Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 35 Toukokuu 2010

Transkriptio

1 Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 35 Toukokuu 2010

2 Espanjan talous romahtaa yhtä pahasti, niin eurooppalaisen yhteisvaluutan tulevaisuus voi olla synkkä. Elämässä on onneksi paljon iloisiakin asioita. Kunnon talvi antoi hyvän mahdollisuuden hiihtämiseen ja pitkästä aikaa hiihtäjiä hemmoteltiin Turussakin kunnon hankikannolla. Normaaleina talvina vähäiset hiihdot on tehty pitkin valmiita latuja, mutta nyt pääsi pitkin peltoja näkemään ihan uusia paikkoja. Pääkirjoitus Viime vuosina on paljon kannettu huolta ilmastonmuutoksesta. Mennyt talvi tosin näytti sen, että vielä eivät kunnon talvetkaan ole kadonneet. Etelä-Suomessakin oli lunta ja pakkasta vanhojen aikojen malliin. Tosin tämän tapaisia talvia on ollut vähintään yksi edellisinäkin vuosikymmeninä. Hieman suurempi yllätys oli Islannissa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen aiheuttaman tuhkapilven leviäminen Eurooppaan ja siitä seuranneet vaikeudet lentoliikenteessä, Itse olin silloin Mallorcalla. Neljän päivän odottelun jälkeen Tjäreborg lennätti koneellisen lomalaisia Tukholmaan, josta vuorokauden oleskelun jälkeen palasin Siljan lautalla Turkuun. Eräissä ennusteissa on arvioitu tuhkapilvien häiritsevän lentoliikennettä ensi vuoteen asti, mutta nyt osataan jo sopeutua tilanteeseen paremmin kuin huhtikuun alussa. Alkuvuodesta näytti siltä, että lamasta ollaan nousemassa kovaa vauhtia. Uusi yllätys talouspuolella tuli kuitenkin Kreikan tilanteesta. Vaikka EU ja maailmanpankki ovatkin saaneet tapauksen ainakin toistaiseksi hallintaan, on talouden epävarmuus taas lisääntynyt huomattavasti. Erityisesti Etelä- Euroopan maissa valtiot ovat velkaantuneet huolestuttavan paljon eikä EU:lla ole varaa enää uusiin talouskupliin. Kreikka on onneksi suhteellisen pieni valtio, mutta jos Italian tai Toinen iloinen asia oli toukokuun helleviikko. Vaikka keväällä on ennenkin ollut helteitä, niin nyt ne maistuvat entistä paremmille, kun muistissa on vielä kunnon pakkaspäivät. Pakkastalven plussapuolia olivat myös erinomaiset pyöräilykelit, sillä normaalit nollakelit ja niiden aiheuttamat jäiset tienpinnat jäivät tänä vuonna lähes kokonaan väliin. Iloinen asia on myös vanhimman poikamme Samin ylioppilaaksi tulo. Vaikka ylioppilaslakin saaminen nykyisin onkin paljon arkisempaa kuin omalla kohdalla 60- luvun lopussa, niin kyse on kuitenkin yhden ajanjakson päättymisestä ja koulun läpikäymistä on mukava juhlia ystävien ja sukulaisten kanssa. Kerroin monta vuotta sitten Pietari Kalmin luumupuusta, jonka jälkeläinen istutettiin pihaani. Se kukki nyt ensimmäistä kertaa, joten syksyllä siitä saa toivottavasti jo muutaman luumun maistiaisiksi. Hyviä vointeja kaikille. Terveisin Tapani Kalmi Rossinkatu 1 A Turku Puh: tapani.kalmi@utu.fi Internet: -1-

3 Antti Juhananpoika Skalmin maatila Vouti ja huovipäällikkö Antti Juhananpoika Skalm (n ) sai perintönä Jääsken pitäjässä Antrean Kavantjärvellä sijainneen maatilan. Alla on vuosien ja voudintilikirjoissa olleiden maakirjojen kohdat, joissa on mainittu kyseisen maatilan verotiedot. -2-

