Vammaiset ja työelämä Nina Nevala Tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Professori (ma), Jyväskylän yliopisto
"Työ on vammaiselle yhtä tärkeää kuin vammattomallekin ehkäpä joskus jopa tärkeämpää" "Saa olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja huomaa, että pystyy vielä johonkin vammasta huolimatta" Reijo Aalto, päätoimittaja
Osatyökykyisten työvoimareservi vuonna 2009 (Pasi Holm, PTT-raportteja 225) työkyvyttömyyseläkkeellä noin 215 000 henkilöä > heistä 10 % on töissä ja viidennes haluaisi töihin vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita (ilmoittautunut TEkeskukseen työnhakijaksi) noin 70 000 työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevista vammaisista 30 % haluaisi töihin
Avoimille työmarkkinoille? 10 % väestöstä liikkumis- ja toimimisesteisiä (Suomi, EU, maailma) vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa (OECD 2008) työttömyys on vammaisten henkilöiden joukossa muuta väestöä yleisempää (Krahn 2011, Laiho ym. 2010, Hietala ja Lavikainen 2010, OECD 2008)
Millaisessa työssä vammaiset henkilöt ovat liikunta- ja näkövammaiset sekä kommunikaatiohäiriöitä omaavat useammin julkisella sektorilla kuulovammaiset useammin yksityisellä sektorilla valtaosa (83 %) työllistynyt omatoimisesti ei työvoimatoimiston kautta vakituinen työsuhde (81 %) osa-aikainen työ (< 50 %) esimiesasemassa 20 % Nevala N, Kalliomäki-Levanto T, Jääskeläinen K, Pekkarinen A, Elo J. Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla. Työterveyslaitos 2010. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/documents/tos%20loppura portti.pdf
Erilaiset ihmiset (n=205) erilaiset työt Päätoimiala n % Terveys- ja sosiaalipalvelut 56 28 Julkishallinto 24 12 Koulutus 24 12 Teollisuus 16 7 Kauppa ja korjaus 8 4 Rakentaminen 5 3 Rahoitus 6 3 Maa- ja metsätalous 3 2 Majoitus ja ravitsemus 3 2 Kuljetus ja tietoliikenne 1 1 Yritysten väliset palvelut 2 1 Muut palvelut 17 8 Jokin muu 35 17 (Nevala ym. 2010)
"Ammattitaito ratkaisee" Jukka Jokiniemi, TkT, toimitusjohtaja yhdenvertaisuuden edistämiseksi koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi (Yhdenvertaisuuslaki) esteettömät opintopolut (esim. esteetön yliopisto) mukautusratkaisut, apuvälineet, avustajapalvelut Työterveyslaitos www.ttl.fi
Rekrytointi Esimerkki: Näkövammainen työnhakija call centeriin henkilö työllistyi avoimille työmarkkinoille normaalin rekrytoinnin kautta työhakemuksessa ei mainintaa vammasta haastattelussa henkilö kertoi: työnantaja voi saada palkkatukea, jos palkkaa hänet hän tuo mukanaan tietokoneen apuvälineet (suurennusohjelma, lukutelevisio), joista ei aiheudu työnantajalle kustannuksia
Asenteet vammaisuutta kohtaan enemmistö suomalaisista kannattaa erityistoimien tarjoamista, jotta vammaisilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua työelämään (Eurobarometri 2008) ikääntyneisiin, maahanmuuttajiin ja fyysisesti vammaisiin henkilöihin suhtaudutaan myönteisimmin (Kirkko työpaikkana 2010, Rauas-Huuhtanen ym. 2011)
Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 5 Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen... yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuus on tapauskohtaisesti arvioitava.
Työturvallisuuslaki 738/2002 12 Työympäristön suunnittelu Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä.
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 Työterveyshuollon sisältö 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen.
Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa fyysiseen työympäristöön tehtäviä muutoksia työn uudelleen organisointia työaikajärjestelyjä työpaikan yleisiin käytäntöihin tehtäviä muutoksia Solovieva ym. 2011, Hernandez ym. 2009, Kreisman ja Palmer 2001
Työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuus vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistyminen helpottuu työssä selviytyminen paranee työntekijöiden välinen tasa-arvo lisääntyy (Hernandez ym. 2009, Schartz ym. 2006, Johnson ym. 2004)
Esimerkki: näkövammainen työntekijä call centerissä johtaminen rekrytointi > huomio kaikkien rekrytoitavien asenteisiin erilaisuutta kohtaan kokouskäytännöt urakehitysmahdollisuus esteetön työympäristö työmatkaliikkuminen apuvälineet lukutelevisio > suurentaa paperilla olevan tekstin näytölle ruudunlukuohjelma > muuttaa ruudulla olevan tekstin ääneksi
Vammaiset innostuneita työstään vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät olivat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin käyttivät työssään tietokonetta enemmän kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin (Nevala ym. 2010, Työ ja terveys Suomessa 2009)
