomiokirjoista tai perukirjojen tiedoista, mutta niiden tutkiminen on todella hankalaa ja vie valtavasti aikaa. Alla olevassa taulukossa on Mauno Kalmin ja hänen sisarustensa kolmen edellisen sukupolven tiedot. Seuraavalla sivulla on hänen äidinäitinsä Hetti Järveläisen esivanhempitaulu. Mauno Tapani Kalmi, Maanviljelijä s. 16.12.1919 Muolaa, Kaukila k. 5.7.1992 Lahti Tuomas Kalmi, Metsätyönjohtaja s. 16.1.1887 Muolaa, Lavola k. 16.2.1944 Äyräpää, Kaukila Anna Helena Kalmi (s. Vanhanen) s. 3.3.1889 Muolaa, Paakkola k. 19.6.1960 Lammi Mikko Kalmi, Maanviljelijä s. 25.10.1847 Muolaa, Kuusa k. 4.3.1926 Äyräpää, Kaukila Eeva Kalmi (s. Sarvi), Emäntä oo 20.6.1875 s. 11.4.1848 Heinjoki, Heikurila k. 21.11.1918 Muolaa, Kaukila Matti Vanhanen, Maanviljelijä s. 21.7.1861 Muolaa k. 29.6.1934 Äyräpää Hedvig "Hetti" Järveläinen, Emäntä, oo 16.1.1887 s. 4.10.1860 Heinjoki, Rättölä k. 21.5.1942 Äyräpää, Paakkola Tuomas Kalmi s. 10.11.1809 Muolaa, Koprala k. 2.2.1853 Muolaa, Määttälä Hedvig (Hetti) Tonder, oo 22.10.1837 s. 18.4.1816 Muolaa, Koirala k. 8.2.1879 Heinjoki, Rättölä Matti Sarvi s. 15.9.1813 Muolaa, Heikurila k. 16.7.1873 Heinjoki, Koprala Helena Hallenberg, oo 23.10.1842 s. 3.1.1820 Muolaa, Kääntymä k. 3.9.1858 Muolaa, Heikurila Antti Vanhanen, Isäntä s. 1816 Muolaa, Paakkola k. 9.11.1871 Muolaa, Paakkola Katariina Markus, Emäntä s. 12.7.1827 Heinjoki k. 1.5.1903 Heinjoki, Rättölä Ville Järveläinen, lampuoti s. 20.2.1832 Muolaa, Lattula k. 24.6.1899 Muolaa, Paakkola Maria Järveläinen (s. Purtsi), oo 10.10.1858 s. 28.7.1840 Muolaa, k. 7.6.1917 Muolaa, Paakkola 7 Esipolvikaavio: Hedvig "Hetti" Järveläinen
II sukupolvi III sukupolvi IV sukupolvi V sukupolvi VI sukupolvi katso Isänisä: Isä: Tahvo Järveläinen s. 10.9.1808 Muolaa, Ville Järveläinen, Lattula lampuoti k. 24.5.1869 s. 20.2.1832 Muolaa, Lattula k. 24.6.1899 Muolaa, Paakkola Yrjänä Järveläinen, Maanviljelijä s. 1772 Muolaa, Lattula k. 2.2.1816 Muolaa, Lattula Mikko Järveläinen, Maanviljelijä s. 1740 Muolaa, Lattula k. 26.3.1785 Muolaa, Lattula Helena Virolainen s. 1751 Muolaa, Telkkälä k. 2.8.1786 Muolaa, Lattula Matti Mona, Valpuri Moona, Maanviljelijä Emäntä, oo 24.8.1791 s. 1772 Muolaa, Leirilä k. 28.12.1842 Muolaa, Lattula s. 9.2.1743 Muolaa, Nurmi k. 8.5.1781 Muolaa, Leirilä Anna Paajanen s. 1743 Muolaa k. 31.3.1781 Muolaa, Leirilä Mikko Järveläinen, Isäntä, s. 1712 Muolaa, Yksjärvi, k. 1774 Muolaa, Lattula Margareta Mikontr. Pohjalainen, oo 30.11.1735, s. 1717 Muolaa, Kuusa, k. 7.7.1782 Muolaa, Lattula Yrjänä Virolainen, Isäntä, s. 1725 