4 Antti Antinpoika Skalmin maatila Antti Antinpoika Skalmista (n ) löytyy tietoa suhteellisen paljon. Hän joutui luopumaan isänsä Antti Juhananpoika Skalmin Kavantjärven tilasta, mutta rakennutti sen lähelle Kiurulan kylään uuden kartanon. Alla on vuoden 1652 manttaalikirjan ote. Siitä näkyy, että kyseessä on lahjoitusmaatila (Kongl. Donation), jonka kruunu voi halutessaan ottaa takaisin. Näin myös kävi myöhemmin 1600-luvun lopussa, jolloin suurin osa lahjoitusmaista palautui kruunulle. Kuvassa näkyvät kylät, joissa Skalmille kuuluvia maatiloja on. Siinä on myös tilan haltijan nimi ja viimeisessä sarakkeessa tilaan kuuluvien talojen lukumäärä. Muissa sarakkeissa on manttaaliverotukseen liittyviä lukuja. Toisessa rivissä näkyy Antti Skalmin Kiurulassa olevan kartanon tiedot. Kapteeni Antti Skalm kuoli , mutta kartano pysyi hänen perheellään. Myöhemmin hänen vaimonsa sai elinikäisen asumisoikeuden kartanoon. Vasta hänen kuoltuaan 1690-luvun alussa tila siirtyi pois Skalmin suvulta. Alla näkyvät manttaalikirjan tiedot vuodelta

5 Skalmin maatila Rasalahdessa Viipurin pitäjän Rasalahdessa on 1650-luvulla ollut kaksi taloa, jotka ovat olleet Antti Juhananpoika Skalmin poikien Antti ja Lasse Skalmin omistuksessa. Vaikka talot ovat myöhemmin siirtyneet Mälkki-suvun omistukseen, niin ne ovat olleet Skalmeilla kymmeniä vuosia. Todennäköisesti ne ovat olleet osa Antti Sabelfanan suurta maaomaisuutta ja siirtyneet perinnönjakojen kautta hänen tyttärenpojilleen. Alla on Viipurin kartta vuodelta 1655, josta näkyy missä maatilat ovat sijainneet. Kartta on värikuvana nähtävissä J. W. Ruuthin kirjoittaman Viipurin kaupungin historia I:n keskiaukeamalla. Toinen kartta on 1900-luvulta. -4-

6 Lasse Antinpoika Skalmin toinen maatila Lasse Antinpoika Skalmin asuinpaikka löytyi Viipurin pitäjästä. Aiemmin tiedettiin, että hänellä oli veljensä Antin kanssa maatila Viipurin pitäjän Rasalahdessa, mutta tilan asukkaista ei ollut tietoa. Läänintileistä 1650-luvulta löytyivät hänen varsinaisen asuinkartanonsa tiedot. Vuosien 1655 ja 1657 aatelisten maatilaluettelossa näkyy Viipurin pitäjän Tervajärvellä olleen Lasse Skalmilla kartano, jossa 1655 oli kaksi maataloa ja 1657 kolme maataloa. Alla ovat otteet näistä maakirjoista. -5-

7 Virheellisten tietojen korjauslista Edellisessä lehdessä kerrottiin muutamasta kirjassa olevasta virheellisestä tiedosta. Sen jälkeen on vielä löytynyt muutama virhe. Sitä mukaa, kun saan niitä tietooni, päivitän listaa. Laitan listan jossain vaiheessa myös Kalmin suvun kotisivulle, josta sen voi tarvittaessa tarkistaa. Alla näkyvät mennessä löytyneet virheet ja oikea tieto s Juho Skalmin (s.1656) isä oli Juho Antinpoika Skalm (s. 1600) s. 42 kolmas kappale, Antti Toikka, po. Matti Toikka s. 143 ylempi kuva: Hilja Pöllönen, po. Helmi Annikki Kalmi s. 156: Juhana Skalm po. Niilo Skalm s. 170 Taulu 16. kolmas rivi: teksti eronneet poistetaan s. 170 Taulu 16. Fredika Juliana oli kersantin vaimo, Carl Schmidt oli kersantti s.192 Taulu 235: s po. s s. 192 Taulu 236: po s Taulu 199: 2.puoliso: po. 2. puoliso s Taulu 199: po s Taulu 170: po Alla on osa vuoden 1703 Viipurin ja Savonlinnan läänintilikirjan sivusta 2617, mistä näkyy, että Muolaan Kopralan kylässä asui rakuuna Johan Johansson Skalm. Matti Juhonpoika Skalmin isoisä ei siis ollutkaan Lasse Antinpoika Skalm, vaan hänen veljensä Juho Antinpoika Skalm. -6-

