Lupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntökirje 23.5.2014 3.6.2014 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland
Lupahakemuksen täydennys 2014-06-26 2 / 11 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 23.5.2014 päivätyssä täydennyspyynnössään pyytänyt Talvivaara Sotkamo Oy:tä (jäljempänä Talvivaara tai yhtiö ) täydentämään hakemustaan seuraavilta osin: Vesivarastopadon rakentaminen ja veden varastointi padon takana 1. Hakemuksen päivittäminen keskeisten tietojen osalta ottaen huomioon toiminnalle 30.4.2014 annettu uusi ympäristölupa ja erityisesti sen kemikaalijätteiden luokittelua, käsittelyä ja vakuutta koskevat määräykset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Talvivaaralle 30.4.2014 antama ympäristölupapäätös ei ole vielä lainvoimainen, joten Talvivaaran näkemyksen mukaan kyseisien lupapäätöksen tulkintoja ei voida sellaisenaan soveltaa kyseeessä olevaan lupaprosessiin. Talvivaara on valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on vasta alkamassa. Raffinaattia on arvioitu olevan eteläisessä avauksessa n. 50 000 70 000 m 3. Arvio perustuu yhtiön omaan näytteenottoon ja kuivatusveden, eteläisessä avauksessa olevan veden ja raffinaatin keskimääräisiin pitoisuuksiin. Louhoksen kuivanapitovesi on normaalitilanteessakin käsittelyä vaativaa ja/tai liuoskiertoon johdettavaa (jäte)vettä, joten raffinaatin voi katsoa sekoittuneen jäteveteen, jolloin se ei kuulu jätelain soveltamisalaan eikä sille voida vaatia sen perusteella vakuutta. Talvivaara Sotkamo Oy hakee lupaa sijoittaa louhoksen padon taakse myös louhoksen pohjoispäässä olevia vesiä. Louhoksen pohjoispäässä on vettä noin 0,7 M m3, vedenlaatutiedot on esitetty liitteessä 1.13. 2. Yleiskartta kaivosalueesta ja sen toiminnoista sekä suunnitellun altaan sijainnista 3. Tarkempi kartta Kuusilammen koko avolouhoksesta ja sen nykyisistä maanpinnankorkeuksista Kartat on esitetty liitteinä 1.2 (1 tiedosto) ja 1.3 (2 tiedostoa). 4. Padon rakentamissuunnitelma tarvittavine piirustuksineen sekä suunnitelma rakentamiseen liittyvästä laadunvalvonnasta ja toteuttamisaikataulusta 5. Patoturvallisuuslain (494/2009) 9 :n 1 momentissa tarkoitettu selvitys padosta aiheutuvasta vahingonvaarasta ja sen vaikutuksesta padon mitoitusperusteisiin. Selvityksessä on esitettävä
2014-06-26 3 / 11 padolle tehdyt vakavuuslaskelmat kriittisimmistä kohdista ja arvio mahdollisen patosortuman seurauksista ja tulva-aallon leviämisestä. 6. Selvitys padon hydrologisesta mitoituksesta patoturvallisuudesta annetun asetuksen 2 ja 3 :ien mukaisesti Pato on osin rakennettu ja se on mahdollista ottaa käyttöön välittömästi ympäristölupaprosessin jälkeen tasolle +198 mmp asti. Pato on käyttökunnossa +206,5 mmp-tasolle noin 4 kuukauden kuluttua rakennustöiden jatkamisesta. Patoturvallisuusasiakirjat, sis. ja piirustukset, laadunvalvontasuunnitelma ja geotekninen tarkasteltu sekä vahingonvaara-arviointi, on esitetty liitteenä 1.4 (yhteensä 25 tiedostoa). Vahingonvaara-arviossa veden laatuun liittyvä riskitarkastelu on tehty sillä oletuksella, että padon takana varastoitavan veden laatu vastaisi kipsialtaan veden laatua. Todellisuudessa merkittävä osa padon takana varastoitavasta vedstä on sade- ja valumavettä sekä kalliopohjavettä. Vahingonvaaraselvityksen johtopäätöksessä esitetty suositus raekoon kasvattamisesta louhepenkereen juurella on otettu huomioon patoturvallisuusasiakirjoissa ja tullaan myös huomioimaan lopullisessa rakennussuunnitelmassa. Lisäksi on huomioitava, että vahingonvaaraselvityksessä käytetyissä laskelmissa on oletettu, että vesi pääsee virtaamaan vapaasti louhepenkereeseen. Käytännössä veden ja louheen välissä on massiivinen moreenikerros. 