Työntekijöillä liikkumisen apuvälineitä Erityisjalkine Pyörätuoli Kyynär- tai kainalosauvat Kävelykeppi Erityisvarustettu auto Alaraajan tukisidos Tukiliivi Kävelyteline Alaraajaproteesi Sähköpyörätuoli Muu liikkumisapuväline (Nevala ym. 2010)
Näkemisen apuvälineitä työssä Silmälasit/päätelasit Suurennuslasit Kiikari Häikäisyä estävät absorbtiolasit Lukutelevisio/taulukamera Kannettava suurennuslaite Ruudunlukuohjelma Suurennusohjelma Puhesyntetisaattori Skanneri ja tekstintunnistusohjelma Matkapuhelimen ruudunlukuohjelma ja/tai puheohjelma DAISY-kuuntelulaite ja sanelin (yhdistelmälaite) Lisävalaistus, valkoinen keppi (Nevala ym. 2010)
Kuulemisen apuvälineitä työssä Kuulokoje toisessa tai molemmissa korvissa Vahvistinpuhelin tai puhelinvahvistin Tekstipuhelin Matkapuhelimen induktiosilmukka FM-laite Induktiosilmukka (esim. kannettava) Muu kuulemisen apuväline (Nevala ym. 2010)
Tyypillisimpiä mukautuksia työpaikoilla oli eniten toteutettu mukautuksia työaikoihin ja työhön liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin eri vammaryhmistä näkövammaisille oli tehty eniten mukautuksia työpisteeseen pienillä työpaikoilla mukautuksia isoja työpaikkoja enemmän (Nevala ym. 2010)
Mukauttamisratkaisujen kohde työaikajärjestelyt 45 % vaikutusmahdollisuudet työhön 41 % työpisteen ominaisuudet 40 % työtehtävät 40 % avun saaminen työpaikalla 38 % tth-palvelujen esteettömyys 35 % työvälineet, koneet, laitteet 34 % työasennon ylläpitäminen 29 % työmäärä ja työtahti 28 % auton pysäköinti 25 %.. ääniympäristö 11 % (Nevala ym. 2010)
Kun työpaikalla oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja vähemmän stressiä ja rasitusta työssä palautuminen työkuormituksesta nopeampaa työskentely harvemmin jaksamisensa äärirajoilla itsearvioitu työkyky muita parempi (Nevala ym. 2010)
Osa-aikainen työ ratkaisuna osa-aikainen työ (44 %) osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikainen työ (26 %) osa-aikaisesti työskentelevät kokivat useammin, että heidän työssään oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja osa-aikaisesti työskentelevistä joka kuudes (17 %) koki voivansa kehittää itseään ammatillisesti (kokopäivätyötä tekevistä 49 %) (Nevala ym. 2010)
Työterveyshuollon tuki 40 % vammaisista ja pitkäaikaissairaista työntekijöistä sanoi, että työterveyshuolto ei ollut työpaikkaselvityksen yhteydessä tutustunut heidän työhönsä ja työpisteeseensä työterveyshuolto ei ollut antanut mitään suosituksia heidän työhönsä ja työoloihinsa (54 %) vastaajien arvion mukaan työterveyshuolto tuntee heidän erityisvaatimuksensa hyvin 20 % kohtalaisesti 43 % huonosti 23 % ei osaa sanoa 14 % (Nevala ym. 2010)
Työterveyshuollon antamien suositusten kohde (n=201) työpiste 28 % työ- ja apuvälineet 12 % työaikajärjestelyt 7 % työn sisältö 6 % työpaikalla liikkuminen 3 % muu suositus 9 % työterveyshuolto ei ole antanut suosituksia 54 % (Nevala ym. 2010)
Mukauttamisratkaisut varsin edullisia mukauttamisratkaisut voivat olla työnantajan itse kustantamia tai työnantaja voi saada niihin tukea työnantajan kustantamat mukautukset 43 % (n=88) < 1000 34 % > 3 työpäivän kustannus 1000 5000 19 % 5000 10 000 2 % >10 000 2 % ei osaa sanoa 43 % (Nevala ym. 2010)
Mukauttamisratkaisujen kustannukset palkkatukea oli saanut 5 % työantajista (n=10) TE-toimisto myöntää, 550 880 /kk, vaikeasti työllistyvän henkilön osalta: enintään 1050 /kk rekrytointituki: työsuhteen alussa, pitkäkestoinen tuki: enintään 24 kk työolosuhteiden järjestelytukea oli saanut 6 % (n=11) työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset tai työntekijän henkilökohtainen opastus TE-toimisto, tapaturma- ja liikennevakuuttajat kertakorvauksena enintään 2500 tai 3500 / työllistyjä, enintään 250 tai 350 /kk, enintään 12 tai 24 kk (Nevala ym. 2010)
Työpaikan omat käytännöt tärkeitä avoin ja hyvä yhteistyö työntekijän ja esimiehen välillä säännöllinen vuosittainen tilanteen arviointi yhteisissä keskusteluissa esimiehen ja työterveyshuollon kanssa "Mitä muutoksia tarvitset, jotta työsi sujuu hyvin?" mukautuksia tehdään koko ajan tarpeen mukaisesti työterveyshuolto hallitsee rahoitusinstrumentit ja koordinoi mukauttamisprosesseja (Nevala ym. 2010)
Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015 (STM, Julkaisuja 2010:4) työpaikan löydyttyä tulee selvittää vammaisen työntekijän työpaikalla tarvitsemien yksilöllisten mukautustoimien ja palvelujen tarve ja toteuttaa ne tietopohjan monipuolistaminen ja hyvät kokemukset vammaisista henkilöistä työntekijöinä tukevat vammaisten ihmisten työuran aloittamista, jatkuvuutta ja nousujohteista kehityskulkua erityisesti työolosuhteiden järjestelytuen laajemman hyödyntämisen arvioidaan tukevan työelämään pääsemistä ja työelämässä jatkamista