Vesivarastojen kehittyminen vuosina Dokumentin nimi: Versio: Luontipäivä: Muokkauspäivä: Luokitus:

Transkriptio

1 LUONNOS Vesivarastojen kehittyminen vuosina Dokumentin nimi: Versio: Luontipäivä: Muokkauspäivä: Luokitus: Copyright 2014 by Talvivaara Mining Company Plc All rights reserved. No part of this document may be reproduced, translated, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, without prior written permission of the owner. Note: If this copy is no longer in use, return to sender.

2 Vesivarastojen kehittyminen vuosina Johdanto Ympäristölupa Vesien muodostuminen Valuma-alueet Vuotuinen sadanta Tuotannon vaikutus käsiteltäviin vesiin Malmin tuotanto Haihdunta bioliuotuksessa Metallien talteenottolaitoksen vedenpoistokapasiteetti Muut vesitaseeseen vaikuttavat tekijät Vesien käsittely Saostusmenetelmät Käänteisosmoosi Vesien varastotilanne syksyllä Purkuveden määrä ja laatu vuoden 2014 aikana Vesivarastojen kehittyminen vuosina

3 1 Johdanto Talvivaaran kaivosalueelle kertyy keskimääräisellä sadannalla vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiota vettä, joka tulee voida käsitellä ja johtaa pois kaivosalueelta. Talvivarassa on tehty useita vesienhallintaan liittyviä kehitystoimenpiteitä vuosina Näistä toimenpiteistä huolimatta vuonna 2013 annetun, purkuvesiä koskevan ympäristöluvan lupamääräykset ovat niin tiukat, ettei niitä voida saavuttaa ilman, että alueelle kertyviä sade- ja valumavesiä johdetaan myös suurempaan vesistöön. Talvivaara Sotkamo Oy on tämän vuoksi käynnistänyt hankkeen, jossa on tarkoituksena johtaa osa alueelle kertyneistä vesistä kaivosalueen koillispuolella sijaitsevaan Nuasjärveen. Tämä raportti on jatkoa Talvivaaran vesienhallintasuunnitelmalle (päivätty ), tässä raportissa on esitetty asioita siltä osin kuin ne ovat muuttuneet heinäkuun 2013 jälkeen tai siltä osin kun ne ovat selvässä yhteydessä Nuasjärven purkuputkihankkeeseen. Raportissa on kuvattu keskeiset vesitaseeseen vaikuttavat tekijät, nykyiset vesien varastomäärät sekä vesivarastojen kehittyminen vuosina sillä oletuksella, että purkuputki olisi käytössä alkaen. 2 Ympäristölupa Talvivaara Sotkamo Oy:lle annettu ympäristölupapäätös sisältää vaatimukset sekä luontoon johdettavien vesien laadulle että virtaamalle. Talvivaara on valittanut luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Annettua lupaa kuitenkin noudatetaan toistaiseksi YSL 101 :n mukaisen toiminnanaloittamisluvan nojalla. Ympäristöluvan pääkohdat on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Purkuveden ainepitoisuuksien (mg/l tai µg/l) ja vuosikiintiöiden (kg/v tai tn/v) lisäksi luvassa on määritelty virtaamarajoitus suhteutettuna Kalliojoen virtaamaan. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden vuorokausivirtaama saa olla välisenä aikana enintään 15 % ja muina aikoina enintään 10 % johtamista edeltäneen 7 vuorokauden Kalliojoen alaosan keskivirtaamasta. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus on asiaa koskevassa välipäätöksessään määrännyt, että vuosittaisista kuormituskiintiöistä käytetään enintään 40 % Vuoksen suunnan purkureitille. Taulukko 1. Ympäristöluvan pitoisuusrajat. Kaikki vesistöön johdettavat lupamääräyksessä 6 tarkoitetut likaantuneet vedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä tai vähintään vastaavan tehoisella tavalla niin, että jokaisesta käsittelykohteesta vesistöön johdettavan veden kokonaispitoisuudet alittavat virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot (suluissa yksittäisen näytteen sallittu suurin pitoisuus): Nikkeli 0,3 mg/l (1 mg/l) Kupari 0,3 mg/l (1 mg/l) Sinkki 0,5 mg/l (1 mg/l) Rauta 4 mg/l Uraani 10 µg/l Sulfaatti mg/l Kiintoaine 20 mg/l Muut vaatimukset ph < 10,0 (< 10,5) Mangaani < 6 mg/l (tavoitearvo) Kadmium (liukoinen) < 0,010 mg/l Elohopea (liukoinen) < 0,005 mg/l