7. Esitys toimenpiteistä, millä altaan vedenpinnan korkeus pidetään HW-tason alapuolella. Vesivarastopadon pintaa mitataan säännöllisesti muiden altaiden tapaan. Tarvittaessa sieltä pumpataan vettä pois, jos riskinä on pinnan nouseminen yli HW -tason. Altaasta pumpataan myös normaalitilanteessa vettä hiljalleen (50 300 m 3 /h) neutraloitavaksi. Vesi poistetaan patoaltaasta pumppaamalla sitä neutralointireaktoriin (Tammalammella tai jollain toisella vesienkäsittely-yksiköllä). Kyseisen neutraloinnin/neutralointien jälkeen vesi voidaan johtaa ulos kaivosalueelta tai varastoida puhtaan veden varastoaltaaseen. 8. Yhteenveto kaivosalueella varastoituna olevien vesien määrästä varastointipaikkoineen, sisältäen avolouhoksen nykyiset varastointikohteet 9. Selvitys pohjoisen avauksen kokonaistilavuudesta ja vapaasta tilavuudesta 10. Selvitys siitä, mitä vesiä on varastoituna louhoksen pääramppiin ja mitä kulkeutunut siitä edelleen eteläiseen louhokseen
2014-06-26 4 / 11 11. Selvitys mihin vedenlaatutietoihin perustuu esitetty arvio uuteen altaaseen mahdollisesti johdettavien kipsisakka-altaan ja Kortelammen altaan vesien keskimääräisestä laadusta ja miten arviossa on otettu huomioon em. altaiden syvyyssuunnassa vaihtuva vedenlaatu 12. Laatutiedot louhoksen luontaisen kuivatusveden laadusta ja sen vaihtelusta 13. Vedenlaatutiedot päivitettynä sulfaatin, ph:n ja sähkönjohtavuuden osalta Alla olevassa taulukossa on esitetty tämän hetkiset vesimäärät kaivosalueella. Tiedot perustuvat 22.5.2014 tehtyihin, viikottaisiin mittauksiin. Taulukossa ei ole esitetty tuotannollisessa käytössä olevia vesiä tai liuoksia, eli metallitehtaan altaissa, bioliuotuskierrossa sekä kipsisakka-altaassa olevia vesimääriä. 22.5.2014 m 3 Lumela 48000 Urkki 56464 Kortelampi 1095552 Avolouhos, pääramppi 1601858 Avolouhos, eteläinen avaus 897000 Avolouhos, pohjoinen avaus 695000 Kuusilampi 309568 Latosuo 1134848 Pohjoinen jälkikäsittely 165316 YHT 6 003 606 Kuusilammen pohjoisen avauksen tilavuus tasolla +195 mmp, joka on taso jolla vesi ei sekoittuisi muiden vesivarastojen kanssa, on 2 057 000 m 3. 27.5.2014 tehdyn mittauksen mukaan vesipinta louhoksen pohjoisessa osassa on tasolla +181,4 mmp ja vesitilavuus 722 000 m 3. Täten pohjoisessa avauksessa on vapaata tilavuutta 1 335 000 m 3, kun maksimitilavuus on laskettu tasolle +195 mmp. Louhoksen pääramppiin on johdettu keväällä 2012 kipsisakka-altaan ylimäärävesiä. Tämän lisäksi louhokseen on johdettu liuoskierron varotilavuuksien varmistamiseksi joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 yhteensä 280 100 m 3 raffinaattia sekä 175 800 m 3 liuosta, joka on sekoitus sekundääriliuotusalueen prosessiliuosta ja sivukivialueen valumavesiä. Valtaosa päärampin vedestä on tullut sadantana, kalliopohjavesinä ja osin myös valumavetenä ympäristöstä. Vesi on kulkeutunut eteläiseen avaukseen päärampin altaan ylivuotona, eli se on ollut päärampin altaan pintavettä. Vesianalyysien perusteella voidaan arvioida, että eteläisessä avauksessa on liuoskierrosta johdettua raffinaattia n. 50 000 70 000 m 3. Arvio perustuu yhtiön omaan näytteenottoon ja kuivatusveden, avauksessa olevan veden ja raffinaatin keskimääräisiin pitoisuuksiin. Valtaosa eteläisen avauksen vedestä on tullut sadantana, kalliopohjavesinä ja osin myös valumavetenä ympäristöstä.