8 Katariina Kalmin perukirja Katariina Kalmi ( ) oli Antti Eskonpoika Kalmin ja Valpuri Kaukisen tytär. Hän oli naimisissa Pietari Kannisen kanssa. Heillä oli seitsemän lasta, joista Antti Kanninen muutti perheineen Amerikkaan yhdessä Tahvo Kalmin perheen kanssa. Historiakirjoissa UK35-36 vuosien Heinjoen perukirjojen joukossa on Katariina Kalmin perukirja, jonka mukaan perilliset ovat hänen puolisonsa Pietari Kanninen ja lapset, joiden edunhoitajana oli vanhimman tyttären Anna Kannisen puoliso Jooseppi Sintonen. -7-

9 Heinjoen perunkirjoista vuosilta on löytynyt kaksi muutakin Kalmeihin kuuluvan perukirjaa. Toinen on vuonna 1842 kuolleen Katariina Eskontytär Kalmin perukirja ja toinen vuonna 1866 kuolleen Ville Tuomaanpoika Kalmin perukirja. Nämä molemmat on kirjoitettu ruotsinkielellä. -8-

10 Taidetta /Tapani Kalmi Kalmin suvun jäsenet tekevät ja harrastavat monenlaisia asioita. Taiteenkin parista löytyy sekä ammattilaisia että amatöörejä. Taidemaalareista tunnetuin on Albert Edelfeldt, joka tosin oli varsin kaukaista sukua siihen aikaan eläneille Kalmeille. Paraisilla 1300-luvulla asunut Lydeke Skalm oli kuitenkin yksi hänen esi-isistään, samoin 1461 aateloitu Lasse Skalm. Monen tuntema nykyajan taiteilija on Ruotsissa asuva taidemaalari Jaakko Varis, joka on Ville Kalmin ( ) puolison Hilma Variksen ( ) sukua. Hän on pitänyt näyttelyjä myös Suomen puolella. Alla hänen töitään (Dörren 1960, Skamvrån 1992, Trähästan 1992). Itsekin olen harrastellut hieman maalausta. Pääasiassa olen käyttänyt öljyvärejä, mutta pari työtä olen tehnyt pastelliliiduilla. Alla ovat maalaukset Vanha raumalainen kalastaja (öljy 1982) ja Järvimaisema (pastelli 1984). -9-

11 Sukukokous Turussa Kalmin sukuseuran järjestämä sukukokous pidetään lauantaina Turussa Ruissalossa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Puutarha sijaitsee osoitteessa Ruissalon Puistotie 215. Sinne kulkee kaupungista bussi nro 8, joka lähtee kauppatorilta lauantaisin klo 12:00 ja 12:30 ja kulkee rautatieaseman edestä. Matkaan kuluu noin 20 minuuttia. Ilmoittautumiset mennessä Tapani Kalmille (sposti: tai puh ). Päivän ohjelma 13:00 Ruokailu 14:00 Tutustuminen puutarhaan 15:00 Vuosikokous Puutarhaan kuuluvat isot lasiset rakennukset, joissa on kuusi kasvihuonetta ja ulkoalue, josta on noin 6 ha vanhaa ydinaluetta. Vanhalla ulkoalueella sijaitsevat edelleenkin useimmat kasviosastot. Ulkopuutarhassa on kaikkiaan yli 3000 lajia ja lajiketta luvun puolivälissä puutarhan aluetta laajennettiin pohjoiseen ja itään päin. Uudisalueen maisemassa erottuu kolme keinolampea värikkäine lumpeineen ja muine ranta- ja vesikasveineen. Osa hyötykasveista ja koristeperennoista on jo sijoitettu uudisalueelle Pietari Kalmintien varrelle. Puuvartiset kasvit (arboretum) sijaitsevat hajallaan ympäri puutarhaa, mutta varsinkin laajennusalueen niittyjen laitaosissa. Kasvihuoneiden edessä olevalla rinteellä kasvaa myös Pietari Kalmin mukaan nimetty kapealehtikalmia (Kalmia angustifolia). Jäsenmaksu vuodelle 2010 Jäsenmaksu on 10 /henkilö. Kalmin sukuseuran tilinumero on TSOP Ainaisjäsenyys Normaalin vuosijäsenyyden vaihtoehtona on myös mahdollista valita ainaisjäsenyys. Ainaisjäsenyysmaksu on 100. Sen voi suorittaa edellä mainitulle seuran tilille Kalmin sukuseura ry