4 Taulukko 2. Ympäristöluvan vuosikiintiöt. Kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin, Oulujoen vesistössä Kolmisopen yläpuolelle ja Vuoksen vesistössä Lumijokeen johdettavien, lupamääräyksien 6 ja 8 tarkoittamien käsiteltyjen jätevesien aiheuttama yhteenlaskettu päästö vesiin saa olla enintään seuraava: Loppuvuonna 2013 ( ) Nikkeli 300 kg Kupari 150 kg Sinkki 300 kg Mangaani kg Sulfaatti t Natrium t Vuonna 2014 Nikkeli 250 kg Kupari 150 kg Sinkki 300 kg Mangaani kg Sulfaatti t Natrium t Vuodesta 2015 alkaen Nikkeli 250 kg Kupari 150 kg Sinkki 300 kg Mangaani kg Sulfaatti t Natrium 650 t 3 Vesien muodostuminen Kaivosalueen vesitaseen muodostavat alueelle tulevat vedet, siellä haihtuvat vedet, varastoituvat vedet sekä sieltä poistuvat vedet. Alueelle vedet tulevat joko sadantana tai raakavetenä Kolmisopesta (raakaveden käyttö vähentynyt merkittävästi vuoden 2014 aikana) sekä avolouhokseen kertyvinä kalliopohjavesinä. Poistuvien vesien määrää säätelee voimassa oleva ympäristölupa sekä niiden laadun että virtaaman suhteen. Lisäksi vesitaseeseen vaikuttavat jo alueella olevat varastoidut vedet. Kuvassa 1 on esitetty periaatekaavio koko kaivoksen vesitaseelle.

5 Haihdunta Sadanta Kaivoksen kuivana pitovedet Kaivosalueen vesitase Raakavesi Luontoon johdettavat tai varastoitavat vedet Kuva 1. Kaivosalueen vesitase yksinkertaistettuna. Vesitaseeseen vaikuttavat: - sadanta ja sen vaihtelut - alueiden pinta-alat - sadevesien likaantuminen ja sekoittuminen alueen muihin vesiin - vesi- ja varoaltaiden tilavuus sekä pinta-ala - vedenkäsittelylaitteet ja niiden mitoitus - liuoskierrosta poistettava veden määrä - veden tarve eri prosessivaiheissa sekä laatuvaatimukset - ympäristöön johdettavan veden määrään ja laatuun liittyvät vaatimukset päästökohteittain - haihtuminen liuotuskasoilta, maaperästä sekä altaista Koko kaivos- ja tehdasalueen perusvesitaseen eli alueelle tulevan veden määrän sanelee tarvittava raakaveden määrä sekä niille alueille tuleva sadanta, jota ei voida sellaisenaan johtaa luontoon esim. altaat, prosessialueet, kasat sekä kaivosalue. Alueelta poistettavan vesimäärän tarpeen säätelee tulevan veden määrän ja alueella tapahtuvan haihdunnan erotus, kun maastoon sitoutumista ei tapahdu. Alueelta poistettavaa vesimäärää sanelee ympäristölupa, jonka mukaan säädetään ulosjohdettavan veden laatu, määrä, virtaus sekä poistosuunta. Jos vesien määrä tai laatu ylittää ympäristöluvan antamat kiintiöt ja virtaamat, ylimäärävedet varastoidaan alueelle niiden johtamiseksi tai käsittelemiseksi seuraavina vuosina joko luontoon tai takaisin liuoskiertoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaivosalueelle aikaisempina vuosina varastoituneet vedet ja tarve niiden poistamiseksi alueelta. 3.1 Valuma-alueet Vesitaseen kannalta oleellisessa osassa ovat eri kaivospiirin alueet ja niiden pinta-alat ja sademäärät, sillä pinta-ala määrittelee suoraan alueelle tulevan sadannan. Lisäksi alueen luonne, esim. kipsiallas tai tehdasalue, määrittelee veden laadun ja sen käsittelytarpeen, tai sen, millaisen päästön talteen otettu vesi luontoon johdettaessa myöhemmin aiheuttaisi.