2014-06-26 5 / 11 Eteläisestä avauksesta ja muista louhoksen vesivarastoista on otettu kerrosvesinäytteet toukokuussa 2014. Näytteenoton analyysitulokset on esitetty liitteessä 1.13. Analyysit on tehty yhtiön omassa laboratoriossa. Kaikki hakemuksessa esitetyt veden pitoisuustiedot perustuvat Talvivaaran oman laboratorion tekemiin analyysituloksiin. Sekä Kortelammen että kipsisakka-altaan näytteet on otettu altaiden pintaosasta, josta vesi johdettaisiin patoaltaaseen. Syvyyssuunnassa tapahtuvaa vaihtelua ei ole huomioitu. Pitoisuuksia arvioitaessa on myös huomioitava, että altaita (Kortelampi, kipsisakka-altaiden lohkot 5-6) neutraloidaan ns. paikalleen kierrättämällä vettä neutralointiprosessien kautta, jolloin altaissa olevan veden laatu paranee jatkuvasti. Alla olevassa taulukossa on esitetty avolouhoksen kuivatusveden analyysituloksia vuosilta 2010-2012 (keskiarvo ja minimi- ja maksimipitoisuudet, n tot = 12) niiden parametrien osalta, jotkavedestä on analysoitu. Kyseiset analyysit kuvaavat louhosveden luontaista laatua ennen kuin louhokseen on johdettu vesiä kipsialtaalta. ph Ni mg/l Zn mg/l Co mg/l Cu mg/l Fe mg/l Mn mg/l MIN 3,0 0,3 1,0 0,4 0,1 19,0 82,0 MAX 6,1 76,0 202,0 1,0 1,0 150,0 390,0 AVERAGE 3,7 27,7 63,4 0,7 0,4 73,7 236,0 14. Syksyllä 2013 karttojen ja lineamenttitutkimuksen perusteella tehdyn ruhjetulkinnan tulokset sekä GTK:n lausunto käytettävissä olevien tietojen perusteella siitä, voiko avolouhoksessa tapahtuvan hakemuksen mukaisen vesien varastoinnin seurauksena ruhjeiden kautta kulkeutua merkittäviä määriä haitta-aineita kaivosalueen ulkopuolelle. GTK:n 5.5.2014 valmistuneessa Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys ja leviämisen ja haitan arviointi -raportissa on esitetty Talvivaaran kaivosalueen ruhjevyöhykkeitä ja pohjavesitulkintaa. Tutkimukset kohdistuivat kuitenkin kipsisakka-altaiden ympäristöön ja vuodon pohjavesivaikutuksiin, eikä siinä ole otettu kantaa avolouhoksen ruhjevyöhykkeisiin tai pohjaveden kulkeutumiseen louhoksen alueella. Hakemusaineiston liitteenä on toimitettu olemassa olevan geologisen aineiston perusteella esitetty arvio louhinta-alueen ruhjeisuudesta ja vedenjohto-ominaisuuksista sekä arvio vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Pohjaveden virtausuunta on tehtyjen selvitysten perusteella louhoksen ympärillä kohti louhosta. Lisäksi yhtiö muistuttaa, että voimassa olevan sulkemissuunnitelman ja yleisen louhosten sulkemiskäytännön mukaan toiminnan loputtua louhoksen annetaan täyttyä vedellä.