Muolaa, Telkkälä, k. 28.2.1817 Muolaa, Telkkälä Anna Virolainen Juho Mona, s. 1720 Muolaa Maria Jauhiainen, s. 1720 Muolaa 1* Lähtöhenkilö: Hedvig "Hetti" Järveläinen, Emäntä, oo 16.1.1887 s. 4.10.1860 Heinjoki, Rättölä k. 21.5.1942 Äyräpää, Paakkola Isänäiti: Maria Järveläinen (s. Lehtonen), oo 10.10.1830 s. 10.3.1807 Heinjoki, Ristseppälä k. 19.2.1873 Muolaa, Lattula Äidinisä: Ei tiedossa Kirkonkirjoissa (lastenkirja) merkintä Beata Purtsi s oakta barn Maria 28.7.1840 Isän nimeä ei mainittu Lasse Lehtonen Tuomas Lehtonen s. 1771 Muolaa k. 27.5.1846 Heinjoki, Helena Hyytiäinen Ristseppälä Valpuri Lemmetty s. 1782 Muolaa k. 12.1.1846 Heinjoki, Ristseppälä Yrjö Lemmitty Isäntä s. 1742 k. 5.7.1803 Heinjoki, Ristseppälä Anna Ristseppä (Seppä) Antti Seppä s. 1747 Heinjoki, Ristseppälä k. 27.6.1819 Heinjoki, Ristseppälä Riitta Kauranen 1* Mikko Järveläinen 1712-1774 2* Matti Kuhanen 1718-1800 Antti Mikonpoika Järveläinen s. 1661 Muolaa k. 2.1741 Muolaa, Yksjärvi Anna Yrjänäntytär Karhu s. 1672 Muolaa, k. 1738 Muolaa Yrjö Kuhanen s. 1696 k. 1746 Muolaa, Harvola Äiti: Maria Järveläinen (s. Purtsi), oo 10.10.1858 s. 28.7.1840 Muolaa, Äidinäiti: k. 7.6.1917 Muolaa, Beata Purtsi Paakkola s. 6.8.1815 Muolaa, k. 18.9.1895 Muolaa,,, Matti Purtzi, Isäntä s. 1782 Muolaa, k. 21.4.1845 Muolaa, Maria Virolainen, oo 3.12.1803 s. 1784 k. 4.3.1855 Muolaa, Juho Purtzi s. 1750 Muolaa, k. 7.3.1809 Muolaa, Riitta Kuhanen s. 16.7.1754 Muolaa k. 27.10.1835 Muolaa, Heikki Purtzi s. 1705 Helena Susi s. 1713 Matti Kuhanen, s. 1718 Muolaa, k. 6.5.1800 Muolaa, Harvola Maria Antintr. Tonder, oo 30.11.1747, s. 1723 Muolaa, k. 25.9.1764 Muolaa, Harvola 2* 8
Ville Kalmin (1825-1866) perukirja Ville (Wilhelm) Kalmi oli Tuomas Kalmin (1786-1837) ja Anna Nuijan (1795-1855) kolmas lapsi ja kuului Tuomas Juhonpojan sukuhaaraan. Hän asui perheineen Heinjoen Lillperossa. Hän oli naimisissa Helena Paakkasen (s. 1830) kanssa. Heillä oli neljä lasta, joista kolme kuoli vauvaiässä ja vain tytär Eeva (1855-1891) eli aikuisikään asti. Helena sai lisäksi Villen kuoleman jälkeen vuonna 1871 pojan, joka sai nimen Wilhelm. Historiakirjassa UK35-36 vuosien 1845-1846 Heinjoen perukirjojen joukossa on Ville Kalmin perukirja vuodelta 1873, jolloin tytär Eeva Kalmi täytti 18 vuotta. Perukirja on osittain lukukelvoton, mutta siitä saa kuitenkin käsityksen siitä minkälaisia perukirjat olivat tuohon aikaan. Vaikka tämä perukirja oli vielä ruotsinkielinen, niin osa perukirjoista oli jo tähän aikaan suomenkielisiä. Ohessa olevassa perukirjassa näkyy kuinka tarkkaan pesän tavarat on luetteloitu. Esimerkiksi kaksi paria kahvikuppeja, arvo 40 penniä. 9
