TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE L TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

2

3 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma Sisältö 1 JOHDANTO KUUSILAMMEN TARKKAILU VESISTÖTARKKAILU MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI OHJELMAN MUUTTAMINEN VIITTEET... 5 Liitteet Liite 1 Näytteenottopaikat Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 1 1 JOHDANTO Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto sunnuntaina Kipsisakka-altaan padossa penkereen alla oli kaksi vuotopaikkaa, suurempi altaan kaakkoisnurkalla, pienempi koilisnurkalla. Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien liukenemisen estämiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Jälkikäsittely-yksiköihin varastoitujen vuotovesien käsittelystä on tekeillä erillinen suunnitelma. Oulujoen vesistön suuntaan vuoto saatiin hallintaan toisena vuotopäivänä suojapumppauksilla sekä ohjaamalla vuotovettä pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle. Pohjoisen suuntaan ehti virrata vuotovettä luontoon noin m 3, vuotovesi virtasi Viitapuron kautta Salmiseen. Etelään Vuoksen suuntaan vuoto jatkui pidempään ja koska varoaltaat täyttyivät, vettä jouduttiin juoksuttamaan Lumijokeen neljän vuotokauden aikana noin m 3. Kaivoksen toimesta käynnistettiin välittömästi tehostettu vesien laadun tarkkailu eri puolilla kaivosaluetta ja sen ympäristössä. Myös viranomaiset (ELY, STUK) käynnistivät alueella vesistöjen tarkkailun. Lisäksi näytteitä on otettu viikoittain kaivosyhtiön toimeksiannosta tarkkailua suorittavan konsultin toimesta. Seuraavassa esitetään kipsisakka-altaan vuoden aiheuttamien lisätöiden tarkkailusuunnitelma mukaan lukien kaivoksen valumavesien varastoaltaana toimivan Kuusilammen vesien laadun tarkkailu. Viranomaisten hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaan alueella ei tehdä normaalisti pintavesien tarkkailua marras-joulukuussa ja tammi- ja helmikuussa tarkkailu tehdään suppeassa laajuudessa (Pöyry Environment Oy 2008). Tätä lisätöiden tarkkailusuunnitelmaa esitetään pintavesien osalta jatkettavaksi helmikuun 2013 loppuun. Tulosten perusteella arvioidaan jatkotarkkailun tarve lisätöiden osalta. Muilta osin noudatetaan voimassa olevaa vuonna 2008 laadittua tarkkailusuunnitelmaa. Kuusilammen vesien tarkkailua jatketaan vuonna 2012 alkaneen käytännön mukaisesti toistaiseksi. 2 KUUSILAMMEN TARKKAILU Kaivosalueen valumavesiä on varastoitu Kuusilampeen vuonna Kainuun ELYkeskuksen antaman päätöksen (Dnro KAIELY/5/ ) mukaan Kuusilampeen varastoidusta vedestä on otettava heti kun mahdollista (jääolosuhteiden salliessa) vesinäytteet 1 m pinnasta, vesisyvyyden puolivälistä ja 1 m pohjasta mahdollisen veden kerrostuneisuuden selvittämiseksi. Kuusilampeen varastoidut valumavedet on johdettava Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön siten, että vesistöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l, kiintoaineen hehkutusjäännös alle 10 mg/l ja ph 6 10 johtamisajan virtaamapainotteisena keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on viitteellinen. Purkuveden laatua tulee tarkkailla yhtiön omana käyttötarkkailuna päivittäin ja ulkopuolisen konsultin toimesta viikoittain. Kaivoksen toimesta on seurattava myös vesistöön johdettavan veden virtaamaa. Kaivoksen toimesta tehtävässä päivittäisessä tarkkailussa tulee määrittää ainakin seuraavat muuttujat: ph, kupari-, koboltti-, kadmium-, sinkki- ja alumiinipitoisuus. Ulkopuolisen konsultin määritykset tulee toteuttaa saman Copyright Pöyry Finland Oy

6 tarkkailusuunnitelman mukaan kuin tehdään jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä. Alla esitetty tarkkailusuunnitelma poikkeaa hieman em. suunnitelmasta. Kuusilammen ( , kuva 1; Kula) veden laatua on tarkkailtu viikosta 33 ( ) lähtien viikoittain samoin kuin kaivoksen prosessijätevesiä sekä jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavia vesiä. Tarkkailua jatketaan viikoittain, kunnes juoksutus järvestä päättyy (arvio mennessä). Kuusilammesta ( , kuva 1) otetaan kertanäytteet (1m, vesimassan puoliväli ja 1m pohjasta) joulukuussa heti kun lammen jää on riittävän vahva. 2 Kuva 1 Kuusilammen näytteenottopaikat Copyright Pöyry Finland Oy