2014-06-26 6 / 11 15. Suunnitelma padon rakentamisaikaisten sekä käytön aikaisten pohjavesivaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavista toimista (liitteessä neljä mainittu vaikutusten vähentämisen menetelmiksi injektointi sekä riittävä pumppauskapasiteetti Injektoinneille ei ole ollut tarvetta. Kuten ympäristölupahakemuksen liitteessä 4 (Louhoksen padon geologinen tarkastelu) on todettu, mahdollinen rikkonaisuusvöhykkeissä kulkeutuva vesimäärä on pumpattavissa yhdellä uppopumpulla. Uppopumppaus otetaan käyttöön tarvittaessa. 16. Esitys altaaseen pumpattavan veden laadun ja patoaltaan vedenpinnan sekä avolouhoksen ympäristön kalliopohjavesipinnan korkeuden seuraamisesta Altaaseen pumpattavan veden laatua seurataan Talvivaaran päivittäisessä käyttötarkkailussa. Näytteet on mahdollista ottaa pumpattavista altaista tai louhokseen johtavan putkilinjaan rakennettavasta erillisestä näytteenottoyhteestä. Näytteet analysoidaan yhtiön omassa laboratoriossa ja niistä analysoidaan kokonaismetallit (Al, As, Ca, Cd, Co, Cu, Fe, Mg, Mn, Na, Ni, U ja Zn), sulfaatti, sähkönjohtokyky ja ph. Altaassa olevan veden laatua seurataan vastaavalla analyysillä viikottain. Altaan pintaa mitataan vähintään viikoittain tai tarvittaessa useammin. Altaiden pinnanmittaus perustuu GPS-paikantimella tehtävään mittaukseen. Kaivoksen pohjavesitarkkailua ollaan parhaillaan päivittämässä. Yhtiö on valvovalle viranomaiselle toimittamassaan suunnitelmassa esittänyt, että pohjavesitarkkailua avolouhoksen ympäristössä ja erityisesti louhoksen eteläpuolella laajennetaan. Suunnitelmana on lisätä tarkkailuputki avolouhoksen eteläpuolelle sekä korvata vanha, avolouoksen itäpuolella oleva pohjavesitarkkailuputki (P11) uudella ja sijainniltaan paremmin ruhjevyöhykkeet huomioivalla tarkkailuputkella. Tarkkailuputkista mitataan vedenpinnan korkeus neljä (4) kertaa vuodessa sekä otetaan vesinäytteet kaksi (2) kertaa vuodessa ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti. 17. Tarkempi esitys altaan käyttöajasta Louhintasuunnitelmat on laadittu siten, että altaassa voidaan varastoida vesiä n. 5 vuotta.
2014-06-26 7 / 11 18. Pohjavesitarkkailuraportti vuodelta 2013 19. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Pohjavesitarkkailun vuosiraportti on liitteenä 1.18 ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä liitteenä 3. 20. Vaikutusalueen sekä ympäristövaikutusten määrittely eri riskiskenaarioissa sisältäen YSA 11 1 mom mukaiset tiedot soveltuvin osin ja ottaen huomioon Vn asetuksen patoturvallisuudesta 9 a) tavoitteena varautuminen vesistöpäästöihin eri riskiskenaarioissa 21. Louhintaturvallisuuden riskinarvio, joka toimitettu TUKESille sekä AVIn työsuojeluviranomaiselle Louhintaturvallisuuden riskinarvio on esitetty liitteenä 1.21. Vahingonvaaraselvityksessä on tarkasteltu sortumatapahtuman mahdollisia seurauksia ja tulva-aallon leviämistä. Selvityksessä on myös käsitelty vaikutusalueen ja ympäristövaikutusten määrittelyä. Mahdollisen padon vuodon seurauksena vettä ei ole arvioitu joutuvan ympäristöön. Lähimpien pintavesien pinnankorkeus louhoksen eteläpäässä on 225,9-230,5 mmp ja louhoksen pohjoispuolella lähimpänä louhosta olevan Kaivoslammen pinnankorkeus on 205 mmp. Ottaen huomioon esitettävä maksimipinnankorkeus varastoitaville vesille (206,5 mmp), ei vesien varastoinnilla ole louhoksen eteläpäässä vaikutuksia. Esimerkiksi patomurtuman yhteydessä vesi voisi purkautua avolouhoksen keski- ja pohjoisosiin, mutta louhoksen koko ja syvyys huomioiden (koko louhoksen tilavuus Kaivoslammen tasolle (+205 mmp) laskettuna on n. 11 000 000 m 3 ) äkillisestikään padon takaa purkautuvan veden kulkeutuminen pintavesiin ei ole mahdollista. Oletettavimmat ympäristöriskit eri riskiskenaarioissa olisivat vesien kulkeutuminen louhoksesta pohjavesiin, mutta ympäröivien vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeudet ja esitetyn patoaltaan käytön maksimikorkeuden huomioon ottaen tätä riskiä ei ole tai se on lähes olematon. Liitteen 1.20 kuvissa on esitetty pohjaveden pinnankorkeus avolouhoksen ympäristöstä. Kuvista voi nähdä, että pohjavesi painuu syvemmälle avolouhosta lähestyttäessä, joka osoittaa pohjaveden virtaussuunnan olevan kohti louhosta. Piirustuksissa kuvatut mittauslinjat on esitetty liitteen 1.3a kartassa (linjat 12000, 11500, 9740, mittauspisteet vihreällä).