6 Vuonna 2013 annettu ympäristölupa määrittelee alueelta poistettavien vesien määrän ja laadun. Lisäksi luvassa on määräyksiä liittyen altaiden tyhjentämiseen tai varastoitavien vesien laatuun. Nämä vaatimukset on otettu huomioon rakennettaessa laitokselle käytäntöjä vesitaseen hoitamiselle ja seurannalle. Kaivosalueelle kertyvät puhtaat vedet, jotka ovat luonnollisia sade- sekä sulamisvesiä, johdetaan erikseen luontoon niiden likaantumisen ehkäisemiseksi sekä sen estämiseksi, että ko. vedet joutuisivat tarpeettomasti esim. Kortelammen padolle. Nämä kaikki pumppaukset ja niiden poisjohtaminen alueelta liittyy vesienhallinnan kokonaisuuteen, jossa on parannettu alueen vesitasetta ja vähennetty riskejä sekä prosessialtaiden että vesivarastojen täyttymiselle. Vuosina on pienennetty valuma-aluetta, miltä vedet kerätään puhdistettavaksi, useiden satojen hehtaarien laajuiselta alueelta. Kaivosalueelle satavat vedet luokitellaan valuma-alueiden mukaisesti tuotantoalueille kertyviksi vesiksi, harmaiksi vesiksi (puhdistusta vaativat valumavedet) sekä puhtaiksi vesiksi (sade- ja valumavedet joita ei tarvitse puhdistaa). Edellä mainitulla tavalla jaoteltuna valuma-alueiden pinta-alat ovat: Tuotantoalueet = 8,46 km 2 Harmaiden vesien alueet = 5,38 km 2 Puhtaiden vesien alueet = 17,23 km 2 Tuotantoalueet ja harmaiden vesien alueet jaetaan lisäksi vesitaseen kannalta kahteen tyyppiin, prosessialueksi (bioliuotuskentät ja prosessialtaat, yhteensä 5,16 km 2 ) ja prosessin ulkopuolisiksi alueiksi (muut tuotantoalueet ja harmaiden vesien alueet, yhteensä 8,68 km 2 ). Liitteessä 1 on esitetty valuma-alueet luokittain sekä niiden pinta-alat ja vesien johtamisreitit. Liitteenä 2 on valuma-aluekartta (sinisellä puhtaat vedet, jotka ohjataan kaivosalueen ulkopuolelle, vihreällä vedet jotka joudutaan keräämään ja käsittelemään). 3.2 Vuotuinen sadanta Keskeiset vesitaseeseen vaikuttavat tekijät Talvivaaran alueella ovat: Keskimääräinen sade 700 mm vuodessa Maksimi sade 900 mm vuodessa Haihtuminen 300 mm vuodessa noin 5 kesäkuukauden aikana Lumen vesiekvivalentti, keskim. 180 mm, yleensä huhtikuussa Lumen vesiekvivalentti, max. 240 mm, yleensä huhtikuussa Kaivosalueen vesitaseeseen vaikuttava sadanta kertyy tuotantoalueille sekä harmaiden vesien alueille ja ne jaetaan edelleen prosessialueiksi ja prosessin ulkopuolisiksi alueiksi vesitasevaikutuksen mukaan. Puhtaiden vesien alueet on erotettu harmaiden vesien alueista ja tuotantoalueista erotusojin, joita pitkin puhtaiden vesien alueille satavat vedet ohjataan kaivosalueelta luontoon niin, etteivät ne pääse kosketuksiin likaantuneiden vesien tai alueiden kanssa. Näin ollen tälle alueelle muodostuvalla sadannalla ei ole vaikutusta kaivoksen vesitaseeseen. Prosessin ulkopuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 8,68 km 2. Tälle alueelle satava vesi likaantuu ja vaatii puhdistamista ennen luontoon laskemista. Tämä vesimäärä jää kaivoksen vesitaseeseen ja se puhdistetaan ja juoksutetaan luontoon tai varastoidaan kaivosalueen varastoaltaisiin ympäristöluvan mukaisesti. Prosessialueen pinta-ala on puolestaan 5,38 km 2 ja sen vesitasetta hallitaan metallien talteenottolaitoksen kautta kierrättämällä puhdistettua vettä korvaamaan tuorevettä, sekä johtamalla RO-tuotevettä ulos tilanteen salliessa. Prosessiliuoskiertoon korvausvesi otetaan varastoituneista vesistä.