10
Kalmin sukuseuran toimintakertomus vuodelta 2009 Kalmin sukuseura perustettiin 13.6.1992 Turussa, joten kyseessä oli seuran seitsemästoista kokonainen toimintavuosi. Vuosittainen sukutapahtuma, jonka yhteydessä oli virallinen vuosikokous, oli laivaristeily 23.-25.7.2009 Turusta Tukholmaan, jossa käytiin Ritarihuoneella. Vuosikokouksessa valittiin sukuneuvostoon vuodeksi 2010 Anna Kalmi, Heikki Kalmi, Mika Kalmi, Petri Kalmi, Tapani Kalmi, Tuomas Kalmi, Tuula Kalmi, Antti Kinnanen, Krisse Sjölund ja Jorma Virtanen. Vuoden 2010 tilien tarkastajiksi valittiin Leena ja Pekka Saarinen sekä varalle Marja-Kaarina ja Ryuji Ikeda. Sukuneuvoston toimihenkilöt olivat toimintavuotena puheenjohtaja Tapani Kalmi, varapuheenjohtaja Tuula Kalmi, sihteeri Krisse Sjölund ja rahastonhoitaja Anna Kalmi. Sukuneuvosto kokoontui kerran. Maaliskuussa 2009 valmistui Tapani Kalmin kirjoittama sukukirja Skalm-Kalm-Kalmi, Hansakaudelta 2000-luvulle. Sukuseura toimi kirjan kustantajana. Kirja jaettiin ilmaiseksi niihin talouksiin, joissa oli vähintään viisi vuotta sukuseuran jäsenmaksun maksanut henkilö. Suvun jäsenille tehtiin toimintavuotena kaksi sukutiedotetta. Kalmin sukuseuran toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toimintavuoden aikana pyritään etsimään lisää suvun jäseniä ja saattamaan heidät mukaan suvun toimintaan. Suvun tutkimusta jatketaan kolmella eri tasolla. Ensisijaisena tavoitteena on saada tiedot kaikista nykyisin elävistä suvun jäsenistä. Toinen tavoite on tarkentaa 1700-1800 -luvuilla eläneiden esiisien tietoja. Kolmas tavoite on etsiä yhteyksiä 1400-1600 -luvuilla eläneisiin Skalm-suvun jäseniin. Vaikka sukukirja on jo tehty, suvun historiasta löytyy edelleen paljon uutta tietoa ja myös sellaista tietoa, jota ei sukukirjaan laitettu. Jatkossa näitä tietoja kerrotaan sukulehdessä. Tiedottaminen ja yhteydenpito hoidetaan kirjeitse ja kokouksissa. Myös sukulehden tekoa jatketaan vastaavasti kuin vuonna edellisinäkin vuosina. Tarkoitusta varten ylläpidetään ja täydennetään osoiteluetteloa. Toimintavuotena järjestetään kesällä sukutapahtuma, jonka yhteydessä pidetään vuosikokous. Kalmin sukuseuran talousarvio vuodelle 2011 Varsinaisen toiminnan kulut Varainhankinta Kokoukset 160,- Jäsenmaksutuotot 500,- Tutkimus 160,- Kirjamyynti 150,- Postitus ja tiedotus 250,- ---------------------------------------------------- Muut kulut 80,- Yhteensä 650,- ------------------------------------- Yhteensä 650,- 11