2014-06-26 8 / 11 Vesienkäsittelyssä syntyneiden sakkojen tilapäinen varastointi Kuusilammen alueella ja toiminnan aloittamislupa 1 Hakemuksen päivittäminen keskeisten tietojen osalta ottaen huomioon toiminnalle 30.4.2014 annettu uusi ympäristölupa ja erityisesti sen vesienkäsittelysakkojen luokittelua, käsittelyä ja vakuutta koskevat määräykset 2 Kyseessä on edellä mainitun päätöksen mukaisesti vaarallisen jätteen varastointialue, johon sovelletaan valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista, jos varastointiaika on yli vuoden. Selvitys siitä, miten asetuksen vaatimukset täyttyvät hakemuksen mukaisessa toiminnassa. Yhtiö on jättämässä kesäkuussa 2014 erillisen lupahakemuksen koskien kaikkien kaivospiirin alueella sijaitsevien sakkojen käsittelyä ja loppusijoitusta. Tässä hakemuksessa on huomioitu valtioneuvoston asetuksen [(331/2013)] vaatimukset. Nyt haettava lupa koskee sakkojen tilapäistä varastointia alueella kunnes asia on ratkaistu erillisessä, sakkoja koskevassa lupapäätöksessä. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (Vna 331/2013) 3 mukaisesti kaatopaikkana ei pidetä paikkaa, jossa jätettä valmistellaan muulla tavoin siirrettäväksi muualle loppukäsiteltäväksi. Tässä tapauksessa kyseessä on nimenomaan välivarastointi ennen kuin sakkojen käsittely- ja loppusijoittaminen ratkaistaan. Myös sakkojen luokittelu tehdään erillisessä, kaikkia vesienkäsittelysakkoja koskevassa lupaprosessissa. Kuusilammen sakka-alue tarvitaan, jotta Tammalammen käsittely-yksikön tehokas toiminta voidaan turvata. Vesienkäsittelyprosessissa muodostuu sakkaa jatkuvasti ja nykyiset Tammalammen alueen sakka-varastot tulevat täyteen kesän 2014 aikana. Sakka-aluetta tullaan käyttämään arviolta vuoden 2015 alkupuolelle saakka. Sakkojen välivarastointiaika riippuu sakkojen käsittelyä koskevan luvitusprosessin aikataulusta, ja tavoitteena on, että vesienkäsittelysakkojen loppusijoittaminen voidaan käynnistää vuoden 2015 aikana. Loppusijoittaminen tulee kestämään useampia vuosia, yksityiskohtainen suunnitelma on vielä kesken. Sakka-alue rakennetaan jo olemassa olevan altaan sisään, jolloin sen käyttöön liittyvien mahdollisten riskien vaikutukset jäävät pieniksi. Myös vaikutukset alueen maankäyttöön tai valuma-alueeseen jäävät olemattomiksi. Talvivaara esittää sakoille jätehuollon varmistamiseksi vakuutta, jonka suuruus on 3 /m 3 (eli 100 000 m3 = 300 000 ). Vakuus asetetaan siinä vaiheessa, kun Kuusilammen sakka-alue otetaan käyttöön. 3 Tarkempi suunnitelma lietealtaan ja siihen liittyvien patojen rakenteista. Patojen osalta on esitettävä tiedot vastaavasti kuin edellä avolouhokseen suunnitellun padon osalta on pyydetty.