7 Keskimääräisellä sademäärällä prosessin ulkopuolisilla alueilla vesitaseeseen kertyy teoreettisesti ylimääräistä vettä 3,5 Mm 3 (396 m 3 /h jaettuna tasaisesti vuoden ajalle) vuodessa ja maksimisademäärällä 5,2 Mm 3 (596 m 3 /h) vuodessa. Poikkeustilanteissa lyhyessä ajassa (2 viikkoa) kertyvä vesimäärä on ollut kokemuksen mukaan noin 1,2 Mm 3 (3571 m 3 /h kahden viikon aikana vastaten n. 120 mm sadetta). Lyhytaikaiseen poikkeukselliseen vesimäärään varaudutaan ennakolta varmistamalla riittävä varotilavuus. Prosessialueilla esimerkiksi sulamisvesien määrä on ollut tyypillisesti alempi kuin muilla alueilla johtuen liuotuskasoilla olevasta vähemmästä lumimäärästä ja sulamisen ajoittumisesta pidemmälle ajan jaksolle. Normaalisadannan aikana vettä kertyy teoreettisesti noin 2,1 Mm 3 vuodessa ja maksimisadannalla 3,1 Mm 3 olettaen alueen sadannan ja haihdunnan käyttäytyvän normaalilla tavalla. Taulukko 3. Kaivoksen vesitaseeseen vaikuttava sadantakertymä Vesitaseisiin vaikuttava sadantakertymä Sadanta Haihdunta Nettosadanta Mm 3 Mm 3 Mm 3 Prosessin ulkopuoliset alueet keskimääräinen sadanta 6,1 2,6 3,5 maksimi sadanta 7,8 2,6 5,2 Prosessialueet Keskimääräinen sadanta 3,6 1,5 2,1 maksimi sadanta 4,6 1,5 3,1 Yhteensä Keskimääräinen sadanta 9,7 4,2 5,5 maksimi sadanta 12,5 4,2 8,3 Nettosadanta ei kokemuksen mukaan tule täysimääräisesti kaivosalueen vesivarantoihin. Esimerkiksi Joulukuussa 2013 inventaariovaikutuksen ja mitatun sadannan sekä sulamisen suhde oli 0,63 ja vuoden 2013 kevätsulamisen aikaan vastaavasti suhde oli 0,5. Maahaihdunnan suuruus myös vaihtelee alueittain; rakennetuilla alueilla maaperä ei pidätä vettä ja näin haihdunta pienenee kuivana kautena ja kokemuksen mukaan bioliuotusalueen kokonaishaihdunta puolestaan kasvaa sateiden aikana, koska liuotuskasojen pinnat kostuvat kattavammin lisäten haihduntapinta-alaa huomattavasti. 3.3 Tuotannon vaikutus käsiteltäviin vesiin Malmin tuotanto Keskimääräisesti vettä sitoutuu uuteen malmiin 1,5 Mm 3 /a 15 Mt/a louhintamäärällä Haihdunta bioliuotuksessa Kokemuksen perusteella uusien liuotuskasojen lisähaihdunta on ollut noin m 3 kuukaudessa parhaan haihtumiskauden aikana ja noin m 3 muina aikoina heikoimmillaan 1,5 aktiivisen primäärikasan ollessa toiminnassa. Haihdunnan suuruus kasvaa sateiden aikana ja puolestaan pitkään jatkuneen kuivan kauden aikana pienenee kasojen kostutetun pinta-alan pienetessä.