7 Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: 3 Joka viikko Kerran kuukaudessa redox pot. Co kok.n happi Al kok.p hapen kyllästysaste As öljyhiilivedyt alkaliniteetti Ba COD Mn ph Fe kokonaiskovuus Cd sähkönjohtavuus Ca kiintoaine Cr kiintoaineen Fe hehkutusjäännös Hg sulfaatti, SO 4 Mg tiosufaatti Mn S Na Ni Sb Zn V Cu U Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila. Kokonaismetallimääritykset tehdään pääsääntöisesti ICP-MS tekniikalla, ja mikäli määritystarkkuus on riittävä, käytetään ICP-OES- tekniikkaa nykyisen käytännön mukaisesti. Metallimäärityksiä varten näytteet säilötään maastossa (väkevä typpihappo, suprapur, 0,5 ml/100 ml näytettä). Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi Kainuun ELY-keskus on antanut Talvivaara Sotkamo Oy:lle luvan siirtää ja varastoida tilapäisesti kipsisakka-altaisiin varastoituja vesiä Kuusilammen avolouhoksessa (päätös Dnro KAIELY/5/ , ). Kipsisakka-altaan vesien varastointi avolouhoksessa tulee lopettaa viimeistään Kyseiset veden tulee ensisijaisesti johtaa prosessiin. Mahdollinen johtaminen vesistöön vaatii Kainuun ELY-keskuksen luvan. 3 VESISTÖTARKKAILU Veden laatua tarkkaillaan taulukossa 1 esitetyillä paikoilla 1 2 kertaa kuukaudessa, jokipisteillä sekä Kallio-, Ylä-Lumi- ja Lumijärvessä 2 kertaa ja muilla järvipisteillä kerran kuukaudessa. Tarkkailua jatketaan näin helmikuun loppuun asti, ja samalla tämä tarkkailu korvaa voimassa olevan ohjelman mukaisen tarkkailun, joka tehdään tässä esitettyä suppeammalla alueella. Maaliskuusta alkaen tarkkailua jatketaan nykyisen voimassa olevan ohjelman mukaisesti, jos muuta ei erikseen sovita. Näytteenottopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 Taulukko 1 Vesistötarkkailun havaintopaikat. paikka tunnus koordinaatit (YK) syvyys (m) vesistöalue kenttämitt. * ja vesinäytt. Huom. krt/kk krt/kk v ** v Vuoksen suunta: Ylä-Lumijärvi Ylu , Lumijärvi Lujä ,4 0, näyte pinta- ja pohjakerros Lumijoki 1, silta Lum Kivijärvi 2 Kiv , Kivijärvi 7 Kiv Kivijoki 4 Kivj Laakajärvi 13 Laa n Oulujoen suunta: Salmiseen laskeva puro Salpu Salminen Sal , Salmisenpuro 1 Salpu Kalliojärvi Kal , Kalliojärvestä lähtevä Kal lä vain jos järvelle ei pääse Kalliojokisuu Kal su Kolmisoppi Kol , Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki 1 Tuh , Jormasjärvi, syv. Jor , * Kenttämittaukset (YSI-mittaus): lämppötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, redox-potentiaali ** arvio näytteenotosta 2 krt/kk vko 49 ja 51, 1 krt/kk vko 50 Kenttämittaukset tehdään järvissä 0,5 m:n välein, jos kokonaissyvyys on <8 10 m ja 1 m:n välein tätä syvemmillä pisteillä. Mittauksia tehdään vähintään 3/piste, jotta mittari ehtii tasaantua. Vesinäytteiden ottosyvyydet ovat: Copyright Pöyry Finland Oy kokonaissyvyys näytteet < 3 m 1 m 3 5 m 1 m ja 1 pohjan yläpuolelta > 5 m 1 m, vesipatsaan puoliväli ja 1m pohjan yläp. Jormasjärvestä näyte otetaan em. lisäksi myös 5 m:n syvyydeltä. Kenttämittaukset tehdään ja vesinäytteet otetaan samalla kertaa. Liukoisia metallianalyysejä varten näytteet suodatetaan ja kestävöidään maastossa. Myös kokonaismetallinäytteet kestävöidään maastossa (väkevä typpihappo, suprapur, 0,5 ml/100 ml näytettä). Metallimääritykset tehdään pääsääntöisesti ICP-MS tekniikalla, ja mikäli määritystarkkuus on riittävä, käytetään ICP-OES- tekniikkaa. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit Kainuun ELY:n esityksen mukaisesti: Näytteet 2 krt/kk, jokipisteet - alkaliniteetti, kiintoaine, sameus, kokonaiskovuus, sulfaatti, - liukoiset metallit As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Sb, U, Zn, Ba - kokonaismetallit Al, Ca, Fe, K, Mg, Mn, Na, S Näytteet 1 krt/kk + 2 krt/kk järvipisteet (Kallio-, Ylä-Lumi- ja Lumijärvi) - happi, hapen kyllästysaste, ph, alkalineetti, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kokonaiskovuus, kiintoaine, sameus, COD Mn, kok.p, kok.n - kokonaismetallit: Ni, Zn, Cu, Co, Al, As, Ba, Cd, Cr, Fe, Hg, Mn, Na, Sb, V, S, U - liukoiset metallit: Cd, Pb, Ni