2014-06-26 9 / 11 Esitetty tämän hakemuksen liitteinä 2.3a 2.3f 4 Selvitys mistä (vain avolouhoksen eteläisestä altaasta?) altaaseen sijoitetut sakat on tarkoitus sinne toimittaa sekä mikä on arvioitu sakkojen määrä ja vesipitoisuus 5 Tiedot kyseisestä sakkajakeesta mahdollisesti myöhemmin tehdyistä kokonaispitoisuuksista ja ravistelutesteistä. 6 Kuvaus altaan täyttö- ja tyhjennystekniikasta sekä siitä, miten orgaanisen aineen sekoittuminen sakkoihin estetään 7 Arvio muodostuvien suoto- ja valumavesien keräämisestä, määrästä ja käsittelystä 8 Hakemuksessa mainitut liitteen 2 liitteet 1-4 9 Hakemuksen liitteessä 2 on esitetty lietteiden kokonaispitoisuuksia taulukossa 3 sekä eräiden aineiden liukoisuuksia taulukoissa 4 ja 5. Täydennyksenä taulukoissa 4 ja 5 jo esitetyille tiedoille pyydetään arvio siitä, ovatko sakoista analysoidut muut aineet liukenevassa muodossa. Kuusilammen sakka-alueelle pumpataan ns. maauimalasta, eli louhoksen eteläisestä vedenkäsittelyyksiköstä, puhdistettua vettä, jossa on merkittävä määrä puhdistusreaktiossa (vedessä olevat metallit saostetaan kalkkimaitoa käyttäen hydroksideiksi) syntynyttä kiintoainetta. Tämän kiintoaineen määrä vedessä voi olla vaihtelevasti 20 150 g/l. Pumpattavan veden määrä ei ole vakio, vaan sen vaihteluväli voi olla syöttöveden metallipitoisuuden mukaan 300 1000 m 3 /h. Kuusilammen sakka-alue (allas) täytetään pumppaamalla kiintoainepitoista, puhdistettua vettä maauimalasta. Varsinainen puhdistus tapahtuu Tammalammen altaalla, josta vesi johdetaan selkeytykseen maauimalan altaalle. Veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu Kuusilammen sakka-alueella altaan pohjalle. Kiintoainevapaa, puhdistettu vesi johdetaan altaan reunan yli ylivuotovirtauksena Kuusilammen puhtaanveden varastoaltaaseen, josta se voidaan johtaa ulos kaivosalueelta. Kyseinen allas on jo nyt eristetty ojituksin, joten pintavaluman mukana altaaseen ei pääse orgaanisia ainesosia. Nyt luvitettava sakka-alue erotetaan padolla olemassa olevasta Kuusilammen puhtaan veden varastoaltaasta, eli sakka-allas rakennetaan olemassa olevan vesialtaan sisälle. Valumavesien pääsy Kuusilammen varastoaltaaseen on estetty ojituksilla, näin ollen valumavesiä ei pääse myöskään Kuusilammen altaan sisälle tulevaan sakka-altaaseen. Altaan eteläisen päädyn olemassa oleva pato ei suoda. Kuusilammen sisälle rakennettava, sakka- ja vesialtaan erottava pato rakennetaan siten, että vesi virtaa sakka-altaasta ylivuotona puhdasvesialtaaseen. Pato suotaa jossakin määrin, mutta suotovedestä ei ole haittaa koska se päätyy Kuusilammen altaaseen. Varsinaisesta Kuusilammen puhdasvesialtaasta
2014-06-26 10 / 11 mahdollisesti tulevat suotovedet kerätään ojiin, jotka estävät veden pääsyn avolouhokseen. Näistä ojista vesi pumpataan takaisin Kuusilammen puhdasvesialtaaseen. Koska Kuusilammen vesiallasta on käytetty jo jonkin aikaa, voidaan kokemusperäisesti sanoa, että suotautumista ei tapahdu pinnan ollessa alhaalla. Puhdasvesialtaan ollessa täynnä voi suotovettä kertyä suurimmillaan kesäaikana 20 m 3 /h. Suotovettä ei tarvitsisi käsitellä lainkaan, sillä kyse on puhdistetusta vedestä. Suotovedet pumpataan kuitenkin takaisin altaaseen, jotta ne eivät pääsisi avolouhokseen tai luontoon ohi virtausmittausten. Ympäristölupahakemuksen liitteen 2 liitteet 1-4 on esitetty tämän hakemuksen liitteinä 2.8a 2.8d (aluekartat sekä analyysitulokset tehdyistä kokonais- ja liukoisista pitoisuuksista). Sakkajakeista ei tämän jälkeen ole tehty kokonaispitoisuus- ja ravistelukokeita. Liitteessä 2 esitettyjen liukoisuuksien (taulukot 4 ja 5) perusteella voidaan arvioida, että on todennäköistä, että taulukon ph-arvoilla muut aineet (mm. Al, Mn, Mg, Fe) eivät liukene. 