8 Normaalitoiminnassa 3,5 kasan (osa primäärikasoista on purku- ja kasausvaiheessa) ollessa tuotannossa lisähaihdunta on näin ollen arviolta tyypillisimmillään 1-3 Mm 3 /a riippuen vallitsevista sääolosuhteista Metallien talteenottolaitoksen vedenpoistokapasiteetti Metallien talteenottolaitoksella poistuu prosessiliuoskierrosta vettä noin m 3 vuorokaudessa loppuneutraloinnin ja prosessisakkojen sitoman kosteuden kautta vastaten noin 2 Mm 3 vuotuista vesitilavuutta. Lisäksi veden kierrätyksen ansiosta vältytään tuoreveden käytöltä. On huomattava, että tämä poistunut vesimäärä ei kokonaan poistu taseesta vaan siirtyy osittain varastoituneiden vesien puolelle kipsisakka-altaalla erottuneena vetenä. Taseesta poistuvia vesiä MTO:lla ovat: Tuotesakkojen kosteus Raudan saostuksen ja loppuneutraloinnin alitteen kiintoaineksen sitoma loppukosteus Kaasunpesureiden poistokaasujen kosteus Jäähdytystornien poistoilman kosteus Vesitaseesta poistuvan vesimäärän on arvioitu olevan 1,2 Mm 3 vuodessa MTO:lla. 3.4 Muut vesitaseeseen vaikuttavat tekijät Kaivosalueen ympäriltä otetaan porakaivovesiä kierrätettäväksi keskimäärin 22 m 3 /h vastaten 0.2 Mm 3 vuodessa. Kaivoksella on käytetty vettä toiminnan alkuvaiheessa vuositasolla noin 2 M m 3. Vuoden 2014 aikana kaikkien kolmen käänteisosmoosiyksiköiden yhtäaikaisen toiminnan ansiosta järvestä otetun raakaveden määrä on pienentynyt oleellisesti (kuva 2). Kuva 2. Kolmisopesta otettavan raakaveden käyttö vuoden 2014 aikana. Pohjavesistä aiheutuu tulovirtaamaa louhoksen alueelle sekä pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittelyalueelle. Louhosalueelle arvioidaan tulevan pohjavesiä n m 3 /kk, pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle n m 3 /kk ja eteläiselle jälkikäsittelyalueelle n m 3 /kk.

9 4 Vesien käsittely Vedenkäsittelyä tapahtuu useassa eri kohteessa Talvivaaran laitosalueella. Osa käsittelyjärjestelmistä on varsinaisia prosesseja, kuten metallien talteenottolaitoksen neutralointireaktorit sekä niitä seuraavat sakeutusaltaat eri metallien sekä sulfaatin poistamiseksi ja kierrätysveden valmistamiseksi. Lisäksi metallitehtaalla on käänteisosmoosilaitteet edelleen prosessiveden kierrätyksen parantamiseksi. Näiden ohella alueelta poistuvia vesiä käsitellään kalkkineutraloinnilla joko reaktoreissa ja niitä seuraavissa selkeytysaltaissa tai luonnon altaissa. Käsittely-yksiköt ovat kohteittain: Vesien puhdistusprosessit metallien talteenotossa (raudansaostus, loppuneutralointi ja käänteisosmoosi) Neutralointiyksiköt Kortelammella ja Tammalammella suojapumppausten käsittely sekundääriltä (SEM2) muut jälkikäsittely-yksiköt (Haukilampi/Kärsälampi, Torrakkopuro sekä Härkälampi). 4.1 Saostusmenetelmät Kaikki kaivosalueelta ulos johdettavat ja käsittelyä vaativat vedet käsitellään neutraloimalla kalkilla. Se on laajasti käytetty ja tunnettu menetelmä sekä sulfaatin että metallien poistamiseksi jätevesistä, jotka sisältävät vain jotakin tai useampia eri metalleja. Kalkilla saostettaessa veden ph ja kalsiumpitoisuus nousee, jolloin metallit muodostavat niukkaliukoisia hydroksideja ja saostuvat (esim. rautahydroksidi, Fe(OH) 3 tai alumiinihydroksidi, Al(OH) 3 ja vedessä oleva sulfaatti saostuu kalsiumin kanssa kipsiksi (CaSO 4 ). Kaikki sakka poistetaan samanaikaisesti kiintoaineena esim. laskeuttamalla joko sakeuttimessa tai selkeytysaltaassa. Jäännöspitoisuudet eri metalleille liukoisina pitoisuuksina ovat