9 Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. 5 4 MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista ja ilmiöistä, joilla voi olla merkitystä vesistön kannalta Kainuun ELY-keskukselle, joka yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa päättävät jatkotoimenpiteistä. Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtuneesta mahdollisimman pian sekä toiminnanharjoittajalle että ELY-keskukselle. Tarvittavista korvaavista toimenpiteistä sovitaan erikseen. 5 TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Tarkkailutulokset toimitetaan viimeistään kahden viikon kuluessa näytteenotosta Kainuu ELY-keskukselle sekä Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun tulokset toimitaan lisäksi samoille tahoille kuin vesistötarkkailun tulokset on nykyisin toimitettu. Tulokset raportoidaan velvoitetarkkailun vuosiraportissa tai tarvittaessa erikseen sovittavalla tavalla. Raportit toimitetaan velvoitetarkkailuraportin mukaisella jakelulla sekä lisäksi Suomen ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa. 6 OHJELMAN MUUTTAMINEN 7 VIITTEET Tähän tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Kainuun ELYkeskuksen kanssa. Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P Vesistötietoa näytteenottajille. Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja B 10. Pöyry Environmet Oy, Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. 9M Laadittu , täydennetty Oulu. Copyright Pöyry Finland Oy

10 u Jor3 iirin raja Tuh1 Kaivosp Kol läh Kol1 Kal su Kal lä Kal1 Salpu1 Sal Salpu m Tilaaja Työn nimi Talvivaara Sotkamo Oy Lisätöiden tarkkailusuunnitelma Sisältö Näytteenottopisteet, Oulujoen suunta Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 1.1

11 Sakka-allas 1 Sakka-allas 2 Ylu irin spi raja vo Kai Lujä Lum Kiv2 Kiv7 Kivj4 Laa m Tilaaja Työn nimi Talvivaara Sotkamo Oy Lisätöiden tarkkailusuunnitelma Sisältö Näytteenottopisteet, Vuoksen suunta Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 1.2

12 Talvivaara Sotkamo Oy Veli-Matti Hilla KIPSIALLASVUODON JÄLKITARKKAILU SEDIMENTTITUTKIMUS Marraskuun alussa 2012 tapahtuneen kipsiallasvuodon sedimenttivaikutusten selvittämiseksi sedimenttitutkimus esitetään tehtäväksi seuraavilla pisteillä helmikuussa 2013: Vuoksen suunta: Ylä-Lumijärvi Lumijärvi Lumijoki (suvantopaikka sillan yläpuolella) Kivijärvi, etelä (sama piste kuin vuosina 2008 ja 2012) Kivijärvi 10, syvänne Lumijoen edustalla (vesistöpiste) Oulujoen suunta: Pohjoiselta jälkikäsittely-yksiköltä Salmiseen laskeva Viitapuro Kalliojoki (suvantopaikka) Salminen (sama piste kuin vuosina 2008 ja 2012) Kalliojärvi (sama piste kuin vuosina 2008 ja 2012) Kolmisoppi (sama piste kuin vuosina 2008 ja 2012) Näytteet otetaan Limnos-noutimella sedimentin pintakerroksesta (0 2 cm) ja Kivijärven syvännepisteeltä lisäksi syvyyksiltä 2 4 cm, 6 10 cm ja cm. Sedimenttinäytteestä ja vesikerroksesta välittömästi sedimentin yläpuolelta mitataan ph ja redox kenttämittarilla, kuten on tehty vuosina 2008 ja Sedimenttinäytteistä analysoidaan: Kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % sekä hiilen ja typen määrä %. Alkuaineista analysoidaan vähintään seuraavien alkuaineiden kokonaispitoisuudet: S, Fe, Mn, Al, Na, Ca, Mg, Na, Ni, Zn, Co, Cu, Cr, As, Cd, U, Pb, Hg, P. Näytteet analysoidaan Labtiumin toimesta vastaavilla menetelmillä kuin vuosina 2008 ja Kipsisakka-altaan vuotoon liittyvällä sedimenttinäytteenotolla on tavoitteena selvittää vesien kalkitsemisen seurauksena syntyvän kipsin (CaSO 4 ) ja mahdollisesti sen mukana tai hydroksidina sakkautuvien metallien sedimentoitumista vesistöjen pohjalle. Metallit voivat sakkautua myös liukoisen ja partikkelimaisen orgaanisen aineksen mukana. Oulussa Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM, Jaakko Saukkoriipi, FT, kemisti, Tapio Leppänen, FM, ympäristögeologi