10 Suunnitelma vesienkäsittelyssä syntyneiden sakkojen välivarastoinnin aikataulusta ja kestosta ottaen huomioon hakemuksessa mainittu, valmistelussa oleva suunitelma sakkojen loppusijoituksen ratkaisuista 11 Esitys perusteluineen vakuudesta jätehuollon varmistamiseksi sekä koskien toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta Esitetty tämän täydennyksen kohdassa 1. 12 Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Esitetty liitteenä 3 13 Suunniteltua toimintaa koskeva ympäristöriskinarviointi. Arvio vesienkäsittelyssä syntyneiden sakkojen tilapäisen varastoinnin riskeistä (YSA 9 2 mom 5) kohta) sekä vaikutusalueen ja ympäristövaikutusten määrittely eri riskiskenaarioissa a. sisältäen YSA 11 1 mom mukaiset tiedot soveltuvin osin ja ottaen huomioon Vn asetuksen patoturvallisuudesta 9 b. tavoitteena varautuminen vesistöpäästöihin eri riskiskenaarioissa
2014-06-26 11 / 11 Sakka-alue rakennetaan jo olemassa olevan altaan sisään, jolloin sen käyttöön liittyvät mahdolliset riskit ja riskien toteutumisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Mahdolliset suodot kulkeutuisivat ympärysojiin tai avolouhokseen, josta ne ovat pumpattavissa altaisiin. Ruhjevyöhyke Kuusilammen alueella johtaa vettä avolouhoksen suuntaan, oletuksella että pohjaveden pääkulkeutumisväylät ovat ruhjevyöhykkeitä. Kuusilammen eteläisen padon ei ole todettu suotavan. Mahdolliset vaikutukset pintavesiin liittyisivät lähinnä kiintoaineen kulkeutumiseen, sillä vesi on jo käsiteltyä vettä, jossa raskasmetallipitoisuudet ovat pienet. Tällöinkin kiintoaine todennäköisesti jäisi Kuusilammen altaaseen, jossa on mahdollisuus kontrolloida altaasta lähtevää vettä. Kuusilammesta otetaan näytteitä päivittäin, joten juoksutus voidaan lopettaa, mikäli veden laadussa todetaan poikkeamaa. Mikäli vettä ja/tai kiintoainetta esimerkiksi jonkin häiriötilanteen seurauksena pääsisi Kuusilammen altaasta eteenpäin, jatkaisivat ne kulkuaan ns. Härkäpuron reittiä kaivosalueen läpi, jolloin ne olisi mahdollista ohjata altaalle (Latosuo) ja/tai neutraloida Härkäpurolla. Nyt rakennettavan lietepadon mahdollisesta patovauriosta arvioidaan aiheutuvan ympäristövaikutuksia vain, jos Kuusilammen patoaltaan rakenteet vaurioituisivat samanaikaisesti. Tällöin vesi virtaisi avolouhokseen tai mahdollisesti kohti kaakkoa (Talvijoen valuma-alue). Tätä voidaan pitää kuitenkin erittäin epätodennäköisenä, koska Kuusilammen eteläpään pato on ollut vesistöpatokäytössä, eikä suotoja tai vuotoja ole havaittu. Liitteenä 2.13 on esitetty Kuusilammen padon Talvivaaran patoaltaiden terveys- ja ympäristövaikutusten arviointilomake. 14 Esitys varastoinnin aikaisista pinta- ja pohjavesien laadun tarkkailusta Sakkojen varastoinnin käyttöönoton yhteydessä alueen puhdasvesiojien vettä tarkkaillaan normaalisti yhtiön omaan käyttötarkkailun yhteydessä. Tarkkailua täydennetään, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kuusilammesta juoksutettavan purkuveden näytteenotto toteutetaan ympäristötarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Yhtiön ympäristötarkkailuohjelmaan kuuluu myös Talvijoen tarkkailu. Yhtiö on valvovalle viranomaiselle toimittamassaan pohjavesitarkkailun suunnitelmassa esittänyt, että pohjavesitarkkailua avolouhoksen ympäristössä täydennetään. Avolouhoksen eteläpuolelle on esitetty asennettavaksi uusi tarkkailuputki. Kyseinen tarkkailuputki soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen ja se on riittävä myös sakkavaraston mahdollisten pohjavesivaikutusten tarkkailuun.