pieniä. Kokonaispitoisuuksia määritettäessä myös kiintoaineen mukana jäteveden joukkoon jäävä metalli lasketaan mukaan päästöön. Kalkkikiveä käytetään yhdessä poltetun kalkin kanssa niin, että kalkkikivellä saostetaan ensi vaiheessa alumiini sekä rauta matalammassa ph:ssa (ph = 5,5 6), ja kalkilla saostetaan toisessa vaiheessa korkeammassa ph:ssa (ph = 9 10,5) saostuvat raskasmetallit ja mangaani. Jäljelle jääneen sulfaattipitoisuuden ratkaisee käsiteltävän veden natrium-pitoisuus. Jos natriumia ei käsiteltävässä vedessä ole lainkaan, voidaan kalkkikäsittelyllä saavuttaa sulfaattipitoisuus tasoa 1500 mg/l. Kalkkituotteilla tehtävään neutralointiin perustuvaa vedenpuhdistustekniikkaa on kaivoksella käytössä noin m 3 /h kapasiteetti. Saostusmenetelmään perustuva vesienpuhdistus on toiminut talvivaarassa erittäin tehokkaasti ja ympäristöluvassa asetetut luparajat on alitettu selvästi (luku 6, kuva 4). 4.2 Käänteisosmoosi Käänteisosmoosi on suolanpoistomenetelmä, jossa puoliläpäisevän kalvon läpi suodatetaan vettä korkeassa paineessa. Kalvon painepuolelle jää suolapitoinen vesi (hylkyvesi) ja puhdas vesi suodattuu kalvon toiselle puolelle. Suolojen erotusprosentti on hyvä. Kalvolla poistuu suoloista 95 % tai enemmän. Käsiteltävästä vedestä saadaan RO-laitoksella talteen vähintään 50 %. Talvivaaran on rakennettu käänteisosmoosilaitos vuosina Laitos pystyy käsittelemään vettä 420 m 3 /h, josta lopputuotteena on 210 m 3 /h erittäin puhdasta vettä metallitehtaan käyttötarpeisiin. Käänteisosmoosilaitoksen käyttöönoton jälkeen raakaveden otto järvestä on ollut hyvin vähäistä (luku 3.4, kuva 2). Kaivokselle ollaan hankkimassa lisää käänteisosmoosikapasiteettia vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäyksikön kapasiteetti on 150 m 3 /h syötettä eli 75 m 3 /h puhdistettua vettä.

10 5 Vesien varastotilanne syksyllä 2014 Kaivosalueella on tällä hetkellä varastoituneena vettä 6,7 M m 3 (taulukko 4). Varastoituneista vesistä hieman yli puolet (3,5 M m 3 ) sijaitsee louhoksessa, loput ovat jakautuneena pääosin Kortelammen alueelle (1,5 M m 3 ) sekä Kuusilammen (0,3 M m 3 ) ja Latosuon (1,1 M m 3 ) puhdistettujen vesien varastoaltaisiin. Taulukko 4. Kaivosalueella varastoidut vedet syyskuussa Varastopaikka Kontaminoituja Puhtaita Maksimi Tilaa/kontam. Tilaa/puhtaat m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 Lumelan allas Urkin allas Kortelampi Avolouhos: pääramppi Avolouhos: etelä Avolouhos: pohjoinen Latosuo Kuusilampi Haukilampi/Kärsälampi Yhteensä Kaikki varastoidut: Kaivoksella on tällä hetkellä vapaata varastotilaa vesille noin 1,3 M m 3. Tällä hetkellä on rakenteilla ns. Kuljun allas, jonka varastokapasiteetti on noin 1 M m 3, Kuljunpato valmistuu loppuvuoden aikana. Lisäksi Talvivaraa on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen louhokseen rakennettavasta vesivarastosta, jonka varastokapasiteetti on noin 2,1 M m 3. Liitteen 4 kuvaajissa on esitetty vesivarastokohtaisesti vesimäärän muutokset vuoden 2014 alusta alkaen. 6 Purkuveden määrä ja laatu vuoden 2014 aikana Kaivosalueelta on juoksutettu vuoden 2014 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä) vesiä luontoon yhteensä 4,5 M m 3, josta 57 % pohjoiseen Oulunjoen vesistöön ja 43 % etelään Vuoksen vesistöön. Kuvassa 3 on esitetty juoksutetun veden kokonaismäärä sekä viikkokohtaiset juoksutukset. Kuvaajasta nähdään, että juoksutus on painottunut voimakkaasti kevääseen.

11 Kuva 3. Luontoon johdettu vesimäärä vuoden 2014 aikana (syyskuun puoliväliin saakka). Purkuveden laatu on täyttänyt yksittäisiä häiriötilanteita lukuun ottamatta purkuvedelle ympäristöluvassa asetetun vaatimukset. Purkuveden keskimääräiset ainepitoisuudet ovat olleet selvästi luparajoja alhaisempia (kuva 4). Purkuveden laatu virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona on esitetty purkupisteittäin liitteessä 3. Kuva 4. Purkuveden keskimääräiset ainepitoisuudet vuoden 2014 aikana verrattuna ympäristöluvan luparajoihin. Purkuveden pitoisuusrajojen lisäksi purkuveden johtamista rajoittaa Kalliojoen virtaamasääntö sekä vuosittaiset kuormituskiintiöt. Kuormituskiintiöt on annettu ainekohtaisesti. Käytännössä on todettu, että esim. loppuvuonna 2014 juoksutusta tulevat rajoittamaan sulfaatti- ja sinkkikiintiöt, joista ensimmäisenä täyttyy sulfaattikiintiö. Vuoden 2014 keskimääräisillä purkuveden pitoisuuksilla laskettuna kaivokselta voidaan juoksuttaa vuoden 2014 aikana vielä noin m 3 vettä, sen jälkeen loppuvuonna muodostuvat vedet on varastoitava nykyisiin ja valmistumassa oleviin vesivarastoihin.

12 7 Vesivarastojen kehittyminen vuosina Vuodesta 2015 alkaen ympäristöluvassa sallittu sulfaatin vuosikuormitus on t/a, mikä on erittäin pieni aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sallittu sulfaattikuormitus on erittäin pieni myös vesivarastojen suuruus sekä alueella vuosittain muodostuva vesimäärä huomioiden. Vuoden 2014 keskimääräisellä purkuveden sulfaattipitoisuudella laskettuna vuoden 2015 sulfaattikiintiö t/a tarkoittaa, että kaivokselta voidaan johtaa vesiä nykyisiin purkupisteisiin noin 0,6-0,7 M m 3. Kun sitä verrataan pelkästään alueella vuosittaisin sateesta muodostuvaan vesimäärän (noin 6 M m 3 ), voidaan todeta, että vuodesta 2015 alkaen kiintiö on täysin riittämätön ja kaivosalueelle tulee kertymään huomattavia määriä vesiä, ellei niitä voida johtaa kaivosalueen ulkopuolelle. Vuoden 2015 sulfaattikiintiö tulee täyttymään ennen kevättulvaa. Tämän jälkeen kaikki sulamis- ja sadevedet on kerättävä vesivarstoihin, kunnes purkuputki suurempaan vesistöön valmistuu. Talvivaara on valittanut vuoden 2013 ympäristöluvasta ja siinä annetuista vuosikiintiöistä Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Mikäli Vaasan hallinto-oikeus päättäisi suurentaa sulfaatin vuosikiintiötä Talvivaaran valituksen mukaisesti, vesivarastojen kertyminen ennen purkuputken käyttöönottoa olisi selvästi vähäisempää. Tässä luvussa on tarkasteltu mallilaskelmien avulla kaivoksen vesivarastojen kehittymistä sillä oletuksella, että vuoden 2013 ympäristölupa pysyy voimassa ja Nuasjärven purkuputki on käytössä alkaen. Vesitaseen laskennassa on keskitytty lähinnä ylimäärävesien tarkasteluun. Bioliuotuksen ja metallien talteenottolaitoksen taseita sivutaan lähinnä vain siten, että otetaan huomioon näiltä alueilta tulevat tai näille alueille siirrettävät vedet. Bioliuotus Laskennassa on oletettu, että bioliuotukseen johdetaan vettä tammikuusta 2015 lähtien m 3 /kk. Tämä vesimäärä sitoutuu louhittavaan malmiin ja laskelmassa on oletettu malminlouhinnan alkavan vuoden 2015 alusta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu kasalta haihtuvan veden vaikutusta ylimääräisten vesien taseeseen. Metallien talteenotto Metallien talteenotosta taseeseen tulee vettä sekä kipsisakka-altaalle että pohjoiseen jälkikäsittelyyksikköön. Laskennan perusteena oletetaan kipsisakka-altaalle tulevan käänteisosmoosin rejektiä n m 3 /kk, raudansaostuksen alitetta n m 3 /kk ja loppuneutraloinnin alitetta n m 3 /kk. Vuoden 2015 alusta käänteisosmoosin rejektin määrän oletetaan nousevan tasolle m 3 /kk. Pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle johdetaan loppuneutraloinnin ylitettä keskimäärin n m 3 /kk. Edellä olevien rejektitietojen peruste on se, että vanhasta käänteisosmoosilaitteistosta on yksi linja kolmesta kokoaikaisesti pesussa tai membraanien vaihdossa. Vuoden 2015 alussa odotetaan uuden käänteisosmoosilaitteiston olevan jatkuvatoimisessa käytössä. Vesienhallinta Vesienhallinnan alueella huomioidaan tasealueelle tulevaksi yllä kerrotun lisäksi vuosittain seuraavat vesimäärät: - päivittäinen sadanta 3 mm ajanjaksolla (630 mm/a) - päivittäinen haihdunta 2-3 mm alueesta riippuen (tehostettu haihdunta vaatii myös mekaanista haihdutusta) - lumen kertymä vedeksi laskettuna 180 mm/a ajanjaksona , sulamisjakso huhtikuussa - louhosalueelle lasketaan tulevan pohjavesiä n m 3 /kk - pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle tulee pohjavesiä n m 3 /kk - eteläiselle jälkikäsittelyalueelle tulee pohjavesiä n m 3 /kk Vesienhallinnan alueelta poistuvan veden määrän laskennan perusteet ovat seuraavat: - pohjoiselta jälkikäsittelyalueelta (Kärsälampi) lähtevän veden sulfaattipitoisuus mg/l - kaivosalueen jälkikäsittelyalueelta (Latosuo) lähtevän veden sulfaattipitoisuus mg/l - SEM 2 -altaalta lähtevän veden sulfaattipitoisuus mg/l

13 - eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta (kortelampi) lähtevän veden sulfaattipitoisuus mg/l - vuotuinen sulfaattikiintiö on t/a ja se jaetaan puoliksi etelän (Kortelampi) ja pohjoisen suuntaan (Kärsälampi ja SEM2 puolet 650 t kumpaankin) - Nuasjärven purkuputkelle on oletettu sulfaatti vuosikiintiöksi t/a ( ) ja vuodesta 2018 lähtien t/a. Putken oletetaan olevan käytössä poistuvan veden määrä on laskettu sulfaattikonsentraatiota ja kiintiötä käyttäen (esim. Latosuolta vuonna m 3 /kk ja vuosina 2016 ja m 3 /kk). Käytännössä poistuvan veden määrä rajoittunee putken kapasiteetista johtuen tasolle noin m 3 /kk. Kipsisakka-altailla ei ole huomioitu suunnitteilla olevaa lohkojen 1-2 välisen penkereen korotusta, joka lisäisi merkittävästi lietteen varastointitilavuutta. Louhosalueen laskennassa on oletettu, että louhoksen vesivarastopadolle saadaan lupa ja sen tuoma lisävarasto käyttöön. Myös Kuljunpadon tuoma lisätilavuus on huomioitu kaivosalueen jälkikäsittelyn tuloksissa. Kuvassa 5 on esitetty kaivosalueella olevan kokonaisvesimäärän kehittymien vuoden 2015 aikana. Kuva 5. Kaivokselle varastoitu kokonaisvesimäärä vuonan 2015 (oletettu, että Nuasjärven putki käytössä alkaen). Kuvasta 5 voidaan havaita, että kaikki käytettävissä olevat vesivarastot tulevat täyttymään, ennen kuin Nuasjärven purkuputki saadaan käyttöön (oletettu käyttöönottoaika ). Tuolloin kaivosalueelle olisi varastoituneena vesiä yhteensä noin 11 M m 3 (tällä hetkellä 6,7 M m 3 ). Tilanne helpottuisi merkittävästi keväällä 2015, mikäli Vaasan hallinto-oikeus muuttaisi voimassa olevaa ympäristölupaa Talvivaaran jättämän valituksen mukaisesti. Liitteessä 4 on esitetty vesivarastokohtaisesti laskelma vesimäärän kehittymisestä vuosian